Avainsana: soviteltu päiväraha

Oikeistovalta (4) otetaan rahaa köyhiltä

Kun rahaa on vähän ja sitä pitää antaa lisää rikkaille, ei auta kuin ottaa sitä köy­hiltä. Kau­ni­im­min san­ot­tuna sosi­aal­i­tur­vaa on muutet­ta­va kan­nus­tavam­mak­si, jot­ta suo­ma­laiset saataisi­in töihin.

Ensik­si on huo­mautet­ta­va siitä, että työt­tömien köy­hdyt­tämi­nen ei vält­tämät­tä paran­na työl­lisyyt­tä, vaik­ka niin moni kokeekin. Erään amerikkalaisen tutkimuk­sen mukaan köy­hyys pas­sivoi työ­markki­noil­la, kos­ka kaik­ki ener­gia menee päivit­täiseen selviämiseen. (Olen kir­joit­tanut tästä, mut­ta Blo­gin hakuo­hjel­ma on niin huono, etten löytänyt kir­joi­tus­ta 22 000 artikke­lin joukos­ta) Jos seisoo koko päivän leipäjonos­sa, ei saa töitä.

Isos­sa kuvas­sa pienet tulo­erot ovat hyväk­si taloudel­liselle kasvulle, kun­han ne eivät ole liian pienet. Kan­sain­vä­li­nen val­u­ut­tara­has­to arvioi vuon­na 2017, että kasvun kannal­ta opti­maa­li­nen Gini-ker­roin on noin 0,27, eli suun­nilleen se, mitä Suomes­sa on.  Tämän tutkimi­nen empi­iris­es­ti on kuitenkin haas­tavaa, enkä usko, että tuo 0,27 on mikään uni­ver­saali vakio vaan riip­puu muista tek­i­jöistä ja on riip­pu­vainen maan kehi­tys­ta­sos­ta. Jat­ka lukemista “Oikeis­to­val­ta (4) ote­taan rahaa köyhiltä”

Kannustinongelmat lymyävät tuloasteikon alapäässä

Yleen­sä kun puhumme korkei­den vero­jen haitoista, ajat­telemme tuloast­eikon yläpäätä. Varsi­naiset ongel­mat ovat kuitenkin asteikon alapäässä.

Köy­hyy­den ain­oa ongel­ma ei ole se, että ilman palkkat­u­lo­ja ole­van kulu­tus­mah­dol­lisu­udet ovat pienet. Toinen ongel­ma on, että mon­en on jok­seenkin mah­do­ton paran­taa taloudel­lista ase­maansa työtä tekemäl­lä. Rikkaat mar­mat­ta­vat vähän yli viidenkymme­nen pros­entin mar­gin­aaliv­eroista, kun köy­hillä efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero on usein yli 80 pros­ent­tia, monel­la tasan sata pros­ent­tia. Tämä on paljon pahempi kan­nusti­non­gel­ma kuin rikkaiden koke­ma korkea mar­gin­aaliv­ero ja se näkyy työllisyydessä.

Kun sään­nöt ovat täl­laisia, on vähän vaikea mar­mat­taa työn­teon välttelystä.

Halua korostaa, etten pidä siitä, että jotkut jät­täy­tyvät tahal­laan tulon­si­ir­to­jen varaan, kos­ka eivät pidä työstä. Tähän menevä raha ei ole pois rikkail­ta vaan toisil­ta köy­hiltä. Jat­ka lukemista “Kan­nusti­non­gel­mat lymyävät tuloast­eikon alapäässä”

2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (14) Pienten ansiotulojen täydentäminen

(Sivut 303 — 342)

Miten aut­taa niitä, joiden ase­ma työ­markki­noil­la on heikko, kos­ka heil­lä ei ole sel­l­aisia eri­ty­i­som­i­naisuuk­sia, joista työ­nan­ta­jat ovat valmi­ita mak­samaan? Hei­dän kannal­taan pien­ten palkko­jen nos­t­a­mi­nen saat­taa kään­tyä heitä vas­taan, kos­ka se hin­noit­telee hei­dät ulos työmarkkinoilta.

Tätä ilmiötä on kut­sut­tu myös kohtaan­to-onel­mak­si, jol­la yritetään selit­tää asia pois, mut­ta joka on mielestäni vain toinen nimi sille, että osas­ta työvoimas­ta ei kan­na­ta markki­nae­htoises­sa työssä mak­saa niin paljon, että sil­lä pal­ka­lla kan­nat­taa men­nä töihin.

Minimipalkan palautettu maine

Talousti­eteil­i­jät oli­vat pitkään täysin yksimielisiä siitä, että min­imi­palkan korot­ta­mi­nen lisää työt­tömyyt­tä kar­sies­saan pois tuot­ta­mat­to­mia työ­paikko­ja ja hin­noitel­lessaan osan työvoimas­ta ulos.

Empi­iri­sis­sä tutkimuk­sis­sa on saatu kuitenkin tulok­sek­si aivan muu­ta. Vuon­na 1992 New Jer­seyssä nos­tet­ti­in min­imi­palkkaa 4,25 dolar­ista 5,05 dol­lari­in (nykyeu­roina 7,2 eurosta 8,5 euroon). Viereisessä osaval­tios­sa Pen­syl­va­ni­as­sa koro­tus­ta ei tehty. Kuitenkin työl­lisyys kehit­tyi New Jer­seyssä parem­min kuin Pen­syl­va­ni­as­sa. Tutkimus­tu­losta pidet­ti­in ensin silkkana humpuukki­na, mut­ta ei siitä mitään vikaa löy­det­ty, ja saman­laisia tutkimus­tu­lok­sia on saatu muual­takin. Jat­ka lukemista “2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka (14) Pien­ten ansio­tu­lo­jen täydentäminen”