Oikeistopopulismin nousu 2: on opittu vetoamaan myös vähemmän fiksuihin

Nyt astun tietois­es­ti heikolle jäälle. 

Tieteel­lisessä päät­telyssä ei pidä esit­tää tote­na mutu­un perus­tu­via väit­teitä. Kuitenkin hypo­teesien aset­ta­mi­nen on osa tieteel­listä päät­te­lyä. Niitä voi sit­ten ver­i­fioi­da ja fal­si­fioi­da. Ilman hypo­teese­ja mikään ei etene.

Seu­raa­vat kir­joituk­set ovat lähin­nä hypo­teesien aset­telua. Keskustelun poh­jak­si siis. Ehkäpä joku innos­tuu jopa tutki­maan hypo­teese­ja jopa tieteellisesti.

= = = =

Demokra­ti­aa vas­tustet­ti­in aikanaan sanom­al­la, että val­ti­ol­liset asi­at ovat taval­lisille kansalaisille liian mon­imutkaisia asioi­ta. Toki etuoikeutet­tui­hin luokki­in kuu­lu­vat oli­vat huolis­saan myös omas­ta ase­mas­taan. Suomen eduskun­taan tuli aluk­si paljon määräen­em­mistösään­nök­siä tur­vaa­maan, ettei kansan köy­hä enem­mistö pysty kon­fiskoimaan varakkaiden raho­ja. Mon­es­sa maas­sa ratkaisu oli kak­sika­marises­sa parlamentissa.

Nämä huo­let oli­vat aivan vääriä. Vaik­ka kansalai­sista peräti puo­let on medi­aa­nia tyh­mem­piä, kansa val­it­si johta­jik­seen erit­täin päte­viä ihmisiä, paljon fik­sumpia kuin vaikka­pa aateliset keskimäärin. Suurin osa suo­ma­lai­sista mieskansane­dus­ta­jista on suorit­tanut armei­jan palikkat­estin. Val­taosa kuu­luu älykkyy­deltään ylimpään desi­ili­in. Joku voisi sanoa, että demokra­tia toimii huonos­ti, mut­ta demokra­ti­aan kohdis­tuneet pelot ainakin osoit­tau­tu­i­v­at tältä osin väärik­si. Onpa vaa­dit­tu kansane­dus­ta­jien val­it­semista arval­la, jot­ta myös kansane­dus­ta­jista puo­let olisi keskimääräistä tyh­mem­piä. Jat­ka lukemista “Oikeistopop­ulis­min nousu 2: on opit­tu vetoa­maan myös vähem­män fiksuihin”

Liberaali länsimainen sivistys vetäytyy kaupunkeihin

Anti-intellek­tu­aa­li­nen oikeis­to val­tasi nyt Yhdys­val­lat. Tämä on osa pitkää kehi­tys­tä, eikä se tähän lopu. Unkari, Turk­ki, Italia ja Venäjä on jo menetet­ty, ja oikeas­t­aan myös Suo­mi, vaik­ka min­un onkin sitä vähän vaikea tun­nus­taa. Tosin nyky­hal­li­tuk­sen val­taan äänestäneet näyt­tävät alka­neen kat­ua. Seu­raa­vana vuorossa saat­ta­vat olla Sak­sa, Ran­s­ka ja Hol­lan­ti. Bri­tann­ian sor­tu­mista pidät­telee vain oikeis­ton hajoami­nen, mikä on sille kak­sipuolue­jär­jestelmässä tuhoisaa. Vaik­ka Labour sai murskavoiton par­la­ment­ti­vaaleis­sa, puolueen kan­na­tus ei san­ot­tavasti nous­sut. Oikeis­ton äänet vain hajosivat.

Kir­joi­tan jos­sain seu­raavas­sa postauk­ses­sa, mis­tä tämä johtuu. Nyt halu­an vain sanoa, että vaik­ka val­tioiden tasol­la menee huonos­ti, kaupungeis­sa on toivoa. Jat­ka lukemista “Lib­er­aali län­si­mainen sivistys vetäy­tyy kaupunkeihin”

Logiikka Trumpin protektionismin takana?

Pres­i­dent­ti Trumpin out­oon talous­poli­it­tiseen pro­tek­tion­is­mi­in on etsit­ty syitä hänen huonos­ta kansan­talouden osaamis­es­taan. Ikään kuin mies ei ymmärtäisi, kuin­ka val­tavia taloudel­lisia tap­pi­oi­ta pro­tek­tion­is­mi tuot­taa maail­man­taloudelle ja Yhdys­val­loille itselleen.

On yleen­sä aika huono seli­tys, että val­tion­jo­hta­jan kum­malli­nen käyt­täy­tymi­nen johtuu hänen tyh­myy­destään. Jospa asia vain näyt­tää amerikkalaisen kon­ser­vati­ivisen oikeis­ton silmis­sä erilaiselta.

Yhdys­val­loista on san­ot­tu, että maa koos­t­uu val­ta­van rikkaista ja edis­tyneistä suurkaupungeista, joiden väliset alueet ovat kehi­tys­maa­ta. Kansan ja eri­tyis­es­ti aluei­den jakau­tu­mi­nen men­estyvi­in ja kelka­s­ta putoavi­in on Yhdys­val­ois­sa vielä jyrkem­pää kuin meil­lä Euroopas­sa. Yhdys­val­loista puut­tuu sosi­aal­isia ero­ja lievit­tävä sosi­aal­i­tur­va ja jär­jestelmälli­nen aluei­den kehi­ty­sero­ja tasaa­va aluepolitiikka.

Kelka­s­ta putoamista edis­tää myös maan heikko koulu­tusjär­jestelmä, joka takaa kelvol­lisen koulu­tuk­sen vain varakkaiden aluei­den lap­sille. Suuri osa amerikkalai­sista on mei­dän stan­dard­iemme mukaan heikosti koulutettuja.

Yhdys­val­lois­sa on maail­man parhaat yliopis­tot, mut­ta niiden men­estys nojaa aiv­o­tuon­ti­in. Muual­ta tulleet tekevät jo yli puo­let väitöskir­joista Yhdys­val­tain yliopistoissa.

Amerikkalais­ten hylkysyr­jien tule­vaisu­us näyt­tää glob­al­isaa­tion edis­tyessä yhä surkeam­mal­ta. Mod­ern­im­mat ja halvem­mat tuon­ti­tavarat jyräävät ne alleen. Euroopan ja eri­tyis­es­ti Aasian tavaratuotan­to – auton valmis­tuk­ses­ta alka­en – on niin paljon kilpailukykyisempää.

Hylkysyr­jät nos­ti­vat Trumpin pres­i­den­tik­si. Niiden kon­ser­vati­ivi­nen arvo­maail­ma vas­taa Trumpin omaa. Tämä osa hänestä on ilmeis­es­ti aitoa eikä näyteltyä.

Jos Yhdys­val­lat jatkaa nykyisel­lä talous­lib­er­aalil­la, val­tion puut­tumista kai­h­taval­la lin­jal­la, yhteiskun­nal­liset erot maas­sa saat­ta­vat kär­jistyä kestämät­tömik­si. Ehkäpä Trump ja hänen joukkon­sa ajat­tel­e­vat, että pro­tek­tion­is­min tuot­ta­ma tehot­to­muus on hin­ta, joka kan­nat­taa mak­saa siitä, etteivät nuo alueet ja niiden asukkaat tyystin syr­jäy­dy. Tai ainakin ne kan­nat­taa saa­da usko­maan, että toivoa on.

Toinen yksinäi­nen susi, Bernie Sanders, tar­josi ratkaisuk­si pohjo­is­maista hyv­in­voin­ti­val­tio­ta, voimakas­ta tulo­jen tasaus­ta ja alue­poli­it­tisia tulon­si­ir­to­ja ja sai suur­ta ja innos­tunut­ta kan­na­tus­ta. Joidenkin arvioiden mukaan hän olisi voit­tanut Trumpin, mut­ta demokraatit val­it­si­vat ehdokkaak­seen Hilary Clin­tonin, jon­ka vai­h­toe­hto oli pitää kaik­ki ennallaan.

Trumpille hyv­in­voin­ti­val­tio edus­taa sekä vas­ten­mielistä sosial­is­tista ajat­telua että taloudel­lista tehot­to­muut­ta. Hän saat­taa ajatel­la, ettei pro­tek­tion­is­min aiheut­ta­ma tehot­to­muus ole sen huonom­paa tehot­to­muut­ta kuin euroop­palainen sosiaalipolitiikka.

On kaikille selvää, että pro­tek­tion­is­min vuok­si amerikkalaiset joutu­vat mak­samaan tavaroista enem­män, mut­ta eihän tavaroista ylipään­sä mak­se­ta juuri mitään. Nykyaikainen talous pyörii palvelu­jen ympärillä.

Trumpin perus­teet muun maail­man epäreilun edulli­sista tuot­teista syr­jäyt­tämässä amerikkalaista teol­lisu­ut­ta muis­tut­ta­vat suuresti kotoista keskustelu­amme maat­aloud­es­ta. Emme ain­oas­taan me suo­ma­laiset, vaan koko Euroop­pa on sitä mieltä, ettei vapaakaup­pa sovi maat­alouteen, kos­ka muual­la tuote­taan elin­tarvikkei­ta halvem­mal­la. Huolto­var­muud­es­ta ei ole kyse. Ran­skas­sa pide­tään yllä teho­ton­ta maanvil­je­lyä osana ran­skalaista elämän­muo­toa ja jopa Sveit­si tukee samas­ta syys­tä avokä­tis­es­ti vuoristoviljelijöitä.

====

Trump tun­tuu kuvit­tel­e­van, että hän voi aset­taa tulle­ja ilman, että muut maat vas­taisi­vat niihin omil­la tulleil­laan. Tämä kuu­lostaa real­is­tisu­udessaan brit­tien Brexit-tavoitteilta.

Kan­nat­taa kuitenkin muis­taa Yhdys­val­tain soti­laalli­nen ylivoima, joka voi antaa sille pont­ta talous­neu­vot­teluis­sa Euroopan kanssa. En tarkoi­ta, että Yhdys­val­lat tulisi käyt­tämään asevoimi­aan minkään Ira­nia merkit­täväm­män tahon taivut­telu­un, mut­ta Euroop­paa se voi kiristää soti­laal­lisen tuen epäämisellä.

Uhkaus irtau­tua Natos­ta on tehokas kiristys­ru­u­vi. Se on sitä tehokkaampi, mitä aggres­si­ivisem­min Venäjä esi­in­tyy. Tässä Trump ja Putin voivat löytää yhteisiä tavoit­tei­ta. Putinin lihas­ten pullis­telu saat­taa tehdä EU:sta nöyrän Yhdys­val­tain edessä.

Myös Bri­tan­nia on vah­va soti­las­mahti. Ties vaik­ka kysymys Euroopan yhteis­es­tä puo­lus­tuk­ses­ta nousisi esille Brex­it-neu­vot­telu­jen loppusuoralla.

Kiinan pain­os­tamiseen Yhdys­val­tain soti­laal­lis­es­ta ylivoimaista ei kuitenkaan ole. Se ei voi uha­ta soti­laal­lisen liit­to­suh­teen katkaisul­la, kos­ka sel­l­aista ei ole koskaan ollutkaan, mut­ta ei myöskään soti­laal­lisel­la uhal­la, kos­ka Kiina nyt vain on liian iso. Oop­i­um­so­dan ajat ovat ollei­ta ja menneitä.

====

Trumpin pro­tek­tion­is­mi voi todel­la suo­jel­la joitakin amerikkalaisia työ­paikko­ja muu­ta­man vuo­den, mut­ta pitkän ajan vaiku­tuk­set ovat vähin­täänkin epä­var­mo­ja. Talousti­eteil­i­jöistä ei ole Trumpille apua vai­h­toe­hdon rak­en­tamis­es­ta, kos­ka kun­non talousti­eteil­i­jät eivät täl­laisia ohjelmia rak­en­tele. Aika hapuile­via ovat toimet tähän asti olleetkin.

Jos Yhdys­val­lat eristäy­tyy pitkäaikaises­ti pro­tek­tion­is­mi­in­sa, Kiinan ja Euroopan talous­suh­teet voivat muut­tua paljon vahvem­mik­si. Niistä voi peräti tul­la maail­man­poli­ti­ikas­sa liittolaisia.

Se taas voi tehdä maail­mas­ta kovin erilaisen.

===

Kir­joi­tus on julka­istu Suomen Kuvale­hdessä. Oli vähän epäon­ni­nen, sil­lä kun olin jät­tänyt tämän tek­stin, seu­raa­vana päivänä Trump teki Junck­erin kanssa “dealin”. Se ei muut­tanut asi­aa, mut­ta päivää myöhem­min kir­joitet­tuna olis­in­muo­toil­lut tek­stin hie­man toisin ja toden­nut, että tuo sopimus ei muut­tanut asetelmaa.

Voisiko Trumpin kääntää voitoksi?

Kir­joitin täl­laisen Näkökul­ma-artikke­lin Suomen Kuvale­hteen. Myön­nän että tässä on aimo annos naivia ide­al­is­mia, mut­ta tämä inho­re­al­isti­nen aika saat­taa sitä kai­va­ta. Kuvale­hdessä julka­istua ver­sio­ta jouduin vähän lyhentämään

= = = =

On varaudut­ta­va siihenkin, että pres­i­dent­ti Trump istuu val­las­sa koko kau­den ja tekee todel­la mitä on luvan­nut niin, että Yhdys­val­lat muut­tuu pro­tek­tion­is­tisek­si ja eristäy­tyväk­si maak­si, joka luop­uu merkit­tävästä osas­ta län­tisiä arvoja.

On help­po kek­siä, mitä kaikkea kauheuk­sia tästä voisi seu­ra­ta, mut­ta mietitään­pä nai­ivin opti­mistis­es­ti, miten me muut voisimme kään­tää tämän voitoksemme?

Voisi­vatko Euroop­pa, Kiina, Venäjä, Afrik­ka ja Lähi-Idän islami­laiset val­tiot pää­tyä kaikkia hyödyt­tävään yhteistyöhön, jota pitäisi kasas­sa yhteinen etu? Uusi oikeu­den­mukaisem­pi maail­man­järjestys? Yhtei­sistä eduista on helpom­pi neu­votel­la, jos yksi osa­puoli ei ole ylivoimainen. Jat­ka lukemista “Voisiko Trumpin kään­tää voitoksi?”

Michael Young ennusti Trumpin voiton jo vuonna 1958

Michael Young ennusti Trumpin voiton vuon­na 1958 kir­jas­saan Mer­i­tokra­t­ian nousu 1870–2033. Tai ainakin min­ulle tuon kir­jan luke­neena Trumpin voitossa ei ollut mitään yllät­tävää. Kir­joitin kir­jas­ta ensim­mäisen ker­ran vuon­na 2007 otsikol­la  Mer­i­tokraat­ti­nen paina­jainen . Kir­jas­sa Young kuvaa sitä, miten luokkara­jo­jen kaa­tu­mi­nen johtaa mer­i­tokraat­tisen valikoi­tu­misen kaut­ta entistä eri­ar­voisem­paan yhteiskun­taan, jos­sa hyväo­saiset ovat lah­jakkai­ta, ter­veitä, kau­ni­ita  ja alalu­ok­ka vas­taavasti aivan muu­ta. Youn­gin kir­jas­sa kas­va­va yhteiskun­nalli­nen eri­ar­voisu­us johtaa pop­ulis­tiseen val­lanku­mouk­seen vuon­na 2033. Trump tuli 17 vuot­ta etuajassa.

Trumpin voit­to oli niin vähästä kiin­ni, että sitä voi selit­tää äänestäjien ennakkolu­u­loil­la naise­hdokas­ta kohtaan, Hilary Clin­tonin sähkö­postiskan­daalil­la ja vaik­ka mil­lä. Se on selvää, että demokraatit aut­toi­vat Trumpin voit­toa huonol­la ehdokas­valin­nal­la. Tämä ei kuitenkaan ole olen­naista. Jat­ka lukemista “Michael Young ennusti Trumpin voiton jo vuon­na 1958”