2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (14) Pienten ansiotulojen täydentäminen

(Sivut 303 — 342)

Miten aut­taa niitä, joiden ase­ma työ­markki­noil­la on heikko, kos­ka heil­lä ei ole sel­l­aisia eri­ty­i­som­i­naisuuk­sia, joista työ­nan­ta­jat ovat valmi­ita mak­samaan? Hei­dän kannal­taan pien­ten palkko­jen nos­t­a­mi­nen saat­taa kään­tyä heitä vas­taan, kos­ka se hin­noit­telee hei­dät ulos työmarkkinoilta.

Tätä ilmiötä on kut­sut­tu myös kohtaan­to-onel­mak­si, jol­la yritetään selit­tää asia pois, mut­ta joka on mielestäni vain toinen nimi sille, että osas­ta työvoimas­ta ei kan­na­ta markki­nae­htoises­sa työssä mak­saa niin paljon, että sil­lä pal­ka­lla kan­nat­taa men­nä töihin.

Minimipalkan palautettu maine

Talousti­eteil­i­jät oli­vat pitkään täysin yksimielisiä siitä, että min­imi­palkan korot­ta­mi­nen lisää työt­tömyyt­tä kar­sies­saan pois tuot­ta­mat­to­mia työ­paikko­ja ja hin­noitel­lessaan osan työvoimas­ta ulos.

Empi­iri­sis­sä tutkimuk­sis­sa on saatu kuitenkin tulok­sek­si aivan muu­ta. Vuon­na 1992 New Jer­seyssä nos­tet­ti­in min­imi­palkkaa 4,25 dolar­ista 5,05 dol­lari­in (nykyeu­roina 7,2 eurosta 8,5 euroon). Viereisessä osaval­tios­sa Pen­syl­va­ni­as­sa koro­tus­ta ei tehty. Kuitenkin työl­lisyys kehit­tyi New Jer­seyssä parem­min kuin Pen­syl­va­ni­as­sa. Tutkimus­tu­losta pidet­ti­in ensin silkkana humpuukki­na, mut­ta ei siitä mitään vikaa löy­det­ty, ja saman­laisia tutkimus­tu­lok­sia on saatu muualtakin.

Tähän on sit­tem­min löy­tynyt teo­reet­ti­nen seli­tys työ­nan­ta­jien monop­son­ista. Jos pakkata­so kel­luu ja yksit­täisen työ­nan­ta­jan osu­us markki­noil­la on suuri, sen kan­nat­taa palkata vähän vähem­män pitääk­seen pakkata­son mata­lana aivan samoin kuin hyödyke­markki­noil­la monop­o­lin kan­nat­taa rajoit­taa tar­jon­taa tukeak­seen hintatasoa.

Jos taas alin palk­ka on kiin­nitet­ty, sil­lä pal­ka­lla kan­nat­taa palkata sopi­va määrä työvoimaa, kos­ka työvoimaa vähen­tämäl­lä ei pysty paina­maan palkko­ja alas

Näistä tutkimuk­sista tietämät­tömänä kir­joitin intu­itioon perustuen, että työe­htosopimusten taulukkopalkko­ja tarvi­taan kasvukeskusten ulkop­uolel­la, sil­lä niis­sä ei ole mitään työ­markki­noi­ta.  Huo­mat­takoon, että suo­ma­lainen yleis­si­to­va TES toimii tässä muidenkin palkko­jen kuin min­imi­palkan tasolla

Esitin kir­jas­sa kak­si muu­ta syytä tulok­seen. Jos asum­i­nen on kovin seg­re­goitunut­ta, syn­tyy halvem­man paikallistalouden kupla, jos­sa jotkut käyvät töis­sä kuplan ulkop­uolel­la. Ulkop­uolel­la työssä käyvien kohon­neet ansiot elvyt­tävät talout­ta kuplan sisällä.

Kyse voi olla myös työn tar­jon­nas­ta. Korkeampi min­imi­palk­ka houkut­telee kotiäite­jä työ­markki­noille (tutkimus­tu­los oli Yhdys­val­loista) tai se saa elämään­sä miet­tivät nuoren suun­tau­tu­aan töi­hin epävi­ral­lisen taloudensijasta.

Joka tapauk­ses­sa min­imi­palkan suo­tu­isat vaiku­tuk­set koske­van kohta­laisen matalia palkko­ja. Min­imi­palkan nos­t­a­mi­nen 4000 euroon ja sit­o­mi­nen hin­tain­dek­si­in nos­taisi työt­tömyyt­tä aivan varmasti.

Työmarkkinoiden polarisaatio

Kun automaa­tio ja glob­al­isaa­tio tuhoa­vat työ­paikko­ja, tilalle tulee korkea­palkkaisia asiantu­ti­jatöitä ja mata­la­palkkaista palve­lu­työtä. Palvelu­alo­jen huonot palkat eivät johdu vain rahanah­neista työ­nan­ta­jista vaan myös saidoista kulut­ta­jista, jot­ka eivät suos­tu mak­samaan palveluista enem­pää. Huo­mat­takoon, että jos tästä on kyse, palvelu­alo­jen arvon­lisäveron lop­ulliset mak­sa­jat ovat alan työntekijät.

Tässä kir­jas­sa suositel­laan mata­la­palkkatyön ongel­maa täy­den­täviä tulon­si­ir­to­ja sol­i­daarisen palkkapoli­ti­ikan sijaan.

Raken­nusaalal­la kokeilti­in vuon­na syr­jäy­tymisuhan alla ole­vien nuorten palkkaamista kuu­den euron tun­tipal­ka­lla puolek­si vuodek­si. Kokeilu epäon­nis­tui tyystin, kos­ka siitä puut­tui täy­den­tävä tulon­si­ir­to. Ilman sitä noin pien­tä palkkaa ei kan­nat­tanut ottaa vastaan.

”Määräaikaiset har­joit­telu­palkat avaa­vat nuo­rille ja koke­mat­tomille tietä työelämään. Pelkään pahoin, ettei tämä riitä. Kas­va­va osa työvoimas­ta syr­jäy­tyy työ­markki­noil­ta, ellei hei­dän palkkaamis­taan tehdä työ­nan­ta­jille pysyvästi edullisempaa.

Kun liian matal­ien palkko­jen mak­sami­nen har­jaan­tu­mat­toma­lle työn­tek­i­jälle on kiel­let­ty, on syn­tynyt varsi­nainen kum­ma­jainen: har­joit­telu kokon­aan ilman palkkaa. Miten tämä voi olla hyväksyt­täväm­pää kuin har­joit­telu puo­likkaal­la pal­ka­lla?”  (S.310)

Eikö voitaisi vain olla solidaarisia?

Entä, jos päät­täisimme, että kaikille vain mak­se­taan kun­nol­lista palkkaa, vaik­ka osan kohdal­la työ­nan­ta­ja jou­tu­isi tekemään tämämn tappiolla.

Patru­u­na­talouden aikana näin tehti­inkin, osin yhteiskun­nal­lisen vas­tu­un­tun­non vuok­si ja osin sosial­is­min pelosta.

Tielaitos teet­ti aikanaan lapi­o­hom­mi­na töitä, jot­ta niitä riit­täisi kaikille. Kan­sain­väliselle pääo­masi­joit­ta­jalle myy­ty Des­tia ei ole yhtä laajasydäminen.

Voisiko tämän ajan saa­da takaisin. Teo­ri­as­sa kyl­lä, mut­ta siinä yhteiskun­nas­sa oltaisi­in paljon köy­hempiä. Tietöis­säkin pitäisi koneet kor­va­ta taas lapioilla.

Pientenpakkojen tukeminen

Hyvin koulutet­tu­jen työl­listämisessä ei mil­lään maal­la ole vaikeuk­sia kuin tilapäis­es­ti taan­tu­man koh­dates­sa. Maat, jot­ka ovat onnis­tuneet nos­ta­maan työl­lisyysas­teen mui­ta korkeam­mak­si, ovat hyviä vähän koulutet­tu­jen ja vajaakun­tois­t­en työl­listämisessä.  Näitä ovat esimerkik­si Sak­sa, Ruot­si, Bri­tan­nia ja Yhdys­val­lat. Ne kaik­ki sub­ven­toi­vat taval­la tai toisel­la pieni­palkkaista työtä – mut­ta samal­la pakot­ta­vat työt­tömät töihin.

Ruot­si käyt­tää huo­mata­van paljon palkkatukea, Sak­saa on oma mini­jobs-jär­jestelmän­sä, Yhdys­val­lis­sa automaat­ti­nen (mut­ta vas­ta verovuo­den­jäl­keen tuloutet­ta­va!) Earned Income Tax Cred­it jär­jestelmä, joka on oikeas­t­aan pieni­palkkaisille tarkoitet­tu lap­sil­isäjär­jestelmä ja Bri­tan­ni­as­sa paljon kiis­tel­ty yleistuki.

”Mitä anteliaampi on työt­tömyys­tur­va suh­teessa alimpi­in palkkoi­hin, sitä suurem­pi houku­tus on jät­täy­tyä työt­tömäk­si, jos tar­jol­la on vain mata­la­palkkaista työtä. Niin­pä korkean sosi­aal­i­tur­van maat ovat yleen­sä sisäl­lyt­täneet työt­tömyys­tur­vaan vah­van velvol­lisu­u­den ottaa vas­taan tar­jot­tu työ. Näin toimi­vat esimerkik­si muut Pohjo­is­maat ja Bri­tan­nia. Työstä tai koulu­tuk­ses­ta kieltäy­tyvältä evätään työt­tömyyspäivära­ha ja työvoimavi­ra­nomaiset huole­hti­vat, että työtä tai koulu­tus­ta tar­jo­taan. Pykälien val­os­sa Suo­mi kuu­luu pohjo­is­maiseen per­heeseen, mut­ta työvoima­palveluis­sa on niin vähän väkeä, ettei työt­tömiä paimen­neta töi­hin tai koulu­tuk­seen samal­la tar­mol­la kuin muis­sa Pohjoismaissa.”

”Suomes­sa on kehitet­ty lukuisia keino­ja pelas­taa työt­tömät työn tai työltä vaikut­ta­van toimin­nan pari­in. On kuntout­tavaa työ­toim­intaa, nuorten sanssiko­rt­tia, sosi­aal­isia yri­tyk­siä, nuorten työ­pa­jo­ja, tuk­i­työl­listämistä, työt­tömien yhdis­tys­ten jär­jestämää työtä ja vaik­ka mitä.

Näil­lä kaikil­la keinoil­la yritetään kor­ja­ta samaa ongel­maa – sitä, että erot henkilöko­htaises­sa tuot­tavu­udessa ovat kas­va­neet suurem­mik­si kuin hyväksyt­tävät palkkaerot. Ongel­ma on tun­nis­tet­tu mon­een ker­taan ja kek­sit­ty pyörä vähän eri­laise­na uud­estaan. Noin ker­ran vaa­likaudessa kek­sitään uusi keino ja kun sekään ei toi­mi, kehitetään taas seu­raaval­la vaa­likaudel­la uusi keino, mut­ta ei pois­te­ta van­haa. Työ­nan­ta­jat eivät pysty hah­mot­ta­maan tätä päällekkäis­ten ja rin­nakkaisten toimen­pitei­den viidakkoa, mikä heiken­tää tehoa entis­es­tään. Ongel­ma tulisi ratkaista yleisel­lä tasol­la eikä räätälöimäl­lä suur­ta määrää keskenään kil­paile­via erillistoimia.”

Palkkatuki

Täy­den­tävään tulon­si­ir­toon on kak­si pää­vai­h­toe­htoa. Työn­tek­i­jälle itselleen mak­set­ta­va tuki tai työ­nan­ta­jan kaut­ta kier­rätet­tävä palkkatu­ki. Luulisi ole­van saman tekevään, kum­malle yhteiskun­nan tuki mak­se­taan, mut­ta työn­tek­i­jälle olisi edullisem­paa, että se mak­set­taisi­in hänelle. Nyt hän on sidok­sis­sa työ­nan­ta­jaansa, kohtelee tämä hän­tä kuin­ka huonos­ti hyvän­sä. Ay-liike halu­aa kuitenkin kier­rät­tää tuen työ­nan­ta­jan kaut­ta, jot­ta ei jou­tu­isi hyväksymään mata­lampia alem­paa palkkaa.

Palkkatukea käytetään Suomes­sa vähän ver­rat­tuna mui­hin Pohjoismaihin.

Alun perin palkkat­uen piti olla tilapäistä. Työn piti opet­taa tek­i­jään­sä niin, että tuen tarve lop­puu. Tämä ei ole toimin­ut mis­sään. Osin vika on jär­jestelmässä, joka ei tee tues­ta irti pääsyä kan­nat­tavak­si kum­mallekaan, ei työn­tek­i­jälle eikä työn anta­jalle, osin kyse on siitä, että teo­ria ongel­man ohmimenevyy­destä nyt vain oli väärä.

Muita työyhdentäviä tulonsiirtoja

Kun meil­lä ei ole mata­la­palkkatukea, sen tilalle on tunkenut mon­ta jär­jestelmää, joi­ta ei ole tähän tarkoitet­tu ja jot­ka sen takia toimi­vat huonosti.

Sovitel­tu työt­tömyyspäivära­ha. Tämä oli tarkoitet­tu alun­te­perin tilapäisek­si tuek­si, mut­ta nyt sitä voi nos­taa vaik­ka koko ikän­sä. Jos suh­teet työ­nan­ta­jaan ovat huonot, tuen määrä putoaa hitaasti, mut­ta jos työ­nan­ta­ja, lähin­nä kaup­pias, on mukana juones­sa, hän palkkaa asianomaisen välil­lä kokoaikatyöhön nos­taak­seen sovitel­lun päivära­han entiselle tasolleen, jol­loin tuki jatkuu saman­su­u­ruise­na ikuis­es­ti. Sovitel­lus­sa päivära­has­sa on kak­si haitallista kat­toa työn­te­olle. Kukaan ei saa tehdä yli nelipäiväistä työvi­ikkoa ja mon­en osalta mak­sim­i­työai­ka on alle 20 tun­tia viikos­sa – enem­män saa tehdä, mut­ta euroakaan ei siitä ansaitse. Viisipäiväi­nen työvi­ikko voi jopa alen­taa ansioi­ta nelipäiväiseen verrattuna.

Työkyvyt­tömyy­seläke. Tässä on vielä rajum­mat ansain­taka­tot kaikil­la muil­la kuin näkö­vam­maisil­la. Tämä pitäisi muut­taa vam­maistuek­si, jos­sa ei kiel­let­täisi urhea­ta työn­tekoa vam­mas­ta huoli­mat­ta – ei se näkö­vam­maisil­lakaan suo­ranaisi­in vääryyk­si­in ole johtanut.

Osaeläke. Tämä tuli osa-aikaeläk­keen tilalle. Ajatuk­se­na oli, että voisi siir­tyä työ­markki­noil­ta jäähdyt­te­ly­palkan kaut­ta eläk­keelle. Jär­jestelmä on eläke­jär­jestelmän kannal­ta kus­tan­nus­neu­traali, mut­ta verot­ta­ja jää kyl­lä tap­pi­olle. Eri syistä jär­jestelmä ei ole toimin­ut niin kuin ajatelti­in. Se ei ole nos­tanut vaan pikem­minkin laskenut eläk­keelle siirtymisikää.

Asum­is­tu­ki. Jos asum­is­menot ovat kiin­teät, asum­is­tu­ki o selvä negati­ivisen tuloveron muo­to ja sel­l­aise­na hyvä mata­la­palkkatu­ki, mut­ta sill on, tai ainakin usko­taan ole­van, negati­ivi­nen vaiku­tus. asun­tomarkki­noi­hin. Ainakin se merk­it­see, ettei kan­na­ta ostaa omis­tusasun­toa, vaik­ka voisi. Asum­is­tu­keen tuli vuon­na 2015 300 euron suo­jao­su­us ansio­tu­loille. Olin esit­tänyt tätä yhdessä Juhana Var­ti­aisen kanssa val­tioneu­vos­ton kanslialle tekemässämme selvi­tyk­sessä Lisää mata­la­palkkatyötä! Mei­dän ajatuk­semme oli, että se voisi olla erään­lainen köy­hän maan mata­la­palkkatu­ki, joka kohdis­tu­isi lähin­nä kasvukeskuk­si­in, jos­sa asumisen kalleus tekee mata­lalakkaisen työn vas­taan­ot­tamis­es­ta kannattamatonta.

Yleinen matalapalkkatuki

Koko tämä sotku pitäisi kor­va­ta yleisel­lä ja automaat­tisel­la mata­la­palkkat­uel­la. Esitän sel­l­aisek­si katkaistua negati­ivista tuloveroa, eli veroast­eikon jatkamista jonkin ver­ran nol­la ala­puolelle. Lop­ullise­na päämääränä min­ul­la on kuitenkin yleinen, joskin niuk­ka perustulo.

Esi­tyk­seni voi tul­la kalli­ik­si, mut­ta niin tulee myös jatkami­nen kohti kas­vavaa rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä. Lisäk­si se voi kaataa lib­er­aalin demokra­t­ian, kun kelka­s­ta pudon­nei­ta alkaa olla aivan liikaa.

Paljonko mata­la­palkkatu­ki mak­saa riip­puu työn hin­ta­jous­tos­ta. Ole­tan, että hin­ta­jous­to on kohta­laisen suuri, jol­loin esi­tyk­seni ei mak­sa paljon mut­ta ei voi tietää ellei kokeile.

Täy­dessä perus­tu­los­sa olisi kolme voit­tavaa ryh­mää. Ilman sitä perus­tu­lo ei tulisi nykyjär­jestelmään näh­den kovinkaan kalliiksi.

  • Opiske­li­jat, sil­lä he ovat ain­oa ryh­mä, joka saa nyt pienem­pää tulon­si­ir­toa kuin mitä real­isti­nen perus­tu­lo olisi;
  • ”Kotirou­vat”
  • Pääo­mat­u­loil­la elävät.

Jos opiske­li­jat alka­isi­vat saa­da opiske­li­japalkkaa perus­tu­lon muo­dos­sa, saat­taisi nous­ta esille aja­tus lukukausi­mak­su­ista. Kahdelle muun ryh­män kohdal­la perus­tu­loon mah­dol­lis­es­ti liitet­tävä ehto olla työ­markki­noiden käytet­tävis­sä sulk­isi rahahanat.

 

14 vastausta artikkeliin “2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (14) Pienten ansiotulojen täydentäminen”

  1. Nos­tat “lapi­olin­jan” esille. Aikoinaan tielaitos toteut­ti tosi­aan paljon siir­to­työ­mai­ta, joil­la hoidet­ti­in työl­lisyyt­tä. Nämä oli­vat jo 1960-luvul­la jär­jet­tömän kallis työl­lisyys­toi­mi. Työt­tömyys oli talvikausien ilmiö, eikä tien­teko routaiseen maa­han käsipelil­lä ole järkevää hommaa. 

    Käytän­nössä työn­jo­hdon ja kone­työn osu­us kuluista oli työl­lisyystyö­mail­la nojn kak­si kol­mannes­ta. Koivis­ton I hal­li­tuk­sen aikana todet­ti­in, etteä halvem­mak­si tulee mak­saa työt­tömille palk­ka koti­in, etteivät he ole työ­maal­la muiden tiellä.

    Vastaa

    1. Näin var­maan todel­la oli, mut­ta olen lapse­na mum­mo­las­sa lomia viet­täessä todis­tanut, miten vielä 60-luvun lop­ul­la maanvil­jeli­jät, jot­ka han­kki­vat ansioi­ta met­sätöis­sä omaa met­sään­sä myy­den, kaa­toi­vat tuk­it moot­torisa­hal­la ja ne kul­jetet­ti­in hevosel­la ja parireel­lä tien var­teen, jos­ta puuy­htiön kuor­ma-auto ne haki. Kyse oli pääo­man puut­teesta: koneisi­in ei ollut rahaa. Tämä muis­to on aika järkyt­tävä, kun nykyään seu­raa nyky­is­ten Pon­sse­jen ym. menoa metsissä. 

      Yhdys­val­ta­lainen kir­jail­i­ja Bar­bara Ehren­re­ich teki 2000-luvun alus­sa tutkimus­retken mata­la­palkkatyön maail­maan (suom. Nälkä­pal­ka­lla). Hän tote­si, että työ­paikat oli­vat niin halpo­ja, palka­s­sa mitat­tuina, että työn­tek­i­jöitä kan­nustet­ti­in otta­maan niitä niin mon­ta kuin mah­dol­lista. Ehren­re­ich todisti, että asumisku­luista oli mah­do­ton selvitä ilman kah­ta työtä.

      Vastaa

  2. Tuos­ta ansiosi­don­nais­es­ta: siinähän on kysymys tekeekö yli vai alle 80% nor­maal­ista työa­jas­ta. Jos teet alle, saat työt­tömyyspäiviltä ansiosi­don­nas­ta. Jos taas teet yli, niin niiltä työt­tömyyspäiviltä et saa mitään. Täm­möisessä ei oikein tai­da olla mitään järkeä, kos­ka se ohjaa ihmisiä koti­so­hvalle makoile­maan (eikä töi­hin, niinkuin kait pitäisi). Eli ei ole työtekoon kan­nus­ta­va jär­jestelmä ei. Ja olisi hyvin hel­posti — ja toden­näköis­es­ti edullis­es­ti — kor­jat­ta­va asia työttömyysturvassamme.

    Kovasti poli­itikot on huolis­saan työt­tömyy­destä, mut­ta tämänkaltaisia yksinker­taisia asioi­ta ei vaan saa­da kor­jat­tua. Pitääkin alkaa äänestämään fiksummin.

    Vastaa

  3. Pieni­in tuloi­hin liit­tyy myös osaltaan se, että meno­ja pitää yrit­tää pitää kuris­sa. Eu:ssa pitäisi olla tavar­al­la vapaa liikku­vu­us, mut­ta jostain syys­tä tämä on men­nyt viimeisen viiden vuo­den aikana aina vaan vaikeam­mak­si. Nyt on tul­lut vas­taan raja, jos­sa paikan päälle lentämi­nen on edullisem­paa kuin postiku­lut + suomilisä.

    Ihan mie­lenki­in­nos­ta esit­täisin täl­läisen eu:n sisä­markki­noi­hin liit­tyvän kysymyk­sen. Onko lail­lista myy­dä eu:n sisäl­lä eri mai­hin eri hinnalla?

    Käytän­nön toteu­tus tässä on se, että yri­tys ei enää anna tila­ta kuin suomenkieliseltä sivus­tol­ta. Esimerkik­si reifen­leader tar­joaa täl­lä het­kel­lä itsel­leni sivul­la reifenleader.de tavaraa hin­taan 209,96 euroa. Suomes­sa paikalli­nen kivi­jal­ka teki samas­ta tar­jouk­sen 636 euroa. Olen mon­ta ker­taa tilan­nut tuos­ta fir­mas­ta, joten niil­lä on min­un tiedot rek­isteris­sä. En saa tilat­tua sieltä suomeen enkä edes sak­salaiseen osoit­teeseen, kos­ka fir­ma on päät­tänyt min­un ole­van suomes­sa ja ohjaa tilaa­maan 1001renkaat.com sivus­ton kaut­ta. Sama sivus­to, mut­ta suomen­net­tuna ja sama tavara on siel­lä 422,76 euroa. 

    Hin­nat ovat olleet nämä jo viime vuo­den lop­ul­la. Kyse on kulu­tus­tavaras­ta, jon­ka hin­tata­soa olen seu­ran­nut. Alku­vi­ikos­ta saan toden­näköis­es­ti tiedon, että saanko tilat­tua ja jos sieltä tulee se perus­sak­salainen “apolo­gies for the incon­ve­nience”, niin lennän Mem­min­geni­in hake­maa tuonkin tavaran. Onhan tämä aika järkkyä.

    Vastaa

    1. Each coun­try at its own site, the site must match the coun­try of the ship­ping and billing address as well as the VAT number

      We ask for you’re understanding

      Vastaa

      1. Verot­ta­ja oli nopea anta­maan neu­voa asi­as­sa ja selit­ti asioiden kulun. 1.7.2021 on tul­lut voimaan arvon­lisäveroa koske­va laki, jon­ka väl­itön vaiku­tus on ollut sisä­markki­noiden lakkaami­nen inter­netin ja postin väl­i­tyk­sel­lä. Yri­tyk­selle on liian raskas­ta myy­dä Suomeen, joten Suomen kaup­pa hin­noitel­laan sen mukaises­ti, että kaup­paa ei joko syn­ny tai jos se syn­tyy, niin se kat­taa suo­ma­laisen byrokra­t­ian aiheut­ta­mat kulut.

        Verot­ta­jan arvon­lisäasiantun­ti­ja ker­toi, että laki on niin työläs saa­da voimaan, että tätä päätöstä ei peruta. Eu:n sisä­markki­nat eivät palaa. 

        Ain­ut keino kiertää tätä on joko tila­ta eu:n ulokop­uolelta tai ulkop­uolelle. Osa net­tikaupoista suo­jeli Brit­ti­markki­naa, joten joil­lakin paikoil­la on myyn­tiä sekä EU:n sisäl­lä että EU:n ulkop­uolel­la. EU:n ulkop­uolelta pystyy edelleen tilaa­maan, kos­ka tässä tapauk­ses­sa vas­tuu tul­lauk­ses­ta jää asi­akkaalle. EU:n ulkop­uolelle tilaamista aloin selvit­telemään tänään.

      2. Koko EU:n alueel­la peri­aat­teena on, että arvon­lisävero net­tikau­pas­sa mak­se­taan osta­jan koti­maan mukaan osta­jan koti­maa­han. Suo­mi ei ole tässä mikään poikkeus. Se ei koske vain net­tikaup­paa vaan ihan kaikkea kau­pankäyn­tiä. Jos SOK ostaa juus­toa Ran­skas­ta, arvon­lisävero mak­se­taan Suomeen ja suo­ma­laisen arvon­lisäveron tasoisena.

      3. “Koko EU:n alueel­la peri­aat­teena on, että arvon­lisävero net­tikau­pas­sa mak­se­taan osta­jan koti­maan mukaan osta­jan koti­maa­han. Suo­mi ei ole tässä mikään poikkeus. Se ei koske vain net­tikaup­paa vaan ihan kaikkea kaupankäyntiä.”

        Arvon­lisävero­jen ero on pros­ent­te­ja eikä reilua sataa pros­ent­tia. Suurin osa tuos­ta kulus­ta tulee siitä veron mak­samisen han­kalu­ud­es­ta. Ilmeis­es­ti muis­sa eu mais­sa se on helpom­paa kun esim. Ital­ias­sa ja Ran­skas­sa on samat hin­nat kuin Saksassa.

  4. Tuli tässä yrit­täjän veroil­moi­tus­ta täyt­täessä mieleen, että pienyrit­täjil­lähän poikkeuk­sel­lis­es­ti on Suomes­sa tietyssä mielessä erään­lainen mata­la­palkkatu­ki tai earned income tax cred­it. Eli arvon­lisäveron alara­jahuo­jen­nus, joka lisäk­si tun­tuu vain paisu­van ja paisu­van vaa­likaud­es­ta toiseen. Yrit­täjänä kiitän, mut­ta kansalaise­na kyl­lä vähän hirvittää.

    Vastaa

    1. Joo, onhan tämä huvit­tavaa, että kymp­pi­ton­nin sivutöitäni tue­taan verova­paudel­la: palautet­tu 24% alv vas­taa suun­nilleen yrit­täjä­tu­lon vero­tus­ta. Alara­ja tulisi pois­taa kokonaan.

      Vastaa

      1. Alun­perin syynä alara­jaan kai on ollut, että pien­estä myyn­nistä ALV:n keräämi­nen on byrokraat­tis­es­ti turhan raskas­ta (huomioiden sekä yri­tyk­sen että vero­hallinnon työ) suh­teessa kerä­tyn veron määrään. Ehkä nykyään dig­i­tal­isaa­tio on sen ver­ran pitkäl­lä, että alara­jas­ta voidaan luopua.

  5. Vuon­na 1992 New Jer­seyssä nos­tet­ti­in min­imi­palkkaa 4,25 dolar­ista 5,05 dol­lari­in (nykyeu­roina 7,2 eurosta 8,5 euroon). Viereisessä osaval­tios­sa Pen­syl­va­ni­as­sa koro­tus­ta ei tehty. Kuitenkin työl­lisyys kehit­tyi New Jer­seyssä parem­min kuin Pen­syl­va­ni­as­sa. Tutkimus­tu­losta pidet­ti­in ensin silkkana humpuukki­na, mut­ta ei siitä mitään vikaa löy­det­ty, ja saman­laisia tutkimus­tu­lok­sia on saatu muualtakin.

    Olen näh­nyt tähän Cardin ja Krugerin tutkimuk­seen (sekä yhteen toiseen) myös vas­ta-argu­ment­te­ja varsin luotet­tavas­ta läh­teestä eli sat­un­naiselta YouTube-videoiden tek­i­jältä, jol­la on noin 20k tilaajaa:

    https://youtu.be/nUStnKeFvQs

    Vastaa

  6. Ja tämä hyvä, samoin kuin tulovero­jen lasku rahoitet­taisi­in alv. ja mah­dol­lis­es­ti mui­ta tasavero­ja nos­ta­mal­la? Tulon­si­ir­to, kyl­lä! Mut­ta hyö­tyjät saat­taisi­vat olla enem­pi apteek­ki-lob­bare­i­ta, köy­hyys­tutk­i­ja-asun­tokeinot­telijoi­ta ja mui­ta luo­van luokan edus­ta­jia, kuin näitä pienipalkkaisia.

    Tietysti jos elämis­es­tä tulisi riit­tävän kallista se tot­tatosi­aan vapauttausi/pakottaisi ihmisiä pois työt­tömyy­destä. Tai ehkä kokon­aan rahat­alouden ulkop­uolelle, pois tilas­to­ja rumentamasta.

    Vastaa

  7. Pide­tään ansio­tur­va eril­lään (kolmikan­tainen).
    Eloku­us­sa 2021 työl­lisiä oli 2.588.000 henkilöä ja työl­lisyysaste 73,4 % (parhai­ta aikoi­hin) ja työtä hake­via työt­tömiä 179.000 ja työt­tömyysaste 6,5 %.
    Tästä huoli­mat­ta sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmä vaatii selkeyttämistä.
    Oheises­sa lis­tas­sa, on var­masti paljon yhdis­tet­tävää, ja samal­la mah­dol­lisu­us selki­in­nyt­tää jär­jestelmää (yhden­ver­tais­es­ti ja henkilöko­htais­es­ti ja henkilölle suo­raan ja toim­i­maan automaattisesti).
    Oheiset luvut on poimit­tu Hesarista, läh­teenä Kela eli Kelan kaut­ta kulke­va rahaliikenne
    v. 2020 Kelan tukien saa­jia oli läh­es 4,5 miljoon­aa (1 henkilö voi saa­da use­am­paa etu­ut­ta) ja
    Kelan etuuk­sia mak­set­ti­in 15,6 mrd € (n. 80 % suo­ma­lai­sista sai jonkin­laista etuutta)

    Kelan etu­udet (saa­jat) vuosi 2020
    Kelan tukien saa­jia oli läh­es 4,5 miljoon­aa. (1 henkilö voi saa­da use­am­paa etuutta)
    henkilömäärä
    sairaan­hoitoko­r­vauk­sia 3.673.500
    eläke-etu­udet (pl. taku­ueläke) 609.800
    työt­tömyys­tur­va 411.800
    sairaus­päivära­hat 329.000
    lap­sil­isä 538.200
    yleinen asum­is­tu­ki 527.400
    eläk­keen­saa­jien asum­is­tu­ki 238.300
    opin­to­tu­ki 320.200
    vam­maise­tu­udet 311.000
    perus­toimeen­tu­lo­tu­ki 282.800
    muut 185.900
    kuntou­tus 139.400
    van­hempainpäivära­ha 137.800
    las­ten­hoidon tuet 123.300
    taku­ueläke 120.600
    ela­tus­tu­ki 83.600
    kuntou­tus­ra­ha 43.400
    muut; opin­to­lainahyvi­tys, per­he­vap­aako­r­vaus, vuosilo­makus­tan­nusko­r­vaus, eläke­tu­ki, koulumatkatu­ki, soti­lasavus­tus, äitiysavus­tus, eri­ty­ishoitora­ha, opin­to­lainan korkoavustus 

    Kelan etu­udet (€) Vuosi 2020
    Kelan etuuk­sia mak­set­ti­in yhteen­sä 15,6 mil­jar­dia euroa (mrd €)
    1.000 €
    eläke-etuuk­sia 2.514.635
    työt­tömyys­tur­va 2.264.825
    sairaan­hoitoko­r­vauk­set 2.053.912
    yleinen asum­is­tu­ki 1.566.479
    lap­sil­isä 1.375.073
    van­hempainpäivära­ha 931.393
    sairaus­päivära­hat 906.036
    perus­toimeen­tu­lo 784.026
    eläk­keen­saa­jan asum­is­tu­ki 636.233
    vam­maise­tu­udet 553.736
    opin­to­tu­ki 451.768
    kuntou­tus 370.916
    las­ten­hoidon tuet 264.301
    muut 262.855
    taku­ueläke 262.146
    ela­tus­tu­ki 215.556
    kuntou­tus­tu­ki 183.106
    muut; opin­to­lainahyvi­tys, per­he­vap­aako­r­vaus, vuosilo­makus­tan­nusko­r­vaus, eläke­tu­ki, koulumatkatu­ki, soti­lasavus­tus, äitiysavus­tus, eri­ty­ishoitora­ha opin­to­lainan korkoavustus

    Yhteiskun­nas­sa työt on jaet­ta­va ja ajankäyt­tö on jaettava
    Vuon­na 2019 köy­hyys- tai syr­jäy­tymis­riskissä ole­via pien­i­t­u­loisia ja vajaatyöl­lisiä oli 873 000 suo­ma­laista eli 16,0 pros­ent­tia koko kotitalousväestöstä.
    Pien­i­t­u­loisia on 680.000 eli 12,5 % väestöstä, ja näistä 17,9 % asuu (kalli­il­la) pääkaupunkiseudulla
    pien­i­t­u­lois­ra­jat eri­tyyp­pi­sis­sä kotitalouksissa
    hlö € / v € / kk
    medi­aani 25.530 2.128
    1 hlö 15.320 € / v 1.277 € / kk
    2 hlöä 22.980 / 11.490 € / v 1.915 / 957,50 € / kk
    1 lap­si 4.596 € / v 383 € / kk eli n. 4.600 € / v

    Vuon­na 2020 kokoaikaisten palka­nsaa­jien kokon­aisan­sion medi­aani oli 3.217 € / kk ja yksinelävä henkilö oli tilas­tol­lis­es­ti köy­hä sil­loin, kun hänen kuukausi­t­u­lon­sa oli 1.277 euroa tai vähemmän.
    Yhteiskun­nan tuk­i­jär­jestelmät ovat mon­en pien­i­t­u­loisen pelas­tus. Entistä suurem­pi osa suo­ma­lai­sista elää kokon­aan verovaroista mak­set­tavien tukien varas­sa. Vuon­na 2020 heitä oli 261.500 henkilöä.
    Eläke­tur­vakeskuk­sen mukaan vuon­na 2020 keskimääräi­nen kokon­aiseläke oli 1.762 € / kk. Kol­ma­sosan eläke jäi alle 1.250 euron kuukaudessa. Heistä selvä enem­mistö on naisia.
    Väestön ikään­tymiseen liit­tyvät hoitoavut hoide­taan yhteiskun­nan hoitoavun lisäk­si omaisen koti­talousvähen­nyk­sil­lä (n. 900.000 yli 70-vuotiasta)
    Eri­laisille, vähän koulute­tu­ille, toimet­tomille ja ”vajaakun­toisille” on suo­ta­va työn­tekom­ah­dol­lisu­us euromääräisel­lä tuen suo­jao­su­udel­la ansio­tu­loille. Maa­han pyrkii nyt kokke­ja, sairaan­hoita­jia, siivoo­jia ja rav­in­to­latyön­tek­i­jöitä. Työ­nan­ta­jat mah­dol­lis­es­ti odot­ta­vat, että yhteiskun­ta tukee taloudel­lis­es­ti näitä pieni­palkkaisia työntekijöitä.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.