Jens Stoltenberg: vahtivuoroni

Jens Stoltenberg: vahtivuoroni

Kuun­telin Jens Stoltenber­gin Nato-ajan muis­tel­mat. Kir­ja on selkäesti kir­joitet­tu ja sopii sik­si hyvin kuun­neltavak­si. Minä opin paljon uut­ta tästä kir­jas­ta. Suosit­te­len lämpimästi.

Kir­joit­ta­ja ei mitenkään peit­tele, että osal­lis­tui nuoru­udessaan mie­lenosoituk­si­in euro-ohjuk­sia vas­taan ja oli muutenkin pesunkestävä pasi­fisti. Peruste­lut mie­len­muu­tok­selle ovat kir­jan vah­vaa sanomaa.

On hienoa, että kir­joit­ta­ja avaa kulissien takaisia keskustelu­ja. Tosin en voi tietää, mitä jäi ker­tomat­ta. Joka tapauk­ses­sa joku voi pahoit­taa tästä mie­len­sä ja syyt­tää luot­ta­muk­sel­lis­ten keskustelu­jen julkistamisesta.

Trump kesto-ongelmana

Yksi mie­len­sä pahoit­ta­jista saat­taa olla Don­ald Trump, jos­ta piir­tyi kir­jas­sa aika kauhea kuva. Siinä Stoltenberg ei ker­ro niinkään omia mielip­iteitään, ker­too vain mitä Trump mil­loinkin sanoi. Hän panee myös Trumpin avus­ta­jat ker­tomaan, miten kauhea hei­dän päämiehen­sä on.

Kyse oli siis Trumpin ensim­mäis­es­tä kaud­es­ta, jollin hän oli kahdek­san vuot­ta nuorem­pi eikä läh­eskään niin demen­toitunut kuin nyt.

Stoltenberg jou­tui käsit­telemään Trumpia silkki­han­sikkain, kos­ka tämä uhkasi koko ajan viedä maansa Natos­ta ja jät­tää Euroopan maan pulaan. Vähän mietin, mitä nykyi­nen pääsi­h­teeri Mark Rutte pitää kir­jas­ta. Aikä paljon tämäkin on joutunut Trumpin edessä kiemurtele­maan eikä kir­ja mitenkään helpota hänen taakkaansa..

Tois­tu­vasti kir­jas­sa Trump vaati Stoltenber­gia korosta­maan, että Naton euroop­palais­ten jäsen­maid­en puo­lus­tus­bud­jet­tien nos­t­a­mi­nen on hänen ansiotaan.

Sinän­sä ymmär­rän Yhdys­val­tain kan­nan siitä, että Euroop­pa loisii vapaa­matkus­ta­jana USA:n sateen­var­jon alla. Toisaal­ta Trump pyytää nyt kon­gres­sil­ta 200 mil­jar­dia dol­lar­ia Iranin sotaan, mikä on paljon enem­män kuin maa on käyt­tänyt Ukrainan aut­tamiseen neljän vuo­den aikana.

Afganistanilaiset petettiin

Stoltenberg esit­tää selkeän harmin­sa siitä, että Afgan­istanista lähdet­ti­in niin kaoot­tis­es­ti ja jätet­ti­in län­si­mai­ta aut­ta­neet afgan­istani­laiset Tal­iban­in käsi­in. Väärin se oli, mut­ta mitä olisi voitu tehdä? Aut­taa use­ampi Tale­ba­nia vas­taan toimin­ut tur­vaan pois maasta?

USA:n ydinasesuoja

Moni on kom­men­toin­ut Trumpin uhkailua vetää maansa Natos­ta sanom­al­la, että se olisi vain hyvä. Euroop­pa pystyy kyl­lä puo­lus­ta­maan itseään.  Taval­li­sis­sa aseis­sa ehkä, mut­ta ei ydi­na­seis­sa. Ilman USA:n anta­maa ydi­nas­esuo­jaa olisi paljon toden­näköisem­pää, että Venäjä käyt­tää ydi­na­sei­ta Ukrainassa.

Ydi­naseet ovat sinän­sä vaar­alli­nen asia, mut­ta vaar­al­lis­in­ta niis­sä on epä­tas­apaino. Maail­mas­sa on ydi­na­sei­ta käytet­ty vain kak­si ker­taa. Se tapah­tui sil­loin, kun vain yhdel­lä maal­la oli ydi­nase eikä sen tarvin­nut pelätä vastaiskua.

Ilmankos tässä rin­ta­mal­la on Euroopas­sa kaiken maail­man aktivi­teet­te­ja. Riip­pu­vu­ud­es­ta Yhdys­val­toi­hin halu­a­vat vähän kaik­ki eroon.

16 vastausta artikkeliin “Jens Stoltenberg: vahtivuoroni”

  1. “Sinän­sä ymmär­rän Yhdys­val­tain kan­nan siitä, että Euroop­pa loisii vapaa­matkus­ta­jana USA:n sateen­var­jon alla.”. Minäkin ymmär­rän, Eisen­how­erista asti USA on pyytänyt Euroop­paa vahvis­ta­maan itseään. Oba­ma haukkui Euroopan vapaa­matkus­ta­jak­si. Trump I vaati Venäjä ener­gia­ri­ip­pu­vu­u­den katkaisemista. Pysy­imme tiukkana ja jatkoimme kaa­suputkien rak­en­tamista. Tilanne nyt 2026 on edelleen muut­tuma­ton: Euroop­pa lupasi 5% puo­lus­tuk­seen. Trump pääsi rehen­telemään että hän sai muu­tok­sen aikaan Euroopas­sa, mut­ta tosi­a­sis­sa taisimme pui­jasimme USAa, jälleen ker­ran. Tämä pal­jas­tuu kun kuun­telee Euroopan poli­itikko­ja, kuin­ka he ylpeilevät sil­lä että sai­vat pitkän siir­tymäa­jan vuo­teen 2035 ja sil­lä että 1.5%-yks tuos­ta 5%:sta on itseasi­as­sa muu­ta kuin puo­lus­tus­menoa. Jos Euroop­pa halu­aisi panos­taa itse puo­lus­tuk­seen­sa, poli­itikot ylpeil­i­sivät päin­vas­taisil­la asioil­la eli sil­lä kuin­ka nopeasti panos­tuk­set nou­se­vat ja kuin­ka panos­tuk­set ovat nimeno­maan kovaan puolustukseen.

    1. Kyl­lähän peli on pelat­tu. Ydi­naseen käytöstä on tul­lut uusi tak­ti­nen nor­maali. Aja­tus menee että käytetään ydi­naset­ta ja ydi­nas­esuo­jista rau­nioille nousee selvin­neitä ihmisiä jot­ka sit­ten kor­jaa­vat sote-jär­jestelmää ja jatka­vat fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käyt­töä autois­saan rau­nioiden keskel­lä. Mekin luulemme selviämme ydinasesodasta.

    2. Self-help kir­jail­i­ja Mac­chi­avel­li kom­men­toi aihet­ta teok­ses­sansa “Ruhti­nas”:

      “Lisäk­si tulee ruhti­naan, joka val­taa moi­sen vierasperäisen alueen, aset­tua sen heikom­pi­en naa­purien pääk­si ja suo­jeli­jak­si, samal­la kun hän koet­taa heikon­taa mah­tavimpia niistä. Ennen kaikkea on hänen varot­ta­va, ettei vaan joku yhtä mah­ta­va muukalainen kuin hän itse pää­sisi tunkeu­tu­maan maahan.

      Niin­pä val­loit­ta­ja hel­posti voit­taakin puolelleen nuo pikku­val­tiot, sil­lä ne kaik­ki heti vapaaehtoisesti
      yhtyvät hänen uuteen val­tioon­sa. Hänen on vain varot­ta­va, etteivät ne pääse liian mah­taviksi ja vaiku­tus­val­taisik­si, ja hel­posti hän voikin sotaväel­lään ja niiden oma­l­la avul­la masen­taa niistä mah­tavim­mat, jäädäk­seen sit­ten yksin asianomaisen maan val­ti­aak­si. Se, joka ei ymmär­rä näin menetel­lä, kadot­taa pian val­loituk­sen­sa ja on ali­tuises­sa ahdin­gos­sa ja pulas­sa senkin ajan, minkä se on hänen hallussaan.”

      https://www.gutenberg.org/cache/epub/45472/pg45472.txt

      USA:ssa selvästikin joku oli lukenut teok­sen, mut­ta osaami­nen ei siir­tynyt uusim­malle kauneuskil­pailun voit­ta­neelle ruhti­naalle. Euroopan puo­lus­tus on ollut mah­ta­va vipu ja pehmeän val­lankäytön väline, mut­ta se on edis­tynyt val­lankäytön väline, joka tarvit­see käyt­täjän, joka osaa pela­ta vähin­tään kak­si­u­lot­teista shakkia, ei yksi­u­lot­teista risti­nol­laa itseän­sä vas­taan, häviten.

      1. Eipä siinä mitään. Käykää tuo sota (itse asun 8000 km päässä) 🙂

  2. Kylmän sodan aikaan ydi­na­sei­den uhkaa koko maail­malle analysoi aikaansa parhaat ajat­teli­jat. Tun­netusti matemaat­ti­nen peli­teo­ria kehitet­ti­in ydin­so­dan strate­gian analysoin­tia varten. Yksi lop­putulemista näistä ana­lyy­seista oli, että ydi­na­sei­den lev­iämi­nen pitää pysäyt­tää, kos­ka mitä use­am­mal­la tahol­la ydi­nase on, sitä toden­näköisem­pää on, että sitä käytetään. Ja ydi­na­sei­den käyt­töön liit­tyy aina vas­taisku­jen vuok­si mah­dol­lisu­us koko maail­man tuhosta.

    Tästä näkökul­mas­ta yksi Naton keskeisiä hyö­tyjä (ellei se ollut jopa tavoit­teena. En tiedä kun en Naton his­to­ri­aa juuri tunne) on, että ydi­naseet voidaan pitää vain yhden maan (Yhdys­val­to­jen) hal­lus­sa, samal­la kuitenkin suo­jat­en joukkoa mui­ta mai­ta ulkop­uolis­ten maid­en (Neu­vos­toli­iton) ydiniskuil­ta. Tästä jär­jestelystä hyö­tyy ihan jokainen ihmi­nen maail­mas­sa, Yhdys­val­lat ja Venäjä mukaan­lukien, sitä kaut­ta, että se vähen­tää maail­man­laa­juisen ydin­tuhon mahdollisuutta.

    Val­ta Yhdys­val­lois­sa näyt­tää siir­tyneen sivistymät­tömille pölvästeille, jot­ka eivät tunne his­to­ri­aa, eivätkä ymmär­rä ydin­so­dan peli­te­o­reet­tista puol­ta (vaik­ka toiv­ot­tavasti joku sen on heille selit­tänyt). Mitään muu­ta seli­tys­tä Naton purkamiselle ei voi olla.

  3. Tuskin Trump tuos­ta kir­jas­ta mieltään pahoit­taa, kos­ka hän ei tiet­tävästi kir­jo­ja lue. Hyvin vähän kai mitään muutakaan.

  4. 70-luvul­la, kun kil­pavarustelu oli paisunut järkyt­tävi­in mit­toi­hin­sa, saimme infor­maa­tio­ta tilanteesta tv ruudun ja sanomale­htien väl­i­tyk­sel­lä. Siedet­tävän tuhon aste ja niin edelleen. Näin paina­jaisia, jot­ka tois­tu­i­v­at unen omaisel­la sokai­se­val­la välähdyk­sel­lä kotikaupunk­i­ni keskus­tas­sa. Minä kat­soin sitä yhä uud­estaan ikku­nas­tani. Se oli ahdis­ta­va tunne joka ker­ta. Kat­soa miten elämä lop­puu. Ja olla läs­nä siinä itse. Enkä voin­ut sille sil­loin mitään. Unet lop­pui­v­at vuosia myöhem­min. Nytkään en niitä näe. Mietin nyt, että nuoru­us on herkem­pää aikaa. Tosin, sama nap­pi, sama uhka ei ole muut­tunut. Nyt tänään 70-vuo­ti­aana en odota muu­ta kuin aamun saras­tus­ta kesäisin mus­taras­taan laulu­un. Me elämme. 

    Päivi Räsäselle terkku­ja. Kyl­lä het­eroi­ta maail­mas­sa riit­tää. Tiedän, että hän­tä kiehtoo saa­da toimin­nal­laan jonkin­lainen poli­it­ti­nen pyhä julis­tus. Usko on vaan niin olemat­toman ohut lan­ka todel­lisu­udessa. Hänen vaikea lopet­taa ollessaan arvostet­tu par­la­men­tikko ja men­tyään jo niin pitkälle. Anna ihmis­ten elää tun­te­musten­sa kanssa Päivi.

    1. Itse näin noi­ta samo­ja unia/näkyjä yöl­lä 1970-luvun lop­ul­la ollessani myöhäis­tei­ni. Joskus ne oli­vat öisiä ukkos­myrskyjä. Mut­ta tuol­loin kuten nytkin peri­aat­teessa täysin mahdollisia.

  5. Mie­lenki­in­nol­la jään odot­ta­maan kysytäänkö medi­as­ta kun­nol­la lainkaan val­tio­jo­hdol­ta onko ole­mas­sa salainen lupa Suomen ilmati­lan käyt­tämiselle Ukrainan iskuis­sa Venäjälle. 

    Jos ei kysytä,kunnolla, ja tutki­ta, olem­meko kyl­lä kri­i­sis­sä. Tois­taisek­si­han menee heit­tämäl­lä läpi seli­tys että koko hom­ma aiheu­tui elek­tro­n­is­es­ta häirinnästä. 

    Kart­taan kat­so­ma­l­la on jo pitkään tul­lut mieleen että lentävätkö todel­lakin kaik­ki droonit Venäjälle Venäjän ilmati­las­sa, jos­sa ne on torjuttavissa. 

    Miten tämä asia selvitetään on nyt erään­lainen koe­pon­nis­tus Suomen ase­malle. Ja medi­al­la myös. 

    Ukrainan iskut sinän­sä Venäjän ener­giaan ovat täysin oikeutet­tu­ja ja hyväksyt­täviä sota­toimia, mut­ta Suomen ilmati­la on kokon­aan eri asia.
    Toivon sydämestäni ettei val­tio­jo­htomme ole hak­sah­tanut. Mut­ta se pitää selvittää.

    1. Kart­taa kat­so­ma­l­la näkee miten Ukrainan droonit lentävät tuhan­sia kilo­me­tre­jä keskel­lä Venäjää ole­vi­in kohteisi­in. Tästä on vuosien var­rel­la syn­tynyt mee­mi Venäjän puolel­la: Mitä ilma­tor­jun­ta tekee?

      Putinin trol­lien maail­manseli­tys tietysti on että droonit lentävät muiden maid­en kaut­ta, vaik­ka itse asi­as­sa eri­laisia ilmahä­ly­tyk­siä on Venäjäl­lä annet­tu pitkin droonien lentoreittejä.

      Suo­mi voisi kyl­lä jotain itään ja kaakkoon suun­nat­tu­ja lentoma­jakoi­ta asen­taa, jos vaik­ka aut­taisi droone­ja pysymään Venäjän puolella.

      1. En kyl­lä ymmär­rä mik­si pitäisi olla Putinin trol­li, jos halu­aa olla var­ma siitä, että Suomen ilmati­laa puo­lus­te­taan kaikin toimin ja voimin, sil­lä juuri sehän ne trol­li­a­jatuk­set ampuu alas, kun tieto on var­maa ja aivoimesti kysyttyä. 

        Läh­den siitä että var­ma se on nyt tässä cases­sa, mut­ta kos­ka emme ole putin­lan­dia, kansalainen saa kysyä, ajatel­la, vaa­tia läpinäkyvyyttä. 

        Jos alamme sel­l­aista säikkyä, mainit­se­masi Putin on päässyt yhteen tavoit­teeseen­sa: epäilemään luon­nol­lisia kansalaisoikeuk­si­amme län­tisessä demokraat­tises­sa maassa.

      2. Vielä pari viikkoa sit­ten vaku­utet­ti­in että me havait­semme kaik­ki droonit hel­posti ja tor­jumme ne. Nyt niitä tip­puu Itä-Suomen met­si­in ja pihoi­hin, ja puo­lus­tusvoimat etsii niitä kansalaishavain­to­jen avul­la. Josko vaik­ka räjähtivät.

        Mikäs siinä.

      3. Harki­mo puhuu ter­vet­tä järkeä, siteer­aus Iltale­hdessä 2.4. :

        ” – Ukrainan sota on kestänyt yli neljä vuot­ta ja sitä käy­dään yhä enem­män drooneil­la, mut­ta tun­tuu siltä, ettei Suomes­sa ole opit­tu asi­as­ta yhtään mitään. Viikon­lop­puna alka­neet droonien putoamiset syvälle Suomen man­tereelle ovat viimeinen herä­tys. Meil­lä ei kyl­lä ole toimin­ut yhtään mikään. Ei toimin­ut valvon­ta, ei toimin­ut tor­jun­ta, ei toimin­ut joht­a­mi­nen, ei toimin­ut vira­nomais­ten väli­nen yhteistyö eikä sitä kaut­ta tiedot­ta­mi­nen kansalaisille, Harki­mo sättii.
        – Ja nyt sit­ten vira­nomaiset juok­se­vat risuka­so­ja polt­tavien perässä, Harki­mo jatkaa ja viit­taa siihen, että Parikkalan uusi drooniepäi­ly pal­jas­tuikin roskien poltoksi.
        – Kyl­lä nämä tapah­tu­mat jät­tivät suo­ma­laisille ilmaan paljon avoimia ja aiheel­lisia kysymyk­siä. Mik­si näitä droone­ja ei ammut­tu alas jo meren pääl­lä? Olisiko tul­lut mitään varoi­tus­ta, jos ne oli­si­vat lentäneet kohti kaupunkia? Kuin­ka mon­ta niitä on oikeasti pudon­nut Suomeen, Harki­mo kysyy. ”

        Onko Harki­mo nyt sit­ten putintrolli?!

        Ei ole, vaan aivan päin­vas­toin. Jotain rajaa vapaan ajat­telun ja vapaan kyse­lyn epäilemiseen vapaas­sa Suomen maas­sa. Jo pidem­män aikaan maas­to­housutet­tu henk­i­nen ilmapi­iri joka on hyvin epä­suo­ma­laista ja hyvin epäeu­roop­palaista on alka­nut tul­la tien­sä päähän. Me puo­lus­tamme tässä maas­sa Putinia vas­taan vapaut­tamme emmekä oma­toimista kansalais­suo­jeluskun­ta­laisu­ut­ta ja ajat­telun vah­timista, joka ainakin min­un nenässäni tuok­suu idältä, ei länneltä.

      4. Harki­mo ei tuon lain­auk­sen perus­teel­la puhunut salai­sista sopimuk­sista miten Ukrainan droonit lentäi­sivät Suomen kaut­ta Venäjälle.
        Harki­mo kyl­lä toi esille per­in­teisen ris­tiri­idan val­tio­val­lan puhei­den ja teko­jen välillä.
        Mut­ta ei droonit Suomeen vält­tämät­tä meren yli lentäneet, miten ne meren yllä olisi ammut­tu alas? Eikä ainakaan vielä olla tilanteessa mis­sä joka puskan alla kytät­täisi­in 24/7 drooniväijyssä.

  6. Tänään drone lensi etelä-kar­jalaan ja räjähti Luumäellä. 

    Vira­nomaiset etsivät Etelä-Kar­jalaa ja ker­to­vat, että näkivät yhden dro­nen kou­volas­sa ja tietävät, että toinen on kou­volas­ta itään. Eivät tiedä mis­tä tuli ja mihin oli menos­sa. Kuitenkin räjähti, mut­ta sitäkään ne ei tiedä. 

    No, onnek­si löy­sivät toisen dro­nen, niin voi tode­ta, että jotain ilmailuhar­ras­tus­ta tääl­lä sen­tään noil­la hor­neteil­la tehdään

  7. Trump on tosi­aan osoit­tanut muulle maail­malle, ettei USA:han voi luot­taa. Enää.
    Ja tuo­ta luot­ta­mus­ta ei saa­da koskaan takaisin tai ainakin se kestää hyvin pitkään.

    Vähän vas­taavia asioi­ta on val­tion­ve­lan­pelko, sitä ei suo­ma­lai­sista saa nyt enää pois sukupolviin.
    Eikä auta mitä talousvi­isaat asi­as­ta veisaa­vat. Kokka­reet veti niin syvältä ali­ta­jun­nan syövereistä narua, ettei sitä tiedet­ty edes olevan.

    Ja sit­ten asun­tosi­joit­ta­mi­nen, sen piti olla täysin riskitön­tä puuhaa, kunnes sit­ten ei ollutkaan. Ja nyt se osa kansaa, joka omis­taa asun­to­ja, opet­telee elämään sen kanssa, että jatkos­sa pitääkin sijoit­taa kohteisi­in, jois­sa on riskiä. Kos­ka sen riskit­tömim­mänkin kohteen riskit lauke­si. Ja oikeas­t­aan ilman syytä.
    Voiko syytä sit­ten kuvail­la lumi­pal­loe­fek­tik­si vai perhosefektiksi?
    Talous viritet­ty niin kireälle, että 2%:n nimel­lisko­rko, vaik­ka reaa­liko­rko on negati­ivi­nen, kaataa maan talouden?
    Asun­to­jen ylläpi­to on 20% liian kallista, asun­to­jen hin­nat (kos­ka vuokrata­so) 20% liian alhaisia, jot­ta tuot­taisi­vat. Uusien asun­to­jen hin­nat 20% liian korkei­ta, jot­ta kukaan viit­tis ostaa.
    Ja oikeas­t­aan mihinkään noista ei tulos­sa muu­tos­ta muuten kuin vuosikym­menten asun­top­u­lan aikaansaan­nin avulla.
    Asun­to­jen tuot­tavu­us rom­ahti, mut­ta _asumisen_ tuot­tavu­us rake­toi: asu­taan seu­raa­vat vuosikymmenet yhä tehokkaam­min eli ahtaam­min. Luon­to kiit­tää (ei siis ihmisen luonto).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.