Kannustinongelmat lymyävät tuloasteikon alapäässä

41 vastausta artikkeliin “Kannustinongelmat lymyävät tuloasteikon alapäässä”

1. Halu­aisin nos­taa esille myös yhden ryh­män joka on pahas­sa kan­nustin­loukus­sa: ylivelka­an­tuneet. Joukkoon mah­tuu toki mon­en­laista elämän­tari­naa konkurssin tehneistä yrit­täjistä henkilöi­hin jot­ka eivät vain hal­litse raha-asioi­ta. Mut­ta heistä har­valle on kan­nat­tavaa tehdä työtä jos ulosot­to vie suuren osan tuloista ja velat eivät vält­tämät­tä silti lyhene kun korot juok­se­vat. Min­ul­la on tut­tava­pi­iris­sä enti­nen rav­in­to­layrit­täjä jon­ka val­tio ajoi vaikeuk­si­in koronara­joituk­sil­laan. Hän menet­ti asun­ton­sakin ja tuskin enää koskaan tekee palkkatöitä päivääkään.

   Vastaa

   1. Tuo on ihan tot­ta. Kun on tarpeek­si asiansa sössinyt niin ei kan­na­ta enää sen jäl­keen paljon yrit­tääkään kun melkein kaik­ki menee velkoi­hin, joi­ta ei kuitenkaan saa koskaan mak­set­tua takaisin. Ja näitä tapauk­sia muuten löy­tyy enem­män kuin tah­toisi keskilu­okkaise­na uskoa — kiitos hel­posti saatavien pikavip­pi­en ja osamaksulainojen.

      Olisi help­po sanoa vain että “oma vika”, mut­ta hedelmäl­lisem­pää on pohtia mil­laiset kan­nus­timet tämä tilanne ihmiselle luo ja mitä tästä seu­raa kun näitä tapauk­sia on kohtu­ulli­nen osu­us väestöstä. Pitäisikö henkilöko­htaisen konkurssin mah­dol­lisu­us sallia?

      Vastaa

      1. näis­sä velka­on­gelmis­sakin jää tunne, että ongelmia voisi kor­ja­ta ennakol­ta eikä paisu­isi isoik­si. kor­jataanko seu­rauk­sia vai syitä. eli jotkin tahot hyö­tyy näistä velka­on­gelmista vaik­ka saat­taa saa­da huonos­ti takaisin saata­vansa. mut­ta kan­nustin loukku­ja ne silti aiheuttaa.

         työ yrit­täjä ongel­ma onkin toisen­lainen. eli ollaan tehty töitä ja saatu yri­tys­riskit niskoille, näin voi käy­dä sijoituksissa.

         näille silti pitäisi saa­da jotain aikaisek­si, mielum­min ennakkoon eikä jälkikä­teen korjauksia.

   2. Uloso­ton kan­nustin­loukus­ta moni on käytän­nössä päässyt eroon muut­ta­mal­la ulko­maille. Vas­taavasti Suomeen on muut­tanut jonkin ver­ran ulko­mail­la ulosot­toon joutunei­ta, joiden ulosot­to on pysähtynyt asuin­maan vaihtoon.

      Vastaa

      1. Maas­ta­muut­to voi jumi­in joutuneelle olla muutenkin hyvä vai­h­toe­hto. Päälle tekee hyvää kun pääsee aloit­ta­maan alus­ta, oppi­maan ja sopeutumaan

2. Kai tuos­sa on ongel­mana se, että jos tuo­ta kan­nustin­loukkua läh­tee purka­maan sil­lä, että kokon­aan työt­tömille annetaan vähem­män rahaa, niin alkaa tul­la val­i­tus­ta siitä, että taas leikataan kaikkein heikoim­mas­sa ase­mas­sa olevilta.

   Joten ain­oa tapa purkaa tätä olisi antaa osa-aikaisille enem­män rahaa. Olen siinä käsi­tyk­sessä, että ylimääräistä rahaa ei val­tion bud­jetis­sa pahem­min täl­lä het­kel­lä ole, eli se pitäisi sit­ten löytää jostain muualta.

   San­o­taan tässä vielä, että olen samaa mieltä, että jonkin­lainen perus­tu­lo­ma­lli var­maan ratkai­sisi tämän kan­nuti­non­gel­man. Veikkaan kuitenkin, että perus­tu­lo jäisi määrältään pienem­mäk­si, kuin moni odot­taa, kos­ka rahaa ei kuiteenkaan ole määrään­sä enem­pää jaettavaksi.

   Vastaa

   1. Joten ain­oa tapa purkaa tätä olisi antaa osa-aikaisille enem­män rahaa. Olen siinä käsi­tyk­sessä, että ylimääräistä rahaa ei val­tion bud­jetis­sa pahem­min täl­lä het­kel­lä ole, eli se pitäisi sit­ten löytää jostain muualta.

      No nythän val­tio joutuu mak­samaan sen rahan joka tapauk­ses­sa, tuke­na täy­saikaises­ti työttömille.

      Vastaa

3. “Nyt kyl­lä kan­nat­taa ottaa vas­taan kokopäivä­työtä, jos sel­l­aista sat­tui saa­maan, mut­ta vas­taavasti ei kan­na­ta ottaa vas­taan osa-aikatyötä vaan jät­täy­tyä ennem­min kokon­aan työttömäksi.”

   Paras­ta on, että hal­li­tus kut­suu tätä _kannustinloukon poistamiseksi_. Siel­lä oikeasti joku on kuvitel­lut, että Suomes­sa on suuri määrä pien­i­t­u­loisia ihmisiä jot­ka eivät ota vas­taan kokopäivä­työtä, kos­ka osa-aikatyön tekem­i­nen on niin kan­nat­tavaa. Todel­lisu­udessa täl­laises­sa tilanteessa ole­via ihmisiä oli koko maas­sa mak­simis­saan viisi henkilöä. Maksimissaan. 

   Yllät­täen työt­tömyys nousi. Juuri äsket­täin joku talousti­eteil­i­jän plant­tu yrit­ti puo­lus­tel­la hal­li­tus­ta ja selitel­lä tätä paradok­sia suh­dan­teil­la ja pitkän aikavälin tarkastelul­la sun muul­la diipal­la ja daapalla.

   Vastaa

4. pistän vähän huumori vastauksen.

   joku voisi ker­toa tämän jutun veroale huume addik­teille … eiku siis kokoomus­laisille. olen kuul­lut että riik­ka purra diilaa tätä veroale huumet­ta. ei noi addik­tit tule mitään ymmärtämään kun ovat niin sekaisin.

   perus­suo­ma­laisetkin tun­tuu ole­van sokei­ta tälle kun pää­sivät kiusaa­maan vähem­mistöä, kuten sek­suaalivähem­mistöjä ja ulkomaalaisia.

   Vastaa

5. Onko 600 euroa menet­täneitä oikeasti olemassa?
   Ja jos on, niin miten on mah­dol­lista, että ne on hiljaa?

   Vastaa

   1. Kyl­lä osa-aikatyötä teke­viä pieni­palkkaisia yksin­huolta­jia on ole­mas­sa. Yleen­sä, kun köy­hään attuu, paljon ään­tä ei tule, mut­ta jo hyväos­daiseen sat­tuu, parku on kamala.
      Eivät he tietenkään joutuneet säästämään 600 euroa kuus­sa, kos­ka sel­l­aista rahaa heil­lä ei ollut. He pää­tyivät toimeen­tu­lotuen saa­jik­si ja moni jät­täy tyi pois töistä.
      Asum­istuen alen­e­m­i­nen toteu­tuu asteit­tain sitä mukaa kun vuo­tu­inen tuen tark­istus­piste tulee ajankohtaiseksi.

      Vastaa

      1. “Jos pelätään tämän johta­van laiskot­telu­un, voihan sen muut­taa ehdol­lisek­si kuten tehti­in vuon­na 2001 Hol­lan­nis­sa niin, että tukea saa vain palkan päälle, mut­ta ei saa, jos on työtön.”

         Eikö tämän voisi Suomes­sa hoitaa korot­ta­mal­la työ­tulovähen­nys­tä ihan roimasti.

         Olen jäänyt käsi­tyk­seen, että Ruot­sis­sa on demarei­den johdol­la toimit­tu näin. Kor­jatkaa toki jos olen väärässä.

         Ymmär­rän myös argu­men­tit mik­si kansalais­palkkaa tai negati­ivista tuloveroa vas­tuste­taan. Mut­ta kukaan tuskin vas­tus­taisi työ­tulovähen­nyk­sen korottamista.

      2. Eikö asum­istuen alen­e­m­i­nen alka­nut 1.4.?

      3. Asum­istuen alen­t­a­mi­nen aloitet­ti­in april­lipäivänä 2024, mut­ta kysy­it toimeen­tu­lotuen asum­isosas­ta. SE on eri asia.

      4. Ode: ” Asum­istuen alen­t­a­mi­nen aloitet­ti­in april­lipäivänä 2024, mut­ta kysy­it toimeen­tu­lotuen asum­isosas­ta. SE on eri asia.”

         En.
         Tarkoi­tan vain sitä, että val­taosa muu­tok­sista asum­is­tu­keen on jo tehty.
         Joten niiden pitäisi näkyä tilastoissa.
         Eri­tyis­es­ti tuen määrä per talous on laskenut Hkissä, jos­sa eron pitäisi olla merkittävä.
         Vuo­den­vai­h­teessa putosi pois omis­tusasu­jat, jotain 5%.
         Lisäk­si nyt tuli mukaan muunkin omaisu­u­den rajoi­tus, jon­ka voisi kuvitel­la vähen­tävän mak­set­tavaa tukea.
         Syksyl­lä sit­ten rom­ah­taa opiske­li­joiden talous.
         Orpo­nom­ics at work.

         Koska­han tulee joku iso kv-peluri ja alkaa osta­maan ale­hin­taan Suomen asuntomassaa…?

      5. Janne: “Eikö tämän voisi Suomes­sa hoitaa korot­ta­mal­la työ­tulovähen­nys­tä ihan roimasti.”
         Toi on kyl­lä per­in­teisen tyh­mä tuki, joka on siis täysin binäärinen.
         Tiet­tyyn pis­teeseen asti et mak­sa vero­ja ollenkaan ja siitä eteen­päin mak­sat kuten isom­piakin tienaavat.
         Todel­li­nen pro­gres­si­ivi­su­us toimii paljon paremmin.
         Vero­tuk­ses­sa jostain syys­tä ei päästä eroon por­taista, jot­ka yhdis­tet­tynä tukien por­taisi­in aiheut­taa sen loukku­jen viidakon.
         Mik­si asi­aa ei korjata?
         Matem­ati­ikan taidot?

   2. Onko 600 euroa menet­täneitä oikeasti olemassa?
      Ja jos on, niin miten on mah­dol­lista, että ne on hiljaa? 

      Mitä tarkoi­tat? Minkälaista “ei hil­jaa olemista” siis oletat?

      Heil­lä ei ole äänenkan­nat­ta­jia kuten hyväo­saisil­la on: On Etlaa, Suomen Yrit­täjiä, Per­heyri­tys­ten liit­toa, Veron­mak­sajien keskus­li­it­toa yms. joil­la on armei­ja mak­set­tu­ja ihmisiä pitämään ään­tä näi­den ihmis­ten etu­jen puolesta.

      Ne vähät toim­i­jat mitä köy­hienkin puoles­ta pitävät ään­tä leimataan julkises­sa keskustelus­sa ties mik­si kom­mareik­si ja muik­si vas­sareik­si joiden huuteluista ei tarvitse välittää.

      Se että hädä­nalaisim­mat ihmiset itse istu­isi­vat päivät inter­netis­sä pitämässä omas­ta kur­ju­ud­es­ta ään­tä ei ole real­is­tista mon­es­takin syys­tä. Näil­lä ihmisil­lä on muitakin ongelmia kuin vään­tää päiviä somes­sa, ja ylipäätään oman mie­len­ter­vey­den kannal­ta sel­l­ainen jatku­va uhri­po­si­tios­ta käsin viestin­tä ja omas­ta ihan todel­lis­es­ta kur­ju­ud­es­ta valit­ta­mi­nen ei ole kovinkaan hyväk­si yksilölle itselleen, tai miel­lyt­tävää. Usein nämä henkilöt myös häpeävät sitä omaa hätään­sä ja ennem­min yrit­tävät peit­el­lä sitä.

      Vastaa

6. moi,

   Rohke­nen poikkeuk­sel­lis­es­ti sanoa jotain, kos­ka keskustelun laatu on joskus vähän heikko. 

   Ensin sivuhuomiona: toimeen­tu­lotuen saa­jien määrä on tietenkin kas­vanut raketino­mais­es­ti. En usko, että kukaan on vielä kauhean tarkkaan kat­sonut läpi, mikä työt­tömyys­tur­van muu­tosten rooli tässä on. Tiedos­sa on, että ukrainalaisil­la on tässä ollut merkit­tävä rooli. Sil­lä, että toimeen­tu­lotuen saa­jien määrä kas­vaa Venäjän hyökkäys­so­taa pak­enevien ukrainalais­ten joh­dos­ta, lie­nee aika vähän tekemistä työt­tömyys­tur­van suo­jaosien kanssa.

   Mar­gin­aaliv­eroast­ei­den tui­jot­tamis­es­ta on Suomes­sa muo­dos­tunut vaar­alli­nen Slavoj Zizek ‑tyyp­pinen fetis­si. Se kät­kee alleen todel­lisen asian, mis­tä pitäisi keskustel­la paljon enem­män. Nimit­täin syväl­lisen moraalisen keskustelun. Tämä kos­kee juuri sitä mata­lat­u­loista osaa korkeista marginaaliveroasteista. 

   Työn­teko on nimit­täin aina kan­nat­tavaa talouden kannal­ta. Jos uskomme siihen, että talous sopeu­tuu korkeam­man työ­panok­sen määrään, eikä toi­mi taval­la, jos­sa on ole­mas­sa ennal­ta allokoitu määrä työ­paikko­ja, joi­ta sit­ten vuorotel­laan työt­tömien ja työl­lis­ten välil­lä (tähänkin moni tun­tuu usko­van), niin näin on. Jokainen lisä­työ­panos nimit­täin kas­vat­taa sitä hyvää, joka yhteiskun­nal­la on käytössään — ja jos­ta muuten se perus­tur­vakin kus­tan­netaan. Perus­tur­vas­sa kun kyse ei ole euroista, vaan siitä, että niil­lä vai­h­don välineil­lä saa vastik­keek­si jotain hyvää vaikka­pa lähikau­pas­ta — ja se hyvä tuote­taan työpanoksella.

   Se, että työn­teko on yksilön kannal­ta joskus kan­nat­tam­a­ton­ta liit­tyy osin siihen, miten suuri elin­ta­so ollaan valmi­ita hyväksymään ihmisille, jot­ka eivät tee töitä. Maail­ma ei ole mus­tavalkoinen, ja pitkäaikaistyöt­tömien joukos­sa on sekä traag­isia kohtaloi­ta että totaa­likieltäy­tyjiä — perus­tus­lain näkökul­mas­ta nämä ovat tietenkin molem­mat samaa porukkaa. Mut­ta kysymys on ennen kaikkea moraa­li­nen, ei tekninen. 

   Mar­gin­aaliv­eroas­t­eet kätkevät alleen tämän kysymyk­sen. Hie­man kär­jistäen voisin sanoa, että työn­teko on aina työt­tömyys­tur­vaa saavalle yksilölle kan­nat­tavaa. Tämä johtuu tietenkin siitä, että työt­tömyys­tur­val­la ole­van velvoite on hakea enem­män töitä, jot­tei enää tarvit­sisi työt­tömyys­tur­vaa. Etu­us voidaan ottaa pois, jos ei hae töitä. (Käytän­nössä tätä ei tehdä; työ­markki­natu­ki on jo nykyisel­lään perus­tu­lo, minkä takia perus­tu­lokokeilukin oli vähän nai­ivi). Jos näin oikeasti toimit­taisi­in, koko veroast­ekeskustelu olisi todel­la tyhjä. Mar­gin­aalil­la pitäisi aina ottaa vas­taan lisätöitä, tai menet­tää koko etu­u­den, joten mar­gin­aaliv­eroas­t­eet oli­si­vat aika hyviä.

   Ja vaik­ka tehtäisi­inkin, tulee sit­ten lop­ul­ta kysymys toimeen­tu­lotues­ta. Toimeen­tu­lo­tu­ki on kuitenkin muuri, joka tulee lop­ul­ta tietyl­lä tapaa vas­taan: jos esimerkik­si se kah­den lapsen yksin­huolta­ja saa toimeen­tu­lo­tukea 2500 euroa (real­isti­nen luku), niin työn­teon saami­nen kan­nat­tavak­si on varsin vaikeaa. Yksin­huolta­ji­in on tässä mielessä help­po vedo­ta, kos­ka niin kauan, kuin toimeen­tu­lo­tu­ki on mukana laskuis­sa, yksin­huolta­jan työn­teko on todel­la kan­nat­tam­a­ton­ta. Jos nyt vaik­ka kävisikin hyvä tuuri, ja mar­gin­aalil­la 20 työ­tun­nista (4h/pvä) saisi 200 euroa lisää tulo­ja (tuskin), niin tämä tek­isi (200/21,5*4) ruhti­naal­lisen 2,32 euron ansion­lisän per työ­tun­ti. Täy­tyy olla aika dys­toop­pinen aja­tus yksin­huolta­jien vapaa-ajan arvos­ta, jos kuvit­telee, että tämä nyt on se merkit­tävä jut­tu. Täy­den­tävästä toimeen­tu­lotues­ta saa sit­ten täy­den­nys­tä (vaik­ka siihen las­ten har­ras­tus­toim­intaan, jon­ka jäl­keen koh­ta ollaan tappiolla).

   Ja siis, nyt en edes puhu henkilöstä, joka tarvit­see kallista lihavu­us­lääket­tä kuukausit­tain. Niitä pitää syödä senkin jäl­keen, kun lihavu­u­songel­ma on kadonnut. 

   Jutun point­ti on tämä:

   Mar­gin­aaliv­eroast­e­fetis­si kät­kee alleen todel­lisen keskustelun, joka toimii näin: onko yksilö moraalis­es­ti velvolli­nen tekemään lisätöitä sil­loinkin, kun se ei hänen kannal­taan ole taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa menetet­ty­jen etuuk­sien joh­dos­ta? (Selvää on että yhteiskun­nalle eli etuuk­sia mak­savalle tahol­la se on taloudel­lis­es­ti kannattavaa).

   Toinen tapa aset­taa kysymys on, onko yksilö ensi kädessä taloudel­lises­sa vas­tu­us­sa itse toimeen­tu­lostaan, vai onko ensisi­jainen vas­tuu yhteiskun­nal­la? Tämä ei tarkoi­ta, etteikö empiri­al­la olisi merk­i­tys­tä. Asioil­la on hin­tansa. Mut­ta kär­ry kul­kee parem­min jos aasi on sen edessä, ei takana. Tosi­asi­as­sa kaik­ki evi­denssi (vaik­ka se perus­tu­lokokeilu, tai sit­ten toimeen­tu­lotuen suo­jaosa) vaikut­taisi sanovan, että nämä empi­iriset vaiku­tuk­set eivät ole kauhean mittavia. 

   Tämä on yksi sel­l­ainen keskeinen kysymys, joka erot­taa vaku­u­tusjär­jestelmän perus­tu­lo­jär­jestelmästä. Ymmär­rän, että Soin­in­vaara kan­nat­taa perus­tu­loa, ja aika ajoin sanon itsekin sitä kan­nat­ta­vani, mut­ta vaku­u­tusjär­jestelmässä lähtöko­h­ta on toinen. Vaku­u­tusjär­jestelmän lähtöko­h­ta on yksilön oma ensisi­jainen vas­tuu; perus­tu­lon lähtöko­h­ta on yhteiskun­nan ensisi­jainen vastuu. 

   terv,
   jukka

   Vastaa

   1. Juk­ka on peri­aat­teessa oike­as­sa, mut­ta käytän­nössä ihmiset tekevät ratkaisu­ja henkilöko­htaisen etun­sa poh­jal­ta — itse asi­as­sa koko talou­jsär­jestelmämme läh­tee tästä ole­tuk­ses­ta. Varsinkin kun on ollut jonkin aikaa työt­tömänä ja tot­tunut rajat­tomaan vapaa-aikaa, ei mielel­lään vai­h­da tätä taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­mat­tomaan työn­tekoon. Siihen on aika han­kala myöskään pakot­taa. Vimoni on keskikokoisel­la työ­paikalla otta­mas­sa vas­taa myös työhake­muk­sia. Aika hyvin hän on oppin­ut erot­ta­maan toi­sis­taan hake­muk­sen, jos­sa hak­i­ja halu­aa työ­paikan hake­muk­sista, jot­ka on tehty karenssin vält­tämisek­si. Sen takia tämä vaku­u­tusjär­jestelmämme toimii aika huonos­ti. Niin­pä pelisään­nöt pitäisi muut­taa sel­l­aisik­si, että toiv­ot­tu käyt­täy­tymi­nen on yksilölle myös kannattavaa.
      Toinen vai­h­toe­hto on työt­tömien vapaa-ajan “varas­t­a­mi­nen” Ruotsin tapaan (ter­mi Juhana Var­ti­ainen), muta se edel­lyt­täisi huo­mat­tavia lisäresursse­ja työvoima­hallinnolle, jot­ka siltä on säästet­ty pois.

      Vastaa

      1. Fun­da­men­taa­li­nen kysymys, siis, joka pitäisi ratkaista ennen tätä mar­gin­aaliv­eroas­t­enäp­päi­lyä on, voiko vaku­u­tusjär­jestelmä Suomen kult­tuuril­lises­sa kon­tek­stis­sa ylipään­sä toimia hyvin. Kyse ei (mielestäni) ole vain lisäresurs­seista, vain mon­es­ta muus­takin asiasta. 

         Ei ole ihan selvää, kyken­em­mekö “pohjo­is­maiseen” tai “Ruotsin” tapaan tai kenenkään muun tapaan — emme ole Ruot­si tai Yhdis­tyneet Kuningaskunnat.

         Jos vas­taus on, että “emme kykene”, niin sit­ten var­maan vaku­u­tusjär­jestelmä kan­nat­taa vetää alas ves­san­pön­töstä, ja tode­ta, että suo­ma­laises­sa kult­tuuris­sa ensisi­jainen vas­tuu yksilöi­den toimeen­tu­losta on yhteiskun­nal­la (tämän väitetään muuten ole­van perus­tus­lakimme ydin tältä osin). 

         Olisi helpom­paa miet­tiä sosi­aal­i­tur­van kokon­aisu­ud­is­tus­takin, jos tämä keskustelu fun­da­men­taa­li­nen keskustelu siitä mitä yhteiskun­tana moraalis­es­ti halu­amme olisi “käy­ty alta pois”.

         terv,
         jukka

      2. Ode: “Varsinkin kun on ollut jonkin aikaa työt­tömänä ja tot­tunut rajat­tomaan vapaa-aikaa, ei mielel­lään vai­h­da tätä taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­mat­tomaan työntekoon.”

         Onko tälle väit­teelle ole­mas­sa jotain todisteita?
         Ettei nyt sit­ten vain olisi saman­laista höt­töä kuin se, että osapäiväiset eivät halua täysipäiväisik­si, kos­ka ovat laiskoja?

         Onko meil­lä esim. tutkimus­ta siitä, kuin­ka moni ryhty­isi tekemään taloudel­lis­es­ti kan­nat­tam­a­ton­ta työtä, jos se olisi sel­l­aista työtä mitä asianomainen haluaisi?

         Entä mihin kohtaan vede­tään vii­va “kan­nat­ta­mat­to­muu­den” osalta?

      3. Toke
         ” Onko meil­lä esim. tutkimus­ta siitä, kuin­ka moni ryhty­isi tekemään taloudel­lis­es­ti kan­nat­tam­a­ton­ta työtä, jos se olisi sel­l­aista työtä mitä asianomainen haluaisi?”

         Onko meil­lä tutkimus­ta, että ihmiset tekevät taloudel­lis­es­ti kan­nat­tam­a­ton­ta työtä?

         Kuka halu­aisi tehdä osa-aikaista myyjän työtä, jos se ei taloudel­lis­es­ti kan­na­ta? Lähin­nä ne, jot­ka usko­vat pää­sevän­sä täysipäiväiseen työhön. Jos osa-aika­hom­maa on jo vuosia takana, suht oikea johtopäätös voisi olka, ettei tämä täl­lä parane. 

         Korkeak­oulute­tu­ille ensim­mäi­nen oman alan oikea työ­paik­ka on var­masti poikkeus tähän, kos­ka se toimii astinlautana.

      4. Sylt­ty: “Onko meil­lä tutkimus­ta, että ihmiset tekevät taloudel­lis­es­ti kan­nat­tam­a­ton­ta työtä?

         Kuka halu­aisi tehdä osa-aikaista myyjän työtä, jos se ei taloudel­lis­es­ti kan­na­ta? Lähin­nä ne, jot­ka usko­vat pää­sevän­sä täysipäiväiseen työhön. Jos osa-aika­hom­maa on jo vuosia takana, suht oikea johtopäätös voisi olka, ettei tämä täl­lä parane. 

         Korkeak­oulute­tu­ille ensim­mäi­nen oman alan oikea työ­paik­ka on var­masti poikkeus tähän, kos­ka se toimii astinlautana.”

         En jak­sa nyt guuglata, mut­ta meil­lä on paljon jär­jestö­työtä ja vapaae­htoistyötä, jos­ta ei hyödytä taloudel­lis­es­ti, mut­ta sitä tehdään todel­la paljon. Työt­tömien työl­listämishom­mi­akin tekee moni ihan vain sik­si, että on mukavem­paa, kun on jotain tekemistä.

         Juuri tuli myös ulos tutkimus, että 90% ei tek­isi nyky­istä hom­maansa, jos ei siitä taloudel­lis­es­ti hyö­ty­isi ts. jos ei olis pakko. Ker­too aika paljon suo­ma­lais­es­ta työelämästä.

         Kult­tuuri­alal­la on paljon töitä, joi­ta ei voi tehdä täysipäiväis­es­ti. Jol­loin täyspäiväi­nen työ tarkoit­taa sitä, ettei sit­ten tee niitä hommia.

         Ja sit­ten kausi­työn­tek­i­jät vaik­ka matkailus­sa ja esim. talvikun­nos­s­api­to; läm­min ja vähä­lu­mi­nen talvi, niin var­al­laolosta tien­aa varsin vähän ver­rat­tuna talvi­in, jol­loin koko ajan ylitöitä.

         Jos ja kun osit­tain tukien varas­sa asuvil­la se mar­gin­aaliprossa on 80–100%, niin voi tosi hyvin kysyä, mik­si tekevät töitä, mut­ta sitä, että tosi paljon tekevät, ei voi kiistää. Yks aspek­ti voinee olla, että amerikkalainen unel­ma toimii. Tosi moni uskoo ja halu­aa uskoa, että töitä tekemäl­lä oma tilanne voi muut­tua tai paran­tua. Eikö mei­dän talouden taan­tu­ma ole aika suurelta osin sitä, että usko tule­vaisu­u­teen on heiken­tynyt? Ainakin syn­tyvyy­dessä se lie­nee merkit­tävin aspekti.

   2. Toim­den­tu­lo­tuk­i­ti­las­tot ovat julk­isia. Kela julkaisee uudet tuoreet tilas­tot ker­ran kuus­sa. Toimeen­tuko­tuki­menot Suomen kansalaisille nimeno­maan eivät ole jostain syys­tä rake­toi­neet viime vuosi­na, vaik­ka leikkauk­sia on tehty. Toimeen­tu­lo­tuki­meno­jen kasvu on ollut suo­ras­taan häm­men­tävän vähäistä, kos­ka vaiku­tusarvioin­tien perus­teel­la lakimuu­tosten olisi pitänyt nos­taa toimeen­tu­lo­tuki­meno­ja jo merkit­tävästi, ja lisäk­si työt­tömyyskin on kas­vanut reilusti. 

      Ehkä kyse on vain viipeistä ja vuon­na 2025 toimeen­tu­lo­tuki­menoti­las­tois­sa lop­ul­ta tapah­tuu jotain isompaa?

      Vastaa

      1. Ettei olis niinkin yksinker­tainen matemaat­ti­nen ratkaisu, että tukea saa vain paljon vähem­män per saaja?

   3. juk­ka: “Mar­gin­aaliv­eroast­ei­den tui­jot­tamis­es­ta on Suomes­sa muo­dos­tunut vaar­alli­nen Slavoj Zizek ‑tyyp­pinen fetissi.”
      Tun­nen tyypin, mut­ta en tuo­ta fetissiä.
      Kertoisitko?

      Vastaa

   4. Se, että työn­teko on yksilön kannal­ta joskus kan­nat­tam­a­ton­ta liit­tyy osin siihen, miten suuri elin­ta­so ollaan valmi­ita hyväksymään ihmisille, jot­ka eivät tee töitä. Maail­ma ei ole mus­tavalkoinen, ja pitkäaikaistyöt­tömien joukos­sa on sekä traag­isia kohtaloi­ta että totaa­likieltäy­tyjiä — perus­tus­lain näkökul­mas­ta nämä ovat tietenkin molem­mat samaa porukkaa. Mut­ta kysymys on ennen kaikkea moraa­li­nen, ei tekninen. 

      En oikein ymmär­rä tätä point­tia juuri tässä yhtey­dessä: val­tio ei osaa lukea ajatuk­sia (vielä), joten mei­dän on vaikea ruo­tia täystyöt­tömien joukos­ta tarkoituk­sel­la työt­tömät niistä jot­ka ovat huonoa onneaan työt­töminä. Tietenkin tätä tehdään, mut­ta kuten kaik­ki tiedämme, se on löy­hä seula.

      Tukien nyky­ta­sol­la tuskin tarvit­see ottaa argu­ment­ti­na esi­in työtä tekemät­tömien elin­ta­soa: se ei ole kum­moinen. Vaik­ka esimerkik­si juuri pk-seudul­la asu­vien per­heel­lis­ten tukieu­rot voivat nous­ta näen­näisen suurik­si, har­val­la on varaa mak­saa niistä ‘las­ten har­ras­tuk­sia’. Kyl­lä ne saa kulumaan ihan oikeisi­in tarpeisi­in. Jos tämä tukiverkko lakkautet­taisi­in kokon­aan, niin seu­rauk­set olisi luul­tavasti yhteiskun­nal­lis­es­ti aika karmi­vat. Mil­laisen lap­su­u­den lap­silleen se yksin­huolta­ja pysty­isi tar­joa­maan jol­lain 1100€/kuussa palkkat­u­lol­la? Muis­tu­tan että yhteiskun­nan kannal­ta las­ten huolta­jat tekevät erit­täin tärkeää ja tuot­tavaa työtä.

      En myöskään ymmär­rä ‘vaku­u­tusjär­jestelmää’ tässä yhtey­dessä. Mil­lainen se olisi?

      Vastaa

7. Aivan vihovi­imeinen aja­tus on tuon 150 euron suo­jao­su­u­den pois­t­a­mi­nen toimeen­tu­lotues­ta. Tämän jäl­keen toimeen­tu­lotuen saa­jan ei kan­na­ta enää ottaa vas­taan lainkaan töitä. Mon­et osatyökykyiset ovat esim. lääkeku­lu­jen takia pakotet­tu­ja tur­vau­tu­maan toimeentulotukeen.

   Se yksi tai kak­si työpäivää kuukaudessa minkä tuos­sa pystyy tekemään, ei ole kokon­aisu­u­den tai työl­lisyysas­teen kannal­ta mitenkään merkit­tävää, mut­ta henkilöko­htais­es­ti tuol­laisel­la sum­mal­la on todel­la paljon merk­i­tys­tä tuen­saa­jalle, ja tuo on niitä har­vo­ja tapo­ja joil­la toimeen­tu­lotuen saa­ja voi oikeasti paran­taa taloudel­lista asemaansa.

   Kait tässä sit­ten syn­tyy aika laa­jat pimeät työ­markki­nat. Har­maan talouden tor­jun­nas­ta jo leikat­ti­in… Ehkä tämä on hal­li­tuk­sen tarkoituskin.

   Vastaa

   1. Tässä mieti­tyt­tää myös yhdis­telmä, jos­sa peru­sosaa leikataan 40 % ja on voimas­sa tuo käytän­tö. Täl­löin yksilö ei voi paran­taa tilan­net­taan tekemäl­lä muu­ta­maa työvuoroa, joil­la saa 150 euroa tuon leikatun peru­sosan päälle.

      Vastaa

8. Ara-sys­teemin uudet tulo­ra­ja syn­nyt­tää jo nyt koko ajan pakol­lisia työ­tu­lon­sa alen­ta­jia, jot­ta asum­i­nen per­heis­sä ara-asun­nois­sa edelleen mah­dol­lis­tuu. Tämä on kan­nustin­loukko jos mikä. 

   Samal­la putoa­vat yhteiskun­nan vero­tuo­tot ja kokon­aistyö­tun­nit ja kaipa tuottavuuskin.
   Tietääkö hal­li­tus edes mitä meni tekemään? 

   Per­suille ja kokoomuk­selle tässä syy yhteyk­sien tajua­mat­to­muudessa, ei tämä muuten seli­ty, tärkein­tä saa­da per­in­teis­es­ti hyvin työl­listyneet ja asum­is­tukea koskaan naut­ti­mat­tomat kan­ta­suo­ma­laiset ulos ara-asun­noista tai puolipäivätöi­hin??? Really?
   Se on kuitenkin jos­sakin mitas­sa seuraus.
   Oppo­si­tio ei ole saamieni tieto­jeni mukaan tästä kuitenkaan huolestunut. Pitänyt jankut­taa muusta.

   Vastaa

   1. Vapaiden markki­noiden ja aran hin­nat ovat pari vuot­ta läh­estyneet toisi­aan, ja tuo kan­nustin­loukku on sen joh­dos­ta kutis­tunut olen­nais­es­ti. Ara-kohteis­sa on tehty vuokranko­ro­tuk­set joka vuosi viime vuode­tkin, yksi­tyisel­lä puolel­la reaaliset vuokrata­sot ovat kutis­tuneet viime vuosi­na sen jäl­keen, kun toimeen­tu­lotuen asum­is­menonor­mit joitain vuosia sit­ten jäädytet­ti­in. Sen jäl­keen Suomen vuokrata­so on nous­sut EU:n liki hitain­ta vauhtia.

      Vastaa

      1. Eikö TTT:n asum­is­menonor­mit jäädytet­ty vas­ta viime vuodelle?

         Jos aiem­min, niin lai­tatko linkin päätökseen?

9. Asian filosofinen puoli taas mielestäni on sel­l­ainen että jokaisen inhimilli­nen on velvol­lisu­us on työsken­nel­lä ja osal­lis­tua yhteiskun­taan. Ain­oa syy mik­si kir­joit­telemme netis­sä emmekä ole pimeässä luo­las­sa palele­mas­sa on se, että esi-isämme eivät ole tyy­tyneet kur­ju­u­teen vaan itse tehneet asialle jotain. Meil­lä on tämä sama velvol­lisu­us tule­via sukupolvia kohtaan kun emme itse sieltä luo­las­ta ole aloit­ta­neet. Oleiluy­hteiskun­nan luomi­nen on virhe, joka estää ihmisiä kas­va­mas­ta aikuisiksi

   Vastaa

   1. Oleiluy­hteiskun­taa ei tarvitse syn­nyt­tää, se syn­tyy ihan itsestään.

      Ensi vuosikymme­nen aikana katoaa val­taosa keskilu­okan töistä, kos­ka AI ja robotisaatio.

      Joka sit­ten pakot­taa vih­doin muut­ta­maan vero­tuk­sen täysin päälaelleen ja uno­htaa puheet “työn pyhyydestä”.

      Mitä aiem­min hyväksyy väistämät­tömän tule­vaisu­u­den, sitä parem­min siihen pystyy reagoimaan.

      Vastaa

10. Niin, kumpaa kan­nus­taakaan enem­män vaik­ka 100 tai 500€ lisä­tien­esti, henkilöä joka on tuloast­eikon alapäässä vai henkilöä joka on sen yläpäässä?

    Siitä voi sit­ten miet­tiä omia kan­nustin­loukku­te­o­ri­oitaan ja sitä kuin­ka paljon niis­sä on järkeä. Ja kuin­ka loogisia ne ovat, vaiko sit­tenkin vain ideologista.

    Vastaa

11. Ihmeelli­nen väite että pieni­palkkaista työtä ei kan­na­ta tehdä kos­ka tulota­so ei nouse. Kyl­lä työ­nan­ta­jat tajua­vat että hei­dän täy­tyy mak­saa palkko­ja joil­la saa­vat työn­tek­i­jöitä. Lisäk­si noi­ta töitä TEHDÄÄN. Ja paljon.

    Vastaa

12. Ode: “Erikoista on, että hal­li­tus kat­soi viisaak­si heiken­tää myös pieni­palkkaisen kokoaikatyön kan­nat­tavu­ut­ta suh­teessa toimeen­tu­lo­tu­keen, eikä edes ihan vähän.”

    Kuinka­han paljon meil­lä on kokoaikatyötä teke­viä, jot­ka saa­vat TTT:ea?
    Olet­taisin tuon häviävän pienek­si joukoksi.
    Jol­loin taas TTT:n suo­jao­su­u­den pois­ton voisi nähdä yri­tyk­sek­si pois­taa rusi­noiden nouk­in­taa, jon­ka kuvitel­laan ole­van moraalis­es­ti ja aat­teel­lis­es­ti väärin.

    Vastaa

    1. Kokoaikatyön heiken­nys suh­teessa toimeen­tu­lo­tu­keen tehti­in leikkaa­mal­la asum­is­tukea., ei tietenkään toimeentulotukea.

       Vastaa

13. Olen alka­nut viiden henkilön vähä­tu­loisen henkilön kohdal­la mak­saa pienistä töistä kor­vaus­ta käteisel­lä kouraan aiem­man palka­n­mak­sun sijaan. Nyt ymmär­rän syyn, liit­tyy näi­hin suo­jaosien pois­toon. Työt ovat kiin­teistön pikku töis­sä tääl­lä maaseudul­la. Ongel­ma ratkaistu! En vali­ta, mut­ta eihän tämä järkevää ole.

    Vastaa

14. Luulen, että kansalta riit­tää aika huonos­ti hyväksyn­tää sille, että OrpoP­urra vei For­tu­min tulok­sen ja vero­tuk­sen toiseen eu-maahan. 

    Vaik­ka niin­hän se hal­li­tus on toimin­ut koko ajan. Rahat suomes­ta ulko­maille ja por­vari hyö­tyy. Kur­ju­ut­ta kansalle, niin per­su­jen kan­na­tus nousee. 

    Pet­tämätön logiikka.

    Vastaa

15. Asum­is­tu­keen tuli vuo­den alus­ta var­al­lisu­us­ra­ja. Se leikkaa asum­is­tukea alka­en 10000 eurosta ja lakkaut­taa sen 50000 euron kohdal­la. Tarkoit­taa, että jokainen var­al­lisu­usalara­jan ylit­tävä 400 euroa leikkaa asum­isukea yhden pros­entin. Esimerkik­si 400 euroa säästö­pos­su­un leikkaa 400 euron asum­is­tukea vuodessa 48 euroa, joka on sama kuin 12% arvon dilu­toin­ti 400 euron säästölle. Jos on aiko­mus säästää omis­tus- tai asum­isoikeusasun­toon pitem­män aikaa, niin vuo­tu­inen dilu­toin­ti on raskas taak­ka. Var­al­lisu­u­den tuot­to ote­taan myös huomioon asum­istues­sa tulona, joka käytän­nössä leikkaa tuo­ton hyvin pienek­si tai tekee sijoit­tamisen riskin takia täysin kan­nat­ta­mat­tomak­si. Asum­istues­sa ote­taan lisäk­si huomioon sijoituk­sen tuo­tot ilman, että tap­pi­oi­ta voisi vähen­tää voitoista. Suomek­si san­ot­tuna, jos veikkaa kah­ta hevos­ta ja toinen voit­taa ja toinen häviää, mut­ta lop­putu­los on plus-miin­u­us-nol­la, niin asum­istues­sa mii­nus uno­hde­taan ja plus kat­so­taan tulok­si. Sijoi­tusten voitot on tietenkin sivu­seik­ka var­al­lisu­us­ra­jan kanssa, kos­ka 12% dilu­toin­ti vuodessa on paljon suurem­pi kuin tuo­tot nor­maaleista sijoituk­sista. Työhön liit­tyvä kan­nustin­loukku ei ole ain­oa pinne vähä­varaiselle, kos­ka säästämi­nenkään ei ole enää kan­nat­tavaa asumistuella.

    Vastaa