Kategoria: työllisyyspolitiikka

Miksi meillä on ennätystyöttömyys?

Kesäku­us­sa työl­lis­ten määrä oli Suomes­sa 60 000 vähem­män kuin vuot­ta aiem­min. Kuitenkin hal­li­tus ilmoit­taa lisän­neen­sä työl­lisyyt­tä sadal­latuhan­nel­la ver­rat­tuna siihen, mitä se olisi ollut ilman hal­li­tuk­sen toimen­piteitä. Hal­li­tus selit­tää työl­lisyy­den heiken­tymisen johtu­van suh­dan­neke­hi­tyk­ses­tä, jolle ei nyt vain voi mitään.

Kun opiske­lin kansan­talout­ta, koko tieteenala keskit­tyi lähin­nä suh­dan­nevai­htelu­jen hal­lit­semiseen. Miten suh­dan­neke­hi­tyk­ses­tä nyt on tul­lut täysin ulkoa annet­ta­va asia, jos­ta hal­li­tus ei voi olla mitenkään vastuussa?

Samat suh­dan­teet kohdis­tu­vat mui­hin mai­hin, mut­ta Suomes­sa ne nyt muka tuot­ta­vat paljon enem­män työt­tömyyt­tä kuin muis­sa mais­sa. Työt­tömyys on Suomes­sa EU:n toisek­si korkein heti Espan­jan jäl­keen. Tätä selitetään sil­lä, että Suomen teol­lisu­us on keskit­tynyt tuot­ta­maan investoin­ti­hyödykkeitä kulu­tus­tavaroiden sijas­ta. Investoin­tien volyy­mi vai­htelee paljon jyrkem­min kuin kulu­tus­tavaroiden. Seli­tys ei oikein pelitä, sil­lä työt­tömyys ei keski­ty mitenkään teol­lisu­u­teen. Itse asi­as­sa työt­tömiä on enem­män kuin väkeä on töis­sä teol­lisu­udessa.  Jat­ka lukemista “Mik­si meil­lä on ennätystyöttömyys?”

Uusi hyvinvointivaltio 12: pienipalkkaisten tukeminen, negatiivinen tulovero

Olen edel­li­sis­sä osis­sa esit­tänyt toimia, joil­la tor­ju­taan tulon­si­ir­to­jen väärinkäyt­töä tai ylikäyt­töä, miten sen vain halu­aa sanoa, ja esit­tänyt keino­ja lisätä julkisen val­lan vero­tu­lo­ja. Tässä osas­sa noi­ta raho­ja tarvitaan.

Suo­ma­laisen hyv­in­voin­ti­val­tion vahvu­us on ollut, että (jok­seenkin) kaik­ki ovat mukana. Tulo­erot ovat olleet pieniä ja työt­tömyys vähäistä, kos­ka jok­seenkin kaikkien työ­panok­selle on ollut käyt­töä. Vielä 1980-luvun lop­ul­la Suo­mi toi­mi kuin demarien unel­ma. Sit­ten kaik­ki kään­tyi huonom­mak­si. Ennen kaikkea työelämä muut­tui eri­ar­voisem­mak­si ja sen mukana kas­va­va eri­ar­voisu­us tunkeu­tui maa­hamme. Ahkeru­ut­ta enem­män ansio­ta­soon vaikut­ti osaami­nen ja sään­tö-Suomes­sa eri­tyis­es­ti muodolli­nen koulutus.

Kyse ei ole vain tulo­eroista vaan paikas­ta yhteiskun­nas­sa. Kysyt­täessä useim­mat usko­vat, että tulo­erot ovat Suomes­sa kas­va­neet. Nyt ne ovatkin kas­va­neet vähän, mut­ta ihmiset uskoi­vat niiden kas­va­neen sil­loinkin, kun ne eivät olleet kas­va­neet. Mikä oli lisään­tynyt, oli osattomuus.

Rak­en­teelli­nen työt­tömyys – tai tarkem­min määritel­tynä tas­apain­o­työt­tömys ­– on kas­vanut merkit­tävästi ja näyt­tää ole­van vain kasvussa.

Muutos on globaali

Muu­tos on ollut saman­lainen kaikkial­la maail­mas­sa, joten koti­maisia syitä ei oikein kan­na­ta tässä korostaa, vaik­ka on niil­läkin osuuten­sa. Yhdys­val­lois­sa koko taloudelli­nen kasvu on men­nyt pääo­mat­u­lo­jen ja korkea­palkkaisimpi­en hyväk­si. Tavis­ten elin­ta­so ei ole nous­sut lainkaan. Ilmiö on suuresti Trumpin poli­it­tisen men­estyk­sen, Bri­tann­ian EU-eron ja euroop­palaisen anti-intellek­tu­aalin oikeis­ton men­estyk­sen takana. Jat­ka lukemista “Uusi hyv­in­voin­ti­val­tio 12: pieni­palkkaisten tukem­i­nen, negati­ivi­nen tulovero”

Uusi hyvinvointivaltio 7: markkinaehtoisempia palkkoja

Uskon työelämän kehit­tyvän siihen suun­taan, että vähän ammat­ti­taitoa vaa­ti­va perustyö vähe­nee, kos­ka se on hel­posti automa­ti­soitavis­sa, ja pysyvä kokoaikatyö saa tehdä tilaa osa-aikatyölle ja lyhy­ille työ­suhteille. Eri­tyis­es­ti palvelu­aloil­la asi­akkaat eivät suos­tu käyt­tämään palvelu­ja tasais­es­ti klo 8–16 eivätkä ylipäätään tasais­es­ti. Pro­jek­tilu­on­toiset työte­htävät lisään­tyvät suh­teessa tasaiseen tuotan­toon. Tehdaskin työl­listää eniten väkeä sen rakennusaikana.

Pääsään­töis­es­ti tuot­tavu­userot rahas­sa mitat­tuna kas­va­vat. Julkisel­la sek­to­ril­la työn tuot­tavu­us esimerkik­si hoitoaloil­la on vähän eri asia, mut­ta yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la, eri­tyis­es­ti palveluis­sa, tuot­tavu­ut­ta mitataan sil­lä, paljonko asi­akas on valmis maksamaan.

On myös niin, että työu­ran aikana oman työ­panok­sen arvo työ­markki­noil­la voi muut­tua – sekä nous­ta että laskea.  Osaami­nen, joka oli ennen hyvinkin halut­tua, voi menet­tää merk­i­tyk­sen­sä teknolo­gian muuttues­sa tai vaik­ka kan­sain­välisen työn­jaon muu­tosten takia. Sosi­aa­li­nen liikku­vu­us lisään­tyy myös elinkaaren aikana.

Min­un silmis­säni tämä kaik­ki tarkoit­taa, että palkko­jen pitäisi määräy­tyä enem­män markki­noil­la ja vähem­män tuloe­hti­sopimuk­sil­la. Jat­ka lukemista “Uusi hyv­in­voin­ti­val­tio 7: markki­nae­htoisem­pia palkkoja”

Uusi hyvinvointivaltio 6: työn vastaanottovelvollisuus

Pitäisikö työn vas­taan­ot­tovelvol­lisu­ut­ta tiuken­taa vai löysentää?

Antelias työt­tömyys­tur­va edel­lyt­tää selkeää velvol­lisu­ut­ta ottaa vas­taan tar­jot­tu työ.

Kun hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta on joutunut ikään­tymisen vuok­si pahenevaan rahoi­tuskri­isi­in, sosi­aal­i­tur­van löysään käyt­töön on suh­taudut­ta­va aiem­paa ankaram­min. Sosi­aal­i­tur­van väärinkäyt­täjä varas­taa köy­hiltä, kos­ka kaik­ki sosi­aal­i­tur­van tarpee­ton käyt­tö on pois tarpeel­lisem­mas­ta käytöstä.

Kan­natan toisaal­ta perus­tu­loa, jota jae­taan yhtä suure­na ja ehdoit­ta kaikille, mut­ta jota keski­t­u­loiset ja suu­rit­u­loiset eivät käytän­nössä saa, kos­ka vero­tuk­sen alara­jaa las­ke­taan vas­taavasti ja perus­tu­lo verote­taan heiltä pois. En kuitenkaan kan­na­ta niin suur­ta perus­tu­loa, että sil­lä tulisi hyvin toimeen ilman, että tarvit­sisi lia­ta käsiään työn tekemisel­lä. Vasem­mis­toli­it­to on sel­l­aista esit­tänyt, mut­ta sel­l­ainen ei ole toteutet­tavis­sa. Ehkä joskus tule­vaisu­udessa, kun tekoä­ly ja robot­it tekevät suuren osan nyky­i­sistä töistä. Min­un silmis­säni perus­tu­lo merk­it­si automaat­tista tulo­tukea pieni­palkkaisille. Se paran­taisi työ­markki­noiden tas­apain­oa ja tor­juisi tuloeroja.

(Jos ei ymmär­rä, mik­si perus­tu­loa mak­se­taan myös rikkaille, kan­nat­taa ajatel­la perus­tu­loa negati­ivise­na tuloverona, jota mak­se­taan vain niille, joiden tulot alit­ta­vat verotet­ta­van tulon alara­jan. Se on arit­meet­tis­es­ti sama asia kuin perus­tu­lo, mut­ta hallinnol­lis­es­ti vaikeampi toteut­taa. Perus­tu­los­sa rahaa kul­kee enem­män edestakaisin, mut­ta jokaisen net­to­tu­lot ja efek­ti­ivi­nen rajaveroaste ovat sama.)

Perus­tu­loon voi lisätä syype­r­usteisia koro­tuk­sia esimerkik­si vam­maisu­u­den joh­dos­ta. Nyky­i­sistä vam­mais­ten tuista tämä poikkeaisi siten, että tukea ei menet­täisi, vaik­ka voit­taisi vaikeuten­sa ja tek­isi ahk­erasti työtä. Nykysään­nöt kan­nus­ta­vat työn­tekoon vähiten niitä, joille se on vaikeinta.

Korkea työttömyysturva edellyttää työn vastaanottovelvollisuutta

On selvää, että mitä korkeam­man tur­van työt­tömyys­tur­va muo­dostaa, sitä vält­tämät­tömäm­pää on, että tukea ei saa, jos kieltäy­tyy työstä. Pohjo­is­mais­sa työt­tömyys kor­vataan run­saskä­tis­es­ti niin, mut­ta niin­pä työstä ei voi kieltäy­tyä ja työtä myös tar­jo­taan. Jat­ka lukemista “Uusi hyv­in­voin­ti­val­tio 6: työn vastaanottovelvollisuus”