Avainsana: Varainsiirtovero

Kasvu on luovaa tuhoa

Suomen talous ei ole kas­vanut 17 vuo­teen. Van­hat seli­tyk­set Nokian ja idänkau­pan rom­ah­tami­sista eivät enää kelpaa.

Taloudelli­nen kasvu on luo­vaa tuhoa. Työvoimaa siir­tyy mata­latuot­toisil­ta aloil­ta korkea­tuot­toisille.  Ei voi olla kasvua ilman, että jotain tuhoutuu.

Tuhou­tu­mis­es­ta vas­tasi Suomes­sa noin 50 vuo­den ajan maa- ja met­sä­talous, jos­ta vapau­tui noin miljoona ihmistä mui­hin elinkeinoi­hin. Köy­hä olisi maamme, jos meil­lä yhä puo­let väestöstä olisi sidot­tu maat­alouteen. Tämä työvoiman lähde on nyt ehtynyt.

Väistyvän elinkeinon ei tarvitse tuhoutua. Riit­tää, että sen työ­paikko­ja tuhoutuu. Maa- ja met­sä­talouden tuotan­non määrä jopa kasvoi aikana, jol­loin sen sit­o­ma työvoima putosi alle kymmenesosaan.

Tek­sti­ili­te­ol­lisu­ut­ta tuhou­tui oikeasti. Se työl­listi parhaim­mil­laan 40 000 henkeä, nyt enää noin 1300 henkeä. Jat­ka lukemista “Kasvu on luo­vaa tuhoa”

Miksi luova tuho on palkkaeroja tehokkaampi

Kun kir­joitin täl­lä blogilla, että palkanko­ro­tuk­set lisäi­sivät luo­van tuhon kaut­ta tuot­tavu­u­den kasvua, min­ul­ta kysyt­ti­in, mik­si tuot­tavu­u­den nousu­un tarvi­taan luo­vaa tuhoa, eikö riitä, että tuot­tavampi työ­paik­ka mak­saa korkeam­paa palkkaa ja imuroi näin työvoiman huono­tuot­toi­sista työpakoista.

Jonkin täy­den kil­pailun kitkat­tomas­sa ideaal­i­mallis­sa se riit­tää, mut­ta todel­lises­sa maail­mas­sa ei riitä.

Pääsyynä on kit­ka. Ihan pienet palkkaerot eivät riitä työ­paikan vai­h­toon.  Tärkein syy Suomes­sa johtuu siitä, että työ­paikan vai­h­t­a­mi­nen edel­lyt­tää usein muut­toa työn perässä toiselle paikkakun­nalle tai toiselle puolelle kaupunkia.  Se mak­saa ja on muutenkin vaival­loista. Joskus täy­tyy myös koulut­tau­tua, ja se vas­ta mak­saakin, mut­ta on pakko, jos van­ha työ­paik­ka menee alta pois. Eikä pidä väheksyä kotiseu­tu­rakkaut­ta, las­ten leikki­tovere­i­ta ja mukavia naa­pure­i­ta. Jat­ka lukemista “Mik­si luo­va tuho on palkkaero­ja tehokkaampi”

31. Lukitusvaikutus

Päätin joukkois­taa kehit­teil­lä ole­van kir­jani Talous ja kaupun­ki ja julka­ista sen luku ker­ral­laan kom­men­toitavak­si. Sekä kri­it­tiset että kan­nus­ta­vat kom­men­tit ovat hyvin tervetulleita.

==

Luk­i­tus­vaiku­tus on yksi asun­topoli­ti­ikan tavoista epäon­nis­tua. Luk­i­tus­vaiku­tus saa jatka­maan asum­ista väärän­laises­sa asun­nos­sa tai väärässä paikas­sa, vaik­ka tilanne edel­lyt­täisi muut­toa. Tämän merk­i­tys rahak­si muutet­tuna on melkoinen samoin kuin sen vaiku­tus kaupun­gin sisäisen liiken­teen määrään.

Jos on onnis­tunut saa­maan ARA-asun­non Jätkäsaares­ta ja saakin uuden työ­paikan Ker­aval­ta, ei kan­na­ta luop­ua asunos­ta Jätkäsaa­res­sa, vaan kan­nat­taa matkus­taa päivit­täin pitkä mat­ka Ker­avalle. Oikeus ARA-asun­toon Jätkäsaa­res­sa on niin arvokas asia, ettei siitä kan­nat­ta vähäis­es­tä syys­tä luop­ua. Asun­to Jätkäsaa­res­sa on arvokas myös omis­tusasu­jalle, mut­ta muut­taes­saan Ker­avalle ei tarvitse luop­ua ihan­nea­sun­nos­taan ilmaisek­si. Sen voi myy­dä ja ostaa huo­mat­tavasti halvem­man asun­non Ker­aval­ta. Samoin jos asuu asum­istuen avul­la Jätkäsaa­res­sa, säästää huo­mat­tavasti muut­ta­mal­la olen­nais­es­ti halvem­paan vuokra-asun­toon Ker­avalle sen sijaan, että käyt­tää päivit­täin puoli­toista tun­tia matkaan. Jat­ka lukemista “31. Lukitusvaikutus”