Vihreät ja markkinatalous (3)

13 vastausta artikkeliin “Vihreät ja markkinatalous (3)”

1. Mui­ta mainit­tavia markki­nahäir­iöi­den lähteitä on esimerkik­si epä­ta­sainen infor­maa­tio, mis­sä kau­pan toinen osa­puoli tietää sovit­tavas­ta asi­as­ta merkit­tävästi enem­män kuin toinen.

   Ja laadun mit­taamisen ongel­ma. Miten mita­ta vaik­ka lääkäri­palvelun laat­ua? Sil­lä kuin­ka hyvä fiilis asioin­nista jäi, vai sil­lä kuin­ka tehokkaasti paran­net­ti­in ter­veyt­tä, lisäelin­vu­osia, vai mitä? Ongel­ma eri­toten kun toim­i­joi­ta tulee mukaan kolme: palvelun tuot­ta­ja, palvelun käyt­täjä, palvelun mak­sa­ja. Käytän­nössä kaikkissa ison skaalan yksi­tyisen ter­vey­den­huol­lon jär­jestämis­mall­eis­sa on tämä ongel­ma, oli palvelun mak­sa­ja sit­ten julki­nen sek­tori vai vaku­u­tusy­htiö. Intres­sit ris­teävät, ja laat­ua on vaikea mitata.

   Ja vaikka­pa transak­tiokus­tan­nuk­set. Esimerkik­si ter­vey­den­huol­lon mainit­tu kol­men toim­i­jan malli, mis­sä palvelun tuot­ta­ja, palvelun käyt­täjä, ja palvelun mak­sa­ja kaik­ki täy­tyy pitää infor­moitu­na kaikesta ja mak­sa­ja tekee lop­ul­ta päätök­sen kor­vaako vakuutus/julkinen kyseisen toimen­piteen. Tämä vaatii lisäby­rokra­ti­aa, ja lisätyötä.

   Mut­ta, näitä riit­tää vaik­ka kuin­ka. On tosi­aan aivan käsit­tämätön­tä miten suuri joukko “talousvi­i­saina” pidet­tyjä ihmisiä eivät joko ymmär­rä, tai voivat seu­rauk­set­ta teesken­nel­lä tyh­miä ja jatkaa vuodes­ta toiseen esi­in­tymistä jonkin sortin talouden asiantun­ti­joina julkisuudessa.

   Vastaa

   1. Mut­ta, näitä riit­tää vaik­ka kuin­ka. On tosi­aan aivan käsit­tämätön­tä miten suuri joukko “talousvi­i­saina” pidet­tyjä ihmisiä eivät joko ymmär­rä, tai voivat seu­rauk­set­ta teesken­nel­lä tyh­miä ja jatkaa vuodes­ta toiseen esi­in­tymistä jonkin sortin talouden asiantun­ti­joina julkisuudessa.

      Aina löy­tyy joitakin, jot­ka halu­a­vat kuul­la tiet­tyjä asioi­ta. Ja kos­ka taloustiede ei tyyp­il­lis­es­ti ole fal­si­fioitavis­sa, talousti­eteil­i­jän ei tarvitse koskaan olla väärässä.

      Vastaa

2. Minus­ta taloudessa ei tarpeek­si har­raste­ta tasapainoajattelua.

   Yksinker­tais­es­ti kun lainsäädäntö/sääntely/julkinen kulu­tus muut­tuu, niin uusi tas­apaino ei syn­ny viikos­sa, kuukaudessa tai usein vält­tämät­tä edes vuodessa. Esimerkkinä tästä jos julkisen puolen rahoi­tus­ta ja samal­la palvelutuotantoa/tulonsiirtoja vähen­netään nopeasti ja voimakkaasti, niin työt­tömik­si jääneet työn­tek­i­jät eivät toden­näköis­es­ti työl­listy nopeasti vas­taavi­in töi­hin. Tämä tas­apain­on hidas saavut­ta­mi­nen liit­tyy tietenkin suh­dan­teisi­in voimakkaasti, mut­ta ei ole täysin sama asia. Lop­putu­lok­se­na jos irti­san­o­taan liikaa ihmisiä huonos­sa suh­dan­teessa, niin hei­dän kannal­ta uusi tas­apaino syn­tyy hitaasti ja osa jää pysyvästi työt­tömik­si tai alem­man tuot­tavu­u­den töi­hin. Työ­markki­nat vain toimi­vat sil­lä tavoin, että vähän iäkkäämpi vähin­tään 1–2 vuot­ta työt­tömänä ollut on ongel­ma­jätet­tä, tuoreem­pia ja nuorem­pia osaa­jia on yleen­sä rivis­sä odot­ta­mas­sa tilaisuuttaan.

   Käytän­nössä tämä siis tarkoit­taa sitä, että muu­tok­sia pitäisi tehdä hitaasti ja pitkäjän­teis­es­ti. Osit­tain täl­lainen juus­to­höyläilevä säästö­ta­pa on siitä parem­mas­ta päästä jos ajatelleen näi­den tas­apain­o­jen kautta.

   Eri­no­mainen esimerk­ki tästä tas­apain­oti­lanteesta on opiske­li­ja-asun­to­jen tilanne. Opiske­li­joiden siirtämi­nen yleisen asum­istuen piiri­in las­ki solu­a­sumisen kysyn­tää voimakkaasti ja nos­ti yksiöi­den kysyn­tää voimakkaasti. Syn­tyi uusi tas­apaino, HOAS jopa remon­toi kohtei­ta solu­a­sun­noista yksiöik­si, kak­sioik­si ja per­hea­sun­noik­si. Nyt sit­ten yhtäkkiä palat­ti­in aikaisem­paan ja jälleen ker­ran tas­apain­on hakem­i­nen kestää. Valitet­tavasti samaan aikaan tapah­tui voimakas yksiöi­den rak­en­tamisen ja niihin sijoit­tamiseen vilka­s­tu­mi­nen, joka ei todel­lakaan ole sat­tumaa Sip­ilän opiske­li­joiden asum­istuen muu­tosten kanssa. Samoi­hin aikoi­hin (en ole var­ma vuodes­ta ja hal­li­tuk­ses­ta), opiske­li­jas­tatuk­ses­ta tehti­in käytän­nössä helpoin tapa tul­la maa­han lail­lis­es­ti, lop­putu­lok­se­na HOAS:in asukkaista huo­mat­ta­va osu­us on nykyään maa­han­muut­ta­jia. Näistä nopeista suurista muu­tok­sista kär­sivät nyt huo­mat­tavasti nuoret opiske­li­jat, mut­ta kuten tässäkin blo­gis­sa on esi­in nos­tet­tu, niin nykyi­nen hal­li­tushan onnis­tui “kan­nus­tamises­saan” potki­maan päähän eri­tyis­es­ti ahk­e­ria pien­i­t­u­loisia osa-aikaisia työn­tek­i­jöitä, joil­la on lapsia.

   Valitet­tavasti kun hätäiset oikeis­ton “osaa­jat” päästetään val­taan, niin jäl­ki on rumaa eikä ollenkaan kan­nus­tavaa. Kyl­lä huo­maa taas hyvin, kuin­ka vähäl­lä jär­jel­lä ja vielä vähäisem­mil­lä kyvy­il­lä maa­ta ja maail­ma johde­taan, van­haa viisaut­ta mukaillen.

   Vastaa

3. Kuten san­ot­tu, suh­dan­tei­den tasaami­nen oli sil­loin val­tio­val­lan vas­tu­ul­la ja on sitä yhä. Sik­si en oikein ymmär­rä, miten hal­li­tus voi suh­tau­tua niihin kuin ulkoa tulleena huonona onnena.

   Siten, että Suomen poli­it­tises­sa kult­tuuris­sa niihin on suh­taudut­tu aina, ja lisäk­si täysin kul­lois­es­takin hal­li­tus­po­h­jas­ta riip­pumat­ta. Suomes­sa ei ole koko tähä­nas­tisen his­to­ri­an aikana ollut yhtään hal­li­tus­ta, joka olisi har­joit­tanut tietoise­na val­in­tanaan vas­ta­syk­listä talous­poli­ti­ikkaa. Sitä on har­joitet­tu ain­oas­taan äärim­mäisen pakon edessä jonkin­laise­na tahat­tomana sivu­tuot­teena, esim. automaat­tis­ten vakaut­ta­jien kautta.

   Key­ne­siläistä vas­ta­syk­lisyy­den ideaa ei koskaan ole hyväksyt­ty Suomes­sa poli­ti­ikan alueel­la, ain­oas­taan aka­teemises­sa talousti­eteen tutkimuk­ses­sa. Kun sitä kan­sain­väli­sis­sä talousjär­jestöis­sä 30-luvul­la alet­ti­in esitel­lä uute­na inno­vati­ivise­na ideana, suo­ma­laiset jäivät yksin heristämään sille sormeaan närkästyneinä. Vas­ta­syk­lisen talous­poli­ti­ikan ollessa vaiku­tus­val­tansa huip­ul­la toisen maail­man­so­dan jälkeis­inä vuosikym­meninä, kun kylmässä sodas­sa län­nen puolel­la olleet Län­si-Euroopan oikeistop­uolueet omak­sui­v­at sen hyvänä kap­i­tal­is­mimyön­teisenä keinona huole­htia työväestön hyv­in­voin­nista ja siten vähen­tää kom­mu­nis­min houkut­tele­vu­ut­ta, Suomen oikeis­to uskot­teli sen ole­van vain eräs muun­nel­ma tästä samas­ta kom­mu­nis­mista. Ja esimerkik­si Ahti Kar­jalainen kään­si 50-luvul­la Key­nesin pää­teok­sen suomek­si talousti­eteil­i­jän roolis­saan, mut­ta siir­tyi sen jäl­keen tekemään min­is­ter­inä ja kepu­jo­hta­jana täysin epäkey­ne­siläistä poli­ti­ikkaa. (Hie­man saman­lainen aat­teelli­nen kehi­tyskulku on täl­lä eduskun­nan vaa­likaudel­la nähty Juhana Var­ti­aisen kohdalla.)

   Tätä ovat tutki­neet ja tästä ovat kir­joit­ta­neet mon­et. Jouko Pau­nio ja Juk­ka Pekkari­nen use­aan eri otteeseen jo 70-luvul­la, Pekkari­nen ja Var­ti­ainen uud­estaan 90-luvul­la, Pauli Ket­tunen 00-luvul­la, minä itse mm. hei­dän poh­jal­taan yhteenve­dono­mais­es­ti 10-luvul­la (kir­jas­sani Mik­si Suo­mi on Suo­mi). Tämä kaik­ki on ilmeis­es­ti men­nyt jostain syys­tä ohi?

   Vastaa

   1. Tom­mi U
      ” Siten, että Suomen poli­it­tises­sa kult­tuuris­sa niihin on suh­taudut­tu aina, ja lisäk­si täysin kul­lois­es­takin hal­li­tus­po­h­jas­ta riip­pumat­ta. Suomes­sa ei ole koko tähä­nas­tisen his­to­ri­an aikana ollut yhtään hal­li­tus­ta, joka olisi har­joit­tanut tietoise­na val­in­tanaan vas­ta­syk­listä talouspolitiikkaa.”

      Val­itwt­tavas­ri olet oike­as­sa. Nousukaudel­la on varaa vaik­ka mihin ja laskukaudel­la sit­ten nos­tel­laan vero­ja ja leikataan. 

      Mut­ta tuos­ta suh­dan­nepoli­ti­ikaa­ta, eikös Van­hasen II hal­li­tus päät­tänyt 2008, että velka­an­tu­mista ei ale­ta suitsimaan?

      Vastaa

4. “Olisi tietysti järkeväm­pää rak­en­taa asun­to­ja tasaiseen tahti­in kuin pitää välil­lä kallista kap­a­siteet­tia joutilaana”
   Näin­hän se on. Edel­lisen hal­li­tuk­sen aikana olisi ollut myös järkeväm­pää jät­tää rak­en­ta­mat­ta edelleen tyhjil­lään ole­via HITAS taloja.

   Vastaa

5. “Suh­dan­nevai­hte­lut ovat markki­na­t­alouden vit­saus yhä vain, mikä on näkynyt hyvin tämän hal­li­tuk­sen aikana. … Hal­li­tus on sekä puheil­laan että aivan väärin ajoite­tu­il­la toimil­laan (esimerkik­si arvon­lisäveron koro­tus juuri kun talous meinasi elpyä) estänyt talouden nousua ja nos­tanut työttömyyttä.”

   Kun kat­soo Suomen reaalisen BKT:n kehi­tys­tä, niin väit­täisin, että tästä suh­dan­tei­den vit­sauk­ses­ta ollaan jo melko hyvin päästy. Talous ei sen kum­mem­min kas­va kuin supis­tukaan, ja sahailu on aikaisem­pi­in suh­dan­nevai­htelui­hin ver­rat­tuna aika maltillista.

   Koko tämän ajan julk­isy­hteisö­jen talous on kuitenkin ollut reip­paasti ali­jäämäi­nen. Voi toki sanoa, että väärin elvytet­ty, mut­ta isos­sa kuvas­sa tämän het­k­istä talous­poli­ti­ikkaa on minus­ta vaikea kuvail­la sen enem­pää vas­ta- kuin myötäsykliseksikään.

   Vai ajatel­laanko, että velka­suh­teel­la on jokin “luon­nolli­nen” kasvu-ura, johon velka­suh­teen kasvua pitäisi ver­ra­ta? Eli elvyt­tämistä olisi kiihdyt­tää velka­suh­teen kasvua ja kiristämistä hidas­taa velka­suh­teen kasvua, vaik­ka kum­mas­sakin tapauk­ses­sa velka­suhde kasvaa?

   Vastaa

6. Markki­na­fun­da­men­tal­istien paha virhe on kuvitel­la että voidaan saavut­taa täy­del­liset markki­nat kun­han vaan vapaute­taan markki­noi­ta lop­ut­tomi­in. Ja kun he niin kuvit­tel­e­vat, he uno­hta­vat kokon­aan markki­noiden virheel­liset toiminnnot jot­ka eivät selviä markki­noi­ta vapaut­ta­mal­la, vaan säätemäl­lä. Kokon­aan vapaa sään­telemätön markki­na­t­aloushan on todel­lisu­udessa utopia kuten on kommunismikin.

   Ja yksi markki­noiden virheel­lisiä toim­intoi­hin johta­va seik­ka suurten tulo­ero­jen rin­nal­la ovat muuten myös suuret var­al­lisu­userot joi­ta pitäisi myös kyetä hillit­semään taval­la tai toisella.

   Vastaa

7. https://www.hs.fi/visio/art-2000011979092.html

   Tuos­sa!

   Tääl­läkin aika paljon tekoä­ly-opti­mis­te­ja tyyli­in että eihän se mitään muu­ta hei, kaik­ki jatkuu melkein kuten ennenkin.…tuottavuus vaan kasvaa.…korkeintaan vapaa-aikamme lisääntyy. 

   Ihmiselle käy kuitenkin tämänkin ajat­teli­jan mukaan kuten työhevosille. Ei tarvita.
   Yhteiskun­tien tuloverot rom­ah­ta­vat. Palkatkaan eivät seu­raa uut­ta tuottavuutta.
   Siinä sitä sit­ten ihmetellään.
   Meil­lä van­hoil­la sedil­lä ja tädeil­lähän ei kum­mem­paa hätää mut­ta on ajatelta­va nuorem­paa väkeä.
   Tekoä­ly tuot­taa sel­l­aisen rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den että emme voi edes aav­is­taa miten yhteiskun­tamme tule­vat muuttumaan.
   Ja lisää ihmisiä tänne Suomeenkin pitäisi saa­da ja tuoda ?

   Vastaa

   1. Sam Alt­man ja mon­et ovatkin esit­täneet, että tekoä­lyn tuot­tavu­us­lisä pitää jakaa tulon­si­ir­toina työt­tömik­si jääville. Siis osa, ei kaikkea, eihän muuten kukaan enää tek­isi mitään.

      Kum­masti esi­tyk­set kuu­losta­vat vähän kom­mu­nis­min esitetyltä teo­reet­tiselta kehi­tyspolul­ta. Eli siitä kuin­ka markki­na­t­aloudet kehit­tyvät ikään kuin orgaanis­es­ti kom­mu­nis­mia muis­tut­tavaan tilaan, sil­lä teknologi­nen kehi­tys vaatii yhä harvem­man työ­panos­ta. Alt­man oli tietysti fik­su eikä kut­sunut tätä kom­mu­nis­mik­si. Toki kom­mu­nis­mis­sa yhteiskun­ta omis­taa tuotan­tovä­li­neet, mut­ta jos yhteiskun­ta siirtää suuren osan tuotan­nos­ta tulon­si­ir­toina yhteiskun­nan jäse­nille niin lop­putu­los muis­tut­taa funk­tion­aalis­es­ti kom­mu­nis­mia. Vero­tushan ilmiönä viit­taa siihen, että valtio/yhteiskunta omis­taa vero-%:n ver­ran sin­un tuotan­nos­ta. Käytän­nössä tuot­tavu­u­den kas­vaes­sa ja työn­tek­i­jöi­den tarpeen vähen­tyessä vero­jen ja tulon­si­ir­to­jen tulee nous­ta, näin näyt­tääkin tapah­tuneen laa­jasti län­si­mais­sa jo aiem­min. Näin toden­näköis­es­ti tapah­tuu siis myös jatkos­sa, demokra­tia vie — ja oikeis­to räksyt­tää jotain moraa­lika­dos­ta ja varkaudesta.

      Ain­oa ris­ki on jos pieni määrä mai­ta domi­noi näitä teknologioita.

      Vastaa

      1. Trump ei ole ain­oa amerikkalainen, joka ei ymmär­rä, miten arvon­lisävero — Suomen tuot­toisin vero — toimii. Ei ymmär­rä Sam Astmankaan.

8. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että syy mik­si moni amerikkalainen ei ymmär­rä miten arvon­lisävero toimii johtuu siitä että Yhdys­val­lois­sa on liike­vai­h­tovero joka on las­ket­tu erik­seen osto hin­nan päälle. Jos ostat Yhdys­val­lois­sa kau­pas­ta 10 US dol­lar­il­la ruokaa niin kas­sal­la tuo sum­ma muut­tuu 15 US dol­larik­si kos­ka 5 dol­lar­ia on liike­vai­h­toveroa. J

   Vastaa

9. Soin­in­vaar­al­la on mielestäni selvästi eri­lainen käsi­tys markki­na­t­aloud­es­ta kuin kokoomus­laisil­la, mut­ta pitääkö sama paikkansa myös muiden markki­nal­ib­er­aalien vihrei­den kohdal­la? Jos pitää, vihrei­den kan­nat­taisi nos­taa asia esille, jot­ta saisimme aikaan keskustelua siitä, mik­si vihrei­den markki­nal­ib­er­aali lin­ja on kokoomus­ta parem­pi. Muuten käy niin, että kun Sofia Vir­ta ilmoit­taa vihrei­den ole­van markki­nal­ib­er­aali puolue, se herät­tää ainakin minus­sa välit­tömästi mieliku­van kokoomus­lais­es­ta markki­nal­ib­er­aal­ista poli­ti­ikas­ta, joka ei ole sosi­aalis­es­ti kestäväl­lä pohjalla.

   Vastaa