Avainsana: soviteltu päiväraha

Huomioita tekoälystä, sosiaalipolitiikasta ja työnvälityksestä ja työttömyysturvasta

En tiedä, mitä kaikkea työtä tekoä­ly oppii tekemään. Sen kuitenkin tiedän, ettei sitä tiedä kukaan muukaan. Tekoälysovel­luk­set kehit­tyvät miljoonien sovelta­jien aivois­sa, eivätkä ne tiedä mitä toiset tekevät eivätkä ker­ro omista tekemisestään.

Tekoä­ly on kuin sähkö. Se tulee kaikkialle. Ima­trankoskea val­jastet­taes­sa Suomen sähkön­tuotan­toon ei tiedet­ty mitään sähköham­mashar­joista eikä nauhoit­tavista valvon­takameroista. Ima­trankosken voimalaitos­ta muuten jotkut pitivät aivan liian suure­na Suomen tarpei­ta ajatellen. Nekin jot­ka sitä kan­nat­ti­vat, olet­ti­vat sen riit­tävän yksin koko Suomelle. Ennus­t­a­mi­nen on vaikeata.

Tiede­tään, että moni nykyi­nen työ tulee katoa­maan sel­l­aise­na kuin sitä nyt tehdään. Tämä tuot­taa haastei­ta esimerkik­si työ­markki­noille, sosi­aalipoli­ti­ikalle ja työnvälitykselle.

Muu­tok­set voivat olla hyvin nopei­ta. Joskus saadaan valmi­ik­si teknolo­gia joka kor­vaa kau­pan kas­sat por­tilla, jon­ka läpi ostoskär­ryt vain aje­taan.  Kun teknolo­gia on valmis, se yleistynee nopeasti. Nopeasti aikanaan moot­torisa­hat kor­va­si­vat jus­teer­it ja val­o­latomakoneet kohopainolatojat.

Olen­naista on, mitä tehdä, kun muu­tok­set rav­is­tel­e­vat. Var­maankin katoa­van työn tilalle tulee muu­ta työstä, mut­ta väli­vai­he voi olla ongelmallinen.

Yritän tässä esit­tää joitakin suun­tia, johon yhteiskun­taa olisi kehitet­tävä tekoä­lyn muut­taes­sa olo­suhtei­ta. Jat­ka lukemista “Huomioi­ta tekoälystä, sosi­aalipoli­ti­ikas­ta ja työn­väl­i­tyk­ses­tä ja työttömyysturvasta”

Arto Satonen (7) Kaiken työn pitää kannattaa.

Tämän jut­tu oli jäänyt julkaise­mat­ta, Parem­pi myöhän kuin ei milloinkaan.

Lause kaiken työn pitää kan­nat­taa, tois­tuu kir­jas­sa mon­een ker­taan. En voisi olla tavoit­teesta enem­pää samaa mieltä. Ongel­ma on vain se, että hal­li­tus on tehnyt mon­elle pieni­palkkaiselle eri­tyis­es­ti osa-aikatyöstä täysin kannattamatonta.

Hal­li­tus on  heiken­tänyt pieni­palkkaisen osa-aikatyön kan­nat­tavu­ut­ta pois­ta­mal­la suo­jao­suuk­sia asum­istues­ta, työt­tömyys­tur­van sovitel­lus­ta päivära­has­ta ja toimeen­tu­lotues­ta. Sen myötä mon­en kohdal­la tar­jol­la ole­va vähäi­nen työ ei tuo­ta hänelle yhtään mitään ver­rat­tuna siihen, ettei tee työtä lainkaan ja nos­taa toimeen­tu­lo­tukea. Kos­ka työssä käymis­es­tä aiheutuu myös kulu­ja, työn tuot­to on mon­en kohdal­la jopa negati­ivi­nen. Jat­ka lukemista “Arto Sato­nen (7) Kaiken työn pitää kannattaa.”

Oikeistovalta (4) otetaan rahaa köyhiltä

Kun rahaa on vähän ja sitä pitää antaa lisää rikkaille, ei auta kuin ottaa sitä köy­hiltä. Kau­ni­im­min san­ot­tuna sosi­aal­i­tur­vaa on muutet­ta­va kan­nus­tavam­mak­si, jot­ta suo­ma­laiset saataisi­in töihin.

Ensik­si on huo­mautet­ta­va siitä, että työt­tömien köy­hdyt­tämi­nen ei vält­tämät­tä paran­na työl­lisyyt­tä, vaik­ka niin moni kokeekin. Erään amerikkalaisen tutkimuk­sen mukaan köy­hyys pas­sivoi työ­markki­noil­la, kos­ka kaik­ki ener­gia menee päivit­täiseen selviämiseen. (Olen kir­joit­tanut tästä, mut­ta blo­gin hakuo­hjel­ma on niin huono, etten löytänyt kir­joi­tus­ta yli neljän­tuhan­nen artikke­lin joukos­ta) Jos seisoo koko päivän leipäjonos­sa, ei saa töitä.
(Kor­jaus:  Se aiem­pi kir­joi­tus on tääl­lä.)

Isos­sa kuvas­sa pienet tulo­erot ovat hyväk­si taloudel­liselle kasvulle, kun­han ne eivät ole liian pienet. Kan­sain­vä­li­nen val­u­ut­tara­has­to arvioi vuon­na 2017, että kasvun kannal­ta opti­maa­li­nen Gini-ker­roin on noin 0,27, eli suun­nilleen se, mitä Suomes­sa on.  Tämän tutkimi­nen empi­iris­es­ti on kuitenkin haas­tavaa, enkä usko, että tuo 0,27 on mikään uni­ver­saali vakio, vaan riip­puu muista tek­i­jöistä ja on riip­pu­vainen maan kehi­tys­ta­sos­ta. Jat­ka lukemista “Oikeis­to­val­ta (4) ote­taan rahaa köyhiltä”

Kannustinongelmat lymyävät tuloasteikon alapäässä

Yleen­sä kun puhumme korkei­den vero­jen haitoista, ajat­telemme tuloast­eikon yläpäätä. Varsi­naiset ongel­mat ovat kuitenkin asteikon alapäässä.

Köy­hyy­den ain­oa ongel­ma ei ole se, että ilman palkkat­u­lo­ja ole­van kulu­tus­mah­dol­lisu­udet ovat pienet. Toinen ongel­ma on, että mon­en on jok­seenkin mah­do­ton paran­taa taloudel­lista ase­maansa työtä tekemäl­lä. Rikkaat mar­mat­ta­vat vähän yli viidenkymme­nen pros­entin mar­gin­aaliv­eroista, kun köy­hillä efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero on usein yli 80 pros­ent­tia, monel­la tasan sata pros­ent­tia. Tämä on paljon pahempi kan­nusti­non­gel­ma kuin rikkaiden koke­ma korkea mar­gin­aaliv­ero ja se näkyy työllisyydessä.

Kun sään­nöt ovat täl­laisia, on vähän vaikea mar­mat­taa työn­teon välttelystä.

Halua korostaa, etten pidä siitä, että jotkut jät­täy­tyvät tahal­laan tulon­si­ir­to­jen varaan, kos­ka eivät pidä työstä. Tähän menevä raha ei ole pois rikkail­ta vaan toisil­ta köy­hiltä. Jat­ka lukemista “Kan­nusti­non­gel­mat lymyävät tuloast­eikon alapäässä”

2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (14) Pienten ansiotulojen täydentäminen

(Sivut 303 — 342)

Miten aut­taa niitä, joiden ase­ma työ­markki­noil­la on heikko, kos­ka heil­lä ei ole sel­l­aisia eri­ty­i­som­i­naisuuk­sia, joista työ­nan­ta­jat ovat valmi­ita mak­samaan? Hei­dän kannal­taan pien­ten palkko­jen nos­t­a­mi­nen saat­taa kään­tyä heitä vas­taan, kos­ka se hin­noit­telee hei­dät ulos työmarkkinoilta.

Tätä ilmiötä on kut­sut­tu myös kohtaan­to-onel­mak­si, jol­la yritetään selit­tää asia pois, mut­ta joka on mielestäni vain toinen nimi sille, että osas­ta työvoimas­ta ei kan­na­ta markki­nae­htoises­sa työssä mak­saa niin paljon, että sil­lä pal­ka­lla kan­nat­taa men­nä töihin.

Minimipalkan palautettu maine

Talousti­eteil­i­jät oli­vat pitkään täysin yksimielisiä siitä, että min­imi­palkan korot­ta­mi­nen lisää työt­tömyyt­tä kar­sies­saan pois tuot­ta­mat­to­mia työ­paikko­ja ja hin­noitel­lessaan osan työvoimas­ta ulos.

Empi­iri­sis­sä tutkimuk­sis­sa on saatu kuitenkin tulok­sek­si aivan muu­ta. Vuon­na 1992 New Jer­seyssä nos­tet­ti­in min­imi­palkkaa 4,25 dolar­ista 5,05 dol­lari­in (nykyeu­roina 7,2 eurosta 8,5 euroon). Viereisessä osaval­tios­sa Pen­syl­va­ni­as­sa koro­tus­ta ei tehty. Kuitenkin työl­lisyys kehit­tyi New Jer­seyssä parem­min kuin Pen­syl­va­ni­as­sa. Tutkimus­tu­losta pidet­ti­in ensin silkkana humpuukki­na, mut­ta ei siitä mitään vikaa löy­det­ty, ja saman­laisia tutkimus­tu­lok­sia on saatu muual­takin. Jat­ka lukemista “2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka (14) Pien­ten ansio­tu­lo­jen täydentäminen”