Pakollinen ruotsi lukiossa riittää

Kun kysy­mys pak­ko­ruot­sis­ta näyt­tää ole­van näi­den vaa­lien kes­kei­siä kiis­ta­nai­hei­ta, on koh­tuul­lis­ta että jul­kis­tan oman kan­ta­ni. Minus­ta toi­sen koti­mai­sen pitäi­si olla vapaa­eh­toi­nen perus­kou­lus­sa ja pakol­li­nen lukios­sa niin, että sen voi myös aloit­taa lukios­sa, jol­loin mitään pus­sin­pe­rää ei tule. Kie­len voi aloit­taa myös lukios­sa. Minun aika­na­ni “lyhyt kie­li” aloi­tet­tiin lukion ensimmäisellä. 

Tämän esi­tyk­sen mukaan palat­tai­siin sii­hen tilan­tee­seen, joka val­lit­si 60-luvul­la. Ruot­si oli pakol­li­nen oppi­kou­lus­sa, mut­ta ei kan­sa­kou­lus­sa. (Kan­sa­kou­lus­sa sitä ei edes voi­nut opis­kel­la) Sil­ti maan kak­si­kie­li­syys ei tuhou­tu­nut. Nyt lukioon menee suun­nil­leen yhtä suu­ri osa ikä­luo­kas­ta kuin meni oppi­kou­luun 60-luvulla.

Ruot­si on kui­ten­kin eri ase­mas­sa kuin muut kie­let. Muis­ta miniop­pi­las­mää­rä­vaa­ti­muk­sis­ta poi­ke­ten jokai­sel­la on olta­va oikeus opis­kel­la ruot­sia perus­kou­lus­sa ja jokai­sel­la tulee olla oikeus aloit­taa se lukiossa.

Niin­pä:

Toi­sen koti­mai­sen kie­len on olta­va pakol­li­nen lukios­sa mut­ta vapaa­eh­toi­nen peruskouluissa. 

142 vastausta artikkeliin “Pakollinen ruotsi lukiossa riittää”

  1. Minul­la on taka­na­ni yli 30 vuo­den työ­ura taka­na­ni Hel­sin­gis­sä. Jot­ta sain aika­naan vaki­vi­ran, jou­duin suo­rit­ta­maan ruot­sin kie­len kie­li­tut­kinn­non, min­kä suo­ri­tin hyvin tie­doin. Minul­la on myös yo-kir­joi­tuk­sis­ta lau­da­tur ruot­sin kie­les­tä ja kii­tet­tä­vä arvo­sa­na lukion päästötodistuksessa. 

    Sii­tä huo­li­mat­ta en osaa ruot­sia, en puhua enkä ilmais­ta enää edes kir­jal­li­ses­ti itseä­ni ruot­sik­si. Mik­si? Kos­ka en ole ruot­sia tar­vin­nut siten kie­li­tut­kin­non. Työ­pai­kois­sa­ni ruot­sin­kie­lis­ten asioi­ta hoi­ti­vat ruotsinkieliset. 

    Ruot­sin opin­not ovat siis ihan huk­kaan men­nei­tä. Ruot­sin opis­ke­lun sijaan oli­sin voi­nut opis­kel­la jotain valtakieltä. 

    Eni­ten minua kui­ten­kin häi­rit­see ruot­sin­kie­lis­ten etuoi­keu­det. Minul­le on sama, mitä kiel­tä kukin puhuu, mut­ta ei etuoi­keuk­sia sen perusteella.

    Ensim­mäi­sen ker­ran asia kon­kre­ti­soi­tui minul­le, kun aika­naan hain ja pää­sin yli­opis­toon. Ruot­sin­kie­li­nen pää­si tuol­loin tie­de­kun­taan 6 pis­tet­tä alem­mal­la pis­te­mää­räl­lä kuin hei­koin suo­men­kie­li­nen. Minus­ta tuo ei ole oikein eikä oikeudenmukaista.

    Eikä tuo ole ainut etuoi­keus, mitä ruot­sin­kie­li­syys tuo mukanaan. 

    Ja miten pal­jon ruot­sin kie­len yllä­pi­tä­mi­nen Suo­mel­le mak­saa? Ei var­mas­ti puhu­ta ihan pik­kusum­mis­ta. Pie­ne­nä kurio­si­teet­ti­na: minua huvit­taa mel­koi­ses­ti pla­kaa­tit Kai­sa­nie­men met­roa­se­mal­la: Kai­sa­nie­mi, Kaj­sa­nie­mi. Onko tuos­sa enää järjenhiventäkään?

    Suo­mi on maan val­ta­kie­li ja ani­har­va on sel­lai­nen ruot­sin­kie­li­nen, joka ei suo­mel­la tule toi­meen. Ja sitä pait­si, meil­lä­hän alkaa olla koh­ta muun­kie­li­siä, aidos­ti ummik­ko­ja, yhtä pal­jon kuin ruot­sin­kie­li­siä. Ei hekään voi vaa­tia, että hei­tä joka pai­kas­sa pal­vel­laan hei­dän äidinkielellään.

  2. Ihan samaa miel­tä. Av sam­ma åsikt.

    Voi­si lisä­tä vie­lä yhden sei­kan. Maan hal­li­tus­muo­dos­sa ja ja sit­ten perus­tus­lais­sa sää­det­ty kak­si­kie­li­syys läh­ti juu­ri sii­tä peri­aat­tees­ta, että kenen­kään ei vält­tä­mät­tö­mien hal­lin­nol­lis­ten asioi­den­sa hoi­ta­mi­sek­si tar­vit­se ope­tel­la itsel­leen vie­ras­ta kieltä.

  3. Pak­ko­ruot­sin häviä­mi­nen näyt­tää väis­tä­mät­tö­mäl­tä, mut­ta se myös lisää kou­lu­lais­ten epä­ta­sa-arvoa. Toi­saal­ta ruot­sin pakol­li­suus, ihan samal­la taval­la kuin mate­ma­tii­kan pakol­li­suus, las­kee ope­tuk­sen tasoa, kos­ka vas­ta­han­kais­ta, hei­kom­paa aines­ta pitää väki­sin raa­ha­ta muka­na eikä hylät­ty­jen arvo­sa­no­jen osuus saa nous­ta lii­an suu­rek­si. Kum­paan­kin ainee­seen pitäi­si saa­da sup­pea jo perus­kou­luun pakol­li­nen kurs­si ja laa­jem­pi, nykyis­tä huo­mat­ta­vas­ti vaa­ti­vam­pi pit­kä kurssi. 

    Mate­ma­tii­kas­sa­han on pit­kä ja lyhyt kurs­si lukios­sa, mut­ta vahin­ko on teh­ty jo perus­o­pe­tuk­sen puo­lel­la. Nykyi­sel­lään perus­kou­lun mate­ma­tiik­ka ei tar­joa riit­tä­viä eväi­tä lukion pit­kää kurs­sia var­ten. Ruot­sis­sa sama lei­kit­te­ly jat­kuu vie­lä lukios­sa, ellei ole mah­dol­lis­ta vali­ta a‑ruotsia. Mones­ti ei ole.

  4. Oli­si­ko perus­kou­lun ope­tus­suun­ni­tel­mas­sa kui­ten­kin sama mää­rä kie­liä, eli jos ei ruot­sia niin jotain muu­ta sen sijasta?

    Ja minul­la on ollut ajau­tus, että voi­si olla pakol­li­nen toi­nen koti­mai­nen, mut­ta ei pakos­ti ruot­si vaan joku seu­raa­vis­ta: ruot­si, venä­jä, saa­me ja suo­mi 2. äidin­kie­le­nä. Kun puhu­taan, että joil­ta­kin ruot­sin opis­ke­le­mat­to­muus epää tule­vai­suu­den vir­ka­mies­työ­paik­ko­ja, voi­si jopa kysee­na­lais­taa ruot­sin­kie­len ase­man viral­li­se­na kie­le­nä. Jos suo­mi oli­si koko maan hal­lin­to­kie­li, ruot­sin­kie­li­sis­sä kun­nis­sa voi­daan toki rek­ry­toi­da myös ruot­sia puhu­via. Tun­tuu has­sul­ta, että edus­kun­nas­sa saa käyt­tää ruot­sia, vaik­kei kaik­ki muut sitä riit­tä­vä­si siel­lä osaa­kaan. Suo­mea kaik­ki osaa. (vai?)

  5. Jät­tebra! Tämä vii­meis­tään var­mis­ti ääne­ni Vih­reil­le. Vaik­ka per­sut toden­nä­köi­ses­ti mene­vät hal­li­tuk­seen ja hoi­ta­vat asian kuntoon.

    Pakol­li­nen ylä­as­te-Ruot­si on saa­nut lähin­nä maa­lais­kun­tien pojat vihaa­maan kou­lun­käyn­tiä ja Hel­sin­gin päät­tä­jiä. Tääl­lä sisä­maas­sa ei kuu­le Ruot­sia yhtään mis­sään, en muis­ta vuo­siin kuul­lee­ni Ruot­sia puhut­ta­van kadul­la. Töis­sä en ole kos­kaan tar­vin­nut vir­ka­mies­ruot­sin tai­to­ja­ni. Mut­ta Venä­jää kyl­lä kuu­lee kaduil­la ja kau­pois­sa lähes päivittäin.

    1. Kun olin kun­ta­ja­ko­sel­vit­tä­jä­nä, yksi nimeä­mis­kri­tee­ri ilmei­ses­ti oli todis­tus Ruot­sin­kie­len tai­dos­ta, jol­lai­nen minul­la kyl­lä on. Sanaa­kaan en ruot­sia sano­nut tuon työn aika­na, kos­ka Päi­jät-Häme on yksi­kie­li­ses­ti suomenkielinen.

  6. Fik­su ja raken­ta­va ehdo­tus, jon­ka monet rin­ta­ma­lin­jo­jen molem­min puo­lin var­maan voi­si­vat niellä.

  7. TL sanoo:

    Jät­tebra! Tämä vii­meis­tään var­mis­ti ääne­ni Vihreille.

    Ennen­kuin lii­kaa hih­kut, ota huo­mioon, että puo­lu­ee­na kyl­lä vih­reät on tiu­kas­ti pak­ko­ruot­sin kan­nal­la perus­kou­lun­kin puolella. 

    Osmo,

    Kaik­kiin val­tion vir­koi­hin tie­tys­ti tar­vit­see todis­tuk­sen ruot­sin kie­len tai­dos­ta. Jos joku nyt Päi­jät-Hämees­sä oli­si kek­si­nyt vaa­tia sinul­ta pal­ve­lua ruot­sik­si, niin se oli­si pitä­nyt sinul­ta sujua.

  8. Ehdo­tus ei ole ihan huo­no, mut­ta miten­käs ne, jot­ka mene­vät kor­kea-asteen opin­toi­hin toi­sen asteen (esi­mer­kik­si ammat­ti­kou­lun) kaut­ta käy­mät­tä lukio­ta? Sit­ten kyl­lä pitäi­si ottaa huo­mioon se, että Suo­mes­sa on aidos­ti kak­si­kie­li­siä aluei­ta, joi­den kak­si­kie­li­syy­den tur­vaa­mi­seen pitäi­si kes­kit­tyä. Olen asu­nut puo­li­sen vuo­si­kym­men­tä Jyväs­ky­läs­sä ja olen kuul­lut ruot­sia kol­me ker­taa. Joka ker­ta puhe­li­mes­sa, itse kes­kus­te­lun toi­se­na osa­puo­le­na. Erit­täin suu­ri osa Suo­mes­ta on (vali­tet­ta­vas­ti tai ei) täy­sin yksi­kie­lis­tä, tai moni­kie­lis­tä (päi­vit­täin kuu­len kyl­lä aina­kin venä­jää ja englan­tia, myös ara­bi­kie­liä kadul­la puhuttavan…)

  9. Hiu­kan pelot­taa, miten Suo­mel­le käy poh­jois­mai­se­na yhteis­kun­ta­na, jos ei enää pide­tä yllä sitä sidet­tä, joka yhdis­tää mei­dät mui­den Poh­jois­mai­den yhtey­teen. Kie­li on kult­tuu­rin port­ti; jos ei ymmär­rä skan­di­naa­vi­sia kie­liä, ei ymmär­rä poh­jois­mai­suut­ta eikä siis esi­mer­kik­si Suo­men historiaa.

    Pak­ko­ruot­si­kes­kus­te­lu on sinän­sä tur­haa vou­ho­tus­ta, kos­ka kou­lus­sa on mui­ta­kin pakol­li­sia oppiai­nei­ta. Pak­ko­ma­te­ma­tiik­ka on toden­nä­köi­ses­ti koko yhteis­kun­nan kan­nal­ta vahin­gol­li­sem­pi aine kuin ruotsi.

    Meil­le ruot­sia hyvin osaa­vil­le ruot­sin kie­len häviä­mi­nen takaa kui­ten­kin entis­tä van­kem­man etu­lyön­tia­se­man työelämässä.

  10. Ksan­tip­pa: “Eni­ten minua kui­ten­kin häi­rit­see ruot­sin­kie­lis­ten etuoi­keu­det. Minul­le on sama, mitä kiel­tä kukin puhuu, mut­ta ei etuoi­keuk­sia sen perusteella. –
    Suo­mi on maan val­ta­kie­li ja ani­har­va on sel­lai­nen ruot­sin­kie­li­nen, joka ei suo­mel­la tule toimeen.” 

    Olet ihan oikeas­sa etta ruot­sin­kie­li­sil­la on joi­ta­kin etuoi­keuk­sia, tuo yli­opis­toi­hin haku on ihan hyva esi­merk­ki. Mut­ta koli­kol­la on kaan­to­puo­li: monet ruot­sin­kie­li­set jou­tu­vat teke­maan tyota ja hoi­ta­maan asioi­taan suo­mek­si, vaik­ka kie­li­tai­to ei ole tay­del­li­nen — toi­meen ehka tulee, mut­ta sel­va hait­ta se on useim­mil­le silti. 

    Ruot­sin­kie­li­sis­sa kun­nis­sa kas­va­nei­den suo­men kie­len tai­to ei ole auto­maat­ti­ses­ti miten­kaan hyva (toi­sin kuin paa­kau­pun­ki­seu­dul­la) mut­ta esim. tyoe­la­mas­sa suo­mi on pak­ko osa­ta hyvin. Monet jou­tu­vat kayt­ta­maan suo­men opet­te­luun todel­la pal­jon aikaa ja vai­vaa, ja sil­ti suo­men­kie­li­set tyoka­ve­rit ovat etu­ly­on­tia­se­mas­sa, kos­ka voi­vat ilmais­ta itse­aan aidinkielellaan. 

    Joten jos ruot­sin­kie­li­sil­la on jotain etuuk­sia, niin kyl­la kie­li­va­hem­mis­toon kuu­lu­mi­ses­sa on pal­jon hait­ta­puo­lia­kin — eika ruot­sin­kie­li­seen per­hee­seen syn­ty­mi­nen ole sel­lai­nen syn­ti, etta sii­ta kuu­lui­si ehdoin tah­doin ran­gais­ta. Minun mie­les­ta­ni edut ja hai­tat ovat nyky­aan suun­nil­leen tasoissa. 

    PS. Osmon ehdo­tus on erit­tain hyva ja kannatettava.

  11. Osmo, lait­tai­sit­ko mukaan myös perus­te­lut A) mik­si nyky­mal­lis­ta siir­ty­mi­nen pakol­li­seen lukio-ope­tuk­seen on riit­tä­vä ja B) mik­si ei voi­si siir­tyä täy­si­mit­tai­seen vapaaehtoisuuteen?

  12. Parem­pi toi­kin olis ku ei mitään, mut eni­ten hait­taa pak­ko­ruot­sis­ta on tiet­ty just lukios­sa. Ylä­as­teel­la ruot­si oli viel sen ver­ran alkeel­lis­ta, et kokeis­ta läpi­pää­se­mi­seen ei kovin moni jou­tu­nu uhraa­maan hir­vees­ti resurs­se­ja. Sen sijaan lukios­sa vaa­ti jo koh­tuul­lis­ta vai­van­nä­köä suo­riu­tua niis­tä kurs­seis­ta läpi, jos min­kään­lais­ta moti­vaa­tio­ta tai kum­mos­ta kie­li­pää­tä ei ollu. Lisäks siel­lä har­mit­ti ääret­tö­mäs­ti se, ettei sitä samaa aikaa saa­nu vaih­toeh­toi­ses­ti käyt­tää esim. espan­jan opis­ke­luun, joka olis oikees­ti kiin­nos­ta­nu ja ollu myös pal­jon hyö­dyl­li­sem­pi kieli.

    Pakol­li­sel­le ruot­sin opis­ke­lul­le lukios­sa ei oo sen kum­mem­pia puol­ta­via perus­tei­ta ku perus­kou­lus­sa­kaan. Kor­kein­taan voi­daan tode­ta, et se pakol­li­suus lukios­sa ei kos­ke kaik­kia, kos­ka kaik­ki eivät käy lukio­ta. Mut käy­tän­nös­sä val­tao­sa sen lukion käy tai opis­ke­lee pak­ko­ruot­sia ammat­ti­kou­lus­sa tms., joten tää hyö­ty jää aika pie­neks. Edel­leen jär­ke­vin sys­tee­mi olis, et ne opis­kel­ta­vat kie­let saa vali­ta vapaa­eh­toi­ses­ti muu­ta­mien poten­ti­aa­li­ses­ti hyö­dyl­lis­ten kiel­ten jou­kos­ta, ruot­si mui­den muassa.

    Yli­opis­tois­sa pakol­li­ses­ta ruot­sis­ta tuli­si tie­tys­ti luo­pua koko­naan ja val­tion vir­ka­mie­hil­tä tuli­si pois­taa vaa­ti­mus ruot­sin osaa­mi­ses­ta. Sen sijaan viras­toil­le voi­si kyl­lä tar­vit­taes­sa aset­taa vel­voit­teen, jon­ka mukaan esim. vähin­tään 5% työn­te­ki­jöis­tä tuli­si hal­li­ta ruot­sin­kiel­tä. Tämän het­ki­nen sys­tee­mi on yksin­ker­tai­ses­ti teho­ton ja type­rä. Val­tao­sa pak­ko­ruot­si­te­tuis­ta vir­ka­mie­his­tä ei kai­kes­ta resurs­sien tuh­lauk­ses­ta huo­li­mat­ta kyke­ne pal­ve­le­maan asiak­kai­ta ruot­sik­si. Ja vaik­ka osa pys­tyi­si­kin, kyse on sil­ti jär­jet­tö­mäs­tä tuh­lauk­ses­ta ja ruot­sin­kie­li­set pal­ve­lut oli­si mah­dol­lis­ta jär­jes­tää pal­jon tehok­kaam­mal­la­kin tavalla.

  13. Entä vir­ka­mies­ruot­si? Onko kai­kil­ta vir­ka­mie­hil­tä jat­kos­sa­kin vaa­dit­ta­va muo­dol­lis­ta ruot­sin tai­toa riip­pu­mat­ta sii­tä, tar­vi­taan­ko sitä hei­dän työ­teh­tä­vis­sään tahi ei?

    Ja onko vir­ka­mies­ruot­sin suo­rit­ta­mi­nen syy­tä pitää pakol­li­se­na yli­opis­to­jen ja kor­kea­kou­lu­jen opis­ke­li­joil­le jatkossakin?

  14. Tuo ehdo­tus on yksi mah­dol­li­suus. Samaa on ehdot­ta­nut Jyväs­ky­län yli­opis­ton eme­ri­tus­prof. Bo Lönnqvist.

  15. Jos johon­kin kom­pro­mis­siin pitää pääs­tä niin ruot­sin pakol­li­suu­des­ta perus­kou­lui­sa voi­si luo­pua, jos se säi­ly­te­tään lukios­sa, jon­ka suo­rit­ta­mi­nen vaa­di­taan noi­hin vir­koi­hin pää­se­mi­sek­si jois­sa ruot­sin­tai­toa vaaditaan. 

    Mut­ta miten sit­ten var­mis­te­taan että Poh­jan­maan täys­ruot­sin­kie­lis­ten seu­tu­jen kou­lu­lai­set luke­vat suo­mea, kos­ka vapaa­eh­toi­ne ruot­si mer­kit­si­si sil­loin myös vapaa­eh­tois­ta suo­mea ruot­sin­kie­li­sis­sä kouluissa? 

    Sit­ten on jouk­ko asia­kas­pal­ve­luam­mat­te­ja jul­ki­sel­la sek­to­ril­la jois­sa molem­pien koti­mais­ten osaa­mis­ta oli­si syy­tä paran­taa, aina­kin jos aikoo toi­mia kak­si­kie­li­sel­lä Uudel­la­maal­la, esim polii­sit ja sai­raan­hoi­ta­jat, mut­ta miten se varmistetaan?

  16. Osaan ruot­sia oikein hyvin. En ole toi­saal­ta kos­kaan sitä tar­vin­nut mihin­kään lukuu­not­ta­mat­ta ker­ran yhdes­sä ran­nik­ko­kau­pun­gis­sa myy­jä ei suos­tu­nut myy­mään val­kois­ta marl­bo­roa eikä marl­bo­ro light­siä, vas­ta vita marl­bo­ro meni kaaliin.

    Oli­sin tiet­ty pär­jän­nyt ihan hyvin ilman tuo­ta röö­kias­kia­kin joten enpä oikeas­ti ole tar­vin­nut ruot­sia mihinkään.

    Mik­si muu­ten Hel­sin­gin kau­pun­gil­la on täy­sin omat pal­ve­lut ruot­sin­kie­li­sil­le raken­nus­val­von­nas­ta van­hus­ten­huol­toon ja sil­ti kaik­kien vir­ka­mies­ten pitää osa­ta ruotsia?

    En ole oikein tuo­ta kos­kaan ymmärtänyt.

  17. Et miten­kään perus­tel­lut ruot­sin pakol­li­suut­ta lukios­sa, etkä myös­kään vapaa­eh­toi­suut­ta perus­kou­lus­sa. His­to­ria ei ole perustelu.

  18. Samaa miel­tä Osmon kanssa. 

    Jos nuo­rel­la ei ole teo­reet­tis­ta luku­pää­tä ja hän jät­tää kou­lun­käyn­nin perus­kou­luun, ei hän­tä pidä rää­kä­tä mones­sa­kin mie­les­sä hyö­dyt­tö­mil­lä kie­lio­pin­noil­la — vapaa­eh­toi­siin opin­toi­hin tulee tie­ten­kin suo­da mah­dol­li­suus. Englan­ti voi­si olla ainoa pakol­li­nen kie­li peruskoulussa.

    Tämä liit­tyy ylei­sem­min­kin kou­lu­tus­fi­lo­so­fi­aan: meil­lä ei enää arvos­te­ta ammattikoulutusta. 

    Mut­ta jos luku­pää­tä on, ei ole koh­tuu­ton­ta nykyis­ten kie­li­sää­dös­ten voi­mas­sa olles­sa vaa­tia toi­seen­kin viral­li­seen kie­leen tutus­tu­mis­ta. Huk­kaan­han se kyl­lä­kin menee, kos­ka ei pel­kil­lä lukion kurs­seil­la kukaan opi ruot­sia käyttämään.

    Kan­na­tan­kin vir­ka­kie­li­vaa­ti­mus­ten lie­ven­tä­mis­tä ja vir­ka­koh­tai­sik­si mää­rit­te­le­mis­tä. Täl­löin voi­tai­siin valin­nais­taa lukioon sak­sa, ruot­si ja venä­jä, jois­ta oli­si valit­ta­va yksi (ja jon­ka tai jot­ka voi vali­ta englan­nin lisäk­si ohjel­maan jo perus­kou­lus­sa). Joku var­maan taas heit­tää tähän maa­il­man puhu­tuim­mat kie­let, mut­ta minä rat­kai­si­sin asian käy­tän­nön poh­jal­ta: mitä kie­liä englan­nin lisäk­si toden­nä­köi­sim­min Suo­men kan­sa­lai­nen tarvitsee.

    Vir­ka­ruot­si­vaa­ti­mus­ten lie­ven­tä­mi­nen niin, että ruot­sin hal­lin­taa vaa­dit­tai­siin suo­men- ja kak­si­kie­li­sil­lä suo­mie­nem­mis­töi­sil­lä alueil­la vain tie­tyis­sä virois­sa (toi­mis­sa), mer­kit­si­si sitä, että ruot­sin­kie­li­sen pitäi­si etu­kä­teen var­mis­taa pal­ve­lun saa­mi­nen ruot­sik­si. Hän ei voi­si enää mil­loin tahan­sa mis­sä päin Suo­mea tahan­sa mars­sia vero­vi­ras­toon ja vaa­tia pal­ve­lua ruot­sik­si heti. Tätä yleen­sä nekin suo­men­ruot­sa­lai­set, jot­ka sano­vat kan­nat­ta­van­sa vapaa­eh­tois­ta ruot­si­no­pis­ke­lua, kavah­ta­vat. Ristiriita!

  19. Uoh­din lisä­tä yhden pikkuseikan
    Vuo­nan 1963 Hämeen­ky­län kasan­kou­lus­sa, sil­loi­ses­sa Hel­sin­gin pitä­jäs­sä, kun­nan län­si­lai­dal­la aloi­tet­tiin 4. luo­kal­la vapaa­eh­toi­nen yli­mää­räi­nen ruot­sin­ope­tus. Suun­nil­len puo­let oppi­lais­ta, myös myö­he­min kan­sa­lais- ja ammat­ti­kou­luun mene­viä, otti sen.

    Sen ver­ran opeis­ta jäi mie­leen, että kylän kes­kus Sol­bac­ka tar­koit­ti suo­mek­si Auri­kon­mä­keä. Kun­ta­han oli var­sin suu­rel­ta osin ruosinkielinen.

  20. Tämä var­maan joh­tai­si tilan­tee­seen jos­sa ruot­sia osat­tai­siin niin huo­nos­ti, ettei yli­opis­tois­sa­kaan enää voi­si vaa­tia nykyi­sen­lais­ta ruot­sin kie­len taitoa.

    (Nyt ollaan jo sii­nä tilan­tees­sa esi­mer­kik­si Jyväs­ky­län yli­opis­tos­sa, että on jou­dut­tu jär­jes­tä­mään aka­tee­mis­ta ruot­sia var­ten val­men­ta­va kurs­si. Vähän tämän jäl­keen jou­dut­tiin alkaa jär­jes­tä­mään val­men­ta­val­le kurs­sil­le val­men­ta­vaa kurs­sia. Nämä ovat suo­sit­tu­ja kurs­se­ja. Aina täynnä.)

  21. Mut­ta jos luku­pää­tä on, ei ole koh­tuu­ton­ta nykyis­ten kie­li­sää­dös­ten voi­mas­sa olles­sa vaa­tia toi­seen­kin viral­li­seen kie­leen tutus­tu­mis­ta. Huk­kaan­han se kyl­lä­kin menee, kos­ka ei pel­kil­lä lukion kurs­seil­la kukaan opi ruot­sia käyttämään. 

    Lukion on tar­koi­tus olla yleis­si­vis­tä­vä kou­lu ja moni lukios­sa opit­tu tie­to menee “huk­kaan”. Kyl­lä täs­sä maas­sa sen kou­lu­te­tum­man väes­tön­osan on syy­tä jol­lain tasol­la tun­tea molem­mat kan­sal­lis­kie­let sii­nä mis­sä vaik­ka tun­tea koti­maan­sa historiaa.

    Eli kan­na­tan!

  22. Rai­ner S.
    Mut­ta miten sit­ten var­mis­te­taan että Poh­jan­maan täys­ruot­sin­kie­lis­ten seu­tu­jen kou­lu­lai­set luke­vat suomea?

    Mik­si ihmees­sä tuo pitäi­si var­mis­taa? Jos suo­men­ruot­sa­lai­nen halu­aa asua elä­män­sä täy­sin ruot­sin­kie­li­sel­lä poh­jan­maal­la osaa­mat­ta sanaa­kaan suo­mea, minun mie­les­tä­ni sii­hen pitää antaa mahdollisuus.

  23. Taval­laan Soi­nin­vaa­ran ehdo­tus hyvin kiteyt­tää var­si­nai­sen ongel­man ja kou­lu­lai­tok­sen kan­nal­ta perus­ky­sy­myk­sen. Onko jär­keä, syy­tä yms. vai­ko vain val­ta­vaa opet­ta­jien ja oppi­lai­den resurs­sien tuh­laus­ta opet­taa koko ikä­luo­kal­le kah­ta vie­ras­ta kiel­tä. Suo­mi on isoim­man osan itse­näi­ses­tä his­to­rias­taan ollut kak­si­kie­li­nen ilman, että iso osa ikä­luo­kas­ta oppi mitään vie­ras­ta kiel­tä (aina­kaan koulussa).

    Kuvi­tel­laan­ko todel­la vaik­ka­pa Kepus­sa ja itä­ra­jan kun­nis­sa, että kou­lu­lai­set yhtään innok­kaam­min opis­ke­li­si­vat pak­ko­ve­nä­jää tai mitään muu­ta­kaan tois­ta vie­ras­ta kiel­tä (pakolla),vaikka se kuin­ka näh­täi­siin yhteis­kun­nan tahol­ta hyö­dyl­li­sek­si. Iso osa ylä­as­tei­käi­sis­tä kokee var­mas­ti lähes kaik­ki aineet pak­ko­pul­lak­si ja moti­vaa­tio on osal­la huono.

    Jos taas läh­dem­me keven­tä­mään koko ikä­luo­kan pakol­li­sia oppi­mis­ta­voit­teit­ta, niin sii­nä kyl­lä astu­taan monen kehu­man ja monen vie­ras­ta­man perus­kou­lun kes­kei­siin arvoi­hin. Mut­ta täs­tä pitäi­si tosia­sias­sa puhua; onko jär­ke­vää opet­taa koko ikä­luok­kaa niin pal­jon kuin nyky­ään ope­te­taan (kie­liä ja yli­pää­tään teo­riai­nei­ta) eikä puhua mis­tään pak­ko­ruot­sin ope­tuk­ses­ta. Täs­tä oli­si muka­va kuul­la puo­luei­den näköm­kan­nat. Itse pidän suu­re­na resurs­sien haas­kauk­se­na kah­den vie­raan kie­len opet­ta­mis­ta kai­kil­le. Mut­ta var­mas­ti kou­lu­lai­tok­sen ja oppi­lai­den nykyis­tä var­hai­sem­pi jako teo­rian opis­ke­li­joi­hin ja käy­tän­nön ihmi­siin joh­tai­si epä­ta­sa-arvon lisää­ny­mi­seen. Onko meil­lä yhte­näis­kou­lu vai tasoluokat?

    Mie­len­kiin­toi­nen ja vähän surul­li­nen ilmiö, että samat tahot, joi­ta voi ehkä luon­neh­tia arvo­kon­ser­va­tii­vi­sik­si ja “maan van­ho­ja tapo­ja” esil­le nos­ta­vik­si, ovat tätä osaa kult­tuu­ri­pe­rin­töäm­me, joka var­mas­ti­kin on osa kan­sal­lis­ta iden­ti­deet­tiäm­me, romut­ta­mas­sa. Uudis­tus­hen­keä siis löy­tyy valikoiden.

    Var­maan sit­ten myös pak­ko­suo­mi pitäi­si lopettaa.

    Aja­vat­ko ihmi­set ihan tosis­saan takaa perustuslainmuutosta,joka teki­si Suo­mes­ta yksi­kie­li­sen maan. Ja mitä ajaa ehdo­kas Soininvaara?

  24. Eli­na: “Ennen­kuin lii­kaa hih­kut, ota huo­mioon, että puo­lu­ee­na kyl­lä vih­reät on tiu­kas­ti pak­ko­ruot­sin kan­nal­la perus­kou­lun­kin puolella.”

    Libe­raa­li­na aka­tee­mi­se­na mie­he­nä vas­tus­tan hyvin pal­jon Vih­rei­den nykyis­ten nais­mi­nis­te­rei­den lin­jaa, sitä feministisiipeä.

    En kui­ten­kaan löy­dä puo­lueis­ta lopul­ta parem­paa­kaan vaih­toeh­toa, enkä lopul­ta oikein kek­si mik­si äänes­täi­sin Piraat­te­ja­kaan kun meni­vät pilaa­maan asia­lin­jan­sa muu­ta­mal­la hämä­räl­lä ehdok­kaal­la. Haluan vih­rei­den lin­jaan muu­tok­sen, Vih­reis­sä on nyt mies­pu­heen­joh­ta­jan vuoro.

  25. Suo­mes­sa tuli­si ryh­tyä opet­ta­maan jo ala­luo­kil­ta läh­tien englan­tia siten, että suo­ma­lai­sis­sa yli­opis­tois­sa luen­not voi­tai­siin jär­jes­tää englan­nin kie­lel­lä. Vain näin kan­sa­lai­sil­le taat­tai­siin mah­dol­li­suus siir­tyä kon­kurs­si Suo­mes­ta ulko­mail­le töi­hin. Ruot­sin kiel­tä taas puhuun pää­kie­le­nään n. 9.5 mil­joo­naa hen­ki­löä (kuka miten­kin tai­taen), että mik­si taval­li­sen suo­ma­lai­sen kan­sa­lai­sen tuli­si uhra­ta aikaan­sa noin pie­nel­le työmarkkina-alueelle.

    Käsit­tääk­se­ni Hol­lan­nis­sa onkin noin, että taa­tak­seen pie­nen maan kan­sa­lai­sil­le mah­dol­li­suu­den työs­ken­nel­lä ulko­mail­la, jol­la on pie­net koti­mark­ki­nat, Suo­men kan­sa­lai­sil­le on tar­jot­ta­vat todel­lis­ta englan­nin kie­len ope­tus­ta jo var­hai­ses­ta lap­suu­des­ta läh­tien. Ja hol­lan­ti­lai­sis­sa yli­opis­tois­sa luen­noi­daan englan­nik­si. Mut­ta hol­lan­ti­lai­set ovat­kin olleet maa­il­man kan­sa­lai­sia iät ja ajat ja teke­vät työ­tä usein muu­al­la kuin Hollannissa.

    Nokia-englan­nil­la kun ei lop­pu­jen lopuk­si ole pal­joa käyt­töä tule­vai­suu­den Suomessa.

  26. Anna-Lii­sa:

    Vir­ka­ruot­si­vaa­ti­mus­ten lie­ven­tä­mi­nen niin, että ruot­sin hal­lin­taa vaa­dit­tai­siin suo­men- ja kak­si­kie­li­sil­lä suo­mie­nem­mis­töi­sil­lä alueil­la vain tie­tyis­sä virois­sa (toi­mis­sa), mer­kit­si­si sitä, että ruot­sin­kie­li­sen pitäi­si etu­kä­teen var­mis­taa pal­ve­lun saa­mi­nen ruot­sik­si. Hän ei voi­si enää mil­loin tahan­sa mis­sä päin Suo­mea tahan­sa mars­sia vero­vi­ras­toon ja vaa­tia pal­ve­lua ruot­sik­si heti. Tätä yleen­sä nekin suo­men­ruot­sa­lai­set, jot­ka sano­vat kan­nat­ta­van­sa vapaa­eh­tois­ta ruot­si­no­pis­ke­lua, kavah­ta­vat. Ristiriita!”

    Tos­sa nyt ei oo oikeen mitään jär­keä, kos­ka ei kukaan umpi­ruot­sin­kie­li­nen voi täl­lä­kään het­kel­lä olet­taa saa­van­sa pal­ve­lua ruot­sik­si mil­loin vaan ja mis­sä vaan. Olen itse val­tion vir­ka­mies ja esi­mer­kik­si mei­dän viras­tos­sam­me ruot­sin­kie­len­tai­toi­sia on noin 1/20. Ts. jos meil­le esim. soit­taa joku ruot­sin­kie­li­nen, hän­tä pal­ve­le­maan hae­taan aina joku niis­tä har­vois­ta ruot­sin­kie­li­sis­tä joi­ta tääl­lä on töis­sä. Kai­kil­le aka­tee­mi­sil­le pakol­lis­ten vir­ka­mies­ruot­si­vaa­ti­mus­ten lie­ven­tä­mi­nen siis tus­kin muut­tai­si tilan­net­ta juu­ri ollen­kaan, jos viras­toil­ta edel­ly­tet­täi­siin tie­tyn mää­rän oikeas­ti ruot­sia osaa­vien palk­kaa­mis­ta. Ei ole mitään jär­keä huka­ta resurs­se­ja ruot­sin tuput­ta­mi­seen kai­kil­le, kun nykyi­nen mää­rä ruot­sin­kie­lis­tä pal­ve­lua voi­daan tur­va­ta val­ta­van pal­jon tehok­kaam­mal­la­kin tavalla.

  27. Mar­kus, kak­si­kie­li­syys ei ole osa yleis­tä suo­ma­lais­ta kult­tuu­ri­pe­rin­töä. Kuten Katai­sel­ta­kin lip­sah­ti jos­sa­kin vaa­lioh­jel­mas­sa Suo­mes­sa on suo­men­kie­li­nen kult­tuu­ri ja ruot­sin­kie­li­nen kult­tuu­ri. Hyvin har­vois­sa tilan­teis­sa tulee esil­le kak­si­kie­li­nen kult­tuu­ri, lähin­nä kai per­heis­sä jois­sa puhu­taan sekä suo­mea että ruotsia.

    Kak­si­kie­lis­tä kult­tuu­ria ei ole edes ole­mas­sa. Kak­si­kie­li­syys ei ole osa suo­ma­lais­ta kulttuuriperintöä.

    Tämä­hän ilme­nee mm. joka ker­ta kun puu­ha­taan ruot­sin­kie­li­sen ja suo­men­kie­li­sen kou­lun tai las­ten­tar­han yhdis­tä­mis­tä. Ruot­sin­kie­li­sil­le ei kak­si­kie­li­syys vaan sovi.

    En näe mitään syy­tä, mik­si siis suo­men­kie­lis­ten pitäi­si opis­kel­la ruot­sia kult­tuu­ri­sin perustein.

  28. Ottaen huo­mioon, että yli­opis­toi­hin pää­see nyky­ään ilman yli­op­pi­las­tut­kin­toa, ennus­tan Osmon ehdo­tuk­sen mah­dol­li­ses­ti toteu­tues­sa inno­va­tii­vis­ten ammat­ti­kou­lu­jen aloit­ta­van mar­jan­poi­min­nan ammat­ti­tut­kin­non tar­joa­mi­sen, joka sisäl­löl­tään muis­tut­taa yllät­tä­vän pal­jon lukion oppi­si­säl­töä, pie­niä poik­keuk­sia lukuu­not­ta­mat­ta. Saat­taa jopa olla, että joil­la­kin seu­duil­la mar­jan­poi­min­nan ammat­ti­tut­kin­non kysyn­tä on niin suur­ta, että lukioi­ta jou­du­taan muut­ta­maan ammattikouluiksi.

  29. AM Kir­joit­ti:

    Hiu­kan pelot­taa, miten Suo­mel­le käy poh­jois­mai­se­na yhteis­kun­ta­na, jos ei enää pide­tä yllä sitä sidet­tä, joka yhdis­tää mei­dät mui­den Poh­jois­mai­den yhtey­teen. Kie­li on kult­tuu­rin port­ti; jos ei ymmär­rä skan­di­naa­vi­sia kie­liä, ei ymmär­rä poh­jois­mai­suut­ta eikä siis esi­mer­kik­si Suo­men historiaa.”

    Pelot­taa?

    Mitä tar­koit­taa käy­tän­nös­sä poh­jois­mai­suu­den ymmär­tä­mi­nen ja mik­si sitä pitäi­si ymmär­tää juu­ri ruot­sin kie­les­tä käsin? Tar­koit­taa­ko tämä myös sitä, että suo­mek­si kir­joi­tet­tu Suo­men his­to­ria on tasol­taan sel­keäs­ti hei­kom­paa kuin skan­di­naa­vi­sil­la kie­lil­lä kir­joi­tet­tu vas­taa­va? Että ter­vei­set vaan maam­me historioitsijoille.

    Pak­ko­ruot­si­kes­kus­te­lu on sinän­sä tur­haa vou­ho­tus­ta, kos­ka kou­lus­sa on mui­ta­kin pakol­li­sia oppiai­nei­ta. Pak­ko­ma­te­ma­tiik­ka on toden­nä­köi­ses­ti koko yhteis­kun­nan kan­nal­ta vahin­gol­li­sem­pi aine kuin ruotsi.”

    Niin, kai täs­sä hae­taan nime­no­maan perus­tei­ta Ruot­sin kie­len pakollisuudelle. 

    Pak­ko­ma­te­ma­tii­kas­ta saa­tu hyö­ty suh­tees­sa sen vapaa­eh­toi­suu­des­ta saa­tuun hait­taan on suu­rem­pi kuin mitä tilan­ne näyt­täi­si ole­van pak­ko­ruot­sin kans­sa. Aina­kin nii­den perus­te­lu­jen mukaan mitä tähän men­nes­sä on lyö­ty tiskiin.

  30. Aja­tus on loistava. 

    Lisäk­si pitäi­si vaa­tia kuu­lan­työn­tö pakol­li­sek­si kou­luun, sil­lä onhan siel­lä mui­ta­kin pakol­li­sia ainei­ta. Kuten matematiikka. 

    Sitä pait­si, jos kuu­lan­työn­tö ei ole pakol­lis­ta, ne jot­ka opet­te­le­vat sen vapaa­eh­toi­ses­ti saa­vat lii­an suu­ren edun suh­tees­sa nii­hin, jot­ka puka­ta tök­säyt­tä­vät toi­mit­si­jan var­pail­le sii­hen met­rin päähän. 

    Ei pidä myös­kään muis­taa tai unoh­taa, wha­te­ver, että ruot­sa­lai­set pitä­vät meis­tä lähin­nä kuu­lan­työn­tä­ji­nä. Tans­ka­lai­sis­ta puhu­mat­ta­kaan. Voim­me­ko ottaa ris­kin, että mene­täm­me hei­dän rak­kau­ten­sa ja jou­dum­me nuk­ku­maan yksin poh­jo­lan pit­kät yöt? Aut­tai­si­ko Ruot­si mei­tä yhtä päät­tä­väi­ses­ti kuin tokas­sa maa­il­man­so­das­sa, jos jokai­sel­le kan­sa­lai­sel­le ei ole työn­net­ty kuu­la väki­sin kur­kus­ta alas?

    Miten sitä pait­si käy, jos pää­täm­me koko kan­sa mat­kus­taa Islan­tiin, emme­kä voi kaik­ki osal­lis­tua Reyk­ja­vi­kin kuu­la­kar­ne­vaa­lei­hin nolaa­mat­ta itseämme? 

    Entäs perus­tus­la­ki, jos­sa kuu­lan­työn­tö mää­rä­tään arvo­val­tais­ten tul­kin­to­jen mukaan pakol­li­sek­si? Ei pidä unoh­taa, että perus­tus­lain hak­ka­si his­to­rian hen­ki perus­ki­veen, eikä sitä niin vain kuo­le­vai­set voi käy­dä muut­ta­maan, emme aina­kaan me suomalaiset. 

    Kom­pro­mis­si­na voin suos­tua sii­hen, että kuu­lan­työn­tö on pakol­lis­ta vain lukios­ta kor­kea­kou­lui­hin. Amik­set sit­ten opis­kel­koon Alek­sis Kiven tuo­tan­non ulkoa ja ne vie­lä pie­nem­mät ihmi­set joikaamisen.

    Joka tapauk­ses­sa tär­kein­tä on var­mis­taa, että kou­lu tar­jo­aa rajal­li­sen tun­ti­mää­rän puit­teis­sa nuo­ri­sol­lem­me mah­dol­li­sim­man hyvät eväät koh­da­ta kan­sain­vä­lis­ty­vän maa­il­man haas­teet. Sii­tä­hän me kaik­ki olem­me yhtä mieltä!

    (Tämä oli, Jyr­ki, Jut­ta, Anni, Tho­mas ja muut äly­päät, satii­ria. Älkää nyt, her­ran kie­sus, oikeas­ti teh­kö kuu­lan­työn­nös­tä pakol­lis­ta vaik­ka se tei­kä­läi­sen jär­jen­juok­sul­la ja argu­men­taa­tiol­la vält­tä­mät­tö­mäl­tä tuntuukin.)

  31. Kek­ko­nen halusi
    pak­ko­ruot­sin peruskouluun
    poliit­ti­sis­ta syistä
    Oden kans sama­ni­käi­se­nä kuus­kymp­pi­se­nä Töli­kas syn­ty­nee­nä eva­kon kun­di­na kävin ensin Tai­val­lah­den kan­sik­sen , sit Res­suu, jos ekal luo­kal rans­ka, sit sak­sa, enk­kua­kin ja lyhyt ruotsi,jonka sijaan kai­pai­lin lati­naa ; jos oisin jat­ka­nut kan­sa­kou­lu­lin­jaa vaik ammat­ti­kou­luun ruot­ti ei ois tul­lut vastaan.
    x/Tieteessä tapah­tuu ‑leh­den (8/10) kir­ja-arvios­sa Kou­lu­mie­hen muo­to­ku­va ope­tus­neu­vos Olli Sal­me­la ker­too pre­si­dent­ti Urho Kek­ko­sen siu­nan­neen pak­ko­ruot­sin perus­kou­luun 70-luvul­la vas­toin asian­tun­ti­jae­nem­mis­tön kan­taa poliit­ti­sis­ta syis­tä var­mis­taak­seen Rkp:n tukea pre­si­dent­tiyy­del­leen. Ope­tus­mi­nis­te­ri Johan­nes Viro­lai­sen pee­sa­tes­sa.( Kurio­si­teet­ti­na mai­nit­ta­koon aktii­vin, ruot­sin­kie­li­siä katu­kylt­te­jä­kin nuo­re­na ter­van­neen suo­ma­lais­mie­li­sen Urkin olles­sa Töö­lön auto­pa­tal­joo­nas­sa varus­mie­he­nä, hän jou­tui ruot­sin­kie­li­sen esi­mie­sup­see­rin sil­mä­ti­kuk­si ja pak­ko­siir­ret­tiin toi­seen osastoon)
    Nyt ääni­kyn­nyk­set­tö­män jär­jes­tel­mäm­me takia edus­kun­nas­sa yhä ole­va Rkp on vah­ti­nut ja loban­nut yhtä­mit­tai­ses­ti jo 32 vuot­ta hal­li­tuk­ses­sa , (pitem­pään kuin yksi­kään muu puo­lue Suo­meen his­to­rias­sa hal­li­tuk­ses­sa yhtö­jak­soi­ses­ti) sitä, että pakkoruotsilla,virkaruotsilla ja yli­opis­to­jen kie­li­kiin­tiöil­lä muis­tu­te­taan yhä että kuu­luim­me Ruot­sin kunin­gas­huo­neen sotai­saan impe­riu­miin historiassa.
    Läk­sin vii­me vii­kol­la var­ta vas­ten nyky­si­joil­ta­ni Val­kea­kos­ken Sääks­mäel­tä Vapaan kie­li­va­lin­ta ry:n kyy­dis­sä edus­kun­ta­ta­lol­le pak­ko­ruot­sin vas­tai­seen mie­le­no­soi­tuk­seen , jota rik­kaan Kul­tur­fon­de­nin sää­tiöi­den rahoil­la kera puo­lue­tuen toi­mi­van Rkp:n isku­ryh­mä häi­rit­si kuin polii­si aika­naan Koi­jär­vel­le kahlittuja.
    Ohei­ses­sa lin­kis­sä Vapaan kie­li­va­lin­ta ry:n puheen­joh­ta­ja, Tam­pe­reen yli­opis­ton hyvin­voin­ti­pal­ve­lu­jen pro­fes­so­ri Ilma­ri Ros­ti­lan (on myös per­su­jen ehdo­kas Pir­kan­maal­la) edus­kun­nan por­tail­la pitä­mä puhe, joka huk­kui val­ta­me­dial­ta mai­ni­tun Rkp:n isku­ryh­män ja mie­le­no­soit­ta­jien osan väli­siin torauutisiin.
    Päin­vas­toin kuin Ode nyt, vih­rei­den kan­san­edus­ta­ja edus­kun­nan por­tail­la Outi Alan­ko-Kahi­luo­to jopa suo­sit­ti ruot­sin­kie­len ope­tuk­sen lisää­mis­tä perus­kou­lus­sa alkaen alem­mil­ta luo­kil­ta kuin nykyisin ?
    Itse suo­sit­te­len Ros­ti­lan puheen­vuo­roa yli puo­lue­re­vii­rien. t. Esa Aal­las Sääksmäki
    http://www.vapaakielivalinta.fi/ajankohtaista.php?artikkeli=Pj+Ilmari+Rostilan+puhe+%C3%84%C3%A4nest%C3%A4+kielivapaus+-mielenosoituksessa+eduskuntatalon+edess%C3%A4+31.3.+2011.#artikkeli

  32. Soi­nin­vaa­ran ehdo­tus on myös hyvä tapa sabo­toi­da poi­kien kou­lu­me­nes­tys­tä, joten mah­taa­ko olla ope­tus­mi­nis­te­rin pes­ti kiikarissa?

  33. Van­ho­jen asioit­ten ja tapah­tu­mien mer­ki­tyk­ses­tä nyky­het­kel­lä ja asioit­ten tär­key­des­tä (nii­den säi­lyt­tä­mi­sen tär­key­des­tä) tule­vai­suu­den (myön­tei­sen) kehi­tyk­sen kan­nal­ta voi toki olla mon­ta miel­tä, mut­ta eipä kai nyt oikein voi kiel­tää sitä, että Suo­mi on ollut koko itse­näi­syy­ten­sä ajan viral­li­ses­ti kak­si­kie­li­nen ja tosia­sias­sa tääl­lä on puhut­tu useam­paa kiel­tä liki tuhat vuot­ta. Eikö­hän tämä jota­kin ole vai­kut­ta­nut mei­dän kult­tuu­ri­pe­rin­tööm­me (jos ei nyt sit­ten suo­raa jon­kin yksit­täi­sen kan­sa­lai­sen omaan kult­tuu­riin). On tul­lut aina­kin joi­ta­kin jän­nit­tei­tä, jot­ka ovat taas sit­ten pur­kau­tu­neet luo­vas­ti. Jos Suo­mi ei oli­si ollut kak­si­kie­li­nen, oli­si se nyt var­mas­ti aika lail­la eri­lai­nen kuin on täl­lä het­kel­lä (ja voi­si kyl­lä olla, että rajat­kin oisi­vat eri paikoissa).

    Jos jat­ku­moa halu­taan muut­taa, niin täy­tyy ymmär­tää, mihin kaik­kiin muu­tok­siin se voi joh­taa (vaik­ka eivät nyt var­maan enää rajat siir­ry oli kie­li­po­li­tiik­kam­me mikä tahansa).

    Siel­lä itä­ra­jan kun­tien kou­luis­sa voi­si jär­jes­tää tes­ti­ää­nes­tyk­sen ylä­as­tei­käi­sil­le, halu­vat­ko he pak­ko­ruot­sia, pak­ko­ve­nä­jää vai toi­sen vie­raan kie­len pakol­li­suu­den pois kokonaan.

  34. Mis­tä­hän mah­taa joh­tua käsi­tys, että kaik­kien vir­ka­mies­ten täy­tyy osa­ta ruot­sia? Minä ain­kin toi­min vuo­sia val­tion viras­sa jos­sa ruot­sin­kiel­tä ei vaadittu.

  35. juge: “Kak­si­kie­lis­tä kult­tuu­ria ei ole edes ole­mas­sa. Kak­si­kie­li­syys ei ole osa suo­ma­lais­ta kulttuuriperintöä.

    Kak­si­kie­li­syyt­tä on esiin­ty­nyt Suo­mes­sa sii­tä läh­tien kun Suo­mi alkoi kuu­lua Ruot­sin Kunin­gas­kun­taan. Oli taval­lis­ta että oppi­neet ihmi­set osa­si­vat sekä suo­mea että ruot­sia ja näin asian lai­ta on ollut mei­dän päi­viim­me asti. Ja oppi­neil­la ei tar­koi­tet­tu vain kar­ta­non­her­ro­ja tai tireh­töö­re­jä vaan myös pik­ku­vir­ka­mie­hiä kir­kon tai kun­nan palk­ka­lis­toil­la. Teol­lis­tu­mi­sen myö­tä kehit­tyi Hel­sin­gis­sä ja muis­sa tär­keis­sä ran­ni­kon kau­pun­geis­sa työ­väes­tön kes­kuu­des­sa slan­gi joka sisäl­si ele­ment­te­jä sekä suo­mes­ta että ruot­sis­ta. Slan­gia pys­tyi puhu­maan sekä suo­men että ruot­sin kie­liop­pi­sään­tö­jä nou­dat­taen mut­ta kaik­ki ymmär­si­vät sitä. Sii­tä oli help­po siir­tyä luke­maan kou­lus­sa sitä tois­ta koti­mais­ta kun alkeet oli opit­tu slan­gin kaut­ta. Se on har­mi että täl­lais­ta peda­go­giik­kaa nykyi­nen kou­lu­jär­jes­tel­mä ei tunnista.

  36. Vih­rei­den vii­me vuon­na hyväk­sy­tyis­sä kie­li­po­liit­ti­sis­sa lin­jauk­sis­sa muu­ten vaa­di­taan kor­kea­kou­lu­tut­kin­to­jen pakol­li­sis­ta vir­ka­kie­li­ko­keis­ta luo­pu­mis­ta juu­ri niis­tä syis­tä, jot­ka tääl­lä­kin on tuo­tu esil­le — kai­kil­le pakol­li­ses­ta vir­ka­kie­li­ko­kees­ta ei ole vas­taa­vaa hyö­tyä, se ei takaa todel­lis­ta käyt­tö­kel­pois­ta kie­li­tai­toa, ja se on suu­rel­ta osin voi­ma­va­ro­jen haas­kaus­ta. Jul­ki­nen pal­ve­lu voi­daan jär­jes­tää parem­min­kin, ilman että kaik­kien työn­te­ki­jöi­den tar­vit­see “muka-osa­ta” tois­ta kotimaista.

  37. Rai­ner, juu hal­lin­to­kie­li oli pakol­la ruot­si, mut­ta luu­let­ko ihan oikeas­ti että suo­men­kie­li­sis­sä ruo­ka­pöy­dis­sä lau­let­tiin että
    Helan går, Sjung hopp fade­ral­lan lal­lan lej?

  38. Mar­kus
    Kuvi­tel­laan­ko todel­la vaik­ka­pa Kepus­sa ja itä­ra­jan kun­nis­sa, että kou­lu­lai­set yhtään innok­kaam­min opis­ke­li­si­vat pak­ko­ve­nä­jää tai mitään muu­ta­kaan tois­ta vie­ras­ta kiel­tä (pakolla),vaikka se kuin­ka näh­täi­siin yhteis­kun­nan tahol­ta hyödylliseksi

    Ei var­maan, mut­ta mitään muu­ta jär­jel­li­nen perus­te­lu ei mene läpi. Niin­pä type­rä­nä kom­pro­mis­si­na pak­ko­ruot­sin tilal­le on otet­ta­va pak­ko­ve­nä­jä. Kun muu­ta­man vuo­den kulut­tua huo­ma­taan, ettei ruot­sin ope­tuk­sen vähen­tä­mi­nen tuhon­nut­kaan Suo­men län­ti­siä yhteyk­siä eikä ruot­sin­kie­li­siä ole pol­tet­tu roviol­la, voi­daan ehkä alkaa kes­kus­te­le­maan sii­tä, oli­si­ko mah­dol­lis­ta muut­taa ruot­si ja venä­jä oikeas­ti valin­nai­sik­si aineiksi.

  39. Jäin tätä otsik­koa miet­ti­mään… eli kol­men vuo­den lukio­kurs­sit riit­tä­vät mihin? Sitä Osmo ei kerro. 

    Mut­ta minä ker­ron, mihin ne eivät riitä: 

    Eivät rii­tä nykyi­sen kal­tai­sen kak­si­kie­li­syy­den yllä­pi­toon mil­lään. Tilan­ne on jul­kis­ten pal­ve­lu­jen osal­ta aivan toi­nen kuin 60-luvulla. 

    Kai­kis­sa viran­omais­pal­ve­luis­sa las­ten­suo­je­lus­ta läh­tien eri­kois­lää­kä­rien kaut­ta vero­asioi­hin ja oikeus­a­puun tulee saa­da lain mukaan pal­ve­lua ruot­sik­si. Ruot­sin kie­len ope­tuk­sen noin radi­kaa­li hei­ken­tä­mi­nen ei voi taa­ta ruot­sia hal­lit­se­via ihmi­siä sitä mää­rää, mikä tar­vi­taan tämän toteutumiseen. 

    Nyt­kin on vai­kea saa­da vaa­ties­saan pal­ve­lua ruot­sik­si eli mitä se sit­ten olisi?

    Kak­si­kie­li­syy­den alas­ajo­han täs­sä mal­lis­sa edes­sä olisi.

  40. Tätä AM:n kom­ment­tia en ymmär­rä yhtään: 

    Pak­ko­ma­te­ma­tiik­ka on toden­nä­köi­ses­ti koko yhteis­kun­nan kan­nal­ta vahin­gol­li­sem­pi aine kuin ruotsi.

    Mate­ma­tii­kan perus­tai­dot ovat ver­rat­ta­vis­sa luku­tai­toon. Miten tääl­lä pär­jää ihmi­nen, joka ei sel­viä alen­nus­myyn­nis­sä, kun on hur­ja 30 pros­san ale joka tuotteesta?

    Vai mitä oikein tarkoitat?

  41. TomiA:

    Soi­nin­vaa­ran ehdo­tus on myös hyvä tapa sabo­toi­da poi­kien kou­lu­me­nes­tys­tä, joten mah­taa­ko olla ope­tus­mi­nis­te­rin pes­ti kiikarissa?

    Tähän ket­juun on tul­lut jo niin pal­jon kom­ment­te­ja, että olen mah­dol­li­ses­ti pudon­nut pahas­ti, mut­ta mitä täl­lä tarkoitat?

    Mil­lä meka­nis­mil­la poi­kien kou­lu­me­nes­tys heik­ke­ni­si, jos ruot­sin kie­li muut­tui­si valin­nai­sek­si aineek­si? Tytöt­hän ruot­sis­sa pal­jon parem­min pärjäävät.

  42. Mik­kok,

    On yksi­kie­li­siä yksi­köi­tä. Muis­taak­se­ni esim. van­kein­hoi­to kuu­luu näihin.

  43. esa aal­las:

    .( Kurio­si­teet­ti­na mai­nit­ta­koon aktii­vin, ruot­sin­kie­li­siä katu­kylt­te­jä­kin nuo­re­na ter­van­neen suo­ma­lais­mie­li­sen Urkin olles­sa Töö­lön auto­pa­tal­joo­nas­sa varus­mie­he­nä, hän jou­tui ruot­sin­kie­li­sen esi­mie­sup­see­rin sil­mä­ti­kuk­si ja pak­ko­siir­ret­tiin toi­seen osastoon)”

    Minä olen luke­nut taas erääs­tä Suo­men Puo­lus­tus­voi­mia kos­ke­vas­ta luo­tet­ta­van tahon jul­kai­se­mas­ta kir­jas­ta että UKK ryh­tyi puuk­ko­tap­pe­luun erään ruot­sin­kie­li­sen varus­mie­hen kans­sa ja hänel­tä evät­tiin sik­si pää­sy RUK:iin. Tämän takia UKK vähi­tel­len kään­tyi “pasi­fis­tik­si”, kiel­täy­tyi läh­te­mäs­tä rin­ta­mal­le tal­vi­so­dan syt­tyes­sä kos­ka oli­si jou­tu­nut ole­maan oman pik­ku­vel­jen­sä alai­nen (pik­ku­ve­li oli vän­rik­ki ja käy­nyt RUK:in), vaan pul­ja­si itsel­leen sivii­li­vi­ran, ja jat­ko­so­das­sa liit­tyi ns “rau­ha­nop­po­si­tioon”. Kek­ko­nen pre­si­dent­ti­nä toi­mies­saan suh­tau­tui pen­seäs­ti ylim­pään upsee­ri­kun­taan ilmei­ses­ti juu­rui huo­nois­ta koke­muk­sis­taan intis­sä jos­ta saa toi­saal­ta syyt­tää vain itse­ään. Eli näin maan­puo­lus­tus­hen­ki­nen Kek­ko­sem­me oli kai­ken kaik­ki­aan. Ruot­sia hän opet­te­li vas­ta pre­si­dent­ti­nä oles­saan kun­nol­la erään ruot­sin­kie­li­sen “ystä­vät­tä­ren­sä” avustuksella.

  44. Rai­ner Silf­ver­berg: “Teol­lis­tu­mi­sen myö­tä kehit­tyi Hel­sin­gis­sä ja muis­sa tär­keis­sä ran­ni­kon kau­pun­geis­sa työ­väes­tön kes­kuu­des­sa slan­gi joka sisäl­si ele­ment­te­jä sekä suo­mes­ta että ruot­sis­ta. Slan­gia pys­tyi puhu­maan sekä suo­men että ruot­sin kie­liop­pi­sään­tö­jä nou­dat­taen mut­ta kaik­ki ymmär­si­vät sitä. Sii­tä oli help­po siir­tyä luke­maan kou­lus­sa sitä tois­ta koti­mais­ta kun alkeet oli opit­tu slan­gin kautta.”

    Tämä on sivu­rai­de, mut­ta oli­si­ko tut­ki­mus­tie­toa sii­tä, että slan­gi hel­pot­ti ruot­sin tai suo­men oppimista?

    Osmon ehdo­tus on mai­nio. Nykyi­nen vir­ka­mies­ruot­si on jo onnek­si kuol­lut kir­jain (tut­kin­non suo­rit­ta­mi­seen ei tar­vi­ta mai­nit­ta­vaa ruot­sin tai­toa), perus­kou­luo­pe­tuk­sen lopet­ta­mi­nen hel­pot­tai­si koko pak­ko­ruot­si-ins­ti­tuu­tion purkamista.

  45. Asia on itses­tään sel­vä: Pak­ko­ruot­sil­le ei ole riit­tä­viä perus­tei­ta mil­lään kou­lu­tusas­teel­la. Pak­ko­ruot­sin jos­sa­kin vai­hees­sa var­mas­ti pois­tues­sa kaik­ki tule­vat ihmet­te­le­mään, miten täl­lai­nen kei­no­te­koi­sen raken­nel­ma saat­toi­kaan jat­kua niin pit­kään. Par­haim­mil­laan pakol­li­suu­des­ta luo­pu­mi­nen voi tar­jo­ta kiel­ten opis­ke­luun todel­li­sen rene­sans­sin myös ruot­sin osal­ta kuten tapah­tui 90-luvul­la esim. Turun Yli­opis­tol­la, kun resurs­sit lati­nan ope­tuk­ses­sa vapau­tui­vat oikeas­ti moti­voi­tu­nei­den opis­ke­li­joi­den ohjaa­mi­seen “pak­ko­la­ti­nas­ta” luo­pu­mi­sen seurauksena.

    Suo­men kie­li­po­li­tiik­ka ei suos­tu tun­nus­ta­maan tosi­asioi­ta. Sen sijaan pak­ko­ruot­sia perus­tel­laan kum­mal­li­sel­la vir­ka­mies­ruot­siin liit­ty­väl­lä kehä­pää­tel­mäl­lä, kun voi­sim­me aivan hyvin siir­tyä viral­li­ses­ti kak­si­kie­li­sen Kana­dan mal­lin mukai­seen ratio­naa­li­seen tar­ve­har­kin­taan vir­ka­mies­ten kiel­ten­osaa­mi­ses­sa (Kana­dan kak­si­kie­li­syys aiheut­taa muu­ten voi­ma­kas­ta närää kol­man­nek­si suu­rim­mas­sa kie­li­ryh­mäs­sä eli yli 10% väes­töä edus­ta­vis­sa espanjankielisissä). 

    Minus­ta on outoa, että jul­ki­suu­des­sa nykyis­tä kie­li­po­li­tiik­kaa perus­tel­laan vain 5% alu­eel­li­sen vähem­mis­tön tar­peis­ta käsin ikään­kuin muun­kie­lis­ten vel­vol­li­suus oli­si pal­vel­la tätä “minul­la on oikeus” ‑vähem­mis­töä. En nyt kek­si oikeas­taan mui­ta mai­ta, jois­sa on ollut vas­taa­va jär­jes­tel­mä kuin Neu­vos­to­lii­ton edes­men­neet satelliittivaltiot.

  46. AM:
    ”Kie­li on kult­tuu­rin port­ti; jos ei ymmär­rä skan­di­naa­vi­sia kie­liä, ei ymmär­rä poh­jois­mai­suut­ta eikä siis esi­mer­kik­si Suo­men historiaa.”

    Ei tuo ole perus­te­lu, se on usko­mus. Kyl­lä minä ymmär­rän vaik­ka Kii­nan his­to­ri­aa, vaik­ken osaa kiinaa. 

    AM:
    ”Pak­ko­ruot­si­kes­kus­te­lu on sinän­sä tur­haa vou­ho­tus­ta, kos­ka kou­lus­sa on mui­ta­kin pakol­li­sia oppiai­nei­ta. Pak­ko­ma­te­ma­tiik­ka on toden­nä­köi­ses­ti koko yhteis­kun­nan kan­nal­ta vahin­gol­li­sem­pi aine kuin ruotsi.”

    Meil­lä on oppi­vel­vol­li­suus, joten kou­lun­käyn­ti on pakol­lis­ta. Kyse on sii­tä, mik­si vie­rais­ta kie­lis­tä juu­ri ruot­sin (ruot­sin­kie­li­sil­lä suo­men) pitää olla pakollinen?

    Rogue:
    ”Pakol­li­sel­le ruot­sin opis­ke­lul­le lukios­sa ei oo sen kum­mem­pia puol­ta­via perus­tei­ta ku perus­kou­lus­sa­kaan. Kor­kein­taan voi­daan tode­ta, et se pakol­li­suus lukios­sa ei kos­ke kaik­kia, kos­ka kaik­ki eivät käy lukiota.”

    Vir­ka­mies­ruot­sin vaa­ti­muk­set kos­ke­vat vain kor­kea­kou­lu­tet­tu­ja viran­omai­sia. Kor­kea­kou­lui­hin men­nään lukion kaut­ta, joten sikä­li lukion pak­ko­ruot­si puo­lus­tai­si paik­kaan­sa, aina­kin niin kau­an kuin vir­ka­mies­ruot­sia vaa­di­taan. Sitä taas vaa­di­taan niin kau­an kuin ruot­si on toi­nen kansalliskieli. 

    Eni­ten ihmi­siä hier­tää pak­ko­ruot­si, joten sii­tä voi­daan perus­teet­to­ma­na luo­pua. Sen sijaan ruot­si voi sil­ti säi­lyä kan­sal­lis­kie­le­nä (tämä ei ole sidok­sis­sa pak­ko­ruot­siin), jol­loin vir­ka­mies­ruot­sin vaa­ti­muk­sen vuok­si lukios­sa voi­si olla pak­ko­ruot­si. Sen sijaan perus­kou­lus­ta ja muis­ta toi­sen asteen oppi­lai­tok­sis­ta pak­ko­ruot­sin voi­si poistaa.

  47. Rogue kir­joit­ti:

    …ei kukaan umpi­ruot­sin­kie­li­nen voi täl­lä­kään het­kel­lä olet­taa saa­van­sa pal­ve­lua ruot­sik­si mil­loin vaan ja mis­sä vaan…

    Ei niin, mut­ta hänel­lä on oikeus vaa­tia sitä. Teo­rias­sa on aina jon­kun osat­ta­va ruot­sia, vaik­ka käy­tän­nös­sä voi­kin tul­la tilan­ne jos­sa tämä ei toteu­du. Jos ruot­sin­tai­to­vaa­ti­mus oli­si vir­ka­koh­tai­nen, oli­si pak­ko hyväk­syä myös peri­aat­tees­sa se tilan­ne ettei hän oli­si aina paikalla.

    Rogue jat­kaa:

    Ei ole mitään jär­keä huka­ta resurs­se­ja ruot­sin tuput­ta­mi­seen kai­kil­le, kun nykyi­nen mää­rä ruot­sin­kie­lis­tä pal­ve­lua voi­daan tur­va­ta val­ta­van pal­jon tehok­kaam­mal­la­kin tavalla.

    Niin­pä juu­ri, nimenomaan!

  48. Ensim­mäis­tä ker­taa olen pet­ty­nyt blo­gaa­jan aloi­tuk­seen: pelk­kä mie­li­pi­de ilman poh­din­taa ja perus­te­lu­ja sekä rajoit­tu­mi­nen aihees­san vain kou­lu­tuk­seen, kun asian voi laa­jen­taa mm. kos­ke­maan hallintoa.

    Jos yri­tän poh­tia, mikä on muut­tu­nut sil­lä välil­lä, kun vaih­toeh­do­ton ruot­sin opis­ke­lu ja osaa­mi­nen on tuo­tu lain­sää­dän­töön, tulee lähin­nä mie­leen Suo­men kan­sain­vä­lis­ty­mi­nen ja ylei­sem­pi glo­ba­li­saa­tio. Tämän poh­jal­ta omas­ta mie­les­tä­ni kes­kei­sim­mä perus­teet poh­tia kie­li­ky­sy­mys­tä ovat: 

    — Kult­tuu­ri­pe­rin­nön vaa­li­mi­nen ja yleissivistys
    — Kan­sain­vä­li­syys nykyisin
    — Tule­vai­suus, kun nykyi­set ja tule­vat oppi­laat ovat (työ)elämässä.
    — Kou­lu- ja opis­ke­lu­mo­ti­vaa­tio ja sen myö­tä tulokset
    — Kiel­ten alu­eel­li­nen jakautuminen

    Ei Suo­mea tule irrot­taa poh­jois­mai­ses­ta kult­tuu­ri­pii­ris­tä. Pitäi­si­kö mei­dän sil­ti häve­tä rin­nas­tu­vam­me balt­tei­hin, jos emme kyke­ne tuot­ta­maan kuin muu­ta­man yksin­ker­tai­sen lauseen ruot­sia. Lip­po­nen on täs­tä ollut ilmei­sen pelois­saan. Seu­raa­vaan Osmon kom­ment­tiin voin yhtyä kult­tuu­ri­pe­rin­nön poh­jal­ta: “Muis­ta miniop­pi­las­mää­rä­vaa­ti­muk­sis­ta poi­ke­ten jokai­sel­la on olta­va oikeus opis­kel­la ruot­sia perus­kou­lus­sa ja jokai­sel­la tulee olla oikeus aloit­taa se lukios­sa” sen ver­ran jär­keä voi­si sil­ti olla, ettei kui­ten­kaan yhden oppi­laan ryh­miä muo­dos­tet­tai­si, vaan sil­loin kun­ta voi­si antaa pari lant­tia yksi­tyi­so­pe­tuk­sen osta­mi­seen. Itse näke­mä­ni perus­teel­la aina­kin seu­raa­vat ryh­mät ovat kär­si­neet kielivaatimuksista:
    — Suo­ma­lai­set ulko­mail­la osan elä­mäs­tään opis­kel­leet (esim. Yhdys­val­lois­sa high schoo­lin käyneet)
    — Suo­meen lap­se­na muut­ta­neet, jois­sa per­he esim. englanninkielinen
    — Akuis­maa­han­muut­ta­jat, joi­den tulee suo­rit­taa vir­ka­mies­kie­li sekä suo­mek­si että ruot­sik­si. Nämä ovat muut­to­liik­kei­siin liit­ty­viä kan­sain­vä­lis­ty­mi­sen seu­rauk­sia. Koen itse vih­rei­den lin­jan hie­man ris­ti­rii­tai­sek­si, kun olen ymmär­tä­nyt hei­dän aja­van moni­kult­tuu­ri­suut­ta, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta täs­sä kysy­myk­ses­sä sel­väs­ti puol­ta­van vaa­ti­muk­sia, jot­ka luo­vat kit­kaa työl­lis­ty­mi­sel­le vir­koi­hin tie­tyil­le vähemmistöille.

    Edel­li­sen lisäk­si monet poh­jois­mai­set orga­ni­saa­tiot toi­mi­vat entis­tä moni­kult­tuu­ri­sem­mis­sa orga­ni­saa­tiois­sa, jol­loin jou­kos­ta yleen­sä löy­tyy aina­kin yksi hen­ki­lö, joka ei osaa poh­jois­mais­ta kiel­tä. Täl­löin englan­ti jyrää. Ja vaik­ka talou­del­lis­ta ajat­te­lua ei sai­si lii­kaa pai­not­taa, mis­sä­hän suun­nas­sa maa­il­maa talou­del­li­nen toi­me­liai­suus — ja töden­nä­köi­ses­ti uudet kult­tuu­ri­set vir­tauk­set — kuk­kii seu­raa­van parin kym­me­nen vuo­den aikana?

    Itseä­ni kiin­nos­tai­si kuul­la kie­li­tie­tei­li­jöi­den ja peda­go­gien mie­li­pi­tei­tä sel­lai­ses­ta tehok­kaas­ta kiel­ten oppi­mi­ses­ta niin, joka par­hai­ten tur­vai­si yksi­lön tule­vai­suut­ta. Kuin­ka monen ruot­sin­kie­len opis­ke­lua on pilan­nut se, että 70% luo­kas­ta ei ole asias­ta ollut lain­kaan kiin­nos­tu­nut ja häi­ri­köi­nyt? Sekoit­tai­si­ko lukuis­ten inten­sii­vi­kurs­sien läpi­käy­mi­nen perus­kou­luiäs­sä las­ten päät, vai antai­si­ko se hyvän poh­jan opis­kel­la eri kie­liä (espan­ja, kii­na, unka­ri) hie­man van­hem­pa­na, kun innos­tus tv-ohjel­man tai työ­pai­kan myö­tä herää. Tuli­si­ko perus­kou­lus­sa jär­jes­tää perus­o­pe­tus­ta kie­lis­tä, jot­ka poik­kea­vat täy­sin ruot­sin­kie­les­tä ja sen suku­lai­sis­ta (englan­ti ja sak­sa)? Täl­lais­ta kes­kus­te­lua en ole jul­ki­suu­des­sa ker­taa­kaan nähnyt.

    Yleis­si­vis­tyk­sen nimis­sä pitäi­sin ehdot­to­mas­ti vapaa­va­lin­tai­sen kie­li­pa­kon. Itku oli tul­la eilen vaa­li­väit­te­lyä kat­soes­sa, kun ennen fik­suk­si mie­hek­si olet­ta­ma­ni Ste­fan Wal­lin veti pak­ko­ma­te­ma­tiik­ka-kor­tin. On ole­mas­sa uni­ver­saa­lia sivis­tys­tä ja kon­teks­ti­si­don­nais­ta sivis­tys­tä. Pisa-tut­ki­muk­sis­sa ei tai­da olla ruot­sin­kiel­tä yhte­nä osa-alueena?

    Mikä­hän mah­taa olla täl­lä het­kel­lä pal­ve­lu­ta­so ruot­sin­kie­lel­lä vaik­ka Keu­ruul­la Kes­ki-Suo­mes­sa? Mil­lä panos­tuk­sil­la tähän on pääs­ty? Mikä oli­si panos-tuo­tos ‑suh­de ver­rat­tu­na nykyi­seen, jos mer­kit­tä­väs­sä mää­rin pai­kal­li­seen pal­ve­lu­tar­pee­seen vas­tat­tai­siin alu­eel­li­sil­la mää­räyk­sil­lä, jot­ka poh­jau­tui­si­vat (virallisten)kielivähemmistöjen pro­sen­ti­aa­li­siin ja abso­luut­ti­siin määriin?

    Omal­ta koh­dal­ta­ni iso kysy­mys on, mik­si olen asias­ta näin kiin­nos­tu­nut ja jak­soin käyt­tää tämän kir­joit­ta­mi­seen aikaa? Tämä(kin) on toden­nä­köi­ses­ti yksi esi­merk­ki syis­tä, mik­si perus­suo­ma­lai­set saa­vat gal­lup­kan­na­tus­ta, kun ylei­nen mie­li­pi­de jyrä­tään kon­sen­sus­hen­ges­sä ilman perusteluita.

    T. Ruot­sis­sa asu­van suo­ma­lai­sen ruot­sin­kie­li­sen kol­le­gan kans­sa englan­nik­si kom­mu­ni­koi­va, joka toden­nä­köi­ses­ti valit­si­si tehok­kaan ruot­sin opis­ke­lun nykyi­sin­kin, vaik­ka käyt­tää sitä vain kol­le­goi­den salakuunteluun

  49. Soi­nin­vaa­ran ehdo­tus ei rat­kai­se perus­on­gel­maa ja aiheut­taa sen lisäk­si uusia ongel­mia, kuten sen, että vir­ka­mies­ruot­sin suo­rit­ta­mi­nen tulee entis­tä vai­keam­mak­si vähem­pien opis­ke­lu­vuo­sien takia, ja sen, että muu­ta kaut­ta kuin lukios­ta yli­opis­toon mene­vät eivät vält­tä­mät­tä osaa kiel­tä ollenkaan.

    Pak­ko­ruot­si­ky­sy­myk­ses­sä ei päät­tä­jien kes­kuu­des­sa halu­ta läh­teä liik­keel­le sii­tä, mikä on pak­ko­ruot­sin yhteis­kun­nal­li­nen funk­tio. Funk­tio ei ker­ta kaik­ki­aan voi olla “his­to­rial­li­set syyt”, “kos­ka näin teh­tiin ennen­kin”. Samal­la perus­teel­la sää­ty-yhteis­kun­nas­ta, ruu­miin­ran­gais­tuk­sis­ta ja homo­sek­su­aa­li­suu­den kri­mi­na­li­soin­nis­ta luo­pu­mi­nen oli suu­ri vir­he. Muu­ten libe­raa­leis­ta ihmi­sis­tä tulee pak­ko­ruot­sis­ta kes­kus­tel­taes­sa änky­rä­kon­ser­va­tii­ve­ja, joil­le van­ho­jen ins­ti­tuu­tioi­den säi­lyt­tä­mi­nen on itsei­sar­vois­ta eikä vaa­di ratio­naa­li­sia perusteluja.

    Mikä on pak­ko­ruot­sin funk­tio? Se on näh­däk­se­ni sen takaa­mi­nen, että suo­men­ruot­sa­lai­set voi­vat toi­mia omal­la äidin­kie­lel­lään Suo­mes­sa. Kui­ten­kin on sel­vää, että vir­ka­mies­ruot­sin suo­rit­ta­neis­ta­kin vain hyvin pie­ni pro­sent­ti pys­tyy todel­li­suu­des­sa pal­ve­le­maan ruot­sik­si. Pak­ko­ruot­si ei siis toi­mi, joten mik­si sitä pitäi­si jat­kaa edes Osmon esit­tä­mäs­sä vesi­te­tys­sä muo­dos­sa? Mik­si taval­li­ses­ti jär­ke­vä Osmo esit­tää tuol­lais­ta — onko puo­lue­toi­mis­tos­ta tul­lut ukaa­si, että libe­ra­lis­mi ei ole sal­lit­tua vih­reis­sä pak­ko­ruot­sin osalta?

    Suo­mes­sa näh­tä­väs­ti kuvi­tel­laan, että his­to­rial­li­nen moni­kie­li­syys on jon­kin­lai­nen har­vi­nai­suus ja että suo­ma­lai­nen viral­li­nen pak­ko­kak­si­kie­li­syys on nor­maa­li rat­kai­su sii­hen. Tosia­sias­sa moni­kie­li­syys on tui­ki­ta­val­lis­ta Euroo­pas­sa, kun taas täy­sin epä­ta­val­li­sia ovat Suo­men sitä kos­ke­vat ratkaisut.

  50. Minus­ta on outoa, että jul­ki­suu­des­sa nykyis­tä kie­li­po­li­tiik­kaa perus­tel­laan vain 5% alu­eel­li­sen vähem­mis­tön tar­peis­ta käsin ikään­kuin muun­kie­lis­ten vel­vol­li­suus oli­si pal­vel­la tätä “minul­la on oikeus” ‑vähem­mis­töä. En nyt kek­si oikeas­taan mui­ta mai­ta, jois­sa on ollut vas­taa­va jär­jes­tel­mä kuin Neu­vos­to­lii­ton edes­men­neet satelliittivaltiot.

    Apart­heid-ajan Ete­lä-Afri­kas­sa afri­kaan­sil­la oli vas­taa­va asema.

  51. Eli­na: “Mil­lä meka­nis­mil­la poi­kien kou­lu­me­nes­tys heik­ke­ni­si, jos ruot­sin kie­li muut­tui­si valin­nai­sek­si aineek­si? Tytöt­hän ruot­sis­sa pal­jon parem­min pärjäävät.”

    S. kai ehdot­ti juu­ri pakol­lis­ta ruot­sin opis­ke­lua lukioissa.

    Onko aja­tus, että poi­kien oppi­mis­tyy­lin tai min­kä lie ohit­te­lu on oikeu­tet­tua, kun se tapah­tuu perus­kou­lun jälkeen?

  52. JL: “Mikä on pak­ko­ruot­sin funk­tio? Se on näh­däk­se­ni sen takaa­mi­nen, että suo­men­ruot­sa­lai­set voi­vat toi­mia omal­la äidin­kie­lel­lään Suo­mes­sa. Kui­ten­kin on sel­vää, että vir­ka­mies­ruot­sin suo­rit­ta­neis­ta­kin vain hyvin pie­ni pro­sent­ti pys­tyy todel­li­suu­des­sa pal­ve­le­maan ruotsiksi”

    Kok­ko­lan tapauk­ses­sa­han tuli sel­väk­si että perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta pitäää perus­tus­lain vas­tai­se­na jos suo­men­kie­li­nen antaa pal­ve­lua ruotsinkieliselle.

    Että se sii­tä­kin virkamiesruotsitarpeesta.

  53. Kat­son kiel­ten­opet­ta­jan lap­se­na ole­va­ni koh­tuul­li­sen lah­ja­kas kie­lis­sä. Olen kir­joit­ta­nut yli­op­pi­las­ruot­sis­ta 297/299 pis­tet­tä ja ällän. Pääs­tö­to­dis­tuk­ses­sa nume­ro on 10. Olen ollut Ruot­sis­sa kesä­töis­sä. Luen ruot­sin­kie­li­siä kir­jo­ja sään­nöl­li­ses­ti ja jopa puhun (turisti)ruotsia ihan suju­vas­ti. Vir­ka­mies­ruot­si on suoritettuna.

    Mihin täl­lä kie­li­tai­dol­la pää­see? Suo­men­ruot­sa­lai­sil­le en kyke­ne tuot­ta­maan oman aka­tee­mi­sen ala­ni pal­ve­lui­ta niin hyvin, että se heil­le kel­pai­si. Jos oli­sin vaik­ka­pa tuo­ma­ri, en todel­la­kaan kel­pai­si ruot­sin­kie­li­sen oikeu­den­käyn­nin puheen­joh­ta­jak­si. Kaik­ki vähän­kin vai­keam­mat pal­ve­lut pitää kui­ten­kin jät­tää 99 %:ses­ti äidin­kie­lel­tään ruot­sa­lai­sen hoi­det­ta­vak­si, vaik­ka pak­ko­ruot­sia oli­si kuin­ka tar­jol­la. Tämä­hän näh­tiin Kok­ko­lan maa­kun­ta­kiis­tan yhteydessä.

    Oman ala­ni poh­jois­mai­sen yhteis­työn hoi­dan englan­nik­si, kos­ka pai­kal­la on aina myös nor­ja­lai­sia ja tans­ka­lai­sia, joi­den kans­sa ei ker­ta­kaik­ki­aan pär­jää ruot­sik­si. Muu­ten­kin olen erin­omai­sen englan­nin­tai­to­ni avul­la hyväs­sä ase­mas­sa mui­hin skan­di­naa­vei­hin näh­den; ruot­sik­si oli­sin tyh­män ja hitaan oloinen.

    NK:lla osaan asioi­da ruot­sik­si ja ymmär­rän ruot­sin­kie­li­set menut Tuk­hol­man ravin­to­lois­sa. Guil­lout on luet­tu alku­pe­räis­kie­lel­lä. Jättebra.

    Herää kysy­mys: kuka umpi­suo­men­kie­li­nen yli­pää­tään osaa ruot­sia parem­min kuin minä? Tus­kin kovin moni. Sil­ti en ker­ta­kaik­ki­aan pär­jää pak­ko­ruot­sik­si aka­tee­mi­ses­sa työ­elä­mäs­sä — eikä pär­jää oikeas­taan kukaan muu­kaan. Toki voi hei­tel­lä jota­kin sin­ne päin ‑kom­ment­te­ja, mut­ta sil­lä ei pit­käl­le pötkitä. 

    Pal­jon mie­luum­min osai­sin saman ver­ran jota­kin isom­paa kiel­tä, kuten sak­saa, rans­kaa tai venä­jää, mut­ta nii­tä­hän minul­la ei ollut aikaa opis­kel­la, kun pak­ko­ruot­sin ohel­la mate­maat­tis-luon­non­tie­teel­li­set aineet täyt­ti­vät luku­jär­jes­tyk­sen. Näil­lä kie­lil­lä pär­jäi­sin turis­ti­na pal­jon laa­jem­mal­la alu­eel­la ja kir­jal­li­suus­va­li­koi­maa­kin oli­si enemmän. 

    Minul­la ei ole mitään suo­men­ruot­sa­lai­sia vas­taan, enkä ole tuhoa­mas­sa hei­dän kult­tuu­ri­aan tai pal­ve­lui­taan, mut­ta hei­dän pitää pitää niis­tä itse huo­li. Sitä var­ten­han ruot­sin­kie­li­sil­le on omat yli­opis­tot ja kiin­tiöt olen­nai­siin tiedekuntiin.

    Pak­ko­ruot­sin vaa­ti­mi­nen on kään­ty­mäs­sä suo­men­ruot­sa­lai­sia vas­taan. Hei­dän argu­ment­tin­sa ovat hep­poi­sia ja herät­tä­vät epä-älyl­li­syy­del­lään (esim. pak­ko­ma­te­ma­tiik­ka) suo­ra­nais­ta inhoa ja vihaa. Oli­si suo­men­ruot­sa­lais­ten oma etu lopet­taa suo­men­kie­lis­ten kyy­kyt­tä­mi­nen ennen kuin seu­raa todel­lis­ta vahin­koa. Moni valit­si­si ruot­sin vapaaehtoisestikin.

  54. Vir­ka­mies­ruot­sin pakol­li­suut­ta lie­nee syy­tä poh­tia? Tämän jäl­keen vir­ka­mies­ruot­sia ei myös­kään enää edel­ly­tet­täi­si val­tion pal­ve­luk­ses­sa. Toi­saal­ta pakol­li­suu­den pois­to tar­koit­ta­nee sitä, että ruot­sin­kie­li­sil­le on taat­ta­va myös kiin­tiö­vi­rat val­tion pal­ve­luk­ses­sa, jot­ta kie­lel­li­set oikeu­det voi­daan toteut­taa. Tämä edel­lyt­tää myös ruot­sin­kie­lis­ten nykyis­ten kiin­tiöi­den säi­lyt­tä­mis­tä mm. yli­opis­to­jen oppilasvalinnassa.

    Ei tämä edes muut­tai­si mitään. Jo nykyi­sin val­tion eri ins­tans­sei­hin jou­du­taan tosia­sias­sa palk­kaa­maan tiet­ty mää­rä ruot­sin­kie­li­siä, kos­ka äidin­kie­le­nään suo­mea puhu­vat vir­ka­mies­ruot­sin suo­rit­ta­neet eivät yksin­ker­tai­ses­ti pys­ty pal­ve­le­maan ruot­sin­kie­li­siä sil­lä tasol­la, kuin mm. kie­li­lain vaa­ti­muk­sis­ta seuraa. 

    Kyse oli­si vain tosia­sial­li­sen nyky­ti­lan vah­vis­ta­mi­ses­ta. Mah­dol­li­suus ja oikeus ruot­sin­kie­len opis­ke­luun oli­si säi­ly­tet­tä­vä kat­ta­va­na. Kie­li­tai­to on kan­na­tet­ta­va asia.

  55. Suu­rin syy pak­ko­ruot­sin pois­ta­mi­seen on sen yksi­puo­lis­ta­va vai­ku­tus suo­ma­lais­ten kie­lio­saa­mi­seen. Pal­jon fik­sum­paa kan­sa­kun­nal­le oli­si se, että meil­lä oli­si myös sak­san, rans­kan, venä­jän, kii­nan, japa­nin, ara­bian, ita­lian, espan­jan jne. osaa­jia. Nyt näil­le sopi­vaa opis­ke­luai­kaa menee pel­kän pak­ko­ruot­sin stu­dee­raa­mi­seen, mikä ei ker­ta­kaik­ki­aan ole järkevää. 

    Itä-Suo­mes­sa kesä­lo­mail­les­sa­ni suo­ras­taan hävet­tää kun kaup­po­jen myy­jät eivät osaa sanaa­kaan venä­jää (pait­si joku satun­nai­nen mamu Pie­ta­ris­ta). Pak­ko­ruot­sia on kyl­lä pän­tät­ty 3–6 vuot­ta. Asiak­kai­den jakau­ma jos­sa­kin Imat­ran K‑raudassa on pikai­ses­ti arvioi­tu­na kie­len mukaan suo­mi 55 % — Venä­jä 44 % — muu 1 %. Ei var­maan ole pak­ko­ruot­si eduk­si bisnekselle.

  56. Mitään muu­ta argu­ment­tia pak­ko­ruot­sia vas­taan ei tar­vi­ta, kuin yksi rehel­li­nen vil­kai­su jär­jes­tel­mäs­tä syn­ty­nei­siin tuloksiin.

    Itse kir­joi­tin lyhyes­tä ruot­sis­ta mag­nan vuon­na 2003, enkä osai­si enää edes kaup­pa­hal­lis­sa asioi­da. Vel­je­ni, jon­ka aika­na ruot­si ei enää ollut pakol­li­nen yo-aine, on tul­lut vie­lä täs­tä­kin alas­päin. Kir­joi­tim­me molem­mat lau­da­tu­rin englannista.

    Onko täs­sä mitään jär­keä kenen­kään muun pait­si kul­loin­kin val­las­sa ole­van hal­li­tuk­sen kannalta?

  57. Jotain on teh­tä­vä — ruot­sin opis­ke­lun aloit­ta­mi­nen 7. luo­kal­la ylä­as­tel­la on ollut täy­sin kuol­lut aja­tus — jopa min­kään kie­len aloit­ta­mi­nen n 13 v pojil­le on ylivoimaista.

    lop­pu­pe­leis­sä tar­jol­la ole­vat opet­ta­ja­voi­mat rat­kai­se­vat kun­tien kielitarjonnan.

    Luon­te­vaa on, että perus­kou­lus­sa opis­kel­laan äidin­kie­len ja pit­kän vie­raan kie­len lisäk­si jotain kol­mat­ta kieltä.

    Venä­jä lie­nee kie­li­va­lin­ta­na fik­su niil­le yhä useam­mal­le alp­sel­le, joil­la on per­hees­sä tai muu­ten jotain venä­jän­kie­lis­tä taustaa.

    Nykyi­nen tilan­ne, jos­sa kak­si­kie­li­ses­sä per­hees­sä — vaik­ka­pa suo­ma­lais-sak­sa­lai­ses­sa — lap­set oppi­vat koti­kie­li­ään (suo­mea, sak­saa), pit­kää vie­ras­ta kiel­tä (englan­tia) ja vie­lä ruot­sia. Kai­kis­sa pitäi­si pärjätä.

    kun­nis­sa ruot­sin ope­tus­tar­jon­ta ei vähe­ne eikä mui­den kiel­ten ope­tus lisään­ny. Useim­pien vir­ko­jen annal­ta ruot­si on jat­kos­sa kie­li sii­nä kuin muut­kin, jol­loin opin­not ulko­mail­la ovat hel­pom­min hyö­dyn­net­tä­vis­sä ilman kovin vai­kei­ta eri­va­pauk­sia tai mui­ta viri­tyk­siä. Samal­la kan­sa­lais­ten tasa-arvoi­suus lisääntyy.

    Åbo Aka­de­mi ja han­ken eivät täs­tä katoa mihin­kään eikä nii­den tar­joa­ma opetus.

    Yhteis­kun­nan resurs­se­ja sääs­tyy, kun lap­set eivät jousu päät­tä­mään ettei­vät tah­do oppia ruot­sia sik­si kun on vain pak­ko. Aikoi­naan sel­kein syy jää­dä luo­kal­le oli­vat ehdot ruotsista.

    Oppi­mi­nien ei vähen­ny — valin­nan­va­ra lisääntyy.
    Osa lap­sis­ta toki valit­si­si vapaa­eh­toi­sen ylä­as­teen (eivät­kä osallistuisi).

  58. Pak­ko­ma­te­ma­tii­kas­ta pitäi­si kes­kus­tel­la pal­jon enem­män kuin pak­ko­ruot­sis­ta, kos­ka kan­sa­kun­nan tule­vai­suu­den kan­nal­ta se on pal­jon vahin­gol­li­sem­paa, jos­kin kum­mas­sa­kin on poh­jim­mil­taan kyse samas­ta asias­ta. Kun heik­koa aines­ta pitää väki­sin raa­ha­ta peräs­sä, par­haat eivät saa tar­peek­si hyvää ope­tus­ta. Rima täy­tyy pitää mata­lal­la, jot­ta kaik­ki suo­riu­tui­si­vat. Ruot­sis­sa se ei ole sikä­li ongel­ma, että ruot­sia voi hel­pos­ti ope­tal­la muu­al­la­kin kuin kou­lus­sa (niin tein itse­kin, kun ei jak­sa­nut leik­kiä ruot­si­no­pis­ke­lua kou­lus­sa), mut­ta har­va oppii mate­ma­tiik­kaa aivan yksikseen.

  59. Vir­ka­mies­ruot­sin vaa­ti­muk­set kos­ke­vat vain kor­kea­kou­lu­tet­tu­ja viran­omai­sia. Kor­kea­kou­lui­hin men­nään lukion kaut­ta, joten sikä­li lukion pak­ko­ruot­si puo­lus­tai­si paik­kaan­sa, aina­kin niin kau­an kuin vir­ka­mies­ruot­sia vaa­di­taan. Sitä taas vaa­di­taan niin kau­an kuin ruot­si on toi­nen kansalliskieli.

    Eni­ten ihmi­siä hier­tää pak­ko­ruot­si, joten sii­tä voi­daan perus­teet­to­ma­na luo­pua. Sen sijaan ruot­si voi sil­ti säi­lyä kan­sal­lis­kie­le­nä (tämä ei ole sidok­sis­sa pak­ko­ruot­siin), jol­loin vir­ka­mies­ruot­sin vaa­ti­muk­sen vuok­si lukios­sa voi­si olla pak­ko­ruot­si. Sen sijaan perus­kou­lus­ta ja muis­ta toi­sen asteen oppi­lai­tok­sis­ta pak­ko­ruot­sin voi­si poistaa.

    En ymmär­rä, mik­si pak­ko­ruot­si pitäi­si säi­lyt­tää lukiois­sa ja yli­opis­tois­sa, kun ihmi­set eivät sitä todel­li­suu­des­sa opi eivät­kä tar­vit­se — itse asias­sa he eivät opi sitä juu­ri sik­si, että ruot­sia tar­vit­see työ­elä­mäs­sä niin har­va suo­men­kie­li­nen. Vir­ka­mies­ruot­sin suo­rit­ta­nut ei osaa eikä edes kel­paa pal­ve­le­maan ruot­sin­kie­li­siä, joten vir­ka­mies­ruot­sil­la­kin on vain jon­kin­lai­nen sym­bo­li­nen, ritu­aa­li­nen ja val­ta­po­liit­ti­nen arvo, ei mitään käy­tän­nön arvoa. Minun on vai­ke­aa ymmär­tää, mihin nyky-Suo­mes­sa tar­vi­taan sellaista.

  60. Oli­pa har­mil­li­nen kan­ta. Ajat­te­lin van­ho­jen kir­joi­tus­ten perus­teel­la kan­nan ole­van vapaan valin­nan puo­lel­la. Luu­li­si, että OS osai­si kat­soa eteen­päin, eikä jumit­tui­si van­hoi­hin “totuuk­siin”. Mik­si lukio­lai­sia pitäi­si edel­leen ran­kais­ta pak­ko­ruot­sil­la. Juu­ri lukio­lai­sis­sa on kes­ki­mää­rin nii­tä, jot­ka voi­si­vat ja haluai­si­vat opis­kel­la mui­ta kie­liä. Har­mil­lis­ta tosi­aan, että libe­raa­lit arvot eivät ole vih­reis­sä kovas­sa huu­dos­sa. Ei per­su­ja­kaan haluai­si äänes­tää pel­kän pak­ko­ruot­sin takia. Mut­ta vih­rei­den kan­nat on ikä­viä. Onnek­si OS sen­tään lie­vim­mäs­tä pääs­tä. Kan­nat­taa OS:n jat­kaa aja­tus­työ­tä tän suh­teen edel­leen. Pak­ko­ruot­si on kui­ten­kin ohimenevää.

  61. Eli­na: (lukio­kurs­sit) Eivät rii­tä nykyi­sen kal­tai­sen kak­si­kie­li­syy­den yllä­pi­toon millään. 

    Eihän kak­si­kie­li­syyt­tä yllä­pi­dä nykyi­nen perus­kou­lun pak­ko­ruot­si­kaan. Ja opis­ke­li­si­han ruot­sia valin­nai­se­na­kin moni ja var­mas­ti moti­voi­tu­neem­min kuin nykyisin.

    Moniin erin­omai­siin tääl­lä esi­tet­tyi­hin huo­mioi­hin eipä ole pal­joa lisät­tä­vää. Imai­sen­pa vain , etten kan­na­ta Oden aja­tus­ta pakol­li­ses­ta ruot­sis­ta edes lukiossa. 

    Samoin vir­ka­mies­ruot­sis­ta on luo­vut­ta­va ja kuntien/valtion tulee pal­ka­ta ruot­sin­kie­li­seen pal­ve­luun oikeas­ti ruot­sia osaa­via hen­ki­löi­tä — ja mak­saa vaik­ka kie­li­li­sää kuten muis­ta­kin eri­tyis­tai­dois­ta. Ei vir­ka­mies­ruot­sin tut­kin­nol­la ketään palvella.

  62. nimi­merk­ki Totuuskomissio:
    “Olen kir­joit­ta­nut yli­op­pi­las­ruot­sis­ta 297/299 pis­tet­tä ja ällän. Pääs­tö­to­dis­tuk­ses­sa nume­ro on 10. Olen ollut Ruot­sis­sa kesä­töis­sä. Luen ruot­sin­kie­li­siä kir­jo­ja säännöllisesti…
    …Sil­ti en ker­ta­kaik­ki­aan pär­jää pak­ko­ruot­sik­si aka­tee­mi­ses­sa työ­elä­mäs­sä – eikä pär­jää oikeas­taan kukaan muukaan.”

    Ihmeel­lis­tä oman ja mui­den kie­li­tai­don vähättelyä.
    Kyl­lä­hän noil­la mai­ni­tuil­la merii­teil­lä var­mas­ti tulee ymmär­re­tyk­si, jos vain yrit­tää. Vai onko Totuus­ko­mis­sion työym­pä­ris­tös­sä 100% kie­liop­pi­vaa­ti­mus puhu­tus­sa viestinnässä?

    Monet muut­kin kom­men­toi­jat ovat toden­neet kuinka
    ruot­sin opis­ke­lus­ta ei ole heil­le ollut mitään hyö­tyä, ja laven­ta­neet tämän kaik­kien ominaisuudeksi.

    No, täs­sä sit­ten vas­tak­kai­nen todistus:
    Olin aikoi­naan Ruot­sis­sa 3 vuot­ta töis­sä ympä­ris­tös­sä, jos­sa var­maan kaik­ki osa­si­vat englan­tia, mut­ta minä puhuin ensim­mäi­ses­tä päi­väs­tä alkaen ruot­sia, aluk­si mon­ger­rel­len, myö­hem­min suju­vam­min. Käy­tin ruot­sia sekä kol­lee­go­jen että asiak­kai­den kans­sa. Kaik­ki aivan var­mas­ti kuu­li­vat puhees­ta­ni että olen Suo­mes­ta, mut­ta entä sit­ten? Sekä viral­li­set että epä­vi­ral­li­set kes­kus­te­lut sujui­vat pal­jon helpommin/mukavammin/tuottamuksellisemmin/yms kuin jos oli­sin puhu­nut englan­tia. Tämä siis pak­ko­kou­lu­ruot­sin pohjalta.

    (Tari­nan ope­tus: Olin vie­mäs­sä suo­ma­lais­ta osaa­mis­ta ulko­mail­le, joten pak­ko­ruot­sis­ta oli hyö­tyä Suo­men kansantaloudelle.)

  63. Ruot­sin­kie­len opis­ke­lun pakol­li­suus on ihmeel­li­nen asia.
    Aihees­ta kii­vail­laan vaa­lien alla, sit­ten puo­lu­eet totea­vat, yhtä lukuu­not­ta­mat­ta, että niin on hyvä, kuten on teh­ty ennen­kin, ja niin jatketaan. 

    Kiel­ten ope­tus on yksi niis­tä tyl­sis­tä aiheis­ta, mikä ei joh­da kos­kaan min­ne­kään. Onnek­si toi­nen saman­lai­nen aihe, maa­ta­lous­tuet, ei ole ollut esil­lä täl­lä ker­taa. Mik­si muu­ten ei?

  64. Hyvä kie­lioh­jel­ma Suo­men kouluihin:

    Äidin­kie­li: 1. luo­kal­ta alkaen pakol­li­nen kai­kil­le (tai mamuil­le suomi)

    Vie­ras kie­li (mikä tahan­sa ei-äidin­kie­li): 3. luo­kal­ta alkaen pakol­li­nen kaikille

    Toi­nen vie­ras kie­li (mikä tahan­sa muu ei-äidin­kie­li): 5.–7. luo­kal­ta alkaen vapaa­eh­toi­nen, mut­ta olta­va valit­tu­na jot­ta voi­si pääs­tä lukioon.

    Lukios­sa mah­dol­li­suus vali­ta lisää vapaa­eh­toi­sia vie­rai­ta kieliä.

    Yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­sa pakol­li­sia ainei­ta äidin­kie­li ja yksi vie­ras kie­li (ei-äidin­kie­li). Kurs­sit läpäis­tä­vä myös vähin­tään yhdes­tä toi­ses­ta vie­raas­ta kielestä.

  65. AM,

    Kou­lu­jär­jes­tel­mäs­säm­me tar­jo­taan tukio­pe­tus­ta hei­koil­le oppi­lail­le mate­ma­tii­kas­sa. Ei ketään voi jät­tää ilman mate­ma­tii­kan ope­tus­ta sen perus­teel­la, ettei opi sitä keskimääräisesti. 

    Mikä­li tuki­toi­met­kaan omas­sa kou­lus­sa eivät auta lapsi/nuori siir­re­tään mukau­te­tun ope­tus­suun­ni­tel­man pii­riin, jol­loin siir­tyy EMU-luo­kal­le tai jat­kaa integroi­tu­na taval­li­sel­la luo­kal­la esim. kou­lua­vus­ta­jan turvin. 

    Äidin­kie­li ja mate­ma­tiik­ka muo­dos­ta­vat perus­kou­lu­tuk­sem­me kovan ytimen. 

    Olet­ko nyt aivan tosis­sa­si, että mate­ma­tii­kan pitäi­si olla valin­nai­nen aine? Ja mis­tä läh­tien, kol­man­nel­ta luokaltako?

    Saa­tai­siin­pa sit­ten vie­lä tehok­kaam­min kah­den ker­rok­sen väki tän­ne luo­tua kuin nyt. Lähes kai­kis­sa ammat­tio­pin­nois­sa­kin tar­vi­taan sääl­li­ses­ti läpäis­ty perus­kou­lun oppi­mää­rä mati­kas­sa. Tätä hal­lit­se­ma­ton kan­san­osa oli­si aivan auto­maat­ti­ses­ti syrjäytnyttä.

    1. On kui­ten­kin tot­ta, että mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kaat oppi­laat eivät saa perus­kou­lus­sa mate­ma­tii­kan­ope­tus­ta lain­kaan. Jos­ta­kin syys­tä hyväk­sy­tään se, että urhei­lus­sa tai musii­kis­sa lah­jak­kaat saa­vat eril­lis­tä ope­tus­ta, mut­ta mate­ma­tiik­kaa ope­te­taan vain kes­ki­ta­soi­sil­le mate­maat­ti­ses­ti suun­tau­tu­nei­den viet­täes­sä lähin­nä vaan aikaa mate­ma­tii­kan tun­nil­la kuun­te­le­mas­sa asioi­ta, jot­ka osaa­vat jo. Tätä voi­si minus­ta kyl­lä muut­taa ja aloit­taa mate­ma­tii­kan opet­ta­mi­sen mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kail­le jo peruskoulussa.

  66. Ris­to Rönnberg:

    Eihän kak­si­kie­li­syyt­tä yllä­pi­dä nykyi­nen perus­kou­lun pakkoruotsikaan.

    Aivan! Näin juu­ri sanoin eli Osmon aloi­tuk­ses­sa on impli­siit­ti­ses­ti koko kak­si­kie­li­syy­den alas­ajon vaade. 

    Var­mas­ti on tot­ta, että valin­nai­se­na ruot­sia luke­vat ovat toki sii­hen moti­voi­tu­nei­ta. Mut­ta on sii­hen pak­ko­ruot­siin­kin osa ihan motivoituneita. 

    Jouk­ko pie­ne­ni­si var­mas­ti sen ver­ran, että ruot­sin kiel­tä lopul­ta hal­lit­se­via oli­si huo­mat­ta­vas­ti vähem­män. Ei kol­men vuo­den lukio­kurs­seil­la mil­lään saa­vu­te­ta samaa tasoa kuin kuu­den vuo­den opiskelulla.

    1. Eli­na, sil­lä, pako­te­taan­ko tule­va auto­na­sen­ta­ja Joen­suus­sa ole­maan luke­vi­naan ruot­sia, ei ole mitään teke­mis­tä kak­si­kie­li­syy­den säi­ly­mi­sen kanssa.

  67. Osmo,

    Onhan noin kie­lis­sä­kin. Poi­ka viet­ti ylä­as­teen ruot­sin tun­nit luke­mal­la lähin­nä ruot­sin­kie­li­siä sar­ja­ku­via (opet­ta­jan luvalla). 

    Mei­dän ala-asteel­la on nyt jär­jes­tet­ty mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kai­den eri­tyis­ryh­mä ja aina on ollut lisä­teh­tä­vä­mah­dol­li­suu­det vaa­ti­vam­man mate­ri­aa­lin paris­sa mate­maat­ti­ses­ti orientoituneille. 

    Lisäk­si voi pyr­kiä ylä­as­teel­le mate­ma­tiik­ka­pai­not­tei­sel­le luo­kal­le. Ei tilan­ne nyt noin synk­kä ole, ettei mate­ma­tii­kan ope­tus­ta saa. 

    Var­mas­ti kui­ten­kin olet oikeas­sa, että lii­an moni jää eri­tyis­jär­jes­te­lyi­den ulko­puo­lel­le ja ikä­vys­tyy ja vel­tos­tuu mati­kan tunneilla. 

    Pitää myös van­hem­pa­na osa­ta ava­ta suun­sa ja vaa­tia lap­sel­le sen tasois­ta ope­tus­ta kuin hän tar­vit­see. Se voi auttaa.

  68. On kui­ten­kin tot­ta, että mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kaat oppi­laat eivät saa perus­kou­lus­sa mate­ma­tii­kan­ope­tus­ta lainkaan. 

    Tuo nyt on kyl­lä lii­oit­te­lua. Meil­lä asuu mate­maat­ti­ses­ti lah­ja­kas vii­si­vuo­tias, jol­la ei kyl­lä tasan var­mas­ti ole koko perus­kou­lun oppi­mää­rä hal­lus­sa, kun hän vuo­den pääs­tä kou­luun menee.

  69. Osmo on luokkatietoinen:

    Eli­na, sil­lä, pako­te­taan­ko tule­va auto­na­sen­ta­ja Joen­suus­sa ole­maan luke­vi­naan ruot­sia, ei ole mitään teke­mis­tä kak­si­kie­li­syy­den säi­ly­mi­sen kanssa.

    En kau­heas­ti pidä ajat­te­lus­ta, että lap­si lei­ma­taan auto­na­sen­ta­jak­si ennen kuin sil­lä lin­jal­la opis­ke­lee ja valmistuu. 

    Ei sil­lä, että auto­me­kaa­ni­kon työs­sä oli­si mitään vähem­piar­vois­ta kuin tilas­to­tie­tei­li­jän. Sitä en nyt tarkoita. 

    Van­him­mal­la pojal­la oli mati­kas­sa kuto­nen (vai vito­nen, en muis­ta enää) seis­kal­la ja ysil­lä sai ainees­ta stipendin. 

    Kaik­ki lap­set eivät kehi­ty ja käyt­täy­dy monis­ta eri syis­tä ihan samal­la taval­la joka ikä­vai­hees­sa. Eli samat mah­dol­li­suu­det on olta­va kai­kil­la perus­o­pe­tuk­sen puolella.

    Niin kau­an kuin ruot­sin kiel­tä vaa­di­taan siel­lä sun tääl­lä, ei ole minus­ta oikein, että jot­kut raja­taan jo lap­si­na tiet­ty­jen ura­va­lin­ta­vaih­toeh­to­jen ulkopuolelle.

  70. AM
    “Pak­ko­ma­te­ma­tii­kas­ta pitäi­si kes­kus­tel­la pal­jon enem­män kuin pak­ko­ruot­sis­ta, kos­ka kan­sa­kun­nan tule­vai­suu­den kan­nal­ta se on pal­jon vahingollisempaa,”

    Eikö­hän lak­kau­te­ta koko lap­sil­lem­me äärim­mäi­sen vahin­gol­li­nen oppivelvollisuus.

  71. Taso­kurs­sit pitäi­si tuo­da takai­sin. Matik­kaan fysiik­kaan kemi­aan kie­liin, kaik­kiin sup­pea kes­ki ja laa­ja opintomäärä.

    Minä väi­tän, että nykyi­nen mal­li syr­jäyt­tää osan nuo­ris­ta lii­an vaa­ti­va­na ja tyl­sis­tyt­tää osan nuo­ria lii­an helppona.

  72. Hei te joil­la on “pak­ko­ruot­si” vähän hal­lus­sa. Luke­kaa­pa tämän päi­vän HBL:stä sivul­ta 16 Ett förål­drat avlopps.….. sii­nä sel­vi­te­tään kan­san­ta­jui­ses­ti, jäte­ve­den­puh­dis­tus Suo­mes­sa. Samas­ta jutus­ta auke­nee hyvin myös tapa jol­la mei­dän yhteis­kun­ta toi­mii, eli samal­la ideal­la kuin esim uskonlahkot.

  73. Omas­ta koke­muk­ses­ta: Ruot­sia ei opi perus­kou­lus­sa ja lukios­sa riit­tä­väs­ti, jot­ta sitä voi­si puhua, eten­kään jos ei ole moti­vaa­tio­ta sitä ope­tel­la. Lukios­sa opit­ta­va ruot­si riit­täi­si sii­hen että sel­vi­ää ruot­sa­lai­ses­sa itse­pal­ve­lu­myy­mä­läs­sä. (suo­mes­sa sil­lä ei mitään tekisi)

    Vir­ka­mies­ruot­sin sil­lä pää­see läpi, mut­ta tur­ha toi­vo kuvi­tel­la että se tar­koit­tai­si että vir­ka­mies osaa sitä ruot­sia osaa vie­lä 5 vuo­den pääs­tä. Ja Ruot­sis­sa­han ei suo­men­ruot­sin alkeil­la tee mitään.

    Kiel­tä pitää käyt­tää jot­tei se unoh­du. Ja se tar­koit­taa sitä että kiel­tä pitää osa­ta niin hyvin että sitä voi hel­pos­ti yllä­pi­tää. Har­va viit­sii pän­tä­tä vapaa-ajal­laan kou­lu­kir­jo­ja. Jos osai­sin ruot­sia kun­nol­la, niin voi­sin lukea ruot­sin­kie­li­siä leh­tiä, kir­jo­ja ja net­ti­si­vu­ja. Niin­kuin luen englanninkielisiä.

    Perus­kou­lun ongel­ma on että hyvät yksi­löt kär­si­vät sii­tä, että kaik­ki on kai­kil­le pakol­lis­ta. Se pakot­taa esi­mer­kik­si perus­kou­lun ruot­sin tason niin vähäi­sek­si ettei sil­lä tee juu­ri mitään. Ns. pit­kä-ruot­si oli­si rat­kai­su, mut­ta tus­kin mis­sään tarjolla.

    Kie­let kun poik­kea­vat esi­mer­kik­si mate­ma­tii­kas­ta sii­nä, että vähäi­sel­lä kie­len­tai­dol­la ei tee juu­ri mitään, ja se unoh­tuu hyvin nopeas­ti. On huo­mat­ta­van type­rää oppia kak­si tai kol­me­kin vie­ras­ta kiel­tä huo­nos­ti, eikä yhtään kunnolla.

    Niin kui­ten­kin hyvin monel­le käy. Niis­tä kie­lis­tä ei ole aikui­se­na mitään hyötyä.

    Mie­les­tä­ni pak­ko­ruot­si on ehkä mer­kit­tä­vin ruot­sin­kie­len ase­maa hei­ken­tä­vä teki­jä suo­mes­sa. Se käy­tän­nös­sä tar­koit­taa huo­nom­pia mah­dol­li­suuk­sia oppia ruot­sia niil­le jot­ka sii­hen pys­tyi­si­vät 6 vuodessa.

    Jos pak­ko­ruot­si kor­vat­tai­siin valin­nai­sel­la ruot­sil­la, jota oli­si pak­ko kou­lus­sa jär­jes­tää, niin ruot­sin oppi­mi­nen kou­lus­sa kun­nol­la oli­si mahdollista.

    Valin­nai­suu­des­ta kun seu­rai­si pait­si oppi­lai­den parem­pi moti­vaa­tio, myös huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­mät ryhmäkoot.

  74. TomiA:

    Onko aja­tus, että poi­kien oppi­mis­tyy­lin tai min­kä lie ohit­te­lu on oikeu­tet­tua, kun se tapah­tuu perus­kou­lun jälkeen?

    Mikä on poi­kien oppi­mis­tyy­li? Voi­sit­ko vähän kon­kre­ti­soi­da sitä?

    En tie­dä, min­kä lajin lap­sia sinul­la on koto­na vai onko ollen­kaan, mut­ta minul­la on kum­paa­kin laji­ket­ta ja ihan samaan tyy­liin tun­tu­vat oppivan. 

    Eli kuun­te­le­mal­la tun­nil­la, teke­mäl­lä koti­teh­tä­vät ja luke­mal­la huo­lel­la kokeisiin. 

    Ongel­man muo­dos­taa ylä­as­teel­la poi­kien myö­hem­pi mur­ro­si­kä, joka tytöil­lä on sii­nä vai­hees­sa jo mene­mäs­sä ohi. Tytöil­lä ei myös­kään esiin­ny saman kal­tais­ta hen­kis­tä regres­sio­ta mur­ro­siän yhtey­des­sä kuin pojilla. 

    Tämän lisäk­si poi­kien asen­ne­maa­il­mas­sa kou­lu­me­nes­tys ei ole niin arvos­saan. Kin­gi­mäi­set huu­len­heit­tä­jät ja kovat urhei­li­jat ovat ran­kat­tu­na kor­keam­mal­le kuin vähän rep­pa­noi­na pide­tyt “hiket”.

    Mut­ta en minä oppi­mis­pro­ses­sis­sa sinän­sä mitään eroa ole huomannut.

  75. Kie­let kun poik­kea­vat esi­mer­kik­si mate­ma­tii­kas­ta sii­nä, että vähäi­sel­lä kie­len­tai­dol­la ei tee juu­ri mitään, ja se unoh­tuu hyvin nopeasti. 

    Jaa… ja minä kun olen aina aja­tel­lut tämän juu­ri­kin toi­sin­päin. Niis­sä töis­sä, mis­sä mate­ma­tii­kan osaa­mis­ta ihan oikeas­ti tar­vi­taan, on koko oppi­mää­rän olta­va ihan kun­nol­la hal­lus­sa. Sen sijaan alkeel­li­nen­kin kie­li­tai­to aut­taa, jos jou­tuu tilan­tee­seen, mis­sä muu­ta­kaan yhteis­tä kiel­tä ei ole. Lisäk­si kie­li­tai­to on hyvin help­po herät­tää eloon, jos kiel­tä alkaa tarvita.

  76. En kau­heas­ti pidä ajat­te­lus­ta, että lap­si lei­ma­taan auto­na­sen­ta­jak­si ennen kuin sil­lä lin­jal­la opis­ke­lee ja valmistuu. 

    Miten niin “lei­ma­taan”? Eikös se mene­kään niin päin, että ne lap­set pis­te­tään kou­luun ja opis­ke­le­maan, jois­ta ei oikei­siin töi­hin ole?

  77. AM Kir­joit­ti:

    Pak­ko­ma­te­ma­tii­kas­ta pitäi­si kes­kus­tel­la pal­jon enem­män kuin pak­ko­ruot­sis­ta, kos­ka kan­sa­kun­nan tule­vai­suu­den kan­nal­ta se on pal­jon vahin­gol­li­sem­paa, jos­kin kum­mas­sa­kin on poh­jim­mil­taan kyse samas­ta asias­ta. Kun heik­koa aines­ta pitää väki­sin raa­ha­ta peräs­sä, par­haat eivät saa tar­peek­si hyvää opetusta.”

    Tai miks näi­tä kysy­myk­siä ei voi­tai­si pitää eril­lään? Mun mie­les­tä voi­daan vapaas­ti poh­tia myös pak­ko­ma­te­ma­tii­kan hyö­dyl­li­syyt­tä ja hai­tal­li­suut­ta, mut­ta se, että nyky­muo­toi­nen pakol­li­nen mate­ma­tii­kan­ope­tus pitää sisäl­lään ongel­mia, ei voi olla perus­te­lu pak­ko­ruot­sin säi­lyt­tä­mi­sen puolesta.

    Mä näki­sin niin, että perus­te­lu tie­tyn kou­luai­neen pakol­li­suu­den puo­les­ta on se, että sil­lä tur­va­taan hei­kom­pio­sais­ten ase­maa ja tule­vai­suu­den­nä­ky­miä. Jos get­to­per­heen vesal­le kaik­ki aineet oli­si­vat vapaa­eh­toi­sia, niin hän toden­nä­köi­ses­ti valit­si­si aina sel­lai­set aineet, jol­la pää­si­si­si kus­sa­kin tilan­tees­sa hel­poim­mal­la. Käy­tän­nös­sä edel­li­sis­sä tapauk­sis­sa valit­tai­siin aina lii­kun­taa ja kök­sää tjms.

    Tätä samaa ongel­maa ei ole ole­mas­sa samas­sa suh­tees­sa sosio­eko­no­mi­sil­ta taus­toil­taan parem­pio­sais­ten per­heis­sä, jois­sa van­hem­mat oli­si­vat vapau­den val­li­tes­sa rää­tä­löi­mäs­sä lap­sen­sa opetuspalettia. 

    Tämä siis tar­koit­taa sitä, että on jär­ke­vää poh­tia tapaus­koh­tai­ses­ti sitä, min­kä aineen pakol­li­suu­des­ta on syy­tä pitää kiin­ni ja min­kä ei. Äidin­kie­li, mate­ma­tiik­ka jne. ovat minun vink­ke­lis­tä­ni ehdot­to­mas­ti pakol­li­sia ainei­ta (toki ope­tuk­sen laa­dul­li­suut­ta voi­daan paran­taa ja var­mas­ti pitäi­si­kin paran­taa), joil­la saa­daan taat­tua edes jon­kin­lai­set pon­nis­tus­mah­dol­li­suu­det myös vähä­osais­ten per­heen kasvateille.

    Pakol­li­nen ruot­sin­kie­li ei nyky-Suo­mes­sa ole mikään vält­tä­mät­tö­myys, kuten sitä puo­lus­ta­vis­ta perus­te­luis­ta voi­daan pää­tel­lä. Kie­len jät­tä­mi­nen vapaa­eh­toi­sek­si ei hei­ken­nä beto­ni­vii­da­kon kas­va­tin tule­vai­suu­den­nä­ky­miä samal­la taval­la kuin esim. mate­ma­tii­kan valin­nais­ta­mi­nen teki­si ja sik­si sen pakol­li­suu­des­ta voi­daan perus­tel­lus­ti luopua.

  78. Mie­les­tä­ni mate­ma­tii­kas­sa — vai las­ken­nok­si­ko sitä pitäi­si mie­luum­min kut­sua — pitäi­si olla pakol­li­nen sup­pea kurs­si, jol­la ope­tet­tai­siin yhteis­kun­nas­sa toi­mi­mi­sen kan­nal­ta kes­kei­set tai­dot ja tie­dot. Oike­aa mate­ma­tiik­kaa voi­si sit­ten opet­taa niil­le, joi­ta kiin­nos­taa ja joil­la on sii­hen tai­pu­mus­ta. Luul­ta­vas­ti täl­lä saa­tai­siin lisää hyviä opis­ke­li­joi­ta mate­maat­tis-luon­non­tie­teel­li­sil­le aloil­le, kun lukion pit­kä mate­ma­tiik­ka ei oli­si oppi­lail­le aivan sel­lai­nen jär­ky­tys, kun se nyky­ään on ylä­as­teen jälkeen.

    Myös ruot­sis­sa voi­si olla kai­kil­le pakol­li­nen perus­kurs­si ihan siel­lä perus­kou­lus­sa. Asias­ta kiin­nos­tu­neil­le voi­si sit­ten opet­taa enem­män ja sil­lä taval­la, että jotain oikeas­ti opittaisiinkin.

    Onhan asias­sa tie­ten­kin se ongel­ma, että perus­kou­lu­lai­se­na ei vält­tä­mät­tä voi vie­lä tie­tää, mitä kaik­kea elä­mäs­sä tarvitsee.

  79. Kie­let kun poik­kea­vat esi­mer­kik­si mate­ma­tii­kas­ta sii­nä, että vähäi­sel­lä kie­len­tai­dol­la ei tee juu­ri mitään, ja se unoh­tuu hyvin nopeas­ti. On huo­mat­ta­van type­rää oppia kak­si tai kol­me­kin vie­ras­ta kiel­tä huo­nos­ti, eikä yhtään kunnolla.”

    Itse kuut­ta vie­ras­ta kiel­tä osaa­va­na sanoi­sin, että mitä useam­mas­ta kie­les­tä osaa edes perus­teet, sen hel­pom­paa on tar­vit­taes­sa opis­kel­la uusia kie­liä. Ruot­sin osaa­mi­nen ei ole pois mui­den kiel­ten osaa­mi­ses­ta, vaan pikem­min­kin sii­tä on on hyötyä.

  80. Oikeas­taan tämä Osmon ehdo­tus vei­si vain ruot­sin kie­len ase­man outoon väli­ti­laan. Lie­nee jon­kin­lai­nen hätäi­nen kom­pro­mis­si, kun ei vih­reä­nä toh­di ihan täyt­tä vapaa­eh­toi­suut­ta ehdot­taa puo­lu­een lin­jas­ta täy­sin poiketen. 

    Minus­ta on vain kak­si vaihtoehtoa: 

    1) Suo­men kak­si­kie­li­syys tur­va­taan ja ruot­sin­kie­lis­ten oikeu­det jäte­tään ennal­leen. Tämän toteu­tu­mi­sek­si pakol­lis­ta ruot­sin kie­len opis­ke­lua aikais­te­taan esim. vii­den­nel­tä luo­kal­ta alkavaksi. 

    2)Kaksikielisyydestä nyky­muo­dos­sa luo­vu­taan ja ruot­sin opis­ke­lu on vapaa­eh­tois­ta niin perus­kou­lun, lukion, amma­til­lis­ten oppi­lai­tos­ten kuin kor­kea­kou­lu­tuk­sen­kin piirissä.

  81. Tuo Eli­nan ehdo­tus on hyvä. Ja kos­ka kysy­mys on kan­sal­li­ses­ti niin tär­keäs­tä asias­ta, sii­tä oli­si syy­tä jär­jes­tää kan­sa­nää­nes­tys vaihtoehdoin:

    1) Pakol­lis­ta ruot­sin kie­len opis­ke­lua aikais­te­taan esim. vii­den­nel­tä luo­kal­ta alkavaksi.
    2)Ruotsin opis­ke­lu on vapaa­eh­tois­ta niin perus­kou­lun, lukion, amma­til­lis­ten oppi­lai­tos­ten kuin kor­kea­kou­lu­tuk­sen­kin piirissä

  82. Ihmi­set ovat nyky­ään tar­peek­si valis­tu­nei­ta ymmär­tääk­seen mikä on heil­le ja hei­dän jäl­ki­kas­vul­leen hyväk­si. Jos pak­ko­ma­tik­ka ei mais­tu eikä mikään muu­kaan niin hyvä, kyl­lä sitä lapio­mie­hiä­kin tar­vi­taan. Tai jos halu­aa lapioi­da ruot­sik­si niin ottaa sit­ten vaik­ka vain pak­ko­ruot­sin. Ruo­ka­tun­nil­la tie­tys­ti myös pak­ko­pul­lan. Mui­ta pak­ko­ja ei tar­vit­si­si ottaa pakosta.

  83. Pakk­ruot­sis­ta luo­pu­mis­ta (ruot­sin ope­tuk­sen pakol­li­suu­den pois­ta­mis­ta) perus­tel­laan mm. sil­lä, että ihmi­nen ei ole tar­vin­nut ko. kiel­tä, ei ole sitä oppi­nut kou­lus­sa tai on myö­hem­min kou­lus­sa oppi­man­sa unoh­ta­nut. Onko näi­den perus­te­lu­jen taka­na aja­tus sii­tä, että jokin muu kie­li oli­si hel­pom­pi oppia, sitä ei unoh­tai­si, jos sitä ei käy­tä, tai että ko. kiel­tä tar­vit­tai­siin jat­ku­vas­ti ja aina. Joten­kin tun­tuu, että pää­tel­mät eivät ole täy­sin aukot­to­mia. Mikä­hän voi­si olla se kie­li, jon­ka kaik­ki oppi­si­vat, muis­tai­si­vat ja jos­ta kai­kil­le oli­si hyötyä.

    Käy­tän­nös­sä­hän osan oppi­la­sai­nes­ta koh­dal­la on perus­kou­lus­sa (ylä­as­teel­la) luo­vut­tu oppi­mis­ta­voit­teis­ta niin ruot­sin kuin monen muun­kin aineen koh­dal­la (tosia­sias­sa on men­ty taso­kurs­sei­hin). Täs­sä mie­les­sä Soi­nin­vaa­ran ehdo­tus on hyvä, ruot­sia vas­ta lukios­sa, kos­ka se sääs­täi­si kou­lu­lai­tok­sen resurs­se­ja. Pitää vain ymmär­tää, mitä täl­lai­nen mer­kit­see mei­dän koko kou­lu­lai­tok­sem­me perusidealle.

    Toi­nen asia on sit­ten se, että teh­dään­kö Suo­mes­ta tosi­aan yksikielinen.

  84. Ruot­sin­kie­li­siä viha­taan Suo­mes­sa vie­lä aivan lii­an vähän. 

    Sik­si ehdo­tan­kin että ruot­si aloi­te­taan 1. luo­kal­ta. Lisäk­si voi­tai­siin lisä­tä yli­opis­toon ja AMK:hon ruot­sin­kie­li­siä ammattiopintoja.

    Jot­ta pel­käs­tään rah­vas ei vihai­si suo­men­ruot­sa­lai­sia, ja kos­ka ruot­sin kie­li muu­ten­kin tämä on niin tär­keä, mää­rä­tään lisäk­si kaik­ki kan­san­edus­ta­jat pakol­li­sel­le ruot­sin­kurs­seil­le kie­li­tai­toon katsomatta.

    Ruot­sia jo val­miik­si suju­vas­ti puhu­vat hen­ki­löt, Kim­mo Sasi ja muut RKP:n edus­ta­jat voi­si­vat tutus­tua ruot­sin­kie­li­seen kir­jal­li­suu­teen. Ruot­sin his­to­rian ja kult­tuu­rin tun­te­mi­nen avaa por­tit myös Suo­men, Venä­jän ja Krei­kan tilan­teen ymmärtämiseen.

  85. Muu­ta­ma sana itse ter­mis­tä ”pak­ko­ruot­si”, jon­ka alku­pe­rää monet eivät tai­da tun­tea. Asias­ta käy­dään kovaa kes­kus­te­lua mut­ta sii­tä kaik­ki lie­ne­vät yhtä miel­tä että ter­mi on poliit­ti­ses­ti erit­täin onnis­tu­nut veto sen kek­si­jöil­tä. Sen ovat lan­see­ran­neet 80-luvun lopul­la sel­lai­set kie­li­po­li­tii­kan hur­mos­hen­ki­set akti­vis­tit (esim. Suo­ma­lai­suu­den lii­tos­sa, jon­ka oli­vat tuol­loin juu­ri äsket­täin kaa­pan­neet val­taan­sa) joil­la on pal­jon pidem­mäl­le mene­viä pää­mää­riä ruot­sin kie­len suh­teen kuin sen pois­ta­mi­nen yleis­ten kou­luai­nei­den rin­nal­ta. He halua­vat pois­taa ruot­sil­ta kan­sal­lis­kie­len ase­man ja sen mah­dol­li­sim­man pikais­ta näi­vet­ty­mis­tä. Toden­nä­köi­ses­ti tuo poruk­ka ei itsek­kään tajun­nut alus­sa kuin­ka menes­tyk­sek­kääs­ti sana tuli­si leviä­mään. Ylei­sem­pään käyt­töön sen leviä­mis­tä tai­si jon­kin ver­ran avit­taa 90-luvun alus­sa Kokoo­muk­sen Riit­ta Uosukainen. 

    Suo­men­kie­lis­ten paris­sa ne joil­la on sii­nä mie­les­sä vank­ka mie­li­pi­de ruot­sin kie­len ope­tuk­ses­ta, joko puo­les­ta tai vas­taan, että pitä­vät sitä mui­den yhteis­kun­nal­lis­ten asioi­den jou­kos­sa­kin tär­keä­nä, ovat kum­mat­kin pie­nes­sä vähem­mis­tös­sä nii­den rin­nal­la jot­ka ehkä ovat olleet kiuk­kui­sia ruot­sin läk­sy­jen­sä paris­sa mut­ta koke­vat aikui­siäl­lä että on tär­keäm­pää­kin teke­mis­tä kuin muis­tel­la kou­luai­ko­jen tur­hau­tu­mia. Tämän pie­nen akti­vis­ti­po­ru­kan ongel­ma oli se että kuin­ka saa­da suo­men­kie­lis­ten val­tae­nem­mis­tö vihaa­maan ruot­sin kiel­tä, vaik­ka näi­den (aikui­se­lä­män) arki­to­del­li­suus ei enää juu­ri­kaan tar­jon­nut aihet­ta tälläiseen ?
    Aina­kin osit­tai­nen vas­taus löy­tyi ”pakkoruotsi”-termistä. Pelk­kä sana ”ruot­si” ei todel­la­kaan ole ollut ”cool” (vii­lee­tä) mut­ta toi­saal­ta ei sitä ter­ve­jär­ki­nen ole eri­tyi­ses­ti vihan­nut­kaan tei­ni­vuo­sien jäl­keen. Etu­liit­teel­lä ”pak­ko” on saa­tu herä­tet­tyä täs­sä kan­san enem­mis­tös­sä noi­ta syvem­piä tun­tei­ta pai­not­ta­mal­la että ruot­sin opis­ke­lua on Pak­ko har­ras­taa. Se on saa­tu tun­tu­maan sor­rol­ta. Viis sii­tä että yleis­maa­il­mal­li­ses­ti sana sor­to yhdis­te­tään hyvin har­voin johon­kin oppi­vel­vol­li­suu­teen (Toki uskon että ruot­sin ope­tuk­seen liit­tyy ongel­mia mut­ta kir­ves­lin­ja ei ole oikea tapa rat­koa niitä).

    Nyt näi­tä samo­ja hen­ki­löi­tä jot­ka alun­pe­rin kek­si­vät puhal­taa tuo­ta pak­ko­fan­faa­ria on perus­suo­ma­lais­ten ehdo­kas­lis­toil­la ja eri­to­ten Uudel­la­maal­la näyt­tää sil­tä että mene­vät puheen­joh­ta­jan­sa imus­sa läpi. Osmo Soi­nin­vaa­ra, vaik­ka olet teh­nyt sel­väk­si että et kuu­lu ruot­sin kie­len sydä­nys­tä­viin, niin oli­si­ko aja­tel­ta­vis­sa että lopet­tai­sit tuon “pakko”-etuliitteen käy­tön ruot­sin kie­les­tä puhut­taes­sa etkä pelai­si tämän perus­suo­ma­lais­ten kie­li­po­liit­ti­ses­ti aktii­vin falan­gin pus­siin täs­sä asias­sa ? Vaik­ka se oli­si miten popu­lis­ti­ses­ti korrektia.

  86. AM:

    Itse kuut­ta vie­ras­ta kiel­tä osaa­va­na sanoi­sin, että mitä useam­mas­ta kie­les­tä osaa edes perus­teet, sen hel­pom­paa on tar­vit­taes­sa opis­kel­la uusia kie­liä. Ruot­sin osaa­mi­nen ei ole pois mui­den kiel­ten osaa­mi­ses­ta, vaan pikem­min­kin sii­tä on on hyötyä”

    Lois­ta­vaa jär­kei­lyä. Väi­tät siis, että jos tavoit­tee­na­ni on oppia esim. englan­tia ja espan­jaa, minul­la kuluu nii­den kah­den oppi­mi­seen täs­mäl­leen sama aika tai jopa enem­män kuin ruot­sin, espan­jan ja englan­nin oppimiseen? 

    Noin jär­jet­tö­mään logiik­kaan olis tiet­ty tur­ha edes vas­ta­ta, ellei tota samaa shais­sea käy­tet­täi­si pak­ko­ruot­sin perus­te­lu­na kan­san­edus­ta­jia myöten.

  87. Eivät pakol­li­nen toi­sen koti­mai­sen opis­ke­lu kai­kil­le ja maan kak­si­kie­li­syy­den tur­vaa­mi­nen ole ollen­kaan niin tiu­kas­sa yhtey­des­sä toi­siin­sa kuin näkee esitettävän.

    Aivan var­mas­ti pys­ty­tään tur­vaa­maan kak­si­kie­li­nen hal­lin­to ja muu jul­ki­nen pal­ve­lu­ky­ky koh­tuul­li­ses­sa laa­juu­des­sa myös kie­lel­li­sil­le vähem­mis­töil­le, ilman että kaik­kien on opis­kel­ta­va molem­pia kie­liä. Voi­tai­siin vaik­ka tun­nus­taa se tosia­sia, että näin on jo nyt, sil­lä ero­tuk­sel­la, että maan kak­si­kie­li­syys on käy­tän­nös­sä nyt tur­vat­tu alu­eel­li­ses­ti sii­nä laa­juu­des­sa kuin on, ilman että kaik­ki oppi­vat molem­pia kieliä.

    Jos jul­ki­sel­le pal­ve­lul­le ase­te­taan kie­lel­li­siä laa­tu­vaa­ti­muk­sia (ilman, että tar­vi­taan todel­li­seen kie­li­tai­toon joh­ta­mat­to­mia “muka-vaa­ti­muk­sia” kai­kil­le), edel­ly­te­tään jul­kis­hal­lin­non yksi­köil­tä alu­eel­lis­ten olo­jen mukaan tar­peel­lis­ta val­miut­ta pal­vel­la myös vähem­mis­tön kie­lel­lä, käy­te­tään esi­mer­kik­si palk­kauk­ses­sa kie­li­li­sää ja hyö­dyn­ne­tään mui­ta käy­tän­nön kan­nus­tei­ta opis­kel­la kie­li työ­tä var­ten, niin on se kum­ma, jos ei enem­mis­tös­tä löy­dy vähem­mis­tö­kie­len opis­ke­luun kiin­nos­tu­nei­ta sen ver­taa, että asiat täl­lä rin­ta­mal­la hoi­tu­vat — vähin­tään­kin yhtä hyvin kuin nyt, mik­sei paremminkin.

    Se toi­si­naan hel­lit­ty kuvi­tel­ma, että perus­tus­lain kir­jaus maam­me kan­sal­lis­kie­lis­tä edel­lyt­täi­si, että kaik­kien oli­si näi­tä kie­liä opis­kel­ta­va, on syy­tä hylätä.

    Itse olen sitä miel­tä, että maan­tie­teel­le emme mitään voi, ja suur­ten maa­il­man­kiel­ten ohel­la meil­le tulee aina ole­maan hyö­tyä myös naa­pu­ri­mai­den kiel­ten osaa­mi­ses­ta. Sik­si pitäi­sin itse hyvä­nä, jos perus­kou­lus­sa äidin­kie­len ja vapaa­va­lin­tais­ten vie­rai­den kiel­ten ohel­la yhte­nä kie­le­nä opis­kel­tai­siin aina­kin jotain naa­pu­ri­kiel­tä — suo­mea, ruot­sia, venä­jää, viroa, poh­joi­ses­sa ken­ties nor­jaa, ym. Sen sijaan on minus­ta tar­pee­ton­ta (ja hyö­dy­tön­tä) maan viral­li­seen kak­si­kie­li­syy­teen vedo­ten rajoit­taa tätä valin­taa vain perus­tus­lain maam­me rajo­jen sisä­puo­lel­la mää­rit­tä­miin kansalliskieliin.

  88. Xerxes: Eiks se nyt oo ihan hyvä kut­sua kalaa kalaks, vaik­ka sen ter­min olis­kin kek­si­ny joku jon­ka aate­maa­il­maa ei jaa?

    Pak­ko­ruot­sil­la vii­ta­taan siis sii­hen, että ylä­as­teel­la ja lukios­san on pak­ko opis­kel­la ruotsia.

    Olis joten­kin hyö­dyl­li­sem­pää kes­kus­tel­la sii­tä onko pak­ko­ruot­si hyvä idea kuin ainai­ses­ti kes­kus­tel­la sii­tä onko oikein käyt­tää ter­miä pak­ko asias­ta, joka on sel­kees­ti pakko.

  89. Kes­kus­te­lus­sa on aina­kin kol­me eril­lis­tä tasoa: ope­tuk­sel­li­nen, kun­nal­li­nen ja val­tiol­li­nen. Toi­sen koti­mai­sen kie­len pakol­li­suu­den pois­ton ei tar­vit­se auto­maat­ti­ses­ti vai­kut­taa kun­tien kie­li­syy­teen tai ruot­sin kie­len ase­maan toi­sen kansalliskielenä.

    http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Kielipoliittinen.pdf

  90. Ruot­sin osaa­mi­nen ei ole pois mui­den kiel­ten osaa­mi­ses­ta, vaan pikem­min­kin sii­tä on on hyötyä.”

    X tun­tia istu­mis­ta pakol­li­sil­la ruot­sin­tun­neil­la on X tun­tia pois muil­ta oppi­tun­neil­ta. Ei tätä voi sel­vin päin kiis­tää, pait­si pakkoruotsittajat.

  91. Jugen näke­mys:

    Ihmi­set ovat nyky­ään tar­peek­si valis­tu­nei­ta ymmär­tääk­seen mikä on heil­le ja hei­dän jäl­ki­kas­vul­leen hyväk­si. Jos pak­ko­ma­tik­ka ei mais­tu eikä mikään muu­kaan niin hyvä, kyl­lä sitä lapio­mie­hiä­kin tarvitaan.

    Eipä tar­vi­ta enää. Ne tule­vat Virosta.

    Työ teki­jään­sä kut­suu” sanot­tiin vie­lä lap­suu­des­sa­ni (jos­kus 1900-luvun alkupuolella).

    Eipä kut­su enää kukaan lapion var­teen… Karu totuus on tämä.

  92. Juge: “juu hal­lin­to­kie­li oli pakol­la ruot­si, mut­ta luu­let­ko ihan oikeas­ti että suo­men­kie­li­sis­sä ruo­ka­pöy­dis­sä lau­let­tiin että
    Helan går, Sjung hopp fade­ral­lan lal­lan lej?”

    Minä olen ollut tuol­lai­sis­sa ruo­ka­pöy­dis­sä. Kyl­lä aina­kin ran­ni­kon kau­pun­geis­sa on aivan aidos­ti kak­si­kie­li­siä per­hei­tä, suku­ja ja tut­ta­va­pii­re­jä. Se, että sinä et tun­ne kak­si­kie­lis­tä kult­tuu­ria ei tar­koi­ta ettei­kö sitä oli­si olemassa.

    Osmon ehdo­tus on erit­täin hyvä.

  93. Jaa… ja minä kun olen aina aja­tel­lut tämän juu­ri­kin toi­sin­päin. Niis­sä töis­sä, mis­sä mate­ma­tii­kan osaa­mis­ta ihan oikeas­ti tar­vi­taan, on koko oppi­mää­rän olta­va ihan kun­nol­la hallussa. 

    Minä olen kyl­lä kuvi­tel­lut että bus­si­kus­kit osaa­vat las­kea vaih­to­ra­han ilman osit­tais­dif­fe­ren­ti­aa­liyh­tä­löi­den hallitsemista.

  94. Soi­nin­vaa­ran ehdo­tus kuu­los­taa järkevältä.

    Ruot­sin­kie­len ope­tuk­sen yhdek­si perus­teek­si esit­täi­sin kui­ten­kin sen help­pou­den. Suo­men­kie­li­sel­le, jol­le englan­ti on ensim­mäi­nen vie­ras kie­li, on hel­pom­paa pääs­tä ruot­sin­tai­dos­sa hyö­dyl­li­sel­le tasol­le kuin vaik­ka­pa rans­kas­sa tai venä­jäs­sä. Itse kie­len hyö­dyl­li­syy­teen en ota kan­taa, mut­ta väit­täi­sin että kiel­ten vai­keus­as­teis­sa on huo­mat­ta­via eroja.

  95. Suo­mes­sa on erit­täin vähän pel­käs­tään ruot­sia puhu­via ihmi­siä, ja heis­tä hyvin suu­ri osa on kes­kit­ty­nyt vain muu­ta­mal­le seu­dul­le. Muu­ten­kin kaik­ki tär­keät asiat voi hoi­taa suju­vas­ti ruot­sik­si mis­sä päin Suo­mea tahansa.

    Kult­tuu­ris­his­to­rial­li­ses­ti oli­si sama opis­kel­la pak­ko­ve­nä­jää. Yleis­hyö­dyl­li­ses­ti puhuen oli­si hyö­dyl­li­sem­pää opis­kel­la (venä­jän lisäk­si) esi­mer­kik­si englan­tia, espan­jaa tai kii­naa ruot­sin sijasta.

    Argu­ment­ti sii­tä, että ruot­sin kie­li joten­kin yhdis­tää Suo­mea Skan­di­na­vi­aan ja edis­tää kaup­paa, on täy­sin nau­ret­ta­va. Eikö Suo­mi kävi­si tasan yhtä pal­jon kaup­paa Poh­jois­mai­den kans­sa vaik­ka kaik­ki eivät oli­si­kaan opis­kel­leet ruotsia?

    En pys­ty kyl­lä miten­kään ymmär­tä­mään edes täl­lais­ta Osmon kom­pro­mis­si­kan­taa pakkoruotsiin.

  96. a_J. Kyl­lä minä­kin tun­nen tuol­lai­sia per­hei­tä mut­ta eivät ne ole syn­ty­neet ryot­sia kou­lus­sa opiskelemalla. 

    Ne on kaik­ki syntyperäisiä.

    Ja nii­tä on vähän.

    On tur­ha väit­tää suo­men­kie­li­sel­le tai soma­lian­kie­li­sel­le suo­ma­lai­sel­le että sun kult­tuu­ri­pe­rin­töön kuu­luu ruotsi.

    Ei kuu­lu. Ja sil­lä sipuli.

  97. Minä olen kyl­lä kuvi­tel­lut että bus­si­kus­kit osaa­vat las­kea vaih­to­ra­han ilman osit­tais­dif­fe­ren­ti­aa­liyh­tä­löi­den hallitsemista. 

    Jot­kut osaa­vat, loput käyt­tä­vät laskinta…

  98. Minä aina­kin odo­tan, että saan ruot­sin­kie­lis­tä pal­ve­lua kaik­kial­la. ja olen aina saa­nut­kin. Suo­me­lai­set ovat hyvin sivis­ty­neet. Olen itse syn­ty­nyt maa­il­mal­la ja äiti­ni on hyvin vähän ruot­sin kie­li. hän pärää tääl­lä oikein hyvin. vaik­ka me men­ne Kuusa­moon hän sanoo siel­lä Hej, ja kaik­ki ymmär­tää se. Sit­ten kun tulee että tilam­me pit­se, hän huu­te vain että pit­se. Se tule. hyvin pie­ni ruot­sin­kie­li tar­vit­se täsä maa­sa oikeasti.

  99. Ruot­sin osaa­mi­nen ei ole pois mui­den kiel­ten osaa­mi­ses­ta, vaan pikem­min­kin sii­tä on on hyötyä.”

    Tätä ei voi käyt­tää perus­tee­na pak­ko­ruot­sin puo­les­ta. Sama pätee mihin tahan­sa kie­leen. Rans­kan osaa­mi­nen ei ole pois mui­den kiel­ten osaa­mi­ses­ta, vaan pikem­min­kin sii­tä on hyö­tyä. Venä­jän osaa­mi­nen ei ole pois mui­den kiel­ten osaa­mi­ses­ta, vaan pikem­min­kin sii­tä on hyö­tyä. Ruot­sin opis­ke­lu kyl­lä vie aikaa mui­den kiel­ten opiskelulta.

  100. Piti antaa täy­sin ruot­sin­ki­le­tä tai­ta­ma­to­mal­le sisä­ve­si­lai­van kap­tee­ni Mat­ti­lal­le todis­tus ruot­sin­kie­len tai­dos­ta. Niin­pä kie­li­tut­kin­to­ta­lu­ta­kun­nan jäsen kir­joit­ti aivan totuu­den­mu­kai­ses­ti: “Täten todis­tan, että kap­tee­ni Juho Mat­ti­la halit­see ruot­sin­kie­len sii­nä mää­rin kuin se on hänen vir­kan­sa kan­nal­ta välttämätöntä.”

  101. Art­tu­ri B: ” Pak­ko­ruot­sil­la vii­ta­taan siis sii­hen, että ylä­as­teel­la ja lukios­sa on pak­ko opis­kel­la ruotsia.”
    — Jees. Tämän kaik­ki tie­tä­vät ja oleel­li­ses­ti se ilme­ni kirjoituksestani.
    ”Olis joten­kin hyö­dyl­li­sem­pää kes­kus­tel­la sii­tä onko pak­ko­ruot­si hyvä idea kuin ainai­ses­ti kes­kus­tel­la sii­tä onko oikein käyt­tää ter­miä pak­ko asias­ta, joka on sel­kees­ti pakko.”
    — Ihmet­te­len logiik­kaa­si; Nime­no­maan yli­voi­mai­ses­ti suu­rim­mas­sa osas­sa kir­joi­tuk­sis­ta kes­kus­tel­laan sii­tä onko nykyi­nen ruot­sin ope­tus, siis ”pak­ko­ruot­si”, ”hyvä idea” vai ei ja var­sin har­voin itse termistä. 

    Kir­joi­tuk­se­ni (8.4, 12:13) ydin­sa­no­maan kuu­luu siis se eit­tä­mä­tön tosia­sia että ”pakkoruotsi”-sana on nii­den kek­sin­tö ja rie­mu­voit­to jot­ka aja­vat Suo­men yksi­kie­li­syyt­tä (ja –mie­li­syyt­tä). Ihan maa­lais­jär­ki jo sanoo että ”pakkoruotsi”-sana on jo itses­sään jyrk­kä ja kiel­tei­nen kan­nan­ot­to nykyi­seen kou­lu­jen ruot­sin ope­tus­suun­ni­tel­maan. Näin ollen se on hyvin huo­no läh­tö­koh­ta asial­li­sel­le keskustelulle.

  102. Juk­kaA kir­joit­ti 7.4.2011 kel­lo 23:23:
    “Ihmeel­lis­tä oman ja mui­den kie­li­tai­don vähättelyä.
    Kyl­lä­hän noil­la mai­ni­tuil­la merii­teil­lä var­mas­ti tulee ymmär­re­tyk­si, jos vain yrit­tää. Vai onko Totuus­ko­mis­sion työym­pä­ris­tös­sä 100% kie­liop­pi­vaa­ti­mus puhu­tus­sa viestinnässä?”

    Yri­tä­pä toi­mia pak­ko­ruot­sin poh­jal­ta asia­na­ja­ja­na ruot­sin­kie­li­ses­sä talous­ri­ko­soi­keu­den­käyn­nis­sä. Vas­ta­puo­li saa yli­ver­tai­sen edun, kun toi­sel­la puo­lel­la puhu­taan kouluruotsia. 

    Yksi­kään ruot­sin­kie­li­nen ei huo­li ruot­sin­kie­li­seen oikeu­den istun­toon asia­na­ja­jak­seen suo­men­kie­lis­tä, vaik­ka oli­si mil­lai­set pak­ko­ruot­sin arvo­sa­nat. Äidin­kie­li­syys on kui­ten­kin eri juttu.

    Pelk­kä ymmär­re­tyk­si tule­mi­nen ei rii­tä myös­kään tiu­kas­sa bis­nes­neu­vo­te­lus­sa. Pitää pär­jä­tä muille.

  103. X tun­tia istu­mis­ta pakol­li­sil­la ruot­sin­tun­neil­la on X tun­tia pois muil­ta oppi­tun­neil­ta. Ei tätä voi sel­vin päin kiis­tää, pait­si pakkoruotsittajat.

    Onhan täs­sä men­nyt jo tie­tys­ti aamu­päi­vä­kos­su, mut­ta uskal­lan sil­ti kiistää. 

    Kyl­lä ruot­sin poh­jal­ta oppii sak­san, tans­kan, nor­jas­ta puhu­mat­ta­kaan huo­mat­ta­vas­ti vähem­mäl­lä ajal­la kuin suo­men tai finglis­hen pohjalta. 

    Ker­toi­mia en uskal­la sanoa ylei­ses­ti, kos­ka oppi­mi­nen on niin yksil­löl­lis­tä, mut­ta omal­ta koh­dal­ta­ni nyt sanoi­sin, että kol­mas­osa X.

    Mut­ta ei tämä pak­ko­ruot­sia puol­la tietenkään.

  104. Teuv­vo vai­kut­taa huo­nol­ta provolta? 

    Eikö­hän joka maa­il­man­kol­kas­sa ja ihan mil­lä kie­lel­lä tahan­sa — kuu­ro­myk­kä ele­kie­lel­lä­kin — saa pit­san tilat­tua? Mitä ihmet­tä täs­sä Teuv­von puheen­vuo­ros­sa yri­tet­tiin todistella?

    Mut­ta asiaan: 

    Joten­kin ihme­tyt­tää tämä jan­kut­ta­mi­nen “ei sitä [ruot­sin kiel­tä] tar­vii ja ei sii­tä ole mitään hyötyy…”

    Kuin­ka pal­jon teil­lä on ollut tar­vet­ta tie­tää Beto­ni­myl­lä­rin kir­joit­ta­ja, mäy­rän elin­ta­vat, pesä­pal­lo­sään­nöt, adjek­tii­viatt­ri­buu­tin ja pre­di­kaa­ti­vin ero ynnä muu­ta, ynnä muu­ta.. loput­to­miin, mitä perus­kou­lus­sa opetetaan. 

    Kai nyt hem­met­ti ruot­sis­ta on Suo­mes­sa hyö­tyä, jos sen vain niin ottaa. 

    Lope­te­taan koko kou­lu­lai­tos hyö­dyt­tö­mä­nä, kuten Sylt­ty tote­si. Onki ja tuli­ti­kut käteen. Niis­tä lie­nee hyötyä.

    Ärsyt­tää myös tämä vähä-älyi­sek­si heit­täy­ty­mi­nen: olen opis­kel­lut ruot­sia kuusi vuot­ta ja en osaa tava­ta aika­kaus­leh­teä enkä asioi­da kauppahallissa.

    Että voi­si­ko kat­soa sii­nä vai­hees­sa peiliin?

    Miten muu­ten jokin toi­nen kie­li sen parem­min sit­ten pää­hän meni­si, ellei hel­pois­ta hel­poin ruot­si? Mikä­hän logiik­ka täs­sä­kin on?

    Peri­aat­tel­li­nen kan­ta­ni on, että ruot­sin pitäi­si olla täy­sin vapaa­eh­toi­nen kie­li kai­kil­la kou­lu­tusas­teil­la, mut­ta nämä kes­kus­te­lut saa­vat minut poh­ti­maan pak­ko­ruot­sin mah­dol­li­suut­ta jo päi­vä­ko­dis­ta lähtien.

  105. Totuus­ko­mis­sio kirjoitti:
    “Yri­tä­pä toi­mia pak­ko­ruot­sin poh­jal­ta asia­na­ja­ja­na ruot­sin­kie­li­ses­sä talous­ri­ko­soi­keu­den­käyn­nis­sä. Vas­ta­puo­li saa yli­ver­tai­sen edun, kun toi­sel­la puo­lel­la puhu­taan kouluruotsia.

    Yksi­kään ruot­sin­kie­li­nen ei huo­li ruot­sin­kie­li­seen oikeu­den istun­toon asia­na­ja­jak­seen suo­men­kie­lis­tä, vaik­ka oli­si mil­lai­set pak­ko­ruot­sin arvo­sa­nat. Äidin­kie­li­syys on kui­ten­kin eri juttu.”

    Ei kai ne hur­rit noin yksioi­koi­sia ole. Luu­li­si että asia­na­ja­jak­si halu­taan se joka osaa asian­sa par­hai­ten, ja jon­ka avul­la saa­daan paras lop­pu­tu­los huo­li­mat­ta äidinkielestä.

    Busi­ness­neu­vot­te­luis­sa muu­ten sil­lä myy­jäl­lä, jon­ka kans­sa osta­ja voi puhua äidin­kiel­tään, on etulyöntiasema.

  106. Ärsyt­tää myös tämä vähä-älyi­sek­si heit­täy­ty­mi­nen: olen opis­kel­lut ruot­sia kuusi vuot­ta ja en osaa tava­ta aika­kaus­leh­teä enkä asioi­da kauppahallissa.”

    Tämä on oikea­ta elä­mää, kos­ka ruot­sia ei oikeas­ti tar­vit­se missään.

    Kuin­ka pal­jon teil­lä on ollut tar­vet­ta tie­tää Beto­ni­myl­lä­rin kir­joit­ta­ja, mäy­rän elin­ta­vat, pesä­pal­lo­sään­nöt, adjek­tii­viatt­ri­buu­tin ja pre­di­kaa­ti­vin ero ynnä muu­ta, ynnä muu­ta.. loput­to­miin, mitä perus­kou­lus­sa opetetaan.”

    Eli kos­ka perus­kou­lus­sa opis­kel­laan joi­ta­kin tur­hia asioi­ta niin kie­len­kin opis­ke­lu pitää olla mah­dol­li­sim­man tur­haa ja sen lisäk­si kai­kil­le pakollista.

    Peri­aat­tel­li­nen kan­ta­ni on — -”

    Mie­les­tä­ni juu­ri näis­tä peri­aat­teel­li­sis­ta kan­nois­ta pitäi­si pääs­tä eroon ja myön­tää se, että pak­ko­ruot­sil­le on parem­pia vaihtoehtoja.

  107. Miten muu­ten jokin toi­nen kie­li sen parem­min sit­ten pää­hän meni­si, ellei hel­pois­ta hel­poin ruot­si? Mikä­hän logiik­ka täs­sä­kin on?

    Peda­go­gia ei ole vah­vim­pia aluei­ta­ni, mut­ta olen anta­nut itse­ni ymmär­tää että opis­ke­lu­mo­ti­vaa­tiol­la on mer­kit­tä­vä vai­ku­tus opp­pi­mis­tu­lok­seen. Jäte­tään har­joi­tus­teh­tä­väk­si arvioi­da miten pakol­li­suus vai­kut­taa opiskelumotivaatioon.

    Peri­aat­tel­li­nen kan­ta­ni on, että ruot­sin pitäi­si olla täy­sin vapaa­eh­toi­nen kie­li kai­kil­la kou­lu­tusas­teil­la, mut­ta nämä kes­kus­te­lut saa­vat minut poh­ti­maan pak­ko­ruot­sin mah­dol­li­suut­ta jo päi­vä­ko­dis­ta lähtien.

    On aika vai­kea olla mitään miel­tä jos omaan mie­li­pi­tee­seen vai­kut­taa se, onko joku esit­tä­nyt asias­ta sei­nä­hul­lu­ja argu­ment­te­ja puo­les­ta tai vas­taan. Noi­ta sei­nä­hul­lu­ja argu­ment­te­ja kun on aivan jokais­ta asi­aa vas­taan ja puolesta.

  108. eit­tä­mä­tön tosia­sia että ”pakkoruotsi”-sana on nii­den kek­sin­tö ja rie­mu­voit­to jot­ka aja­vat Suo­men yksi­kie­li­syyt­tä (ja –mie­li­syyt­tä). Ihan maa­lais­jär­ki jo sanoo että ”pakkoruotsi”-sana on jo itses­sään jyrk­kä ja kiel­tei­nen kan­nan­ot­to nykyi­seen kou­lu­jen ruot­sin opetussuunnitelmaan. ”

    Tuo ter­mi ei ole mikään ihmeel­li­nen kek­sin­tö tai rie­mu­voit­to, vaan lyhyt ja osu­va ilmaus kes­kus­tel­taes­sa ruot­sin kie­len pakol­li­suu­des­ta. Mui­ta pakol­li­sia kie­liä­hän ei olekaan.

    Jos pak­ko-sana on sinun mie­les­tä­si “jyrk­kä ja kiel­tei­nen kan­nan­ot­to” niin ehkä sisäl­lä­si asuu pak­ko­ruot­sin vastustaja.

    Jos­tain syys­tä minua suo­men­kie­li­se­nä ei lain­kaan ärsy­tä pakkosuomi-sana.

  109. Sil­le joka on seu­ran­nut täl­lä blo­gil­la ruot­sin kie­les­tä käy­tyä kes­kus­te­lua (vali­tet­ta­vas­ti ”kes­kus­te­lu” on jopa täl­lä­kin foo­ru­mil­la ajoit­tain kau­nis­te­le­va ter­mi) on muo­dos­tu­nut aika hyvä käsi­tys sii­tä mit­kä asial­li­ses­ti ovat pää­ky­sy­myk­set eli mis­tä ken­kä var­si­nai­ses­ti puris­taa ? Toi­voa sopii että jos ruot­sin kie­len kysy­mys nousee val­ta­kun­nan­päät­tä­jien pöy­däl­le niin sil­loin vaa’assa pai­na­vat vain asial­li­set näkö­koh­dat ja arvo­poh­jal­ta joka kun­nioit­taa kum­paa­kin kan­sal­lis­kiel­tä. Minun ymmär­tääk­se­ni val­ta­väes­tön kes­kuu­des­sa se yksi pai­na­va argu­ment­ti refor­min puo­les­ta on se että nykyi­nen ruot­sin kie­len ope­tus on osit­tain huk­kain­ves­toin­ti vien­nis­tä elä­vän Suo­men kan­sain­vä­lis­ty­mis­tar­pei­den kan­nal­ta. Joten tar­kas­tel­laan­pa tätä argumenttia.

    Englan­ti on eri­tyis­a­se­mas­sa liki totaa­li­ses­sa val­ta-ase­mas­sa, sen tie­tä­vät kaik­ki. Ilman englan­nin kie­len tai­toa nuo­rel­ta kan­sa­lai­sel­ta useim­mat ura­po­lut umpeu­tu­vat. Kiel­ten ope­tuk­sen kan­nal­ta tilan­ne on se että vain englan­ti valuu itses­tään sisään pää­kop­paan ulko­puo­li­ses­ta pai­nees­ta joh­tuen. Kaik­kia mui­ta vie­rai­ta kie­liä jou­tuu pänt­tää­mään hiki hatus­sa. Moni sanoo että ellei oli­si tar­vin­nut uhra­ta tun­te­ja ruot­sin opis­ke­luun niin oli­si saa­vut­ta­nut suju­van kie­li­tai­don sak­sas­sa, tai espan­jas­sa, tai…you name it. Minus­ta tuos­sa myy­dään kar­hun nah­kaa ennen kuin kar­hu on kaa­det­tu. Epäi­len ettei meil­le tuli­si kovin­kaan pal­jon enem­pää mui­den kuin englan­nin kie­len mae­stro­ja vaik­ka ruot­sia ei oli­si ope­tus­suun­ni­tel­mas­sa, joh­tuen sii­tä että tuo­ta arki­päi­väis­tä ulko­puo­lis­ta pai­net­ta ei mui­den kiel­ten koh­dal­la ole.

    Kat­so­taan empii­ris­tä todis­tusai­neis­toa. Sano­taan että Suo­mes­sa uhra­taan aikaa kah­den ”mar­gi­naa­li­kie­len” opis­ke­lun ja vas­ta sit­ten pääs­tään asi­aan eli maa­il­man val­ta­kie­lien opis­ke­luun. Ver­ra­taan Suo­men tilan­net­ta mui­hin län­si­mai­hin. Muis­sa skan­di­naa­vi­sis­sa on vain yksi (oma) ”mar­gi­naa­li­kie­li”, min­kä jäl­keen ”pää­se­vät asi­aan”, Sak­sas­sa, Rans­kas­sa, Espan­jas­sa ja Por­tu­ga­lis­sa saa­vat kak­kos­luo­kan val­ta­kie­len äidin­kie­len­sä myö­tä. Ja Iso-Bri­tan­nias­sa ja Irlan­nis­sa siis itse englan­nin, domi­noi­van val­ta­kie­len. Nyt jos tuo ylei­nen kie­li­po­liit­ti­nen argu­ment­ti ”X tun­tia ruot­sin opis­ke­lua on X tun­tia pois tär­keäm­pien kiel­ten opis­ke­lus­ta” pitää täy­sil­lä kutin­sa, niin sit­ten meil­lä pitäi­si olla tilan­ne jos­sa yllä­mai­nit­tu­jen mai­den kan­sa­lai­set esiin­ty­vät kan­sain­vä­li­sil­lä aree­noil­la suun­nil­leen yllä­mai­ni­tus­sa jär­jes­tyk­ses­sä parem­pi­na kom­mu­ni­koi­ji­na mei­hin här­mä­läi­siin ver­rat­tu­na. Mes­ta­ril­li­set bri­tit ja poh­jal­la onnet­to­mat suo­ma­lai­set. No ei se ihan noin tai­da men­nä. Että se sii­tä ”pak­ko­ruot­sin” lamaan­nut­ta­vas­ta vai­ku­tuk­ses­ta Suo­men kansainvälistymiseen.

    Vaan ei savua ilman tul­ta. Uskon että ruot­sin kou­luo­pe­tuk­ses­sa on omat ongel­man­sa (joi­ta ei pitäi­si pahen­taa type­räl­lä ”pakko”-demagogialla). Jos ruot­sin kiel­tä opis­ke­lee täy­sil­lä, mal­liop­pi­laan lail­la, niin mones­sa tapauk­ses­sa jou­tuu huo­maa­maan ettei sii­tä saa­tu hyö­ty ole kovin hyväs­sä suh­tees­sa sii­hen lai­tet­tuun aikaan ja ener­gi­aan. Yhte­nä syy­nä se että suo­men­ruot­sa­lai­set puhu­vat usein täy­del­lis­tä suo­mea ja rii­kin­ruot­sa­lais­ten kans­sa kom­mu­ni­koin­ti sujuu englan­nil­la. Mut­ta useim­mat lie­ne­vät sitä miel­tä että käsi­tet­tä ”hyö­ty” tulee tar­kas­tel­la muus­ta­kin näkö­koh­das­ta kuin vien­ti­teol­li­suu­den, vaik­ka se onkin erin­omai­sen tär­keä. Ja täl­löin ruot­sin kie­leen liit­tyy usei­ta hyö­ty­nä­kö­koh­tia joi­den ansios­ta se on toi­nen kan­sal­lis­kie­lem­me (joi­ta on käsi­tel­ty muu­al­la). Niin­pä ruot­sin tulee ehdot­to­mas­ti säi­lyä ylei­ses­sä kou­luo­pe­tus­suun­ni­tel­mas­sa (ope­tuk­sen täs­mäl­li­sis­tä tavoit­teis­ta voi kes­kus­tel­la myös). Toi­nen argu­ment­ti on se täy­sin ymmär­ret­tä­vä nuo­ren oppi­laan vaa­ti­mus että jos hän lait­taa niin pal­jon pauk­ku­ja jon­kin muun val­ta­kie­len opis­ke­luun kuin englan­nin, että hän saa­vut­taa sii­nä tai­don käyt­tää sitä vaa­ti­vis­sa tosi­ti­lan­teis­sa, niin ruot­sin kie­len opin­not eivät sai­si olla sen tiel­lä. Ja tämä siis ottaen huo­mioon ihmi­sen rajal­li­set kyvyt. Kiel­ten oppi­mi­nen on moni­mut­kai­nen psy­ko­lo­gi­nen pro­ses­si jos­sa ne eivät arit­meet­ti­ses­ti sul­je toi­si­aan pois. Hyväl­lä tah­dol­la löy­tyi­si kyl­lä sel­lai­nen rat­kai­su joka ottaa huo­mioon sekä ruot­sin että vie­rai­den kiel­ten ope­tuk­sen ongelmat.

  110. Xerxes:

    Et oikein osan­nut vakuut­ta­vas­ti esit­tää väit­tei­tä­si ruot­sin kie­len puo­les­ta. Tär­kein syy suo­ma­lais­ten tur­hau­tu­mi­seen ruot­sin kie­len opin­to­jen suh­teen on se, että se ei ole enää väy­lä sosi­aa­li­seen tai talou­del­li­seen menes­tyk­seen (kuten oli vaik­ka 50-luvul­la). Suo­mes­sa ruot­sia ei tar­vit­se, kos­ka ruot­sin­kie­li­set yleen­sä halua­vat puhua nime­no­maan suo­mea, ja ruot­sa­lai­set yleen­sä puhu­vat erit­täin hyvää englan­tia, joka taas on suo­ma­lai­sel­le vah­vem­pi kuin ruot­si. Näin­hän itse­kin tote­sit. Suo­ma­lai­sel­le ruot­si on turha.

    Ruot­sin kie­len opin­not ovat siis inves­toin­ti.… niin mihin?? Vas­taus on, että nyky­suo­mes­sa ei mihin­kään. Ruot­sin kie­li on suo­mes­sa eris­ty­nyt tilan­tei­siin, jos­sa äidin­kie­lel­lään ruot­sia puhu­vat puhu­vat keskenään.

    Minul­la ei ole mitään sitä vas­taan, että jos joku halu­aa lukea ruot­sia, niin sii­tä vaan sit­ten. Mut­ta jos venä­jää puhuu aina­kin 150 milj ihmis­tä, niin itse kyl­lä aion käyt­tää vähän yli­mää­räi­sen aika­ni venä­jän opis­ke­luun kuin ruot­sin opis­ke­luun. Suo­men hal­li­tus­kin käy täs­sä suo­ma­lai­sia vastaan.…

    Nau­ret­ta­vin ruot­sin puo­lus­ta­jien väi­tös on, että venä­jää opis­ke­le­van kan­nat­tai­si ensin opis­kel­la ruot­sia. Nehän on molem­mat indoeu­roop­pa­lai­sia kie­liä.… Voi vain ihme­tel­lä argu­ment­tien heikkoutta.

  111. xerxes: “Toi­voa sopii että jos ruot­sin kie­len kysy­mys nousee val­ta­kun­nan­päät­tä­jien pöy­däl­le niin sil­loin vaa’assa pai­na­vat vain asial­li­set näkö­koh­dat ja arvo­poh­jal­ta joka kun­nioit­taa kum­paa­kin kansalliskieltä.”

    Ei pak­ko­ruo­tis­sa ole kyse kun­nioi­tuk­ses­ta vaan alis­ta­mi­ses­ta. Sik­si sitä vas­tu­te­taan. Ruot­si ei ole Suo­men kan­sal­lis­kie­li. Se on kie­li, jota puhu­vat val­loit­ta­jat ja alistajat. 

    Lisäk­si suo­men­ruot­si on muinaiskieli.

    Mik­sei Suo­mes­sa ope­te­ta samal­la muinaissuomea?

    Ruot­sis­sa puhu­taan ihan eri kiel­tä kuin Suo­mes­sa suo­men­ruot­sa­lai­set puhuvat.

    Suo­men­ruot­sin kie­liop­pi­kin on täy­sin hapui­le­vas­ti tuu­les­ta tem­mat­tu. Olin yhteen aikaan duu­nis­sa ohjel­mis­to­toi­mit­ta­jal­la, joka toi­mit­ti sovel­luk­sia kun­ta­sek­to­ril­le. Se ruot­si, joka oli ok ete­lä­ran­ni­kol­la ei ollut edes ruot­sia När­piön seu­dul­la. Ja kyse siis vir­ka­mie­his­tä, joi­den olet­tai­si osaa­van kiel­tään kum­mas­sa­kin paikassa.

    No mehän teim­me sit­ten kol­me eri­lais­ta ruot­sin­kie­len ver­sio­ta samas­ta sof­tas­ta Suomeen.

  112. Xerxes:
    “Ja täl­löin ruot­sin kie­leen liit­tyy usei­ta hyö­ty­nä­kö­koh­tia joi­den ansios­ta se on toi­nen kan­sal­lis­kie­lem­me (joi­ta on käsi­tel­ty muualla).”

    Ruot­si kan­sal­lis­kie­le­nä ja pak­ko­ruot­si eivät lii­ty toi­siin­sa, toi­sin kuin on ymmär­ret­ty ja annet­tu ymmär­tää; asi­aa on käsi­tel­ty muu­al­la (klik­kaa nimimerkkiäni). 

    Minus­ta on lisäk­si san­gen asi­aan­kuu­lu­vaa puhua ainoas­ta pakol­li­ses­ta vie­raas­ta kie­les­tä nimi­tyk­sel­lä “pak­ko” + [kie­li]. Vähem­män tilan­net­ta kuvaa­van nimi­tyk­sen käyt­tö oli­si lähin­nä propagandaa…

  113. Ei sitä tie­dä mikä oppi­laal­le on hyö­dyl­lis­tä muu­ten kuin kokei­le­mal­la, joku niis­tä mäy­rän elin­ta­vois­ta­kin innos­tuu urak­si saak­ka. Yleis­si­vis­tä­vän kou­lu­tuk­sen tar­koi­tus on tuot­taa oppi­mi­strau­mo­ja, eli opet­taa kas­va­val­le lap­sel­le mis­sä hän on hyvä ja mis­sä vähem­män hyvä. Eri­tyi­sen kas­vat­ta­vaa on pis­tää puur­ta­maan jon­kun kim­pus­sa mis­sä on huo­no, tuo­ta kut­su­taan työn­teok­si. Mut­ta kiel­tä­mät­tä yhdek­sän vuot­ta lukio mukaan­lu­kien sen totea­mi­seen että ruot­sin kie­li ei ole mun jut­tu on vähän liioittelua.

  114. ELÄKÖÖNALAS PAKKORUOTSI

    Emme me puhu sii­tä, pitää­kö ruot­sin­kie­len ope­tus lopet­taa kou­luis­sa. Aito­suo­ma­lai­sat hih­hu­loin­tia löy­tyy kyl­lä, mut­ta se on pie­ni ryh­mä.- Emme myös­kään kes­kus­te­le sii­tä, onko ruot­sisn­kie­len opis­ke­lus­ta hyö­tyä, kos­ka kai­kes­ta uusiin näkö­kul­miiin pyr­ki­väs­tä opis­ke­lus­ta on hyö­tyä — sil­loin­kin, kun sen näen­näi­ses­ti vai­kut­taa hyödyttömältä.(mm. funk­tio­teo­rian har­ras­tuk­se­ni; luku­teo­rian piti olla täy­sin hyö­dy­tön­tä ja sit­ten myös vahin­koa aiheut­ta­ma­ton­ta, mut­ta kyl­lä sii­tä vain on hyötyä.)

    Kes­kus­te­lem­me vain sii­tä, pitää­kö toi­sen koti­mai­sen kie­len kuu­lua oppi­vel­vol­li­suus­kou­lun eli perus­kou­lu pakol­li­seen oppi­mää­rään. Ja se ole mie­le­käs­tä jon sen­kin vuok­si, että teke­mäl­lä jon­kun — sinän­sä hyvän­kin asian- pakol­li­sek­si ex defi­ni­tio­nem estät ihmis­tä teke­mäs­tä sitä vapaas­ti omas­ta tahdostaan.

    Tvångs­bul­la är all­tid tvångsbulla.

  115. Xerxek­sil­lä minus­ta oikein hyviä pointteja: 

    Mis­sä tosi­aan luu­raa­vat nämä suju­vas­ti monia maa­il­man­kie­liä puhu­vat kos­mo­po­lii­tit — eivät aina­kaan Englan­nis­sa, Rans­kas­sa tai Espanjassa. 

    Hyvä, jos yhtä kiel­tä osaa­vat aut­ta­vas­ti äidin­kie­len­sä lisäk­si. Laa­jem­pi kie­li­tai­to suo­ma­lai­sil­la on ruot­sin kie­len opin­nois­ta huo­li­mat­ta. Tai ehkä juu­ri sik­si, mis­tä tietää?

    Valit­tai­siin­ko näi­tä vapaa­eh­toi­sia kie­liä yhtään sen enem­pää kuin nyt­kään, vaik­ka ruot­si pois­tet­tai­siin? En minä aina­kaan ole sii­tä varma. 

    Englan­tia­han vain “tar­vi­taan”, kuten tääl­lä­kin on mon­ta ker­taa kuultu. 

    Ihmet­te­len myös, mil­lä perus­teel­la ruot­sia kuusi vuot­ta tan­kan­neet sanaa­kaan sitä osaa­mat­to­mat kuvit­te­le­vat, että mys­ti­ses­ti puhui­si­vat tänä päi­vä­nä suju­vaa rans­kaa, mikä­li eivät ruot­sia oli­si opis­kel­leet. Ei se tcrow­nin­kaan mai­nit­se­ma opis­ke­lu­mo­ti­vaa­tio sen­tään ihmei­tä tee. 

    Rans­kan kie­len kie­liop­pi on kym­me­nen ker­taa haas­ta­vam­paa kuin ruot­sin. Lisäk­si jo ään­tä­mi­nen on sen ver­ran vai­ke­aa kan­kea­kie­li­sel­le suo­ma­lai­sel­le, että ymmär­re­tyk­si tule­mi­nen vaa­tii rut­kas­ti enem­män töi­tä kuin huo­nol­la­kin ruotsilla. 

    Sil­mä­lap­pu­ja ja kuu­los­uo­jai­mia tus­kin on saa­nut ruot­sin tun­neil­la käyt­tää, joten aika­moi­ses­ta kova­kal­loi­suu­des­ta on kyse, jos ei perin yksin­ker­tais­ta ruot­sia ole oppi­nut sääl­li­ses­ti vain läs­nä­olo­pa­kon siu­nauk­sel­li­ses­ta vai­ku­tuk­ses­ta kuu­des­sa vuodessa. 

    Tämä dbl:n “ei tart­te” ‑argu­ment­ti on edel­leen minus­ta aivan köyhä. 

    Ihmi­nen tar­vit­see mitä tar­vit­see riip­puen olo­suh­teis­ta, joi­hin hakeu­tuu tai ajau­tuu. Luon­non­suo­je­lu­lii­ton lei­vis­sä hyvin­kin voi tar­vi­ta tie­toa eläin­ten ruo­kai­lu­tot­tu­muk­sis­ta, monis­sa muis­sa työ­pai­kois­sa hyvin­kin tar­vit­see ruotsia. 

    Ainoa rele­vant­ti argu­ment­ti ruot­sin vapaa­eh­toi­suu­del­le on, että vii­den pro­sen­tin kie­li­vä­hem­mis­tön vuok­si mei­dän ei kan­na­ta pitää yllä kak­si­kie­li­syyt­tä täs­sä muodossa. 

    Kou­lu on täyn­nä ainei­ta, joi­hin ei olla moti­voi­tu­nei­ta ja joi­ta joku höl­mö ei opi. Mitä siitä?

  116. Hit­sin hit­si. Ode onnis­tuu ihan sel­väs­ti hämär­tä­mään vih­rei­den viral­li­sen kan­nan täs­sä asiassa.

  117. AM:

    Itse kuut­ta vie­ras­ta kiel­tä osaa­va­na sanoi­sin, että mitä useam­mas­ta kie­les­tä osaa edes perus­teet, sen hel­pom­paa on tar­vit­taes­sa opis­kel­la uusia kie­liä. Ruot­sin osaa­mi­nen ei ole pois mui­den kiel­ten osaa­mi­ses­ta, vaan pikem­min­kin sii­tä on on hyötyä.

    Mjoo, ja minä kuut­ta vie­ras­ta kiel­tä osan­nee­na voin ker­toa sinul­le, että osai­sin var­maan­kin edel­leen sekä sak­saa että venä­jää, jos ruot­sin pakol­li­suus ei oli­si aiheut­ta­nut sitä, että jou­duin käy­mään sak­san ja venä­jän kurs­se­ja pääl­le­käin: siis joka toi­nen ker­ta sak­saa ja joka toi­nen venä­jää, jot­ka kum­mat­kin aloi­tin vas­ta lukios­sa. Sak­saa osaan kyl­lä aut­ta­vas­ti edel­leen, mut­ta vai­keam­man venä­jän oppi­mi­nen jäi lii­an hei­kok­si täl­lä harppomismenetelmällä.

    Tilan­ne oli siis se, että luku­jär­jes­tyk­ses­sä ei ker­ta kaik­ki­aan ollut enem­pää tilaa. Suo­ri­tin näet muu­ta­kin kuin kie­lio­pin­to­ja, yhteen­sä 105 kurs­sia. Ihmet­te­len, miten keh­taat­kin väit­tää, että täy­sin tur­ha ruot­sin tun­neil­la istu­mi­nen, joka oli ajal­li­ses­ti suo­raan pois sak­san ja venä­jän tun­neis­ta, muka edis­ti minun venä­jän oppimistani.

    Kut­sun noi­ta ruot­sin tun­te­ja tur­hik­si, kos­ka ope­tus jun­na­si sii­nä mää­rin pai­kal­laan ettei minul­la ollut sii­tä juu­ri opit­ta­vaa. Tämä siis tasok­kaas­sa, yli 9:n kes­kiar­vo­ra­jan lukios­sa. Kes­ki­tyin­kin sit­ten lähin­nä äidin­kie­len ainei­den kir­joit­te­luun, piir­tä­mi­seen ja haa­vei­luun. Luku­lo­mal­la tote­sin kir­jo­jen­kin ole­van vie­lä uutuut­taan jäyk­kiä; en ollut nii­tä tun­tien aika­na avan­nut kuin pari ker­taa. Ker­ta­sin huo­li­mat­to­mas­ti muu­ta­mia sano­jen suku­ja ja kir­joi­tin (uuden) lau­da­tu­rin, mikä ker­to­nee jota­kin aika olen­nais­ta pak­ko­ruot­sia luke­nei­den ylei­ses­tä oppi­mi­sen tasosta.

  118. Eli­na
    hmet­te­len myös, mil­lä perus­teel­la ruot­sia kuusi vuot­ta tan­kan­neet sanaa­kaan sitä osaa­mat­to­mat kuvit­te­le­vat, että mys­ti­ses­ti puhui­si­vat tänä päi­vä­nä suju­vaa rans­kaa, mikä­li eivät ruot­sia oli­si opis­kel­leet. Ei se tcrow­nin­kaan mai­nit­se­ma opis­ke­lu­mo­ti­vaa­tio sen­tään ihmei­tä tee.

    Älä nyt viit­si. Puhun täy­sin suju­vas­ti englan­tia, mut­ta sur­keas­ti ruot­sia. Kyke­nen luke­maan ja tuot­ta­maan ruot­sin­kie­lis­tä tönk­kö­teks­tiä hitaah­kos­ti Google-trans­laat­to­rin tai vas­taa­van apu­vä­li­neen avul­la. Ymmär­rän myös joi­ta­kin yksin­ker­tai­sia lauseita.

    Tämä­kö on tavoi­te­ta­so? Mitä täm­möi­sel­lä kie­li­tai­dol­la tekee? Minä sanon että ei mitään suh­tees­sa sii­hen uhrat­tuun vaivaan.

    Mut­ta onko ruot­si sit­ten olen­nai­ses­ti englan­tia vai­keam­pi kie­li, vaik­ka tääl­lä hyvin väke­väs­ti todis­te­taan toi­sin, vai oli­si­ko opis­ke­lu­mo­ti­vaa­til­la asian kans­sa jotain tekemistä?

    Myön­nän että minä en puhui­si rans­kaa, mut­ta luu­len että puhui­sin sak­saa tai venä­jää. Kum­paa­kin kiel­tä luin pari­sen vuot­ta, mut­ta lope­tin kun oli muu­ta­kin opis­kel­ta­vaa (mm. se pakkoruotsi).

    Sil­mä­lap­pu­ja ja kuu­los­uo­jai­mia tus­kin on saa­nut ruot­sin tun­neil­la käyt­tää, joten aika­moi­ses­ta kova­kal­loi­suu­des­ta on kyse, jos ei perin yksin­ker­tais­ta ruot­sia ole oppi­nut sääl­li­ses­ti vain läs­nä­olo­pa­kon siu­nauk­sel­li­ses­ta vai­ku­tuk­ses­ta kuu­des­sa vuodessa.

    Mikä täs­sä on niin vai­kea­ta ymmär­tää? Aiheut­taa­ko ruot­sin opis­ke­lu todel­la­kin noin pahaa paksukalloisuutta?

    Rau­ta­lan­kaa:
    Tun­nil­la ei opi, jos
    — ei ole paikalla
    — ei halua oppia
    — tekee kaik­kea muu­ta kuin kuuntelee
    — ei tee kotitehtäviä
    — ei lue kokeisiin. 

    Pel­käs­tään koti­teh­tä­vien teke­mät­tä jät­tä­mi­sel­lä ja kuun­te­le­mat­to­muu­del­la pää­see hyvin pit­käl­le oppimattomuudessa.

  119. Ei se tcrow­nin­kaan mai­nit­se­ma opis­ke­lu­mo­ti­vaa­tio sen­tään ihmei­tä tee.

    Ei, sen lisäk­si tar­vi­taan kie­li­tai­don yllä­pi­toa sitä kiel­tä käyt­tä­mäl­lä. Kum­paa luu­let käy­tet­tä­vän enem­män, pak­ko­ruot­sia jota kos­kaan ei ole halun­nut opis­kel­la eikä ole koke­nut tar­vit­se­van­sa vai kiel­tä, jon­ka on itse alun­pe­rin valin­nut ja parem­man moti­vaa­tion myö­tä parem­min oppinut?

    Olen opis­kel­lut sak­saa muis­taak­se­ni nel­jä tai vii­si vuot­ta, mut­ta kun sil­lä ei lukion jäl­keen ole ollut käyt­töä kuin kak­si tai kol­me ker­taa, niin täl­lä het­kel­lä se on käy­tän­nös­sä yhtä käyt­tö­kel­poi­nen kuin espan­jan tai­to­ni. Eli pys­tyn ter­veh­ti­mään ja saan oluen ravin­to­las­sa. Pas­sii­vi­ses­ti se on hie­man parem­pi, jos­kus jopa ymmär­rän ylei­sen aihea­lu­een mitä kes­kus­te­lu koskee.

    Minun ymmär­tääk­se­ni on aika sel­vä tosia­sia, että suu­rim­mal­le osal­le ihmi­sis­tä jo kol­men kie­len käyt­tö­kel­poi­nen osaa­mi­nen on todel­la kovan työn taka­na, ja vain poik­keuk­sel­li­sen lah­jak­kaat voi­vat naut­tia sii­tä ilos­ta, että jokin kie­li aut­taa seu­raa­van kie­len oppi­mi­ses­sa. Ilmei­ses­ti Eli­na kuu­lut kie­lel­li­ses­ti poik­keuk­sel­li­sen lah­jak­kai­siin yksi­löi­hin, mut­ta oli­si­ko lii­kaa vaa­dit­tu pie­ni ymmär­rys ja armo taval­li­sia kuo­le­vai­sia koh­taan, että näi­tä ei pako­tet­tai­si hak­kaa­maan pää­tään mah­do­ton­ta teh­tä­vää vas­taan. Minun mie­les­tä­ni pitäi­si olla oikeus opis­kel­la vain yhtä vie­ras­ta (ruot­si on vie­ras suu­rim­mal­le osal­le) kiel­tä jos sen ensim­mäi­sen­kin omak­su­mi­nen näyt­tää vai­keal­ta. Lukioon voi­sin hyväk­syä toi­sen pakol­li­sen vie­raan kielen.

  120. Ei meil­lä vaan ole voi­ma­va­ro­ja oppia niin mon­taa eri asi­aa, emme­hän osaa ilman vero-ohjaus­ta itse edes päät­tää että ostaak­ko suklaa­ta tai näkkileipää.

  121. Mut­ta Anni Sin­ne­mäen suus­ta kuu­lem­me sen viral­li­sen mielipiteen.

  122. Eli­na,

    Jos ero­te­taan toi­sis­taan mate­ma­tiik­ka ja las­ken­to (las­ken­toa ope­te­taan nykyi­sin perus­kou­lus­sa, mate­ma­tiik­kaa pää­osin vas­ta yli­opis­tos­sa), niin heit­täi­sin intui­tiol­la että sekä kiel­ten että mate­ma­tii­kan oppi­mi­ses­sa moti­vaa­tio on hyvin­kin keskeistä.

    Kie­li­tai­toon­han ei rii­tä se, että meka­nis­ti­ses­ti opet­te­lee sanas­toa, kie­liop­pi­sään­tö­jä ja ään­tä­mis­sään­tö­jä, vaan ne täy­tyy sisäis­tää ayväl­li­sem­min. Kie­len käyt­tä­mi­nen kun vaa­tii näi­den kaik­kien yhtä­ai­kais­ta hal­lin­taa, ja jot­ta tämä onnis­tui­si, yksit­täi­seen osa-alu­ee­seen ei voi tuh­la­ta kovin pal­jon ajat­te­lun kapa­si­teet­tia. Oikeas­ti kie­li­tai­toi­sel­la ihmi­sel­lä yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa kapa­si­tee­tis­ta menee sen hah­mot­ta­mi­seen, mitä hän sanoo, eikä sii­hen, miten tuo asia nyt taas sanottiinkaan.

    Sama ymmär­tääk­se­ni mate­ma­tii­kas­sa, jos­sa ei pär­jää jos ei hal­lit­se perus­me­to­de­ja ja tiet­ty­jä loo­gi­sia raken­tei­ta hyvin suve­ree­nis­ti, kos­ka mate­maat­tis-loo­gi­nen suo­riu­tu­mi­nen edel­lyt­tää kes­kit­ty­mis­tä sii­hen, mitä teh­dään eikä niin­kään teke­mi­sen väli­nee­seen (= mate­maat­ti­nen “kie­li­tai­to”).

    Tämän tason oppi­mis­ta ei ymmär­tääk­se­ni voi tapah­tua ilman, että oppi­mis­ti­lan­tee­seen liit­tyy myön­teis­tä tun­ne­la­taus­ta eli moti­vaa­tio­ta. En tie­dä tark­kaa seli­tys­tä asial­le, mut­ta jokai­nen voi­nee tark­kail­la omaa men­taa­lis­ta jär­jes­tel­mään­sä ope­tel­les­saan asi­aa, jos­ta on syväs­ti kiin­nos­tu­nut ja innos­tu­nut. Se tun­tuu hyvin eri­lai­sel­ta kuin pak­ko­pul­lan opet­te­lu. Ilmei­ses­ti se voi­ma­kas tun­ne-elä­mys akti­voi aivo­toi­min­taa joten­kin moni­ta­soi­sem­min, mikä joh­taa useam­pien, pysy­väm­pien ja moni­puo­li­sem­pien yhteyk­sien muo­dos­tu­mi­seen aivois­sa. Pin­nal­li­nen ulkoao­pet­te­lu on siis fysio­lo­gi­ses­ti­kin aivan eri asia.

    Mate­ma­tiik­kaa oli­si (nykyi­sen las­ken­non lisäk­si) kyl­lä hyvä opet­taa sii­hen suun­tau­tu­neil­le ihmi­sil­le jo perus­kou­lus­sa, mut­ta sen pakol­li­nen opet­ta­mi­nen kai­kil­le suun­tau­tu­mi­ses­ta riip­pu­mat­ta oli­si silk­kaa kiusan­te­koa ja tur­huut­ta. Samoin kuin se, että kaik­ki yri­te­tään moti­vaa­tios­ta riip­pu­mat­ta opet­taa suve­ree­neik­si ruot­sin tai­ta­jik­si. Kie­lio­pin­nois­sa valin­nan vapaus on kes­kei­nen oppi­mis­ta mah­dol­lis­ta­va teki­jä, joten pakot­ta­mi­nen toi­mii tätä ase­tet­tua tavoi­tet­ta vastaan.

  123. Sylt­ty ker­too ruot­sin kie­len taidostaan: 

    Kyke­nen luke­maan ja tuot­ta­maan ruot­sin­kie­lis­tä tönk­kö­teks­tiä hitaah­kos­ti Google-trans­laat­to­rin tai vas­taa­van apu­vä­li­neen avul­la. Ymmär­rän myös joi­ta­kin yksin­ker­tai­sia lauseita.

    Sit­ten hän ker­too, miten tämä kie­li­tai­to on saavutettu: 

    Rau­ta­lan­kaa:
    Tun­nil­la ei opi, jos
    — ei ole paikalla
    — ei halua oppia
    — tekee kaik­kea muu­ta kuin kuuntelee
    — ei tee kotitehtäviä
    — ei lue kokeisiin. 

    Hän kysyy, onko tämä tavoi­te­ti­la ja Eli­na vastaa. 

    Ei ole!

    Mut­ta onko tämä ruot­sin kie­len vika? 

    Oli­si­ko omas­sa asen­tees­sa­si ollut jotain kor­jaa­mi­sen varaa? 

    Kyl­lä minua mah­tai­si vitut­taa, jos jou­tui­sin ruot­sia kään­te­le­mään jol­lain Google-ohjel­mal­la. Mut­ta satuin nyt jos­kus ole­maan pai­kal­la ruot­sin tun­nil­la, niin ei tarvii… 

    Mihin muu­ten tar­vit­set ruot­sia, jos sitä pitää kään­nel­lä? Sitä­hän ei mihin­kään pitä­nyt tar­vi­ta tämän kes­kus­te­lun perusteella.

  124. Kym­me­nen vuot­ta run­saas­ti poh­jois­mais­ta yhteis­työ­tä teh­nee­nä koke­muk­se­ni on, ettei sii­nä työs­sä enää vält­tä­mät­tä tar­vit­se ruot­sin tai­toa. Oma tai­to­ni on mel­ko hyvä ja kel­paa hyvin höpöt­te­lyyn illal­li­sel­la, mut­ta ei niin hyvä, etten­kö oli­si pahas­ti ala­kyn­nes­sä, jos neu­vot­te­lu­pöy­däs­sä­kin puhut­tai­siin ruot­sia, aina­kin jos oikeas­ti puhut­tai­siin “skan­di­naa­vis­kaa”, min­kä nor­ja­lai­set ja tans­ka­lai­set tul­kit­se­vat luvak­si puhua omaa kiel­tään. Itse asias­sa ruot­sa­lai­set­kin pre­fe­roi­vat usein englan­tia sil­loin jos vaih­toeh­to­na ei ole ruot­si vaan “skan­di­naa­vis­ka”.

    Poh­jois­mai­sis­sa yri­tyk­sis­sä yhteis­työn kie­li on yhä useam­min englan­ti, ei ruot­si. Näin ei ole niin­kään sik­si, ettei­vät­kö suo­ma­lai­set ymmär­täi­si ruot­sia, vaan sik­si, että (1) suo­ma­lai­set eivät ymmär­rä nor­jaa eivät­kä tans­kaa ja (2) ruot­sa­lai­set, jot­ka muu­ten­kin tup­paa­vat puhu­maan yhteis­poh­jois­mai­sis­sa kokouk­sis­sa pal­jon, domi­noi­vat asian­tun­te­muk­ses­ta riip­pu­mat­ta kes­kus­te­lua koko­naan, jos se käy­dään hei­dän äidin­kie­lel­lään. Yri­tys­maa­il­mas­sa sel­lai­seen suo­ma­lai­sen (tai ei-ruot­sa­lai­sen) asian­tun­te­muk­sen aliar­vos­tuk­seen ei ole varaa. 

    Osaan poh­jois­mai­ses­ta yhteis­työs­tä osal­lis­tuu tänä päi­vä­nä myös balt­te­ja. Eten­kin nuo­rem­pien balt­tien englan­nin tai­to tup­paa ole­maan pal­jon ruot­sin tai­toa parem­pi. Sama pätee tie­ten­kin vie­lä enem­män vie­lä kau­em­paa tule­viin yksit­täi­siin asian­tun­ti­joi­hin, joi­ta poh­jois­mai­sis­sa pala­ve­reis­sa alkaa yhä useam­min olla muka­na. Mones­sa yhteis­poh­jois­mai­ses­sa kuvios­sa yhteis­työn laa­jen­tu­mi­nen perin­teis­ten poh­jois­mai­den ulko­puo­lel­le on ollut vii­mei­nen niit­ti ruot­sin kie­len asemaan.

    Kan­sain­vä­li­ses­sa yhteis­työs­sä suo­mi on jok­seen­kin tar­pee­ton kie­li ja ruot­si mel­kein yhtä tar­pee­ton. Englan­ti on yli­ver­tai­ses­ti tär­kein ja hyvin usein ainoa, mitä oikeas­ti tar­vi­taan, mut­ta usein sitä pitäi­si osa­ta todel­la hyvin. Eni­ten suo­ma­lais­ten suh­teel­lis­ta ase­maa kan­sain­vä­li­ses­sä yhteis­työs­sä hei­ken­tää kiel­ten suh­teen se, että englan­tia osa­taan vain hyvin, kun pitäi­si osa­ta erin­omai­ses­ti. Tär­kein­tä on siis erin­omai­nen englan­ti ja jos sen lisäk­si pää­tä ja pep­pua riit­tää muu­hun­kin, niin vähin­tään­kin ruot­sin rin­nal­le ja usein ohi­kin, pitäi­si aset­taa jokin kan­sain­vä­li­sen kans­sa­käy­mi­sen kan­nal­ta hyö­dyl­li­sem­pi kie­li, kuten rans­ka, sak­sa, venä­jä, kii­na tai espanja.

  125. Eli­na:

    Oli­si­ko omas­sa asen­tees­sa­si ollut jotain kor­jaa­mi­sen varaa?

    Val­tio tus­kin pys­tyy vai­kut­ta­maan hir­vees­ti ihmis­ten asen­tei­siin täs­sä asias­sa. Parem­piin tulok­siin pääs­täs luul­ta­vas­ti sil­leen, että jen­gi sais itte vali­ta mitä kie­liä (jos­ko mitään kie­liä) opiskelee.

  126. Saa­ra,

    Var­mas­ti myön­tei­nen tun­ne­la­taus ja moti­vaa­tio vie­vät opin parem­min pää­hän. Ei eri­mie­li­syyt­tä täs­sä kohden. 

    Kou­lu ei kui­ten­kaan voi olla vain viih­dyt­tä­vä elä­mys­teh­das, vaan yksi kou­lun perus­teh­tä­vä on opet­taa teke­mään töi­tä — nii­tä vähem­män­kin posi­tii­vi­sia vir­tauk­sia aiheuttavia. 

    Mut­ta kuten sanot­tu, kan­na­tan ruot­sin vapaa­eh­toi­suut­ta. Tosin ehdot­to­mas­ti sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että jokai­nen opis­ke­lee perus­kou­lus­sa kah­ta kiel­tä ja lukios­sa on mah­dol­lis­ta vie­lä laa­jen­taa kielivalikoimaansa.

  127. Art­tu­ri,

    Ei val­tio vält­tä­mät­tä pys­ty­kään, mut­ta ihmi­nen itse pys­tyy. Eten­kin nyt lukioi­käi­nen, mut­ta kyl­lä jo yläastelainenkin. 

    Jos minä oli­sin lint­san­nut mati­kan tun­nit, en kos­kaan kir­jaa avan­nut­kaan jne., niin ei minul­le tuli­si mie­leen­kään man­kua, että on se niin vää­rin, kun kaup­pa­reis­sus­ta­kaan ei sel­viä ilman taskulaskinta. 

    Tai kysel­lä kädet leväl­lään ja sil­mät ymmyr­käi­si­nä, että onko tämä nyt tavoitetila?

    Niin kau­an kuin kou­lus­sa on opis­kel­ta­va ruot­sia, niin ihan omal­la vas­tuul­la on, oppii­ko sitä vai eikö opi.

  128. Eli­na:

    Niin kau­an kuin kou­lus­sa on opis­kel­ta­va ruot­sia, niin ihan omal­la vas­tuul­la on, oppii­ko sitä vai eikö opi.

    Joo tot­ta­kai. Kun mie­ti­tään mitä poli­tiik­kaa val­tion pitäs teh­dä, niin ihmis­ten asen­teet vois ottaa annet­tu­na, eikä perus­tel­la jotain poli­tiik­kaa, että jos vaan ihmi­set olis eri­lai­sia, niin tämä poli­tiik­ka toi­mis ihan hyvin.

    Ihmi­set sat­tuu ole­maan sel­la­sia, että en ei opi ruot­sia ja ne sat­tuu ole­maan sel­la­sia, että vaik­ka ne oppis ruot­sia, niin sii­tä tai­dos­ta ei oo niil­le juu­ri hyötyä.

    Näi­den reu­naeh­to­jen val­li­tes­sa ruot­sin opet­ta­mi­nen kou­lus­sa pakol­li­se­na ei oo järkevää.

    Ihmi­set nyt sat­tuu ole­maan sel­la­sia, että ruot­sin pakol­li­nen opis­ke­lu on resurs­sien hukkaa.

    Jos jen­gi alkaa oppi­maan ruot­sia parem­min ja saa­van hyö­tyä ruot­sin osaa­mi­ses­ta ja jos ne ei itte täs­sä tapauk­ses­sa tajua opis­kel­la ruot­sia, niin sit­ten ruot­sin opis­ke­lu voi­daan taas teh­dä pakol­li­seks kouluissa.

  129. Art­tu­ri:

    Ihmi­set sat­tuu ole­maan sel­la­sia, että en ei opi ruot­sia ja ne sat­tuu ole­maan sel­la­sia, että vaik­ka ne oppis ruot­sia, niin sii­tä tai­dos­ta ei oo niil­le juu­ri hyötyä.

    Ihmi­set?

    Kak­si kol­mas­osaa abi­tu­rien­teis­ta kir­joit­taa ruot­sin yo-kokees­sa, useim­mat kes­ki­pit­kä­nä eli kyl­lä sitä nyt joku­nen mitä ilmei­sim­min oppii. 

    Ja kun he tämän ihan vapaa­eh­toi­ses­ti valit­se­vat, niin koke­vat sii­tä jotain hyö­tyä ole­van. Eikö tämä ole ihan aate­maa­il­ma­si mukais­ta? Mik­si ihmi­nen teki­si jotain, vie­lä­pä vai­vaa näh­den, jon­ka seu­rauk­sia pitää epäedullisina?

    Täs­sä on sel­lai­nen net­ti­har­ha jäl­leen kysees­sä, että kova­ää­ni­sim­mät ovat otta­neet tilan hal­tuun­sa väit­tä­mäl­lä, että ruot­sia ei opi ja sitä ei tar­vit­se. Ei todel­li­suus sil­tä näytä. 

    Mis­tä ihmees­tä sit­ten on hyö­tyä? Jos kou­luun jäi­si­vät vain aineet, jois­ta on jotain aivan kon­kreet­tis­ta hyö­tyä, niin kou­lu­päi­vät oli­si­vat parin tun­nin mit­tai­sia ja kou­lu­vuo­si kol­me kuu­kaut­ta: mate­ma­tiik­kaa, lue­tun ymmär­tä­mis­tä ja kir­joit­ta­mis­ta äidin­kie­lel­lä ja englan­nik­si. Ehkä lii­kun­nan voi­si vie­lä lisä­tä opetussuunnitelmaan. 

    Kuin­ka moni nyt “tar­vit­see” esim. maa­il­man­his­to­rian merk­ki­paa­lu­jen tie­tä­mis­tä: Rans­kan val­lan­ku­mouk­sen vuo­si­lu­kua, Aris­to­te­leen kuo­lin­vuot­ta jne.? Mitä ihmet­tä tekee nok­ka­hui­lun soit­to­tai­dol­la ja nuot­tien tun­te­muk­sel­la, jos ei kos­kaan musiik­kia tule harrastamaan?

    Eikö­hän nyt kie­liä tar­vit­se, jos jotain yli­pään­sä tarvitsee?

    Vie­lä eräs huo­mio: ihan kuin koko elä­mä oli­si yhtä yri­tys­maa­il­maa ja bis­nes­neu­vot­te­lua. Kyl­lä nii­tä kie­liä voi ihan muis­sa­kin yhteyk­sis­sä käyt­tää. Jos esim. olen jou­tu­nut työs­sä tie­dus­te­le­maan jotain (vaik­ka­pa tut­ki­mus­tie­toa) Ruot­sin puo­lel­ta, käy­tän ruot­sia — saa pal­jon moni­puo­li­sem­pia vastauksia. 

    Ihmi­set kun tapaa­vat olla vuo­laam­pia puheen­par­res­saan ja nyans­seis­saan rik­kaam­pia omal­la äidin­kie­lel­lään. Jopa erit­täin hyvin englan­tia puhu­vat ruotsalaiset.

  130. Eli­na:

    Ja kun he tämän ihan vapaa­eh­toi­ses­ti valit­se­vat, niin koke­vat sii­tä jotain hyö­tyä ole­van. Eikö tämä ole ihan aate­maa­il­ma­si mukaista?

    Vapaa­eh­toi­nen kir­joit­ta­mi­nen on, pakol­li­nen opis­ke­lu ei.

    Mik­si ihmi­nen teki­si jotain, vie­lä­pä vai­vaa näh­den, jon­ka seu­rauk­sia pitää epäedullisina?

    Tus­kin­pa yhtään mitään. Ruot­sin kir­joit­ta­mi­ses­ta on var­maan­kin usein hyö­tyä, jos sitä on ollut pak­ko eka­na opiskella.

    Mis­tä ihmees­tä sit­ten on hyötyä?

    Esim. sii­tä, että saa opis­kel­la sitä mitä haluaa.

    Jos kou­luun jäi­si­vät vain aineet, jois­ta on jotain aivan kon­kreet­tis­ta hyö­tyä, niin kou­lu­päi­vät oli­si­vat parin tun­nin mit­tai­sia ja kou­lu­vuo­si kol­me kuu­kaut­ta: mate­ma­tiik­kaa, lue­tun ymmär­tä­mis­tä ja kir­joit­ta­mis­ta äidin­kie­lel­lä ja englanniksi.

    Kou­lus­sa voi opet­taa muu­ta­kin kuin kai­kil­le pakol­li­sia asioita.

  131. Jos ruot­si ei oli­si kou­lus­sa pakol­lis­ten ainei­den jou­kos­sa niin tulok­se­na oli­si että mer­kit­tä­vä, mah­dol­li­ses­ti suu­rin osa, kan­sas­ta ei ymmär­täi­si ruot­sin kie­les­tä yhtään mitään. Jos kat­soo opin­tiel­lä pidem­mäl­le mene­vää osaa kan­sas­ta niin voi­daan tode­ta että täl­lais­ta tilan­net­ta ei ole kos­kaan ollut Suo­mes­sa. Soi­nin­vaa­ran otsi­kos­sa ole­va ehdo­tus että pakol­li­nen ruot­si lukios­sa riit­tää, tie­tys­ti oleel­li­ses­ti estäi­si tuon jäl­kim­mäi­sen skenaarion. 

    Kir­jai­li­ja Juha­ni Aho (ei aika­naan mikään ruot­sin kie­len ystä­vä) lait­toi kir­joi­hin­sa muu­ta­man ruot­sin­kie­li­sen lauseen, sel­väs­ti olet­taen että luki­ja osaa jon­kin ver­ran ruot­sia. Ote kir­jas­ta Rau­ta­tie, luku 1:
    ”- En oo käyny..onko se mis­sä kaukana ?
    — Ei se ole kau­ka­na tääl­tä. Me kun läh­dim­me aamiai­sil­ta niin oltiin puo­len päi­vän aika­na rautatiellä..huru långt ä de nu hel­ler, pap­pa, ti järnvägen ?
    — Tie­tää­hän Mat­ti Lapin­lah­den kir­kon ? sanoi rovasti.”

    Ahoa pide­tään vah­va­na ehdok­kaa­na suo­ma­lai­sen kir­jal­li­suu­den kaa­no­niin (btw, kel­pai­si myös per­suil­le, mut­ta ehkä he mää­räi­si­vät uusin­ta­pai­nok­sen otet­ta­vak­si… 😉 ). Yksi­nään tuo on hyvin pie­ni perus­te sil­le että ruot­si on asial­li­nen osa suo­ma­lais­ta yleis­si­vis­tys­tä, mut­ta mui­ta­kin esi­merk­ke­jä suo­ma­lai­ses­ta kult­tuu­ris­ta löy­tyy. Sem­mo­nen about ziljoona.

    Ruot­si on toi­nen koti­mai­nen kie­li ja sik­si tavoit­tei­ta sen ope­tuk­sen suh­teen ei tule yksioi­koi­ses­ti ver­ra­ta vie­rai­siin kie­liin. Tär­keä näkö­koh­ta on se että kan­sa­kun­nan kan­nal­ta on tär­ke­ää että jokai­nen ymmär­tää aina­kin alkei­den alkeet ruot­sin kie­les­tä. Sen tavoit­teen ei tar­vit­se olla ris­ti­rii­das­sa suo­si­tum­pien kie­lio­pin­to­ta­voit­tei­den kanssa. 

    Ja lopuk­si (ja tämä vain sivu­huo­mau­tuk­se­na), jos oppii en, två, tre…
    Niin kyl­lä se on niin että se jon­kin ver­ran hel­pot­taa seu­raa­van oppimista:
    One, two, three,
    Ein, zwei, drei,
    Odin, dva, tri,…

  132. Xerxes:

    Tär­keä näkö­koh­ta on se että kan­sa­kun­nan kan­nal­ta on tär­ke­ää että jokai­nen ymmär­tää aina­kin alkei­den alkeet ruot­sin kielestä. 

    No sinus­ta on tär­kee­tä ja mones­ta muus­ta ei oo tär­kee­tä. Ei se oo mikään argu­ment­ti, että “mut­ta ku minä haluun!”

  133. Mik­si ruot­sia ei muka voi opis­kel­la alkeis­ta AIKUI­Siäl­lä ? Nyt­hän kor­kea­kou­luis­ta val­mis­tuu valeruotsintaitoisia.
    Jopa 20 %:lla on “vää­ren­ne­tyt paperit”.
    Google Han­nu Nie­mi vir­ka­mies­ruot­si Oulun yliopisto.
    Nie­mi suo­sit­te­lee kor­kea­kou­lu­jen ruot­sin pois­ta­mis­ta. Kun kor­kea­kou­luis­ta ruot­si on pois­tet­tu, val­tio saa jär­jes­tää ruot­sia osaa­van hen­ki­lös­tö­kou­lu­tuk­sen, ellei ruot­sia äidin­kie­le­nään puhu­via kiin­tiö­kou­lu­tet­tu­ja ole tar­jol­la tarpeeksi.

  134. Soi­nin­vaa­ra puo­lus­ti vapaa­eh­toi­suut­ta kir­joi­tuk­ses­saan “Minä ja pak­ko­ruot­si” sil­loin, kun hän ei ollut muka­na poli­tii­kas­sa, mut­ta nyt kun hän on taas muka­na poli­tii­kas­sa, hän kään­si tak­kin­sa ja alkoi mie­lis­tel­lä suo­men­ruot­sa­lai­sia ja mui­ta vih­rei­tä. Sää­lit­tä­vää selkärangattomuutta.

    1. Olen kyl­lä ollut sil­lä kan­nal­la, että ruot­sin pitäi­si olla vapaa­eh­tois­ta perus­kou­lus­sa ja pakol­lis­ta lukios­sa aika pitkään.

  135. Tune­vat­ko pakkoruotsi.netin kiih­koi­li­jat tän­ne­kin? Muut net­ti­pals­tat onkin jo späm­mät­ty tukkoon. 

    Pakol­li­ses­ta ruot­sin­kie­les­tä var­maan val­mis­tau­dut­tai­siin äänes­tä­mään edus­kun­nas­sa, jos yksi tiet­ty puo­lue ei oli­si jät­täy­ty­nyt oppo­si­tioon. Mikä on jyt­ky ruot­sik­si; smäll, brak, dån?

  136. Mut­ta mitä jär­keä on vedo­ta 1960-luvun tilan­tee­seen, kun maa­il­ma on men­nyt täy­sin eri asen­toon 50 vuo­des­sa ? Me eläm­me nyt 2010-lukua, YYA on ohi ja olem­me osa EUta, uut­ta koti­maa­tam­me, joten koti­mai­sia kie­liä on huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin 1960-luvul­la. Ja koros­tan edel­leen, että ruot­sia voi tar­vit­taes­sa opis­kel­la aikui­se­na, Jo nyt suu­ri osa kor­kea­kou­lu­jen kiel­te­no­pis­ke­lun resurs­seis­ta menee lukion pak­ko-ope­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta ruot­sin ker­taa­mi­seen, joten kor­kea­kou­lu­jen ruot­sin­tun­nit ne vas­ta ovat­kin huk­kaan hei­tet­tyä aikaa.. Samaan aikaan RKP suun­nit­te­lee aivan uut­ta kielikarttaa.. 

    http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2008_21/120456.htm

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.