Juhana Vartiainen ja Ode ruuhkamaksuista

Juha­na Var­tiai­nen vas­ta­si kir­joi­tuk­see­ni Ruuh­ka­mak­sut – voi Juha­na mitä sanoit. Kävim­me asias­ta kom­ment­ti­pals­tal­la lyhyen kes­kus­te­lun. Nos­tan sen tähän omak­si artik­ke­lik­seen, kos­ka kom­ment­tien jou­kos­ta har­va sitä löy­tää. Poliit­tis­ten ryh­mien välil­lä käy­dään Hel­sin­gin lii­ken­tees­tä var­sin vähän ana­lyyt­tis­ta kes­kus­te­lua, tuleh­tu­nut­ta huu­te­lua sitä­kin enem­män. Eri­mie­li­syys kuu­luu poli­tiik­kaan, mut­ta tois­ten argu­men­tit pitäi­si sil­ti ymmärtää.

Juhana Odelle

Osmo, yllät­tä­vän dra­maat­ti­nen kir­joi­tus sinul­ta. Minä suh­tau­dun avoi­mes­ti tien­käyt­tö­mak­sui­hin, kun­han niil­lä on van­kat perus­te­lut. Ja mak­sut kun­tien pää­tök­sel­lä mah­dol­lis­ta­va lain­sää­dän­tö on peri­aat­tees­sa jär­ke­vä, jos se mah­dol­lis­taa mak­sut, jot­ka jää­vät kun­tien tai aluei­den omaan käyttöön.

Mak­su­jen teo­reet­ti­nen perus­te­lu on tie­tys­ti kris­tal­lin­kir­kas. Ruuh­ka­mak­su on mark­ki­naeh­toi­nen tapa allo­koi­da niuk­kaa tilaa. Por­mes­ta­ri­ten­teis­sä olen­kin sano­nut näin: tien­käyt­tö­mak­sun perus­te­lu on ymmär­ret­tä­vä, mut­ta on erik­seen perus­tel­ta­va, että Hel­sin­gis­sä nii­den voi arvel­la paran­ta­van hyvin­voin­tia. Suh­tau­dun tie­tys­ti avoi­mes­ti ja oli­sin ute­lias näke­mään sel­lai­sen kus­tan­nus-hyö­ty­ana­lyy­sin, jol­la täl­lai­seen tulok­seen päädytään.

Suu­rem­mis­sa kau­pun­geis­sa kuten Lon­toos­sa ja Tuk­hol­mas­sa mak­sui­hin on oltu tyy­ty­väi­siä ja molem­mis­sa kau­pun­geis­sa asu­nee­na voin vakuut­taa, että ne ovat mak­su­jen jäl­keen muut­tu­neet miellyttävämmiksi.

Tuk­hol­man ja Lon­toon mak­su­ja edel­tä­viin ruuh­kiin ver­rat­tu­na Hel­sin­gin ruuh­kat ovat käsit­tääk­se­ni pie­niä. Liik­ku­mi­sen tavat ovat tääl­lä moni­puo­lis­tu­neet, kii­tos met­ron ja pol­ku­pyö­rä­väy­lien, ja Rai­de-Joke­ri tulee edel­leen paran­ta­maan tilannetta.

Tuos­sa kir­joi­tuk­ses­sa­si käyt läpi kaik­kia autoi­lun kiel­tei­siä ulkois­vai­ku­tuk­sia, ja näet ruuh­ka­mak­sut rat­kai­su­na nii­hin. Tien­käytt­tö­mak­su on kui­ten­kin vain ruuh­kau­tu­mi­seen eli niu­kan tilan käyt­töön liit­ty­vä kei­no, kun taas noi­ta mui­ta vai­ku­tuk­sia hoi­de­taan muil­la kei­noin. Sitä pait­si autoi­lun säh­köis­tyes­sä sekä mete­lion­gel­ma että hii­li­diok­si­di­pääs­tö­on­gel­ma kai­ke­ti poistuvat.

Lisäk­si tule­vai­suu­den ske­naa­riot ovat täyn­nä aja­tuk­sia sii­tä, miten uusil­la älyk­käil­lä rat­kai­suil­la voi­daan mah­dol­lis­taa enem­män liik­ku­mis­ta pie­nem­mäl­lä auto­kan­nal­la. Yksi­tyis­tä autoi­lua taval­la tai toi­sel­la tar­vi­taan kau­pun­gis­sa, jon­ka van­hus­väes­tö kas­vaa nopeasti.

Aion kyl­lä pereh­tyä tar­kem­min Hel­sin­gin ruuh­kai­suu­teen ja muo­dos­taa itsel­le­ni käsi­tyk­sen sii­tä, onko se ongel­ma ja miten suu­ri. Minus­ta itä-län­si-liik­ku­mi­nen on mitä ilmei­sim­min lii­an hidas­ta kan­ta­kau­pun­gin nie­mel­lä, ja yli­pään­sä nie­mel­le tule­mi­nen on hidas­ta. Sik­si­hän me toi­voim­me maa­na­lai­sia rat­kai­su­ja eli uusia väy­liä – tai edes nii­den sel­vit­tä­mis­tä. Kes­kus­tan näi­vet­ty­mi­nen on minus­ta jon­kin­lai­nen uhka. Nyt tulee pal­jon rai­de­rat­kai­su­ja, jot­ka vie­vät tilaa, ja sik­si­kään ei minus­ta maa­na­lais­ta väy­lä­ra­ken­ta­mis­ta pitäi­si sul­kea pois.

Tun­ne­lit ovat muu­ten myös osa Hel­sin­kiä suu­rem­man Tuk­hol­man lii­ken­teen (koh­ta­lais­ta) suju­vuut­ta. Ja mah­dol­li­nen mak­sul­li­nen tun­ne­li­ra­ken­ne kai­ke­ti oli­si rat­kai­su­na lähel­lä tiemaksuja.

En tie­ten­kään sul­je kate­go­ri­ses­ti pois tien­käyt­tö­mak­su­ja. Mut­ta haluai­sin näh­dä kus­tan­nus­hyö­ty­ana­lyy­sin, joka perus­te­lee nii­den hyvin­voin­ti­vai­ku­tuk­sen kai­ken uuden tie­don valos­sa. Huo­maan myös, että hel­sin­ki­läis­ten paris­sa val­lit­see aika­moi­nen epä­luu­lo sii­tä, että mak­su oli­si uusi kus­tan­nus, jon­ka tuo­maa tuloa ei tul­la käyt­tä­mään hel­sin­ki­läis­ten hyväksi.

Jos minut vali­taan por­mes­ta­rik­si, ehkä­pä voin näi­hin asioi­hin vaikuttaa 🙂

Ode Juhanalle

Kii­tos, Juhana
Ruuh­ka­mak­su on tie­tys­ti nimen­sä mukai­ses­ti ensi­si­jai­ses­ti tar­koi­tet­tu sään­te­le­mään rajal­li­sen tilan käyt­töä, jos­sa se on ratio­naa­li­sem­pi kuin jonot­ta­mi­nen. Hin­ta on yleen­sä­kin jonot­ta­mis­ta parem­pi rat­kai­su. Luu­li­si aina­kin kokoo­mus­lais­ten nyt ymmär­tä­vän tämän.

Sanoit, että mui­ta lii­ken­teen ulkoi­sia hait­to­ja, kuten myr­kyl­li­siä saas­tei­ta ja melua tulee sää­del­lä muil­la tavoil­la. Irtaan­tu­kaam­me todel­li­suu­des­ta ja kuvi­tel­kaam­me, että voi­sim­me sää­tää opti­maa­li­sia Pigoun vero­ja sää­te­le­mään melua ja autoi­lun myr­kyl­li­siä saas­tei­ta. Melu­mak­su oli­si var­maan­kin desi­be­li­mää­rä x altis­tu­nei­den mää­rä. Niin­pä mak­su oli­si Man­ner­hei­min­tiel­lä aina­kin tuhat­ker­tai­nen Uuku­nie­men kylän­rait­tiin ver­rat­tu­na. Aika saman­lai­nen oli­si myös mak­su myr­kyl­li­sis­tä saas­teis­ta, Hel­sin­gis­sä sekin tuhat­ker­tai­nen ver­rat­tu­na Uuku­nie­meen. Molem­mat mak­sut oli­si­vat aika lähel­lä ruuh­ka­mak­sua. Ne eroai­si­vat sii­tä vain siten, että mak­su oli­si sama kel­lo­na­jas­ta riip­pu­mat­ta, melu­mak­su ehkä jopa yöl­lä kor­keam­pi kuin päivällä.

Täs­sä epä­täy­del­li­ses­sä maa­il­mas­sam­me ei var­maan­kaan kan­na­ta sää­tää erik­seen ruuh­ka­mak­sua, melu­mak­sua ja saas­te­mak­sua vaan yhdis­tää ne yhdek­si mak­suk­si. Puh­taas­ta ruuh­ka­mak­sus­ta tämä eroai­si vain sikä­li, ettei se oli­si nol­la ruuh­ka-ajan ulko­puo­lel­la vaan vain olen­nai­ses­ti halvempi.

Säh­kö­au­to­jen hyvä puo­li on lähin­nä sii­nä, ettei­vät ne tuo­ta hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä. Sik­si ne eivät mak­sa polt­toai­ne­ve­roa. Jos säh­kön tuo­tan­nos­sa syn­tyy pääs­tö­jä, voi­ma­lai­tos mak­saa pääs­tö­oi­keuk­sis­ta. Melua ne tuot­ta­vat yhtä pal­jon, kos­ka hen­ki­lö­au­to­jen melu on peräi­sin ren­kais­ta ja kos­ka EU tulee vaa­ti­maan hen­ki­lö­au­toil­ta jotain räpä­tin­tä varoit­ta­maan jalan­kul­ki­joi­ta. Pako­kaa­su­ja niis­tä ei tule, mut­ta nii­den (nasta)renkaat jau­ha­vat asfal­tis­ta myr­kyl­lis­tä pölyä sii­nä, mis­sä ben­sa-auto­jen­kin ren­kaat. Pako­jen puut­teen vuok­si säh­kö­au­to­jen mah­dol­li­nen ruuh­ka­mak­su voi­si siis  olla vähän alempi.

Toi­vot­ta­vas­ti tutus­tut Kes­kus­ta­tun­ne­li-suun­ni­tel­maan ennak­ko­luu­lot­to­mas­ti. Voi tun­nus­taa, että olen sii­nä mie­les­sä huo­no vih­reä, että suh­tau­duin sii­hen alun perin avoi­men myön­tei­ses­ti. Ajat­te­lin, että se voi­si olla hyvä kom­pro­mis­si, kos­ka luu­lin, että sen avul­la voi­tai­siin toi­saal­ta rai­va­ta kes­kus­tas­ta tilaa jalan­kul­ki­joil­le ja toi­saal­ta tur­va­ta kes­kus­tan kaup­pa­liik­kei­den saa­vu­tet­ta­vuus autoil­la ja että se voi­tai­siin rahoit­taa autoi­li­joil­ta perit­tä­vil­lä maksuilla.

Han­ke osoit­tau­tui kol­me ker­taa enna­koi­tua kal­liim­mak­si min­kä lisäk­si alan asian­tun­ti­jat sanoi­vat, että nekin kus­tan­nuk­set on las­ket­tu aivan ala­kant­tiin. Jot­ta tämä saa­tai­siin rahoi­te­tuk­si autoi­li­joil­ta perit­tä­vil­lä mak­suil­la, tun­ne­lin käy­tön pitäi­si mak­saa kuusi euroa suun­taan­sa. Niin­kään ei saa­tai­si rahaa kerä­tyk­si, kos­ka se hin­noit­te­li­si tun­ne­lin tyh­jäk­si. Mak­su pitäi­si periä maan pääl­tä, mut­ta edus­ta­ma­si puo­lue ei sel­lai­sia mak­su­ja hyväk­sy. (Tie­dät­hän Leif Johan­se­nin esi­mer­kin sii­tä, mik­si vuo­non ylit­tä­vää sil­taa ei pidä rahoit­taa siltamaksuilla.)
Jos taas peri­sim­me nuo mak­sut myös maan pääl­tä, lii­ken­ne vähe­ni­si niin pal­jon, ettei tun­ne­lia enää tar­vit­tai­si. Täs­tä on vai­kea saa­da järkevää.

Lopul­li­ses­ti minut sai vas­tus­ta­maan tun­ne­lia Hel­sin­gin kaup­pa­ka­ma­ri, tuo Hel­sin­gin kokoo­muk­sen soti­laal­li­nen sii­pi, joka ker­toi, ettei tun­ne­lin perus­teel­la voi ottaa autoi­li­joil­ta maan pääl­tä pois neliö­met­riä­kään. Ei sitten.

Mut­ta niin kuin sanoit. Hel­sin­gin lii­ken­ne ei ole lain­kaan niin ruuh­kau­tu­nut kuin Tuk­hol­man lii­ken­ne – vaik­ka Tuk­hol­mas­sa on näi­tä tun­ne­lei­ta. Van­ha totuus kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa on, ettei­vät ruuh­kat pois­tu väy­liä raken­ta­mal­la – siis suu­ris­sa kaupungeissa

Juhana Odelle

Muis­te­taan kui­ten­kin, että täs­sä vai­hees­sa rele­vant­ti vai­he asias­sa on mah­dol­li­nen tule­va hal­li­tuk­sen esi­tys. Puo­les­ta tai vas­taan ‑kes­kus­te­lu kun­nis­sa muut­tuu rele­van­tik­si, kun tie­de­tään, syn­tyy­kö asias­ta lain­sää­dän­tö ja mil­lai­nen se kaik­ki­ne yksi­tyis­koh­ti­neen on. Talous­va­lio­kun­ta ja lii­ken­ne­va­lio­kun­ta pääs­se­vät arvioi­maan asiaa.

Kirsi Pihan ylläri

Suu­tu­tin lau­an­tai­na dema­rit täl­lä twiitilläni:

Kun kuu­lin, että @kirsipiha luo­puu ehdok­kuu­des­ta, oli sekun­nin ajan iloi­nen vih­rei­den vaa­li­voi­tos­ta, mut­ta sen jäl­keen kau­huis­sa­ni. Voi­tam­me var­maan­kin vaa­lit, mut­ta voim­me hävi­tä Hel­sin­gin mah­dol­li­sel­le sini­pu­na­nis­ka­rin­ta­mal­le. (pers+kok+sdp)

Olin muo­toil­lut sen perin huo­nos­ti, kos­ka dema­rit tul­kit­si­vat sen niin kuin tulkitsivat.

Halusin ker­toa vih­reil­le, ettei Hel­sin­gin kokoo­muk­sen per­suun­tu­mi­ses­ta kan­na­ta rie­mui­ta, vaik­ka se vähän paran­taa­kin mei­dän vaa­li­nä­ky­miäm­me. Se myös mer­kit­see, että vih­rei­den yhteis­työ­mah­dol­li­suu­det kokoo­muk­sen kans­sa heik­ke­ni­si­vät radikaalisti.

Pel­kä­sin myös, että tämä voi joh­taa van­han ase­ve­liak­se­lin paluuseen. Sil­lä on niin pit­kät perin­teet Hel­sin­gin kun­nal­lis­po­li­tii­kas­sa, ettei pel­ko ole tuu­les­ta tem­mat­tu. Minun sil­mis­sä­ni vih­rei­den kun­nal­lis­po­li­tii­kan ydin on pitää kokoo­mus ja dema­rit kau­ka­na toi­sis­taan. Ne ovat molem­mat yksi­nään ihan muka­via, mut­ta ovat heti pahan­teos­sa, kun pää­se­vät leik­ki­mään keskenään.

Vähään aikaan ase­ve­liak­se­lin kon­nuuk­sis­ta ei ole ollut pel­koa, kos­ka noil­la kah­del­la puo­lu­eel­la ei ole ollut enem­mis­töä kes­ke­nään, mut­ta enem­mis­tö syn­tyy, jos kokoo­mus hank­kiu­tuu nykyis­tä tii­viim­pään yhteis­työ­hön perus­suo­ma­lais­ten kans­sa. En kuvit­te­le mitään pysy­vää kol­men puo­lu­een liit­to­suh­det­ta, kos­ka sel­lai­nen oli­si mah­do­ton, mut­ta yksit­täi­sis­sä asia­ky­sy­myk­sis­sä voi käy­dä niin, että vih­reät löy­tä­vät itsen­sä vähem­mis­tös­tä. Eri­tyi­ses­ti ajat­te­len lii­ken­ne­po­li­tiik­kaa, jos­sa on men­ty kokoo­muk­sen kau­huk­si pal­jon jalankulku‑, jouk­ko­lii­ken­ne- ja fil­la­riys­tä­väl­li­sem­pään suun­taan. Ei se ole kaik­kia dema­rei­ta­kaan miel­lyt­tä­nyt. Voi hyvin­kin olla, että syn­tyy enem­mis­tö hää­tä­mään jalan­kul­ki­joi­ta ja eten­kin fil­la­rei­ta pois auto­jen tieltä.

Tämä ei kui­ten­kaan ollut pääs­ke­naa­rio­ni vaan se oli val­tuus­to­työs­ken­te­lyn pola­ri­soi­tu­mi­nen akse­lil­le oikeis­to vas­taan vih­reät ja vasem­mis­to. Mikäs hätä meil­lä sii­nä oli­si; mehän oli­sim­me osa tur­val­lis­ta enemmistöä?

Hätä oli­si Helsingillä.

Vih­reät ovat tämän vaa­li­kau­den aika­na teh­neet tapaus­koh­tai­ses­ti yhteis­työ­tä sekä vasem­mis­to­puo­luei­den että kokoo­muk­sen kans­sa – luku­mää­räi­ses­ti olem­me var­maan­kin äänes­tä­neet useam­min kokoo­mus­ta kuin vasem­mis­to­puo­luei­ta vas­taan. Kokoo­muk­sen kans­sa olem­me saa­neet voit­to­ja ja vasem­mis­to­puo­luei­den kans­sa tor­jun­ta­voit­to­ja. Tor­jun­ta­voi­tot­kin ovat tär­kei­tä, mut­ta vain voi­tot vie­vät kau­pun­kia eteenpäin.

Anni Sin­ne­mäen suu­ri saa­vu­tus on ollut Hel­sin­gin asun­to­tuo­tan­non liki tuplaa­mi­nen. Tähän on tul­lut pal­jon enem­män tukea kokoo­muk­sel­ta kuin vasem­mis­to­puo­lueil­ta, mut­ta ei täyt­tä tukea kokoomukseltakaan.

Ilmei­ses­ti tul­kit­sin kokoo­muk­sen säh­lin­gin väärin

Pek­ka Sau­ri kom­men­toi twiit­tiä­ni, että kan­nat­tai­si nuk­kua yön yli. Hän oli oikeas­sa jo sikä­li­kin, että olin ilmei­ses­ti tul­kin­nut kokoo­muk­sen tapah­tu­mat vää­rin. Luu­lin, että kokoo­muk­ses­sa oli tapah­tu­nut jokin kon­ser­va­tii­vi­sii­ven val­lan­kaap­paus, jon­ka takia Kir­si Piha ja Han­na Gul­lich­sen vetäy­tyi­vät ehdokkuudesta.

Seu­raa­va­na päi­vä­nä kokoo­muk­sen val­tuus­to­ryh­män puheen­joh­ta­ja Daniel Sazo­nov luet­te­li, kei­den hän toi­voi­si har­kit­se­van por­mes­ta­rieh­dok­kuut­ta, eikä hän edes mai­nin­nut Wil­le Ryd­ma­nia, joka oli sen­tään saa­nut pii­ri­ko­kouk­ses­sa kol­man­nek­sen äänistä.

Kyse oli siis muus­ta. En usko, että somen öyhöt­tä­jät oli­vat sitä saa­neet aikaan, kos­ka piti Pihan tie­tää, mil­lais­ta somes­sa nykyi­sin on. Uskot­ta­vin seli­tys on, että mer­kit­tä­vä osa kokoo­muk­sen ehdok­kais­ta oli ilmais­sut, ettei aio tans­sia Pihan pil­lin mukaan ja tämä oli toden­nut, ettei voi­si onnis­tua pormestarina.

Mut­ta en voi tietää.

Kokoo­muk­sen libe­raa­le­ja ja kon­ser­va­tii­ve­ja on vai­kea yhdis­tää, mut­ta nyt yhdis­tä­väk­si teki­jäk­si on löy­ty­nyt raha. Kokoo­muk­sen pelas­ta­jak­si on nyt nos­tet­tu Eli­na Lepo­mä­ki ja Juha­na Var­tiai­nen, molem­mat var­teen otet­ta­via taloudenasiantuntijoita.

Olen hyvin iloi­nen, jos molem­mat otta­vat vah­van roo­lin kokoo­muk­sen val­tuus­to­ryh­mäs­sä, kun­han Sin­ne­mäes­tä kui­ten­kin tulee por­mes­ta­ri. Molem­mat ajat­te­le­vat loo­gi­ses­ti. Uskon, että vih­rei­den kau­pun­ki­po­liit­ti­set lin­jauk­set saa­vat heil­tä usein tukea. He oli­si­vat iso täy­den­nys kokoo­muk­sen perin hei­ve­röi­seen pro mar­ket ‑sii­peen. Muu­ten­han kokoo­muk­ses­sa on enem­män pro busi­ness-ajat­te­lua, joka on lähes vas­ta­koh­ta pro mar­ket ‑ajat­te­lul­le. Aika hei­ve­röi­nen kun­nal­lis­po­liit­ti­nen koke­mus heil­lä kum­mal­la­kin kui­ten­kin on. Juha­na on istu­nut nel­jä vuot­ta val­tuus­to­ryh­mäs­sä, mut­ta val­tuus­tos­sa ei kun­nal­lis­po­li­tii­kan todel­li­suu­teen perehdytä.

Kokoo­muk­ses­sa on syy­tet­ty Kir­si Pihaa puo­lu­een vahin­goit­ta­mi­ses­ta. Jokin vas­tuu tapah­tu­nees­ta kai on niil­lä­kin, jot­ka savus­ti­vat hänet pois.

Kokoo­musää­nes­tä­jien pitäi­si pereh­tyä vaalijärjestelmäämme

Kokoo­mus on ollut tämän vaa­li­kau­den suu­ris­sa vai­keuk­sis­sa oman val­tuus­to­ryh­män­sä kans­sa, jos­sa on jos min­kä­lais­ta vipel­tä­jää. Syy­nä on Jan Vapaa­vuo­ren saa­ma jät­tä­mäi­nen ääni­mää­rä. Mel­kein kaik­ki kokoo­muk­sen val­ta­vir­ran äänet meni­vät Vapaa­vuo­rel­le. Hänen äänil­lään tuli vali­tuk­si suu­ri mää­rä ”sivu­vir­to­jen” val­tuu­tet­tu­ja samal­la, kun moni kes­kei­nen pelin­ra­ken­ta­ja puto­si, alkaen kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­jas­ta Tatu Rau­ha­mäes­tä. Ja moni muu.

Kos­ka kokoo­muk­sen heik­ko ryh­mä on ongel­ma myös muil­le ryh­mil­le, annan kokoo­muk­sen äänes­tä­jil­le tak­ti­sen neu­von. Por­mes­ta­rik­si ei vali­ta eni­ten ääniä saa­nut­ta ehdo­kas­ta vaan on sovit­tu, että vali­tuk­si tulee eni­ten ääniä saa­neen puo­lu­een por­mes­ta­rieh­do­kas. Täl­le riit­tää, että pää­see valtuutetuksi.

Täl­lai­sia ongel­mia kokoo­muk­sel­la on ollut ennen­kin. Esi­mer­kik­si sil­loin, kun Sau­li Nii­nis­tö sai edus­kun­ta­vaa­leis­sa 60 000 ääntä.

Aja­tel­laan, että puo­lu­een väki jakau­tuu rus­kea­tuk­kai­siin ja tum­ma­tuk­kai­siin. Rus­kea­tuk­kai­sil­la on enem­mis­tö ja nämä saa­vat por­mes­ta­rieh­dok­kaak­si rus­kea­tuk­kai­sen. Val­tao­sa rus­kea­tuk­kai­sis­ta äänes­tää por­mes­ta­rieh­do­kas­ta, joka tulee­kin vali­tuk­si suu­rel­la ääni­mää­räl­lä, mut­ta koko muu val­tuus­to­ryh­mä koos­tuu tum­ma­tuk­kai­sis­ta. Tämä on pysy­vä ongel­ma vaa­li­jär­jes­tel­mäs­säm­me. Sik­si kan­na­tan­kin siir­to­ää­ni­jär­jes­tel­mää. Se ei kui­ten­kaan ehdi näi­hin vaa­lei­hin, tus­kin seuraaviinkaan.

= = =

Muu­ten olen sitä miel­tä, että täs­sä häs­sä­käs­sä Eli­na Lepo­mä­ki kohen­si osak­kei­taan roi­mas­ti kokoo­muk­sen puheenjohtajapelissä.

Vastaus Juhana Vartiaiselle: minä ja kokoomus

Juha­na Var­tiai­nen vas­ta­si minul­le twit­te­ris­sä: Elän Osmo toi­vos­sa, että kuu­len sinul­ta elä­mä­ni aika­na vie­lä yhden myön­tei­sen kom­men­tin Kokoomuksesta!

Minua on syy­tet­ty myös sii­tä, että suh­tau­dun kokoo­muk­seen lii­an suopeasti.

Minä­kin toi­voi­sin, että kokoo­mus antai­si vaih­teek­si aihet­ta myön­tei­seen kom­ment­tiin. Kovin on puo­lue men­nyt ikä­vään suun­taan alet­tu­aan flirt­tail­la yhteis­työs­tä perus­suo­ma­lais­ten kans­sa. On aika luon­nol­lis­ta, että vih­reät äläh­tä­vät sellaisesta.

Sor­ry, Juha­na! Sinul­ta on ehkä mene­mäs­sä jo toi­seen ker­taan puo­lue alta. Tätä kui­ten­kaan en todel­la­kaan toivo.

Sivis­tys­por­va­rei­den lopul­li­nen tap­pio kokoo­muk­sen sisäl­lä oli­si tie­tys­ti hyvä asia Vih­rei­den kan­na­tuk­sel­le, mut­ta huo­no asia Suo­mel­le ja vih­rei­den tavoitteille.

Oli­si kui­ten­kin vält­tä­mä­tön­tä, että kokoo­mus ja vih­reät pys­tyi­si­vät tar­vit­taes­sa yhteis­työ­hön kes­ke­nään. Suo­mes­sa ei käy­tän­nös­sä voi muo­dos­taa hal­li­tus­ta ilman, että jom­pi­kum­pi, vih­reät tai perus­suo­ma­lai­set, ovat sii­nä muka­na. Jos vih­reät eivät mah­tui­si samaan hal­li­tuk­seen kokoo­muk­sen kans­sa, kokoo­muk­sen ainoa vaih­toeh­to oli­si yhteis­työ perus­suo­ma­lais­ten kanssa.

Oli­si todel­la type­rää vih­reil­tä pakot­taa kokoo­mus tähän.

Vih­rei­den ja kokoo­muk­sen oli­si muu­ten­kin hyvä ope­tel­la sie­tä­mään toi­si­aan, sil­lä näi­tä puo­luei­ta – aina­kin mer­kit­tä­vää osaa kum­mas­ta­kin – yhdis­tää eteen­päin kat­so­va urbaa­ni aja­tus­maa­il­ma. Kes­kus­ta ja dema­rit ovat molem­mat ”ennen kaik­ki oli parem­min” ‑puo­luei­ta. Ne edus­ta­vat taan­tu­via aluei­ta ja väis­ty­viä ammat­ti­ryh­miä, mikä tekee niis­tä kai­ken uuden vas­tus­ta­jia, kun taas val­tao­sa vih­reis­tä on eteen­päin kat­so­via uudis­ta­jia. Kes­kus­ta­lais­ten ja dema­rien kans­sa on hyvä vas­tus­taa ikä­viä asioi­ta, mut­ta vai­kea edis­tää hyviä asioita.

Hel­sin­kiä on joh­det­tu pit­kään kokoo­muk­sen ja vih­rei­den yhteis­työl­lä. Se on Hel­sin­gis­sä var­sin tulok­sel­lis­ta. Isom­pia ja pie­nem­piä eri­mie­li­syyk­siä on toki ollut. Ne ovat yleen­sä pää­ty­neet vih­rei­den voit­toon, joten älkääm­me mureh­ti­ko niis­tä­kään. Aika usein on kui­ten­kin voi­tet­tu yhdes­sä. Mer­kit­tä­vin yhteis­työn hedel­mä on ollut Hel­sin­gin asun­to­tuo­tan­non voi­ma­kas lisää­mi­nen ja kaa­voi­tuk­sen kään­tä­mi­nen yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta eheyt­tä­vään suun­taan. Muis­sa puo­lueis­sa on enem­män nii­tä, joi­den mie­les­tä asun­to­ja pitää kyl­lä raken­taa, mut­ta ne pitää sijoit­taa muualle.

Syvä ryp­py rak­kau­teen tuli kui­ten­kin, kun kokoo­mus halusi kaa­taa kau­pun­ki­lais­ten raho­ja 1,4 mil­jar­dia euroa autoi­lun edis­tä­mi­seen. Sum­ma on val­ta­va. Sen eteen jokai­sen hel­sin­ki­läi­sen pitäi­si olla val­mis uhraa­maan yhden kuu­kau­den brut­to­palk­kan­sa, vähän enem­män jopa. Täs­tä­kin on nyt pääs­ty yli, aina­kin toi­von niin.

Hal­li­tus­poh­ja voi vaih­tua nopeastikin

Voi olla, että aivan lähi­tu­le­vai­suu­des­sa kes­kus­tal­ta menee her­mot, jos kan­na­tuk­sen syök­sy­mi­nen alas­päin jat­kuu. Vii­kon sisäl­lä tulee taas yksi kan­nus­tus­mit­taus. Kes­kus­ta on neu­vot­to­mas­sa ja hätään­ty­nees­sä tilan­tees­sa, mikä tekee sii­tä todel­la har­mil­li­sen hallituskumppanin.

Jos kes­kus­ta näkee par­haak­si vetäy­tyä hal­li­tuk­ses­ta, tai muut kyl­läs­ty­vät sen pani­koin­tiin, jäl­jel­lä on toi­nen tois­taan huo­nom­pia vaih­toeh­to­ja. Niis­tä ehkä vähi­ten huo­no oli­si kes­kus­tan vaih­ta­mi­nen kokoo­muk­seen hal­li­tuk­ses­sa. Jos kes­kus­ta sin­nit­te­lee hal­li­tuk­ses­sa niin kau­an, että ehti­vät vaih­taa puheen­joh­ta­jak­seen Annik­ka Saa­ri­kon, puo­lu­een tilan­ne ja työs­ken­te­ly­ta­pa voi tie­tys­ti olla koko­naan toinen.

Tai sano­taan se vähän suo­rem­min. Jos kes­kus­ta läh­tee hal­li­tuk­ses­ta, kokoo­mus on seu­raa­vas­sa hal­li­tuk­ses­sa. Jos se ei ole siel­lä vih­rei­den kans­sa, se on siel­lä perus­suo­ma­lais­ten kans­sa. Kum­man haluatte?

Hel­sin­ki­läi­set vih­reät voi­si­vat ker­toa, miten kokoo­muk­sen kans­sa tulee toimia.

= = = =

Tämä kir­joi­tus perus­tuu vain omiin aja­tuk­sii­ni, enkä ole kes­kus­tel­lut sii­tä kenen­kään toi­sen kanssa.