Miksi luova tuho on palkkaeroja tehokkaampi

Kun kir­joitin täl­lä blogilla, että palkanko­ro­tuk­set lisäi­sivät luo­van tuhon kaut­ta tuot­tavu­u­den kasvua, min­ul­ta kysyt­ti­in, mik­si tuot­tavu­u­den nousu­un tarvi­taan luo­vaa tuhoa, eikö riitä, että tuot­tavampi työ­paik­ka mak­saa korkeam­paa palkkaa ja imuroi näin työvoiman huono­tuot­toi­sista työpakoista.

Jonkin täy­den kil­pailun kitkat­tomas­sa ideaal­i­mallis­sa se riit­tää, mut­ta todel­lises­sa maail­mas­sa ei riitä.

Pääsyynä on kit­ka. Ihan pienet palkkaerot eivät riitä työ­paikan vai­h­toon.  Tärkein syy Suomes­sa johtuu siitä, että työ­paikan vai­h­t­a­mi­nen edel­lyt­tää usein muut­toa työn perässä toiselle paikkakun­nalle tai toiselle puolelle kaupunkia.  Se mak­saa ja on muutenkin vaival­loista. Joskus täy­tyy myös koulut­tau­tua, ja se vas­ta mak­saakin, mut­ta on pakko, jos van­ha työ­paik­ka menee alta pois. Eikä pidä väheksyä kotiseu­tu­rakkaut­ta, las­ten leikki­tovere­i­ta ja mukavia naapureita. 

Kun työ­paik­ka menee alta, on pakko han­kkia uusi työ­paik­ka. Kun van­ha työ­paik­ka kaatuu, työ­paikkaa on joka tapauk­ses­sa vai­hdet­ta­va. Kun jäykil­lä työe­htosopimuk­sil­la aje­taan huono­tuot­toinen työ­paik­ka nurin, sen työn­tek­i­jät siir­tyvät mielu­um­min hyvä- kuin huonopalkkaisi­in hom­mi­in. Näin luo­va tuho edesaut­taa taloudel­lista kasvua. Joskus 15 vuot­ta sit­ten sosialidemokraat­ti­nen talousti­eteil­i­jä Juhana Var­ti­ainen osoit­ti min­ulle eräässä keskuste­lu­ti­laisu­udessa, mik­si työvoiman hin­nan jäykkyys tukee talouskasvua.

Paikalli­nen sopimi­nen voi pelas­taa työ­paikko­ja, mut­ta hidas­taa juuri sik­si tuot­tavu­u­den nousua.

Jostakin syys­tä meille on säädet­ty kohta­laisen iso ran­gais­tusvero työ­paikan perässä muut­tamiselle. Kas kun vihre­itä ei ole kek­sit­ty syyt­tää tästäkin kata­lana sala­juo­ne­na taloudel­lisen kasvun tor­ju­misek­si. Varain­si­ir­tovero vie pien­estä palkan­lisästä mon­en vuo­den hyö­dyn. Se heiken­tää selvästi työ­markki­noiden toim­intaa, myös kaupunkien sisäl­lä, kos­ka uusi työ­paik­ka voi olla toisel­la puolel­la kaupunkia.

Huo­mat­takoon, että luo­va tuho ei ole sen kohteek­si joutuneille mikään kiva asia. Jos lop­putu­los olisi hei­dän kannal­taan parem­pi, he val­it­si­si­vat sen itsekin eikä luo­vaa tuhoa tarvit­taisi. Muut sen sijaan voivat hyö­tyä siitä, kos­ka uudessa parem­mas­sa työ­paikas­sa mak­se­taan enem­män veroja.

Yllä mainit­tu kit­ka on suurin pienel­lä paikkakun­nal­la, jos­sa siir­tymi­nen parem­min palkat­tuun työ­paikkaan edel­lyt­tää yleen­sä muut­toa toiselle paikkakun­nalle, asun­non myyn­tiä hal­val­la ja uuden ostamista kalli­il­la. Ptkien etäisyyk­sien Suomes­sa tämä kit­ka on eri­tyisen suuri.

Jos asun­non vai­h­to mak­saa edes 100 000 euroa – yleen­sä se mak­saa paljon enem­män – uuden työ­paikan pitää mak­saa 1 600 euroa suurem­paa palkkaa, jot­ta tämä kan­nat­taisi edes kymme­nen vuo­den aika­jän­teel­lä. Tietysti voi ajatel­la, että per­il­liset hyö­tyvät siitä, että uusi asun­to on arvokkaampi. Mar­gin­aaliv­eroksi oletin tuos­sa 50 prosenttia.

Talous­poli­ti­ikan arvioin­tineu­vos­ton raportin ohei­saineisona oli Cristi­na Bratun ja Teemu Lyytikäisen raport­ti “The urban wage pre­mi­um in Fin­land”. Siitä kaa­p­at­tu oheinen kuva ker­too, miten työssäkäyn­tialueen koko vaikut­taa keskimääräisi­in palkkoihin.

Isos­sa kaupungis­sa on tietysti helpom­paa. Uusi työ­paik­ka merk­it­see vain sitä, että pitää jäädä ratikas­ta pois seu­raaval­la pysäkil­lä. Tämän takia talous men­estyy parem­min isois­sa kaupungeis­sa ja tämän takia isois­sa kaupungeis­sa saadaan parem­paa palkkaa. Tämän vuok­si on myös hyväk­si, että ison kaupun­gin sisäl­lä saman alan työ­paikat ovat keskit­tyneet lähelle toisiaan.

= = =

Luo­va tuho on hyväk­si taloudel­liselle kasvulle, mut­ta se ei tarkoi­ta, että se olisi hyväk­si ihmisille. Jos ole­tamme, että ihmiset käyt­täy­tyvät ratio­naalis­es­ti ja uno­hdamme vero­tuk­sen, vapaae­htoinen työ­paikan vai­h­to parem­man palkan perässä vas­taisi var­maankin parem­min kokon­aishyv­in­voin­nin maksimointia.

13 vastausta artikkeliin “Miksi luova tuho on palkkaeroja tehokkaampi”

  1. Mut­ta kumpi onkaan parem­pi ihmis­ten kannal­ta ja luo heille enem­män hyv­in­voin­tia? Onko talous ihmisiä varten va ovatko ihmiset talout­ta varten?
    Hyv­in­voin­ti­val­tios­sa talous on kuitenkin ihmisiä varten, vaik­ka nykyään se tun­tuukin mon­elta uno­htu­van. Tai halu­taan unohtaa.

    https://stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-03–07_004.html?s=1

    1. Kysymyk­sesi on tietysti erit­täin osu­va! Tässä on kuitenkin hyvä huo­ma­ta, että “talous” on olen­nais­es­ti sama asia kuin ne kaik­ki muut suo­ma­laiset. Luo­vas­ta tuhos­ta hyö­tyvät (myös) ne, jot­ka eivät joudu sen kohteek­si. Tuhon kiihdyt­tämä talouskasvu ja tuot­tavu­us vauras­tut­taa kaikkia, helpot­taa velkataakkaamme, eläkkei­den mak­sua ja julk­isten palvelu­iden rahoi­tus­ta. Tämä ei tietysti paljon lohdu­ta työ­paikkansa menettäneitä.

  2. Olisiko se luo­vaa tuhoa, jos Venäjän sota­te­ol­lisu­u­teen osal­lis­tu­mi­nen kiel­let­täisi­in Suomesta? 

    Jos junal­la ei enää tuo­taisi malmia Vainikkals­ta. Jos val­tion rautateil­lä ei kul­jetet­taisi venäjän hyökkäys­so­dan raa­ka-ainei­ta. Jos niitä ei jalostet­taisi putinin tehtaas­sa ja vietäisi takaisin Venäjälle tehtäväk­si messingik­si ja tykin ammuk­sik­si. Jos yksinker­tais­es­ti lopetet­tasi­i­in Venäjän puolel­la sotiminen.

    Olisiko se meille luo­vaa tuhoa?

  3. Tuo kuva on mie­lenki­in­toinen mut­ta sen seli­tysar­vo on varsin rajalli­nen. Sikäli kuin siinä on kor­re­laa­tio­ta, sitä ajaa kuvaan sijoitet­tu “Helsin­ki”, joka on maamme ain­oa suurkaupun­ki. Toisaal­ta näyt­täisi siltä, että kyseessä on vain Helsin­gin nimel­lä kulke­va kaupungi­nosien joukko, ja suurkaupunki­in elimel­lis­es­ti kuu­lu­vat Van­taa ja Espoo on tiputet­tu pois. Kos­ka kyse on yhdestä talousalueesta, pitäisi ottaa keskiar­vo koko alueesta. Täl­löin piste siir­ty­isi enem­män oikealle ja alem­mas ja kor­re­laa­tio heikkenisi entis­es­tään. Jos puolestamme har­ras­tamme fik­tio­ta ja käsit­telemme Van­taa­ta ja Espoo­ta kaupunkeina, nämä aset­tuisi­vat suo­ran molem­min puolin Oulun ja Tam­pereen tienoille ja heiken­täi­sivät kuvan todistusvoimaa.

    Sinän­sä voi hyvin muuten kysyä, mik­si kukaan vai­h­taisi työ­paikkaa “parem­man palkan” perässä, jos on ratio­naa­li­nen toim­i­ja. Oletet­tavasti tavoit­teena ovat parem­mat käytet­tävis­sä ole­vat tulot. Täl­lä het­kel­lä Helsin­gin palkkapre­emio on sen ver­ran huono, että ratio­naa­li­nen toim­i­ja yrit­tää pysyä alueen ulkop­uolel­la. Kuten itse tote­sit, pääkaupunkiseudulle muut­ta­mi­nen merk­it­see käytän­nössä elin­ta­son rom­ah­dus­ta — ja vas­taavasti sieltä pois pääsem­i­nen nos­taa tun­tu­vasti käytet­tävis­sä ole­via tulo­ja. Ratio­naa­li­nen toim­i­ja pyrkii pois pääkaupunkiseudul­ta ja on valmis jopa palka­nalen­nuk­seen tämän vuoksi.

  4. Uusi­ta­lo ehti ensin totea­maan, että eikö tämä tuore pyörit­te­ly ole noin 180 astet­ta vas­takkaiseen suun­taan Osmon aiem­min (kiitet­tävän) johdon­mukaises­ti esil­lä pitämän julk­isten varo­jen mata­la­palkkat­uen argumenteista.

    Itse tulk­it­sen tuor­eim­mat ulostu­lot siten, että kansan­taloudelle olisi eduk­si, jos jotkut ulko­maiset tekno­jätit tai pääo­mara­has­tot mak­saisi­vat oikeasti uusia inno­vaa­tioi­ta tekeville suo­ma­laisille selvästi nyky­istä korkeampia palkko­ja. Tämä var­maankin pitää paikkansa kaikissa suh­dan­neti­lanteis­sa, kyl­lä kiitos. Ja ehkä ei tarvi­ta ekon­o­mistien malle­ja vaan kansak­oulupo­h­jal­takin pääsee tähän lop­putu­lok­seen että kät­tä alle vaan 😀

    Mut­ta että meneekö sig­naali per­ille sil­lä, että koti­maises­sa työ­markki­napöy­dässä korote­taan teol­lisu­u­den vuosiko­ro­tus 4,1:stä 5,3:een, onkin sit­ten toinen jut­tu. En nyt täysin tyr­mää aja­tus­ta, etteikö voisi jälkikä­teen osoit­tau­tua, että palkanko­ro­tuk­sten kus­tan­nu­s­paine pakot­ti nos­ta­maan tuot­tavu­ut­ta eli käytän­nössä automaa­tioast­et­ta. Mut­ta pahaa pelkään että ne isoim­mat vipu­vaiku­tuk­set tule­vat tai ole­vat tulemat­ta sel­l­aisil­ta työ­markki­noiden sek­tor­eil­la, joi­hin joku kollek­ti­ivi­nen palkkaratkaisu ei vaiku­ta yhtään mitenkään.

    Ja Osmon (vai pitäisikö sanoa Osmo 1982–2024:n?) use­asti esi­in tuo­ma mata­la­palk­ka-alo­jen prob­lemati­ik­ka ei pois­tu min­nekään, ken­ties vain voimis­tuu jos automaa­tioaste kohoaa. Maini­taan vielä erik­seen sama toisin eli mites tämä hoi­va-alo­jen Bau­molin tau­ti — niin päästäänkin siihen että ennen Gini-ker­toimen nousu oli ikävä asia, mut­ta nytkö sit­ten onkin erit­täin tavoiteltavaa että isot lik­sat ylös? Ei olekaan trick­le down vaan luo­va tuho, joka sit­ten nos­taa kaikkia veneitä? 

    Oma näp­pitun­tu­ma on, että näin se taitaa men­nä. Kaikkein kovimpia tuote- ja pros­es­sike­hi­tys­palkko­ja olisi tosi­aankin eri­no­maista saa­da roimasti ylöspäin. Mut­ta suorit­tavaan työhön isot palkanko­ro­tuk­set tuot­ta­vat edelleenkin isoa työt­tömyyt­tä. Ja tosi­asial­lisen hoita­jami­toituk­sen pomp­paamista ikävämpi­in lukemiin. 

    PS. Eri­tyis­es­ti päätä raav­i­tut­ti Uusi­talon lause, jos­sa todet­ti­in että tuot­tavu­usero­jen kasvus­ta ei olisi hirveästi näyt­töä, ain­oas­taan työt­tömyysaste-erot ovat absolu­ut­tis­es­ti kasvaneet. 

    Ihmis­ten pitu­uskasvus­ta ei ole hirveästi näyt­töä, sent­timetriluke­mat ovat vain absolu­ut­tis­es­ti kasvaneet?

    1. Mikä Uusi­talon lauseessa niin ihme­tyt­ti? Huo­maa, että tuo analo­giasi pitu­ud­es­ta ei oikein toi­mi. Kaikil­la ihmisil­lä on jokin pitu­us (myös sent­time­treinä ilmais­tu­na). Sen sijaan (täysin) työt­tömil­lä ei ole tuot­tavu­ut­ta. En tarkoi­ta, että työt­tömien tuot­tavu­us olisi 0 vaan että se ei ole määritel­ty. Tuot­tavu­us on tuotan­to per työ­tun­ti. Työt­tömil­lä molem­mat ovat 0, joten tuot­tavu­us on 0/0 eli ei määritel­ty. He eivät sik­si myöskään vaiku­ta tuot­tavu­usti­las­toi­hin sen koom­min keskiar­von kuin ero­jenkaan osalta.

      Toki voi väit­tää, että nuo työt­tömät ovat työt­tömiä, kos­ka hei­dän tuot­tavuuten­sa olisi työ­nan­ta­jan mielestä liian alhainen, joten heitä ei kan­na­ta palkata. Tätä voisi käyt­tää argu­ment­ti­na Uusi­taloa vas­taan, mut­ta se, mitä hän sanoi, pitäisi olla melko selvää. Tuol­lainen hypo­teet­ti­nen tuot­tavu­us ei voi suo­raan näkyä tilas­tois­sa. Sitä pitäisi arvioi­da jol­lakin mallil­la, jos sitä halu­aisi selvittää.

  5. Jenkit on keksi­neet paljon yksinker­taisem­man tavan toimia: siel­lä irti­san­o­taan poruk­ka muit­ta mutkit­ta ilman mitään pelleilyä palkanko­ro­tusten kanssa. Ja sit­ten vielä ihme­tel­lään mik­si vah­van AY-liik­keen Euroop­pa laa­haa aina jenkkien jäl­jessä kaikil­la taloudel­lisil­la mittareilla…

    Suomes­sa on muuten turha haikail­la enää mitään korkean tuot­tavu­u­den työ­paikko­ja. Kun poruk­ka joka valmis­tuu koulus­ta ei osaa lukea eikä kir­joit­taa niin ei niistä mitään tekoä­lyn koodaa­jia tule.

    1. Tart­tisko Suomen siis alkaa taas panos­ta­maan koulutukseen?

      Jenkeis­sä on toisaal­ta erit­täin ammat­tili­it­tove­toisia alo­ja ja sit­ten toisia, mis­sä ei ole mitään.
      Mik­si keskiar­vo ei täl­läkään ker­taa joh­da oikeas­t­aan yhtään mihinkään?

  6. Luo­va tuho teki selvää työ­paikas­tani. Kos­ka en ole superko­rkean tuot­tavu­u­den ihmi­nen eli super­osaa­ja, vaan tavalli­nen pieni ihmi­nen, joudun odot­ta­maan julk­ista talout­ta rasit­taen, että uusia töitä syn­tyy. Otan vas­taan mitä tahansa työtä mut­ta en mis­tä tahansa, kos­ka en voi mihinkään tästä Helsingistä
    lähteä. Se ei ole val­in­ta vaan pakko. Nyt olen jonkin­lainen har­maan sek­torin yrit­täjä. Osaan luo­vaa kir­jan­pitoa. En hyödy mitään muu­ta kuin että saan pidet­tyä luot­toti­etoni ja lapselle
    ruokaa. Olen onnekas, että kyke­nen tähän — min­ul­la­han on henkistä
    pääo­maa (ei pääo­maa) ja kyky luovia. En syytä ketään. Ajat­te­len vain, että luo­van tuhon tuhotes­sa ihmisiä oikeal­ta ja vasem­mal­ta kaikkien kan­nat­taisi tehdä näin. Tämä on talouden koi­järvi, muu­takaan ei voi. Makro­ta­sol­la täl­lainen luovinta
    lie­nee parem­pi kuin jämähtää
    lopullisesti.

  7. Min­ut on opetet­tu usko­maan että “kyl­lä tekevälle työtä löy­tyy”, mut­ta olen viime aikoina, eri­tyis­es­ti tekoä­lynkin astut­tua vahvem­min kehi­in, alka­nut kyseenalais­ta­maan että mil­laista työtä sit­ten oikeasti löy­tyy? Onko triv­i­aalia perus­taa uusi yri­tys joka voi mak­saa omis­ta­jalleen ja työn­tek­i­jöilleen korkea­ta palkkaa pär­jäten edelleen markki­noiden kil­pailus­sa? Ja jos ei ole, niin mis­tä meil­lä nousisi tae sille että täl­laisia korkean jalostusar­von kiper­iä markki­natarpei­ta, ja sitä kaut­ta niitä korkeam­min palkat­tu­ja töitä, on oikeasti tarjolla?

    Mil­laisil­la reunae­hdoil­la tuo tuho siis lop­ul­ta pää­tyy ole­maan luo­vaa? Onko ikuinen opti­mis­mi tämän äärel­lä oikeasti perusteltua?

    1. Juuri AI:n ja robo­t­i­saa­tion takia Musk rum­mut­taa sitä kansalais­palkkaa, kos­ka muu­ta vai­h­toe­htoa pitkäl­lä aikavälil­lä ei ole. Jostain syys­tä Muskia ei hauku­ta kom­mu­nis­tik­si tuon vaa­timuk­sen takia. Joka on poikkeuk­sel­lisen eriskummallista.

      1. Suomes­sa­han varsinkin asum­is­tu­ki ja osin työt­tömyys­tur­van suo­jaosat oli­vat jo täl­läistä pseu­do-kansalais­palkkaa, mut­ta Orpon eri­no­mainen hal­li­tus näki, että pien­i­t­u­lois­t­en tukem­i­nen on väärin ja las­kee työn­tek­i­jöi­den moraalia tehdä paljon töitä.

        Oikeas­t­aan koko hal­li­tuk­sen talous­poli­ti­ik­ka on melko tunkkainen tuu­lah­dus 1900-luvun teol­lisu­uskap­i­tal­is­mia tai vien­ti­talout­ta, tai jos halu­aa mod­ern­im­paa ver­tausku­vaa niin Kiinan talous­poli­ti­ikkaa. Mut­ta mitäpä muu­ta sitä kon­ser­vati­iveil­ta odot­taisi. Tosin eivät­pä sitä lib­er­aal­itkaan paljoa edus­ta, ovat kil­van kon­ser­vati­ivien kanssa lait­ta­mas­sa esteitä ihmis­ten koulut­tau­tu­miselle ja koulu­tuk­sen laadulle, kos­ka henkilöko­htainen vas­tuu ja kil­pailu on lib­er­aalille niin tärkeää, pait­si sil­loin kun puhutaan eläkeläi­sistä. Duunare­i­ta ei nyt varsinkaan tarvitse koulut­taa, niitä saa ulko­mail­ta koulutet­tuina, ajat­telee lib­er­aali, jolle kaik­ki, ihmisetkin, ovat vain vai­hdet­tavia hyödykkeitä markkinoilla.

  8. Jyr­ki Katainen huuteli PMnä luo­vaa tuhos ja sen siu­nauk­sel­lisu­ut­ta. Toteu­tui vain tuho. Epäilen, että noin käy Suomes­sa jatkossakin.
    Kyseinen hal­li­tus antoi mm. luvan For­tu­min siir­toverkkoasi­akkaiden kup­pauk­seen Carunan nimis­sä ulko­maid­en hyväk­si. For­tum sit­ten tuh­lasi rahat Ryssälään ja Sak­saan. Sitä on suo­ma­lainen luo­va tuho.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.