Asia, josta olen ympäristöpolitiikassa joskus ollut vähän eri mieltä vihreiden toimijoiden kanssa on se, pitäisikö päästökaupan riittää ilmastopolitiikassa vai tarvitaanko räätälöityjä toimia sen lisäksi. Tämä koskee siis päästökauppasektoria, taakanjakosektorilla ei tietenkään voi luottaa päästökauppaan, koska sitä ei sinne sovelleta.
Jos haluamme tehostaa ilmastopolitiikan tehoa yli päästökaupan, nämä toimet ovat periaatteessa kalliimpia suhteessa saavutettuun päästövähennykseen. Muutenhan päästökauppa toteuttaisi ne ilman ylimääräistä panostusta. Tämä sillä edellytyksellä, että yritykset ja muut päättäjät osaavat laskea.
Tämä ei ole kuitenkaan varsinainen pointtini vaan se, että päästökaupan oloissa nämä toimet ovat hyödyttömiä. Kun nämä kalliit toimet vähenevät päästöjä, päästöoikeuksia säästyy ja niiden hinta laskee niin, että päästöt vastaavasti lisääntyvät jossain muualla. Koko uhraus siis hukkaan.
Tähän on vastattu, että sen, joka tekee näitä ylimääräisiä toimia, pitäisi ostaa säästyneen määrän päästöoikeuksia markkinoilta. Tässä menisi koko päästökaupan idea päälaelleen. Rahan säästyminen päästökaupassa pitäisi olla kannustin tehdä päästövähennyksiä. Nyt vähennyksiä tekevä joutuisi sekä rahoittamaan päästöt että käyttämään rahaa päästöoikeuksien ostamiseen. Ei jatkoon.
On esitetty myös aivan looginen argumentti ylimääräisten toimien puolesta. Kun ne alentavat päästöoikeuksien hintaa, ne vähentävät todennäköisyyttä, että ilmastosta piittaamattomat päättäjät lisäävät päästöoikeuksien määrää lisätäkseen lyhytaikaista taloudellista hyvinvointia. Tällaisia aikeitahan on ollut esillä aivan viime aikoina, mutta onneksi ne eivät ole toteutuneet.
On yleinen ongelma, ettei sovittuihin pelisääntöihin voi luottaa. Siitä on suurta haittaa muillakin aloilla. Esimerkiksi on aika demoralisoivaa, että VM/Riikka Purra vähentää soterahoitusta niiltä alueilta, jotka ovat onnistuneet taloudenpidossa annetuissa puitteissa. Sehän suorastaan pakottaa ylittämään budjetit, jotta ei joutuisi Purran saksien kohteeksi.
Helen lopetti kivihiilen polton
Olin 8 vuotta Helenin hallituksen puheenjohtaja. Tuona aikana teimme päätöksen lakkauttaa kivihiilen polton sekä Hanasaaressa että Salmisaaressa. Putinista johtuvista syistä kivihiilen polttoa kuitenkin jatkettiin Salmisaaressa vuosi suunniteltua pidempään.
Aika moni taho on ottanut kunnian tästä päätöksestä itselleen. Kepulaiset kehuvat kieltäneensä kivihiilen polton lailla, mutta tämä astuu voimaan vasta vuonna 2029. Helsingin poliitikot vaativat sentään vähän kunnianhimoisempaa aikataulua, mutta eivät niin nopeata kuin Helenin hallitus toteutti.
Minäkään en voi ottaa siitä kunniaa, koska pidin kiirehtimistä ilmaston kannalta hyödyttömänä. Toimimme päästökauppasektorilla, jolloin päästöt siirtyvät vain muualle. Kunnia kuuluu yksiselitteisesti päästökaupalle. Kivihiilen poltto muuttui taloudellisesti kannattamattomaksi. Oli siis meidän vuoromme vähentää päästöjä.
Helsingin kaupunginvaltuustossa perussuomalaiset kysyivät, miksi suljetaan hyvin toimivat kivihiilivoimalat. Kun vastasin, että puhtaasti taloudellisista syistä, he vaativat kivihiilen polton jatkamista. En nyt suorastaan väitä, että tämä osoittaa ilmaston pilaamisen olevan heille itsetarkoituksellisen asia. Ehkä he eivät vain ymmärtäneet, mitä sanoivat.
Päästökauppa pitäisi laajentaa kaikkiin pästöihin
On suuri ongelma, ettei päästökauppa koske kaikkia päästöjä. Tässä on mukana annos eurooppalaista populismia. Ei haluttu, että päästökauppa nostaa asumisen hintaa. Suomessa lämmitys perustuu joko sähköön tai kaukolämpöön, jotka ovat molemmat päästökaupan piirissä, mutta Keski-Euroopassa on talokohtaista kaasulämmitystä.
Jos päästökauppa laajenisi liikenteeseen, se ei nostaisi liikenteen kustannuksia, sillä autoilun aiheuttamia päästöjä verotetaan nyt noin kymmenen kertaa kovemmin suhteessa päästöoikeuksien hintaan, kun otetaan huomioon polttoainevero ja auto- ja ajoneuvoveron päästökomponentit-
Ongelmana on, ettei liikenteen heikko kehitys päästöjen vähenemisessä vaikuta päästöoikeuksien hintaan. Jos vaikuttaisi, liiketeen epäonnistuminen päästöjen vähenemisessä pakottaisi päästöjen vähentämiseen muualla. Sama koskee lentoliikennettä, jonka päästökauppa toimii musta päästökaupasta erillisenä.
Onko sinulla ajatuksia maankäyttösektorin liittämisestä päästökauppaan? Tästä juuri eilen tuli avaus markkinavihreiltä:
https://vaihdavihreisiin.fi/lisaa-markkinoita/
Sivulta löytyy vaatimuksena numero 5.
Väitän että yksi pahimpia esteitä vihreän siirtymän tiellä on se, ettei se saisi maksaa mitään. Toinen este on jatkuvaan kasvuun tähtääminen sielläkin missä sille ei ole enää mitään järjellistä syytä eikä ole ollut enää pitkään aikaan.
En tiedä pitäisikö sitä kutsua tuhokapitalismiksi vai miksi, mutta vaikea sitä tuntuu olevan edes hillitä, kun jotkun siirtymän tarpeen selvästi ymmärtävätkin näkevät sen vain lyhytjänteisesti talouden ja rahan näkökulmasta.
Ja on tosiaankin suuri ongelma, ettei päästökauppa koske kaikkia päästöjä ja että se mahdollistaa osaoptimoinnin ja vieläpä kokonaisuuden kustannuksella, jos halutaan saada tosissaan tuloksia aikaan.
Päästöt ja kansainvälinen kauppa kiinnostaa. Jos päästökauppa-alueen ulkopuolelta tuodaan tänne härveli, pitääkö siitä maksaa päästöoikeuksia vai saako härveli tulla alueelle verotta? Jos valmistuksessa syntyneet päästöt eivät ole luotettavasti tiedossa, millä kaavalla verotetaan?
Vastaavasti, jos vaikka täällä esim. tehtäisiin vähähiilistä vaan ei päästötöntä terästä, niin saisiko siitä krediitinpalautusta kun viedään alueen ulkopuolelle? Noin ilmaston kannalta olisi parempi että täällä tehtyä kyettäisiin viemään muualle, erityisesti jos täällä tehty on puhtaampaa kuin maailmanmarkkinoilla tyypillisesti. Palautukset kuitenkin avaavat helposti ovia, joita ei ollut tarkoitus avata.
EU:ssa suunnitellaan hiilitulleja, muttq arvaa mitä Trump niistä ajattelee.
Trump yleensä kertoo mielipiteensä melko pidäkkeettömästi. Ei tarvitse arvata.
Lillukan varsia ja viherpiperrystä. Vaikka suomalaiset eivät päästäisi c02ta grammaakaan, niin klopaalisti merkityksetöntä. Trumpin päästöt Iranissa viimeisen vuoden aikana sotatoimissa kymmeniä kertoja Suomen päästöt.
Ihmiskunta koostuu yksittäisistä ihmisistä. Se, että suomalaisten päästöt on alle 1% maailman päästöistä, ei ole vapaudu vankilasta ‑kortti. Suomalaisia on alle 1‰ maapallon asukkaista.
Löytyy 139 maata jolla on pienemmät päästöt kuin Suomella. Haluatko näille kaikille antaa vapautuksen ilmastotoimista vai vain Suomelle? Vaikka tuo 2035 tavoite on kyllä aivan älytön…
Hölmöläinen oli tekemässä metsätöitä. Hän lastasi hevosen rekeen yhden tukin ja kokeili jaksaa hevonen sen vetää, ja hyvinhän hevonen kuorman vetikin. Tämän jälkeen hän lastasi tukkeja toisensa jälkeen kohdalla erikseen sanoen “Kerta jaksoit vetää tuon edellisen tukin, jaksat vetää tämänkin tukin”, kunnes reki oli kukkuroillaan. Jonka jälkeen hölmöläinen oli äimän käkenä kun hevonen ei jaksanut liikahtaakaan.
Ehkä hölmöläisten tarinoita pitäisi kertoa nykyään useamminkin., niille näyttää olevan tosiaan tilausta.
Kerta ilmasto pystyy kestämään eilisenkin päästöt, kyllä se kestää tämänkin päivän päästöt. Kerta ilmasto pystyy kestämään minun päästöt, kestävät ne naapurinikin päästöt. Kerta ilmasto pystyy kestämään Suomen päästöt, kestää se myös Etelä-Ruotsin päästöt. Kerta ilmasto pystyy kestämään Suomen päästöt, kestää se myös Pohjois-Ruotsin päästöt. Kerta…
En oikein pidä siitä, että kokoomusta ja persuja pidetään tyhminä siksi, että niiten päätökset ovat sellaisia.
Niillä päätöksillä kuitenkin luodaan omaa kannatuspohjaa ja arvomaailmaa. Joillekin on ihan ok, että asiat menevät huonompaan suuntaan. Ei kaikki jaa sitä arvoa, että paremmalla huomisella olisi arvo.
Soininvaara kirjoitti:
“Olin 8 vuotta Helenin hallituksen puheenjohtaja. Tuona aikana teimme päätöksen lakkauttaa kivihiilen polton sekä Hanasaaressa että Salmisaaressa. Putinista johtuvista syistä kivihiilen polttoa kuitenkin jatkettiin Salmisaaressa vuosi suunniteltua pidempään.”
Sanoisit vain suoraan, että näin tehtiin taloudellisista syistä. Toki kivihiilen halpuus johtui Putinista, eli ehkä tässä tarkoitettiin sitä. Mikään julkinen tilastoaineisto ei tue ajatusta, että Hanasaaren ja Salmisaaren kivihiilen polton jatkuminen pidempään olisi muutoin johtunut Putinista. Saivat voimalaan äärimmäisen halvalla eriä kivihiiltä, joten sitä poltettiin pidempään.
“Ongelmana on, ettei liikenteen heikko kehitys päästöjen vähenemisessä vaikuta päästöoikeuksien hintaan. Jos vaikuttaisi, liiketeen epäonnistuminen päästöjen vähenemisessä pakottaisi päästöjen vähentämiseen muualla. Sama koskee lentoliikennettä, jonka päästökauppa toimii musta päästökaupasta erillisenä.”
Tuo argumentti on huono, koska kuten edellä itsekin totesit, (maa)liikenteen verotus on moninkertaista siihen nähden, mitä päästökaupan taksat edes olisivat. Liikenteen osalta ongelmana on se, että korkea verotus koskee oikeastaan vain maaliikennettä. Itämerelläkin seilaa museolaivoja tällä hetkellä, koska päästöjen aiheuttaminen siellä on halvempaa kuin muualla länsimaissa. Suomessa säädettiin vielä erillinen laki Ahvenanmaan kautta kulkevan liikenteen päästömaksuvapaudellekin, joka varmisti sen, että reitille on tuotu nyt lisää vuosikymmeniä vanhoja todella päästöisiä aluksia niiltä merialueilta, joilla päästöjen aiheuttaminen jo jotain maksaakin.
Maailman rahtilaivoista todella moni on todella vanhoja, päästöisiä ja huonokuntoisia. Ne tankkaavat verotonta polttoainetta. EU on säätänyt päästökaupan omien jäsenmaidensa kuljetusten välille, ja Suomi sitten poikkeuksen mm. Suomen ja Ruotsin väliseen liikenteeseen, ettei maksuja peritäkään. Lisäksi EU:n ja EU:n ulkopuolisten maiden liikenteestä puolet on päästökaupan piirissä. Mikä on johtanut siihen, että laivat lastataan lähellä EU:ta uusiksi, vähintään paperilla, jolloin maksuilta välttyy.
Halvin tapa välttää päästömaksuja on tehdä sellaisia papereita, joiden mukaan päästöjä on syntynyt kovin vähän tai joiden perusteella päästöt ovat syntyneet paikassa, josta päästömaksuja ei saa periä. Se on paljon halvempaa kuin oikeiden päästöjen vähentäminen.
Helenin oli tarkoitus käyttää maakaasua siirtymävaiheessa kivihiilen jälkeen, mutta Putinista johtuvista syistä tämä suunnitelma ei pelittänyt. Siksi oli pakko turvata kaupungin lämmittäminen jatkamalla kivihiilen käyttöä vuoden suunniteltua pidempään.
Ei riitä, että tieliikennettä verotetaan ankarasti. Jos se ei onnistu päästöjensä vähentämisessä, kokonaispäästöt jäävät yli tavoitteen. Jos se olisi samassa päästökaupassa päästökauppasektorin kanssa, päästöoikeuksien hinta nousisi ja puuttuvat päästövähennykset toteutuisivat jossainmuuallaniin että kokonaisuudessaan päästöt pysyisivät sovituissa rajoissa.
Autolautoista olen samaa mieltä. Minusta on siivotonta, että niitä tuetaan kummallisilla verovapauksilla. Matkustajaa kohden Ruotsinlaivojen päästöt taitavat olla suuremmat kuin lentoliikenteen päästöt.
“Helenin oli tarkoitus käyttää maakaasua siirtymävaiheessa kivihiilen jälkeen, mutta Putinista johtuvista syistä tämä suunnitelma ei pelittänyt. Siksi oli pakko turvata kaupungin lämmittäminen jatkamalla kivihiilen käyttöä vuoden suunniteltua pidempään.”
Sama asia toisin sanottuna oli, että Helen sai superhalvalla kivihiiltä, ja sen oli taloudellisesti kannattavampaa polttaa sitä kuin maakaasua. Vaihtoehtoisiin polttoaineisiin ja sähköön liittyvät investoinnit puolestaan olivat silloin vielä tekemättä, joten niitä ei voinut käyttää. Maakaasun hintapiikki oli vuosina 2021 ja 2022, kuten tilastoista voi hyvin yhä katsoa. Vuonna 2022 maakaasun hinta oli moninkertainen verrattuna vuosiin 2020 ja 2023. Vuosina 2023–2026 maakaasun hinnan vuosikeskiarvo on pysynyt aika lailla paikoillaan. Maakaasu ei ole ollut silloin enää superkallista, mutta ei ihan puoli-ilmaistakaan. Maakaasun poltto on sillä hintatasolla käynnistynyt ympäri Suomen, kun sähkön hinta on yli 10 senttiä kilowattitunnilta. Kivihiilen poltto lopetettiin huhtikuussa 2025.
“Ei riitä, että tieliikennettä verotetaan ankarasti. Jos se ei onnistu päästöjensä vähentämisessä, kokonaispäästöt jäävät yli tavoitteen. Jos se olisi samassa päästökaupassa päästökauppasektorin kanssa, päästöoikeuksien hinta nousisi ja puuttuvat päästövähennykset toteutuisivat jossainmuuallaniin että kokonaisuudessaan päästöt pysyisivät sovituissa rajoissa.”
Ehkä kävisi osin noin, ja ehkä paljonkin niin, koska päästöjen vähentäminen muualta voisi olla halvempaa, mutta kävisi ehkä muutakin. Nykyisten aikeiden mukaan liikenteen päästökauppa kohdistuisi jakelijoihin, koska yksittäisten autoilijoiden ei uskota raportoivan luotettavasti mitään, vaikka heille velvoitteita säätäisikin. En ole selvittänyt sen kokorajoja. Mutta voisi olettaa, että joku minimikokoraja siinäkin jakelijoilla on sen suhteen, keitä päästökauppaan mukaan velvoitetaan. Jolloin ihan pienimmät jakelijat eivät välttämättä ole kuitenkaan mukana. Jakeluvelvoitelainsäädännössä minimikokoraja sille, keitä jakeluvelvoite koskee, taitaa olla nykyisin miljoona polttoainelitraa. Jos olisi kovin korkeat päästökauppahinnat, kasvaisi ehkä kannustin pienyrittäjyydelle jakeluliiketoiminnassa, jolloin päästöt ehkä hyppäisivätkin päästökauppasektorin ulkopuolella, kun taas nykytilanteessa polttoaineen jakelu on varsin keskittynyttä (ABC ja Neste).
Maakaasua ei yksinkertaisesti saanut putkea pitkin ja LNG-terminaalissa käytön ehtona oli oudosti jatkuva käyttö, kun maakaasua kannatti polttaa vain, kun sähkö oli todella kallista. Hiili ei todellakaan ollut halpaa polttaa. Itse kivihiili ei paljon maksanut, mutta päästöoikeudet ja kivihiilelle suunnattu erillisvero tekivät siitä kallista. Erillisveroa ei ollut, jos sitoutui olemaan käyttämässä voimalaitoksen hukkalämpöä hyväksi mutta hukkalämmön käyttämisestä kaukolämpönä rangaistiin erityisen voimakkaasti. Helenille sähkön tuotanto ei ollut kriittistä — yhtiö ostaa ison osa Olkiluodon ydinvoimalaista ja muutenkin sähköä sai pörssistä, vaan kaukolämpö.
Liikenteen päästökauppa perustuisi polttoaineen tukkumyyjään, siis maahantuojaan tai jalostajaan.