Arto Satonen (7) Kaiken työn pitää kannattaa.

15 vastausta artikkeliin “Arto Satonen (7) Kaiken työn pitää kannattaa.”

1. Kun puhutaan että kaiken työn pitää kan­nat­taa, niin toki se työ “kan­nat­ti” vaik­ka Gulagis­sa jos sai työtä vas­taan vaik­ka kengät jalka­ansa ja ylimääräisen leipä­palan, mut­ta kuu­luuko se hyv­in­voin­ti­val­tioon. Ja jos­sakin pakko­työtä perustelti­in että työ vapauttaa. 

   Joskus alkaa tun­tua, että näil­lä kaiken työn pitää kan­nat­taa ihmisil­lä ei ole mitään rajaa sille kuin­ka alas he halu­a­vat sosi­aal­i­tur­van laskea vedoten siihen että kaiken työn pitää kannattaa.

   Vastaa

   1. Koska­pa näis­sä asiois­sa Chat­G­PT on itseäni huo­mat­tavasti älykkäämpi kuin minä, pyysin sitä tekemään 5 kor­jause­hdo­tus­ta ODEN:n mainit­semi­in ongelmiin.

      Tässä niitä tulee:

      1. Palaute­taan ja yht­enäis­tetään suo­jaosat kaikki­in perusturvaetuuksiin
      Ansioista esimerkik­si ensim­mäiset 300–500 euroa kuukaudessa jätet­täisi­in huomioimat­ta asum­istues­sa, työt­tömyys­tur­vas­sa ja toimeen­tu­lotues­sa samal­la tavalla.
      Täl­löin pienikin osa-aikatyö kas­vat­taisi aina käytet­tävis­sä ole­via tulo­ja eikä tukia leikat­taisi heti pois läh­es euro eurosta. Tämä pois­taisi tilanteet, jois­sa muu­ta­ma työvuoro tuot­taa nol­lat­u­lok­sen tai miinusta.

      2. Loiven­netaan tukien leikkau­tu­mista (“yhteenso­vitet­tu marginaali”)
      Nyky­on­gel­ma syn­tyy usein siitä, että usea etu­us piene­nee yhtä aikaa. Voitaisi­in säätää enim­mäis­ta­so sille, kuin­ka paljon lisäan­sioista saa yhteen­sä menet­tää tuk­i­na ja veroina.
      Esimerkik­si sään­tö voisi olla: “jokaises­ta lisäan­sai­tus­ta eurosta henkilölle jää aina vähin­tään 40 senttiä”.
      Tämä pois­taisi kaikkein pahim­mat kannustinloukut.

      3. Luo­daan negati­ivi­nen tulovero tai tulo­tu­ki matalapalkkatyölle
      Mallis­sa pieniä palkkat­u­lo­ja val­tio täy­den­täisi automaat­tis­es­ti vero­tuk­sen kaut­ta. Saman­ta­paisia jär­jestelmiä on esimerkik­si Yhdys­val­to­jen EITC:ssä ja Bri­tann­ian työssäkäyntituissa.
      Idea olisi, että:
      — osa-aikatyöstä jäisi aina selvästi enem­män käteen kuin täy­destä tukien varas­sa elämisestä,
      — mut­ta tukia ei tarvit­sisi mak­saa korkeina kokoaikatyöhön asti.
      Tämä kohdis­taisi kan­nus­teen juuri työn vastaanottamiseen.

      4. Lisätään osa-aikatyöstä kokoaikaan siir­tymisen mah­dol­lisuuk­sia työnantajapuolella
      Ongel­ma ei ole vain sosi­aal­i­tur­va vaan myös se, ettei kokoaikatyötä ole tarjolla.
      Voitaisiin:
      — helpot­taa työaiko­jen yhdis­tämistä use­al­ta työnantajalta,
      — kehit­tää työvuoro­jen yhteisiä dig­i­taal­isia markkinoita,
      — kan­nus­taa yri­tyk­siä tar­joa­maan lisä­tun­te­ja nyky­isille työn­tek­i­jöille ennen uusien palkkaamista,
      — tukea osa-aikaisille suun­nat­tua koulu­tus­ta ja siir­tymiä aloille, joil­la kokoaikatyötä on enemmän.
      Tämä puut­tuisi itse työ­markki­narak­en­teeseen eikä vain tulonsiirtoihin.

      5. Pois­te­taan toimeen­tu­lotuen rooli pitkäaikaise­na perusturvana
      Toimeen­tu­lo­tu­ki on raken­net­tu viime­si­jaisek­si tuek­si, mut­ta käytän­nössä mon­et osa-aikatyöläiset joutu­vat sen asi­akkaik­si. Se aiheut­taa jyrkim­mät kan­nustin­loukut, kos­ka läh­es kaik­ki lisä­tu­lot vähen­tävät tukea.
      Ratkaisu olisi nos­taa ja yhdis­tää ensisi­jaisia tukia niin, että toimeen­tu­lotuen tarve vähenisi merkittävästi.
      Esimerkik­si yht­enäisem­pi perus­tur­va tai perus­tu­lo­ma­lli voisi tehdä työn vas­taan­ot­tamis­es­ta ennustet­tavam­paa ja vähen­tää byrokra­ti­aa sekä tuloloukkuja.

      Sit­ten vas­taus siihe., että mik­si Suomen työ­markki­nat ovat olleet jumis­sa parikym­men­tä vuotta:

      1. Suo­mi elää edelleen 1970-luvun työmarkkinoilla
      Suomes­sa käy­dään vuodes­ta toiseen samaa keskustelua: mik­si talous ei kas­va, mik­si yri­tyk­set eivät uskalla palkata ja mik­si työn tekem­i­nen tun­tuu jatku­vasti jäykem­mältä kuin kil­pail­i­ja­mais­sa. Vas­tauk­sia haetaan maail­man­taloud­es­ta, teknolo­gias­ta, sodista ja korko­ta­sos­ta. Harvem­min kat­so­taan peiliin.
      Todel­li­nen ongel­ma on, että Suomen työ­markki­nat ja työlain­säädän­tö on raken­net­tu teol­lisen ajan maail­maan, jota ei enää ole olemassa.

      Silti jär­jestelmä toimii yhä kuin Nokian kumisaa­paste­htaan henkilöstöosas­to vuon­na 1978.

      2. Työelämä muut­tui – jär­jestelmä ei

      Suomen työ­markki­na­malli raken­net­ti­in aikana, jolloin:
      ihmiset oli­vat yhdessä työ­paikas­sa vuosikymmeniä
      työ oli pääosin fyy­sistä tehdas- ja toimistotyötä

      3. Kil­pailu tapah­tui Suomen sisäl­lä, oli kansal­lista työn­tek­i­jän ja työ­nan­ta­jan suhde oli selkeä ja pysyvä
      Tänään maail­ma näyt­tää täysin erilaiselta:
      — työ on projektiluontoista
      — asiantun­ti­jatyö dominoi
      — yri­tyk­set kil­pail­e­vat globaalisti
      — työn­tek­i­jät vai­h­ta­vat työ­paikkaa jatkuvasti
      — tekoä­ly ja automaa­tio muut­ta­vat työn sisältöä kuukausitasolla

      4. Mut­ta suo­ma­lainen sään­te­ly toimii edelleen ole­tuk­sel­la, että jokainen työn­tek­i­jä on vak­i­tuises­sa kahdek­sas­ta neljään ‑suh­teessa suures­sa yrityksessä.
      Tämä näkyy kaikkialla:
      — rekry­toin­nin riskeissä
      — irti­sanomisen jäykkyydessä
      — työe­htosopimusten yksityiskohtaisuudessa
      — paikallisen sopimisen vaikeudessa
      — kannustinloukuissa
      — osa-aikatyön byrokratiassa
      — free­lancerei­den ja yrit­täjien väliinputoamisessa

      5. Suomes­sa työ­nan­ta­jaa kohdel­laan lähtöko­htais­es­ti epäiltynä
      Yksi suo­ma­laisen työ­markki­nakeskustelun erikoisim­mista piirteistä on aja­tus, että työ­nan­ta­jaa pitää kon­trol­loi­da mah­dol­lisim­man tarkasti, kos­ka muuten työn­tek­i­jöitä hyväk­sikäytetään järjestelmällisesti.
      Tämä ajat­te­lu­ta­pa syn­tyi aikana, jol­loin tehdas­saleis­sa todel­la tarvit­ti­in kovaa sään­te­lyä ja työn­tek­i­jöi­den suo­jaa. Mut­ta nykyisessä asiantun­ti­ja- ja palve­lu­taloudessa se on muut­tunut osit­tain itseään vastaan.

      Muis­tuu mieleen suo­ma­laisen sosial­is­mikokeilun rak­en­ta­jan, Mauno Koivis­ton tokaisu: “Tart­tis tehrä jotain…”

      Vastaa

      1. “pienenkin osa-aikatyön pitäisi kan­nat­taa ja kas­vat­taa käytet­tävis­sä ole­via tulo­ja eikä tukia pitäisi leika­ta heti pois läh­es euro eurosta”. Kuul­lostaa hyvältä kunnes huo­maa, että kun se pienen­pien­tä osa-aikatyötä tekevä menet­tää sen viimeisenkin työn, hänelle pitää olla tur­vaverkko, että ne pienen­pienet tulot eivät rom­ah­da kohtu­ut­tomasti kun osa-aika työ menee alta. On valit­ta­va suuret kan­nustin­loukut ja vah­va tur­vaverkko TAI pienet kan­nustin­loukut ja heikko tur­vaverkko. Tämä hal­li­tus val­it­si suuret kan­nustin­loukut ja vah­van tur­vaverkon. Edelli­nen val­it­si pienem­mät kan­nustin­loukut ja huter­am­man tur­vaverkon. Tur­vaverkko ja kan­nustin­loukku ovat saman kolikon eri puo­let. Useim­mat poli­itikot eivät tätä tiedos­ta. He pyrkivät mah­dot­tomaan tilaan jos­sa ei ole kan­nustin­loukku­ja ja on vah­va tur­vaverkko. Sel­l­aista ratkaisua ei ole ole­mas­sa ja sik­si tätä asi­aa on n.30 työstet­ty ilman edistystä.

2. Mik­si kaiken työn pitäisi kan­nat­taa? Se on ihan haus­ka slo­gan. Mut­ta on paljon ihmisiä, jot­ka vapaae­htois­es­ti halu­a­vat tehdä jotain sel­l­aista, joka ei taloudel­lis­es­ti kan­na­ta. Esimerkik­si osa val­oku­vaa­jista on ollut var­maan jo 100 vuot­ta kiin­nos­tuneimpia tekemään jotain ihan muu­ta kuin mis­tä tuloa tulee: on ollut halu tehdä työk­seen vaik­ka taideku­via, mut­ta kun niistä ei tulo­ja juuri tule, niin sit­ten on pitänyt tehdä jotain, mis­tä saa ansio­tu­loakin, ja lop­un ajan voi sit­ten sen mah­dol­lis­ta­mana tehdä sitä, mitä oikeasti halu­aisi tehdä. Taide­maalareista moni toimii vaik­ka kuvaa­mataidon opet­ta­jana, mis­tä saa tuloa, jol­la voi sit­ten han­kkia maale­ja ja mui­ta välineitä maalaamiseen. Koodareista moni tekee jotain kood­ia päivä­työk­seen, jot­ta saa koo­da­ta vapaa-aikansa sitä, mitä oikeasti halu­aa. Osa tekee päivä­työtä osa-aikaises­ti ehtiäk­seen tehdä sitä mitä oikeasti halu­aa lop­un viikon.

   Soin­in­vaara kirjoitti:

   “Kol­men­sadan tai viiden sadan euron suo­jao­su­us tarkoit­taa sitä, etteivät ensim­mäiset 300 tai 500 euroa vaiku­ta työt­tömyyspäivära­haan mitään. Sen jäl­keen päivära­ha piene­nee niin, että päivära­ha piene­nee 50 %:lla yli menevistä ansioista, kunnes päivära­ha lop­puu kokon­aan. Kos­ka kyse on työt­tömyys­tur­vas­ta, päivära­ha lop­puu kokon­aan, jos ere­htyy tekemään töistä enem­män kuin neljä päivää viikos­sa, tarkkaan ottaen yli 80 pros­ent­tia kokoaikaises­ta työstä, mitä se mil­läkin alal­la sit­ten tarkoit­taakin. Jos siis on jäänyt pois korkea­palkkaises­ta työstä paperite­htaas­sa, voi ottaa mata­la­palkkaisem­man työn var­ti­jana, mut­ta sil­loin ei saa tehdä kuin nelipäiväistä viikkoa. Viisipäiväis­es­tä rangaistaan.”

   Itse asi­as­sa juuri 4‑päiväinen viikko riit­ti 80 %:n sään­nöl­lä kyl­lä tiput­ta­maan tuen jo nol­laan. Työvi­ikon piti olla lyhyem­pi kuin 4‑päiväinen, jot­ta työt­tömyy­se­tu­ut­ta saat­toi saada.

   Vastaa

   1. Kor­jaan itseäni samantien. Sään­tö on näköjään tosi­aan muo­dos­sa “enin­tään 80 “. Eli oma muis­tiku­vani oli väärä. Eli edel­lä kir­joit­ta­mani ei tältä osin pitänyt paikkaansa.

      Mon­es­sa työssä työai­ka ei ole min­uu­tilleen sama joka viikko, ja sään­tö on sel­l­ais­ten kannal­ta aivan typerä.

      Vastaa

3. “Olen syyt­tänyt hal­li­tus­ta huonos­ta yhteiskun­nal­lis­es­ta insinööriosaamis­es­ta, minkä seu­rauk­se­na hal­li­tuk­sen uud­is­tuk­set toimi­vat huonosti.”
   Oikeistopoli­ti­ik­ka tuot­taa sel­l­aisia tulok­sia, joi­ta se tuot­taa, ja ne tulok­set ovat sen poli­ti­ikan tarkoi­tus, kyse ei ole siitä, että jos­sain olisi epäon­nis­tut­tu tai tehty virheitä.

   Vastaa

4. Pari muu­takin kom­men­taat­to­ria nos­ti näem­mä esi­in sen, mitä itsekin pitäisin jopa vaar­al­lise­na ajatuk­se­na: että kaiken, siis aivan kaiken, työn pitää kan­nat­taa. Joku pystyy var­masti kek­simään parem­piakin esimerkke­jä, mut­ta mik­si vaikka­pa nikoti­ini­pussien valmis­tamisen pitää kan­nat­taa? Olisi lop­pu­jen lopuk­si parem­pi, että ne ihmiset jot­ka ovat sil­lä alal­la töis­sä, oli­si­vat samal­la rahal­la kotona toimet­tom­i­na kuin valmis­taisi­vat jotain niin vahin­gol­lista ja samal­la hyödytön­tä. Ok, ymmär­rän toki että kor­vaus tässä esimerkissä nikoti­ini­pussien valmis­ta­mat­ta jät­tämis­es­tä olisi kohtu­ut­toman korkea ja muis­tut­taisi hie­man liikaa nk. suo­jelu­ra­haa, mut­ta peri­aat­teessa olisi parem­pi että heille mak­set­taisi­in siitä että eivät tee. Nythän ainakin lain­säädän­nöl­lis­es­ti touhua tue­taan, ehkä jopa rahal­lis­es­ti, en tiedä, kos­ka jokainen työ­paik­ka nähdään äärim­mäisen tärkeänä.

   Vastaa

   1. Juuri näin. Joskus on todet­tu, että pari osaavaa tekoä­lyn käyt­täjää kykenisi jo nyt jumit­ta­maan koko Suomen lail­lisu­us­valvon­nan tehtaile­mal­la tekoälyavusteis­es­ti val­ta­van määrän asial­lisia kan­telui­ta, joi­ta Suomen jär­jestelmä ei kykenisi mil­lään henkilöstömääräl­lä sulat­ta­maan niin nopeasti kuin uusia tulisi koko ajan lisää. Kan­telem­i­nen ei mak­sa mitään, ja tekoä­ly löytää mah­dol­lisia kan­telun kohtei­ta lop­ut­tomasti, ja kir­joit­taa vielä ne kan­te­lutkin. Työl­lisyys­vaiku­tus sel­l­ais­es­ta olisi val­ta­va. Ihmis­ten oikeustur­vakin paranisi. Oikeusval­tiot kaa­tu­isi­vat siihen, jos liian moni yhtä aikaa vaatisi oikeut­ta, kos­ka oikeusjär­jestelmät meni­sivät jumi­in sil­loin, ja se voisi ajau­tua ongelmi­in jo sil­loin, jos parikin ihmistä vaatisi oikeut­ta niin paljon kuin mitä tekoä­ly kyke­nee heille doku­ment­te­ja tuot­ta­maan vaa­timukksia varten. Oikeusval­tioil­la ei tois­taisek­si ole resilienssiä tekoä­lyjuris­te­ja vastaan.

      Ihan kaikkea mah­dol­lista työtä ei kan­na­ta edis­tää. Ympäristöhai­tat ovat myös yksi asia. Esimerkik­si eilis­es­tä kai­vok­sen sulkemistiedot­teesta totesin, että siinä on jotain posi­ti­ivis­takin. Ehkä on parem­pi jät­tää luon­non­va­ro­ja tulevillekin sukupolville sil­loin, jos kaivamisen kan­nat­tavu­us on muutenkin ihan kiikun kaakun, vaik­ka siitä aiheutuu val­ta­va määrä jätet­tä. Tosin on erit­täin toden­näköistä, että ilmoi­tus oli neu­vot­te­lu­tak­ti­ikkaa, jol­la kaivos­fir­ma koit­taa saa­da vero­tus­ta muutet­tua itselleen mieluisem­mak­si tulev­ina vuosi­na, ja päätös saat­taa vielä muuttua.

      Esimerkik­si kaiken­laisen ympäristöä tuhoa­van työn ei tule olla kan­nat­tavaa. Ei voi olla niin, että yksilön tai yhden organ­isaa­tion edun opti­moimisek­si aiheutetaan olen­naista hait­taa lukuisille muille.

      Vastaa

   2. Eihän tässä nyt eri töi­den järkevyy­destä ja tarpeel­lisu­ud­es­ta keskustel­la, vaik­ka aiheelli­nen keskustelu olisi sekin. Vaan siitä, että jokaises­ta palka­nsaa­jan eurosta pitäisi jäädä kohtu­ulli­nen osu­us työn tekijälle.

      Vastaa

5. Kaiken työn pitää kan­nat­taa mut­ta kaiken työn pitäisi olla myös järkevää. Turhaa ja vahin­gol­lista työtä on pil­vin pimein. Ylim­i­toitet­tua byrokra­ti­aa, turhien tavaroiden valmis­tus­ta, kaiken­laisia (ennus­ta­ja, astrolog­it ym.) huuhaa töitä jne.

   Vastaa

6. Matkustelin hil­jat­tain Espan­jas­sa use­assa kaupungis­sa sisä­maas­sa ja ran­nikol­la. Monis­sa pienis­säkin liikkeis­sä oli paljon henkilökun­taa, samoin rav­in­tolois­sa. Puis­to­ja ja istu­tuk­sia hoiti usei­ta ihmisiä yms. monin paikoin näyt­ti siltä että maas­sa jol­lain tapaa tue­taan edelleen van­hanaikaista “teho­ton­ta” yhteiskun­taa. Tai sit­ten ihmis­ten työl­listämi­nen vain on edullisem­paa ja helpom­paa. Mut­ta ehkä sil­läkin on joku arvon­sa että kaupun­git vaikut­ta­vat eläviltä ja kaduil­la nau­ti­taan parin euron viini­lase­ja, 3 euron lounai­ta ja kalat haetaan kalakau­pas­ta ja leivät kadun leipomosta. 

   Suomes­sa olen toimin­ut vuosia IT-alan yrit­täjänä, lasku­tan paljon ja nos­tan vähem­män palkkaa ja jonkin ver­ran osinko­ja. Viimeisen parin vuo­den aikana tekoä­ly on kiihtyvään tahti­in nos­tanut tuot­tavu­ut­tani, pystyn tekemään nyt use­an ihmisen työt ver­rat­tuna vuo­den tai parin takaiseen tilanteeseen. Pystyn myös laskut­ta­maan usei­ta sato­ja tuhan­sia euro­ja vuodessa henkilöko­htais­es­ti itsel­leni, ja edelleen samal­la vähen­tämään työmäärääni. 

   Suo­ma­lais­es­ta yhteiskun­nas­ta ja poli­it­tis­es­ta keskustelus­ta koen jo vier­aan­tuneeni täysin. Näen että yhteiskun­nat tule­vat mullis­tu­maan rajusti muu­tamssa vuodessa. Jois­tain, kuten minus­ta tulee miljonääre­jä jot­ka voivat liikkua globaal­isti mihin halu­a­vat. Entistä suurem­pi joukko ihmisiä taas kuitenkin huo­maaa ole­vansa jol­lain tapaa turha van­halle sys­teemille, tai sille yhteiskun­nalle joka olet­taa että maail­ma toimii edelleen kuin 90-luvul­la, tai edes 2010 luvulla.

   Vastaa

7. Työn­teon heikko kan­nat­tavu­us Suomes­sa johtuu suures­ta kokonaiskiilasta.

   Vastaa

8. “…hyvin koulutet­tu­jen osa-aikatyö on talouden kannal­ta tuhois­in­ta, kos­ka hei­dän työ­panos­taan tarvit­taisi­in lisää.”

   Hyvin koulute­tut tien­aa­vat yleen­sä sen ver­ran hyvin, että se osu­us heistä, joka osaa pitää myös menop­uolen hallinnas­sa, jolle on ker­tynyt hie­mankin pääo­mia ja jol­la on muu­takin elämää kuin työ, pär­jää main­iosti selvästikin vähem­mäl­lä työn­te­ol­la kuin 40 tun­tia tai 5 päivää viikos­sa. Heil­lä on usein myös neu­vot­telu­ase­ma, jol­la tämän saa järjestymään. Tätä mah­dol­lisut­ta ei ole niil­lä, joiden osa-aikatyön hal­li­tus eli kokoomus halu­aa pois­taa (pöl­höpop­ulis­teille riit­tää siitäkin hyvästä maa­han­muut­ta­jien potkimi­nen). Köy­hät kyykkyyn.

   Toisin kuin sama poruk­ka kaava­mais­es­ti tois­taa, kaik­ki työn­teko ei ole kan­nat­tavaa eikä kaik­ki työ ole arvokas­ta. Päin­vas­toin, turhas­ta ja haitallis­es­ta työstä tulisi päästä eroon ja sen teet­tämiselle pitäisi määrätä haittavero.

   Vastaa

9. Kaiken työn. pitää kannattaa?

   Miten esim. alle­gron passin leimaa­jat, kun ei ole edes enää niitä junia ole­mas­sa? Kauanko niiden työn tulee vielä kannattaa?

   Tai miten vaik­ka eilen töi­hin palan­neet Saimaan kana­vat luot­sit ja muut työn­tek­i­jät? Kauan niiden työn pitää vielä kan­nat­taa, kun tänäkään kesänä ei mene yhtään laivaa.

   https://yle.fi/a/74–20227706

   Moni luulisi, että tämä on vit­si. Mut­ta tämä on suo­mi 2026. Tässä maas­sa on suun­nilleen yhtä paljon järkeä kuin Neu­vos­toli­itossa. Sekin rom­ahti ja siel­läkin pääämiehet puhui­v­at mukavia lop­pu­un asti.

   Vastaa

   1. https://www.hs.fi/suomi/art-2000012034436.html

      Hesari uuti­soi suomen meiningistä. Tyyp­illi­nen arvon­lisä työn­tek­i­jää kohden kun on tämän kaltaises­sa toimin­nas­sa jotain 150 — 250 ke, niin tässä jätet­ti­in sit­ten tekemät­tä sel­l­aiset vajaa 400 htv työ­paikko­ja + rak­en­tamisen aikana tule­va investointi. 

      Mut­ta kivaa­han se on, kun sil­tarum­mut pärisee. Tämä on selkeästi ainakin sel­l­aista työtä, joka kat­so­taan kan­nat­ta­mat­tomak­si suomessa.

      Vastaa