Arto Satonen (8) Perustulo

Olen mokan­nut tätä kir­joit­taes­sani pahasti. Muistin­varais­es­ti kir­joitin, että vihrei­den esit­tämä perus­tu­lo olisi ollut vuon­na 2007 560 euroa, jon­ka muutin tämän päivän rahak­si 800 euroksi. Vuo­den 2007 laskel­ma oli tehty 440 eurol­la, mikä olisi nykyra­hak­si muutet­tuna 620 euroa. Tuol­lainen 560 euron esi­tyskin on ollut, mut­ta en muista tarkkaa vuot­ta. Ajan­ta­saisin on Vihrei­den puoluekok­ouk­sen vuon­na 2020 hyväksymä esi­tys 600 euron perus­tu­lok­si, joka olisi vuo­den 2025 raha­nar­von mukaan 650 euroa. Kor­jaan tek­stin tämän mukaisek­si. Vuo­den 2022 päätök­sessä ei maini­ta veron korkeut­ta, joten käytän edel­lisen mallin 42 %:n marginaaliveroa.

====

Arto Sato­nen ilmoit­taa vas­tus­ta­vansa jyrkästi perus­tu­loa. Hänen perustelun­sa osoit­ta­vat, ettei hän ymmär­rä perus­tu­losta mitään.

Lyhyt ker­taus. Perusu­loa on esitet­ty kaut­ta his­to­ri­an jonkin muo­toise­na. Ensim­mäisen seikkaperäsin esi­tyk­sen perus­tu­losta teki kuitenkin Mil­ton Fried­man, jota ei ole koskaan syytet­ty  vasem­mis­to­laisu­ud­es­ta. Hän kut­sui sitä negati­ivis­sek­si tuloveroksi

Fried­manin aloitet­ta tutkit­ti­in kokeel­lis­es­ti Yhdys­val­lois­sa, mut­ta päädyt­ti­in sille sukua ole­vaan malli­in nimeltä Earned Income Tax Cred­it (EITC), työ­tu­losta tehtävään verovähen­nyk­seen, joka voi olla selvästi veroa suurem­pi, mut­ta jota ei saa, ellei ole ansio­tu­lo­ja lainkaan. Se lisäsi olen­nais­es­ti työl­lisyyt­tä ja pienen­si tulo­ero­ja Yhdys­val­lois­sa. Eri­tyis­es­ti se paran­si köy­hien yksi­huolta­jien asemaa.

Perus­tu­lo on sama asia kuin negati­ivi­nen tulovero, jos tarkastelee lop­putu­los­sa. Perus­tu­los­sa kul­kee rahaa enem­män edes takaisin, mut­ta se on huo­mat­tavasti yksinker­taisem­pi toteut­taa kuin negati­ivi­nen tulovero.

Para­me­tre­ja muut­ta­mal­la perus­tu­lon avul­la voidaan pää­tyä hyvin eri­laisi­in yhteiskun­ti­in alka­en läh­es sosi­aal­i­dar­win­is­ti­sista (Mil­ton Fried­man) pää­tyen läh­es kom­mu­nis­tisi­in (Vasem­mis­toli­it­to). Väitän, että val­i­taan miten tasainen tai miten eri­ar­voinen tulon­jako malli hyvän­sä, se on aina ratio­naal­is­in­ta toteut­taa perus­tu­lon avul­la. Mil­ton Fried­man käyt­ti samaa perustelua.

Vihreät julka­isi­vat parikym­men­tä vuot­ta sit­ten oman maltil­lisen mallinsa, jon­ka hin­ta las­ket­ti­in eduskun­nan tietopalvelus­sa. Se ei olisi muut­tanut tulon­jakoa nor­maal­i­t­u­lois­t­en kohdal­la tuskin lainkaan eikä se hyödyt­tänyt työt­tömiä ja sel­l­aisi­na pysyviä, mut­ta hyödyt­ti huo­mat­tavasti pieni­palkkaisia ja aut­toi työ­markki­noiden toim­intaa, kos­ka työn vas­taan otta­mi­nen oli oikeasti aina kan­nat­tavaa. Perusu­lo ei siinä mallis­sa voin­ut olla kovin run­sas, 440 euroa/kk, inflaa­tioko­r­jat­tuna nyt noin 620 euroa kuus­sa. Uusin on vuon­na 2022 hyväksyt­ty esi­tys 600 euron perus­tu­losta, joka on nykyra­has­sa 650 euroa

Sato­nen on tain­nut lukea Vasem­mis­toli­iton perus­tu­loaloit­tei­ta. Sitä ei ole edes tarkoitet­tu toteutet­tavak­si eikä puolue ole laskenut tai ainakaan julk­istanut, mil­laiseen vero­tuk­seen se johtaisi. Vihrei­den malli on toteutet­tavis­sa 42 pros­entin tasaverol­la, Vasem­mis­toli­it­to panee parem­mak­si ja lupaa nykyra­has­sa tuhan­nen euron perus­tu­loa. Se edel­lyt­täisi olen­nais­es­ti korkeam­paa vero­tus­ta, jopa 70 %;n mar­gin­aaliv­eroa,  sil­lä Vasem­mis­toli­it­to ei liit­tänyt esi­tyk­seen tasaveroa vaan liit­ti perus­tu­lon lisäk­si pien­i­t­u­loisia suo­si­vat pro­gres­si­ivisen vero­tuk­sen . Min­ua vähän risoo, että Vasem­mis­toli­it­to on men­nyt pilaa­maan perus­tu­lon maineen toteut­tamiskelpoise­na ajatuk­se­na, mut­ta se on puolueelle omi­nainen tapa toimia.

Perus­tu­lo eroaa pohjo­is­mais­es­ta mallista, jos­sa työt­tömyysko­r­vaus on suurem­pi mut­ta työ­tar­jouk­ses­ta kieltäy­tymi­nen lopet­taa kaiken tuen.  Satosen seka­malli sisältää  työn pakol­lisen vas­taan­ot­tamisen yhdis­tet­tynä Suomen mata­laan työttömyyskorvaukseen.

Men­neisyy­dessä pohjo­is­mainen malli on ollut parem­pi, mut­ta sen suh­teelli­nen etu on heiken­tymässä ja ennus­tan sen heiken­tyvän edelleen. Työelämä on muut­tumas­sa taval­la joka merk­it­see, että

  1. yhä harvem­paan työ­paikkaan halu­taan halut­to­mia ihmisiä, jot­ka eivät työ­paikkaa halua vaan otta­vat sen vas­taan vain karenssin pakottamana.
  2. Henkilöko­htaiset tuot­tavu­userot kas­va­vat, kos­ka ahkeru­u­den paino työ­suorituk­ses­sa vähe­nee ja osaamisen paino lisääntyy.

Ensim­mäi­nen koh­ta tarkoit­taa, että työ­paikan on paran­net­ta­va työn­tek­i­jän taloudel­lista ase­maa. Työ­markki­nat eivät oikein toi­mi, jos työhön ei päästä vaan joudu­taan ja se koetaan ran­gais­tuk­se­na. Kun työt­tömyysko­r­vaus on Tan­skas­sa 90 % edel­lisen hyvä­palkkaisen työ­paikan palka­s­ta, juuri edel­listä huonopalkkaisem­paa työtä ei kan­na­ta ottaa vas­taan. Jostain syys­tä hal­li­tus on meil­lä heiken­tänyt työn tekemisen kan­nat­tavu­ut­ta pienituloisilla.

On hyväksyt­tävä se, että joidenkin palkat ovat huono­ja tai palkkaa ei ole lainkaan. Sil­loin tarvi­taan täy­den­täviä tulon­si­ir­to­ja. Ruot­sis­sa, jol­la on rahaa, mak­se­taan paljon enem­män palkkatukea kuin Suomessa.

Sato­nen ei var­maankaan hyväksy tätäkään aja­tus­tani, mut­ta minus­ta ei ole oikein pakot­taa ihmistä mil­laiseen  työ­paikkaan hyvän­sä. Tosin enää nuoret naiset eivät saa Suomes­sa niskaansa karenssia, jos kieltäy­tyvät työstä yläosat­tomana tar­joil­i­jana tis­si­baaris­sa, mut­ta on muitakin työ­paikko­ja ja eri­tyis­es­ti joitakin yrit­täjiä, joiden armoille en ketään pakottaisi.

Marginaalisten tuottavuuserojen kasvu

Olen tästä kir­joit­tanut tois­tu­vas­ta vuodes­ta 1985 alka­en. Kun osaamisen merk­i­tys kas­vaa, työ­markki­nat jakau­tu­vat sosi­aalis­es­ti ikäväl­lä taval­la. Joidenkin huip­puyk­silöi­den työ­panok­ses­ta ollaan valmi­it mak­samaan melkein mitä tahansa ja toi­sista ei juuri mitään.

Tähän voidaan vas­ta­ta kolmel­la eri tavalla:

  • Estetään alimpi­en palkko­jen alen­e­m­i­nen ay-poli­ti­ikalla, jol­loin rak­en­teelli­nen työt­tömyys kas­vaa ja on jo kas­vanut erit­täin paljon. Työstä syr­jäy­tyneistä muo­dos­tuu yhteiskun­nan poh­jak­er­ros, jon­ka toimeen­tu­lo on erit­täin niukkaa.
  • Annetaan alem­pi­en palkko­jen laskea kysyn­nän mukana, jol­loin maa­han muo­dos­tuu työssäkäyvien köy­hien luok­ka, joista moni joutuu tekemään kah­ta työtä.
  • Annetaan alem­pi­en palkko­jen laskea mut­ta tue­taan niitä täy­den­tävil­lä tulon­si­ir­roil­la, jol­loin tulo­erot pysyvät hallinnas­sa samal­la kun työt­tömyys pysyy matalana.

Kan­natan tietysti vai­h­toe­htoa 3). Siihen perus­tu­lol­la tähdätään. Tuleeko se julkiselle taloudelle edullisem­mak­si vai kalli­im­mak­si kuin nykyi­nen malli 1) riip­puu työn kysyn­nän ja tar­jon­nan hin­ta­jous­toista. Hyvä arvaus on, että lyhyel­lä aikavälil­lä vai­h­toe­hto 3) tulee kalli­im­mak­si mut­ta pitkäl­lä aikavälil­lä halvemmaksi.

Perus­tu­lo siirtäisi vas­tu­u­ta ihmiselle itselleen. Se on niukem­pi kuin nykyiset tulon­si­ir­rot, mut­ta palk­it­se­vampi sille, joka pyr­ki tekemään itsekin jotain. Nyky­malli ei vaa­di eikä mah­dol­lista pon­nis­telu­ja oman ase­man paran­tamisek­si, jos resurssit ovat pienet.  Se ajaa passiivisuuteen.

Ylhäältä alkava negatiivinen tulovero

Negati­ivi­nen tulovero ja perus­tu­lo ovat samo­ja malle­ja. Vihrei­den aikanaan esit­tämä perus­tu­lo oli inflaa­ti­olle kor­vat­tuna 650 euroa kuus­sa jokaiselle käteen ja kaik­ista tuloista 42 pros­ent­tia veroa. 1550 euron tuloil­la mak­saisi veroa yhtä paljon kuin saisi perus­tu­loa ja sitä suurem­mil­la tuloil­la tietysti enem­män veroa. Se ei olisi lisän­nyt pro­gres­sio­ta keski­t­u­loisil­la vaan olisi pikem­minkin vähen­tänyt sitä. Kos­ka suu­rit­u­loiset oli­si­vat hyö­tyneet selvästi, ylimpi­in tuloi­hin esitet­ti­in 52 pros­entin mar­gin­aaliv­eroa. Se on sat­tumal­ta sama kuin hal­li­tuk­sen nyt alen­ta­ma ylin mar­gin­aaliv­ero, tai siis hal­li­tus väit­tää selit­tämät­tä, miten erot kun­nal­lisverossa vaikut­ta­vat asiaan.

Työ­markki­natu­ki on meil­lä 800 euroa kuus­sa verol­lise­na. Verot­tomana se vas­taa tuo­ta 650 euron perus­tu­loa. Jos saa euronkin ansio­tu­loa, ansio­tu­lo pienen­tää työ­markki­natukea 50%:lla palka­s­ta. Efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero on siis 50 % eli vähän suurem­pi kuin 42%. Se suure­nee edelleen, jos tulot nou­se­vat niin suurik­si, että niistä joutuu mak­samaan veroa. Työ­markki­natu­ki lop­puu kokon­aan, kun ansio­tu­lot ovat 1600 euroa kuus­sa tai kun tekee työtä yli 80% sään­nöl­lisen työn työa­jas­ta. (Tämä on tosi­asi­as­sa vähän mon­imutkaisem­paa, sil­lä pieniä palkko­ja verote­taan vähem­män kuin työ­markki­natukea, mikä saa aikaan, ettei sovit­telu tuo­ta aivan 50 %: mar­gin­aaliv­eroa alkupäässä, riip­puen tietysti siitä, miten verovuo­den raja sat­tuu osuu´maan.)

Voisimme ajatel­la saman tehtäväk­si negati­ivisen tuloveron kaut­ta niin, että vero­tus alka­isi 1550 euron tuloista vaikka­pa 42 pros­entin verona. Jos tulot oli­si­vat alle 1550 euroa kuus­sa, saisi kor­vauk­se­na ero­tuk­ses­ta 42%. lop­putu­los olisi täs­mälleen sama  kuin tuos­sa perus­tu­lo­ma­llis­sa, tosin vähän mon­imutkaisem­pi toteuttaa.

Kuriosi­teet­ti­na huo­mautet­takoon, että negati­ivi­nen tulovero pienen­täisi veroast­et­ta kun perus­tu­lo kas­vat­taisi sitä. Kan­nat­taa tarkkail­la keskimääräistä rajaveroastetta.

Kun valmi­ut­ta näin suureen muu­tok­seen ei ole, voitaisi­in ajatel­la, että toteutetaan tuos­ta yläosa. Verotet­ta­van tulon alara­ja olisi 1550 euroa, Alle 1550 euron ansio­tu­loista mak­set­taisi­in negati­ivista veroa 42 %  ero­tuk­ses­ta, mut­ta korkein­taan 200 euroa kuus­sa. Jos halu­taan säi­lyt­tää täysin kon­trol­li työt­tömi­in, tätäkin negati­ivista tuloveroa saisi­vat vain ansio­tu­loa saa­vat. Olen esit­tänyt tätä mah­dol­lisu­ut­ta blogillani tässä.

Noin 1100 euron ja sitä pienem­pää palkkaa tuet­taisin siis 200 eurol­la. Jos tämä pelit­täisi, voisi 200 euron rajan nos­taa 300 euroon ja niin edelleen.

Tämä ei tietenkään toi­mi, ellei työ­markki­noil­la ote­ta muu­tos­ta huomioon.

Tässä tuloverol­la tarkoite­taan val­tion ja kun­tien vero­ja ja työn­tek­i­jän sosi­aal­i­tur­van­mak­su­ja. En puu­tu tässä siihen, miten rahat jaet­taisi­in veron­saa­jien kesken.

 

23 vastausta artikkeliin “Arto Satonen (8) Perustulo”

  1. Rooman kaupungis­sa, jos­sa val­lit­si demokra­tia, kaikille kaupunki­laisille luvat­ti­in ilmainen ruo­ka (ja sirkushu­vit), jot­ta he eivät nousisi eli­it­tiä vas­taan. Aluk­si kaupun­ki osti vil­jaa ja myi sitä äänestäjille alihintaan.

    Vuon­na 58 EKR Rooman senaat­ti meni vielä pidem­mälle, otti käyt­töön kansalais­palkan ja myön­si jokaiselle rooma­laiselle ilmaista viljaa.

    Seu­rauk­se­na oli, että tuot­tavaa työtä tekevät maanvil­jeli­jät lopet­ti­vat vil­jelemisen ja alkoi­vat joukol­la muut­taa Roomaan, kos­ka siel­lä he saat­toi­vat elää ja syödä tekemät­tä työtä.

    Kun Julius Cae­sar (100 – 44 EKR) tuli voit­ta­jana kaupunki­in, joka kol­mas rooma­lainen sai ilmaista ruokaa. Cae­sar pakotet­ti­in suorit­ta­maan väestön­lasken­ta ja huo­mat­ti­in, että ruo­ka-apua sai huo­mat­tavasti use­ampi rooma­lainen, kuin kaupungis­sa oli edes asukkaita.

    Kun lop­ul­ta val­takun­ta rom­ahti, veronkan­ta­ji­na toim­i­neet soti­laat jatkoi­vat työtään ja otti­vat maanvil­jeli­jöiltä sadon ja kuit­ta­si­vat siitä itselleen kuu­lu­van “oikeu­den­mukaisen palkan” — val­ti­olle­han sit­ten ei jäänytkään yhtään mitään.

    Vastaa

    1. …kaikille kaupunki­laisille luvat­ti­in ilmainen ruo­ka (ja sirkushu­vit), jot­ta he eivät nousisi eli­it­tiä vastaan…
      …tuot­tavaa työtä tekevät maanvil­jeli­jät lopet­ti­vat vil­jelemisen ja alkoi­vat joukol­la muut­taa Roomaan… 

      Sen ver­ran ajat ovat muut­tuneet että enää eivät ole vas­takkain kaupunki­laiset ja maanvil­jeli­jät, vaan työt­tömät rivikansalaiset ja automaa­tio ynnä digi­jätit. Robot­it tuskin muut­ta­vat kaupunki­in perus­tu­loa nostamaan.

      Tai vähän abstrak­tim­mal­la tasol­la van­ha par­ta-Kallen kysymys tuo­to­sten jakamis­es­ta pääo­man ja työn kesken: AIn maail­mas­sa kaik­ki tuotan­to tehdään pääo­ma­l­la eikä mitään työl­lä. Lais­sez-faire tapauk­ses­sa toteu­tuu äärim­mil­lään vai­h­toe­hto 3 eli automa­ti­soitu­jen tehtaiden ja AIn omis­ta­jat keskit­tyvät tuot­ta­maan luk­sus­ta toisilleen, ja muu osa ihmiskun­nas­ta palaa metsästäjä-keräilijöiksi.

      Tois­es­ta näkökul­mas­ta tätä voi pitää oikeu­den­mukaise­na evoluu­tion kulku­na, jos­sa saa­mat­tomat kuol­e­vat pois. Onhan niitäkin joille Yhteis­maan Ongel­mas­sa se yhteis­ni­it­ty kuu­luukin pistää paskak­si. Voi olla, mut­ta asian järisyt­tävään merk­i­tyk­seen näh­den havait­sen hyvin vähän debat­tia siitä mitä asi­as­ta pitäisi ajatel­la ja mitä sille tehdä.

      Vastaa

      1. ‘AIn omis­ta­jat keskit­tyvät tuot­ta­maan luk­sus­ta toisilleen’
        Mihin siinä niitä omis­ta­jia tarvi­taan? AI voi kor­va­ta hei­dätkin, ja paljon helpom­min kuin useim­mat muut.

    2. kaikille kaupunki­laisille luvat­ti­in ilmainen ruo­ka (ja sirkushu­vit), jot­ta he eivät nousisi eli­it­tiä vas­taan. Aluk­si kaupun­ki osti vil­jaa ja myi sitä äänestäjille alihintaan.

      On mah­dol­lista ottaa kan­ta jos­sa vas­tus­taa kaikkia tulon­si­ir­to­ja, mukaan lukien pro­gres­si­ivi­nen verotus.

      Jos kuitenkin hyväksyy nykyisen tasoiset tulon­si­ir­rot, keskustelun eten­e­misen kannal­ta on hyvä taju­ta että blo­gi-isän­nän esit­tämän suu­ru­inen perus­tu­lo ei muu­ta nykyti­lan­net­ta pat­tiar­al­laa yhtään mihinkään. 

      Lainat­en vuo­den 2013 itseäni:

      Nykysys­tee­mis­sä 115 mrd:n verotet­tavista tuloista kan­netaan 25 mrd:n verot ja niistä mak­se­taan 6 mrd perus­tavimpia tukia. Jäl­jelle jää 19 mrd mui­hin val­tion ja kun­tien menoihin.

      Perus­tu­los­sa 115 mrd:n verotet­tavista tuloista kan­netaan 40% tasaverol­la 46 mrd:n verot ja mak­se­taan takaisin 27 mrd kansalais­palkkana. Jäl­jelle jää 19 mrd mui­hin val­tion ja kun­tien menoihin. 

      Vastaa

  2. Entä jos ihmi­nen pyrkii tekemään itsekin jotain mut­ta ei vaan onnis­tu. Esim. osa-aikatyö tms.

    Vastaa

  3. “Satosen seka­malli sisältää työn pakol­lisen vas­taan­ot­tamisen yhdis­tet­tynä Suomen mata­laan työttömyyskorvaukseen.”

    Toivoisin, että tämä työhön pakot­tamisen men­tal­i­teet­ti voisi pikkuhil­jaa jo kuol­la pois. Eihän nykypäivänä sel­l­aista työtä tai työ­nan­ta­jaa juuri löy­dy, joka tek­isi vas­ten­tah­toisel­la, työhön pakote­tul­la ihmisel­lä yhtään mitään. Useim­mis­sa töis­sä tuol­laisen henkilön tuot­tavu­us on negati­ivista, kun muiden pitää kulut­taa aikaansa joko tämän henkilön kait­semiseen tai työn jälkien korjailuun.

    Jos läh­tee siitä, että ihmistä ei ole kan­nat­tavaa pakot­taa tekemään töitä vas­ten tah­toaan, ja toisaal­ta ketään ei voi tap­paa nälkään sik­si, että hän ei suos­tu työhön, jää ain­oak­si loogisek­si vai­h­toe­hdok­si oikeas­t­aan perus­tu­lo. Jotain ele­ment­te­jähän nykyjär­jestelmässäkin perus­tu­losta jo on, sil­lä kaik­ki saa­vat kuitenkin lop­pu­jen lopuk­si jotain tukea (vaik­ka perus­toimeen­tu­lo­tukea, jos ei muu­ta). Nykyään se vain tapah­tuu mutkien ja ihmeel­lisen teat­terin kaut­ta niiden ihmis­ten tapauk­ses­sa, jot­ka eivät syys­tä tai tois­es­ta työ­nan­ta­jalle kel­paa tai halua kelvata.

    Vastaa

    1. Toivoisin, että tämä työhön pakot­tamisen men­tal­i­teet­ti voisi pikkuhil­jaa jo kuol­la pois. Eihän nykypäivänä sel­l­aista työtä tai työ­nan­ta­jaa juuri löy­dy, joka tek­isi vas­ten­tah­toisel­la, työhön pakote­tul­la ihmisel­lä yhtään mitään. 

      Kyse ei ole niinkään järkiar­gu­menteista vaan ihmisku­vas­ta ja moraa­likäsi­tyk­sistä. Paatunut kon­ser­vati­iv­ioikeis­to­lainen on tosi­aan valmis vaik­ka mak­samaan siitä että ”laisko­ja ja veteliä” köy­hiä rankaistaan.

      Tässä Var­ti­ainen sanoo samaa mutkan kaut­ta, sosi­aal­i­tur­valeikkausten moti­ivi ei ole säästämi­nen vaan ihmiskuva:

      Sosi­aal­i­tur­van muu­tose­hdo­tusten tärkein moti­ivi ei kuitenkaan ole säästämi­nen, vaan taustal­la on eti­ik­ka ja ihmisku­va: halu­amme yhteiskun­nan, jos­sa (työkykyiset) ihmiset otta­vat enem­män vas­tu­u­ta itses­tään. Sik­si veronko­ro­tuk­set eivät ole niiden vaihtoehto. 

      https://x.com/filsdeproust/status/1776505446888624557

      Sama näkyy mon­es­sa muus­sakin asi­as­sa, aina huume­poli­ti­ikas­ta vankein­hoitoon. Täl­läisiä ihmisku­van ja moraalin käsi­tyk­siä on vaikeampi tais­tel­la mitä järkiar­gu­ment­te­ja vas­taan, mut­ta ei toki mahdotonta. 

      Tärkeää kuitenkin ymmärtää mis­tä ne juon­tu­vat. Kon­ser­vati­iv­ioikeis­ton tapauk­ses­sa nähdäseni syväl­lä hei­dän mielis­sään olev­as­ta peri­aat­teesta että jokaiselle tulee antaa mitä hänen nähdään ansait­se­van. Laiskat ja kelvot­tomat ansait­se­vat huono­ja asioi­ta, ja sel­l­ainen heille pitää jär­jestää vaik­ka se ei taloudel­lis­es­ti järkevää olisikaan (esim vankein­hoito tai huumau­sainei­den käytön krim­i­nal­isoin­ti mak­saa rutosti). Jos näistä moraalipoli­isi­na toim­imis­es­ta livetään niin koko yhteiskun­nan ajatel­laan val­u­van johonkin moraaliseen konkurssi­in ja kaiken­maail­man irstailu ja velt­toilu syök­see yhteiskun­nan tuhoon. Tämä on se ajat­te­lu­ta­pa, tästä syys­tä työt­tömiä täy­tyy akti­ivis­es­ti kiusa­ta ja kytätä, ja perus­tu­lo on täysi kauhis­tus ajatuksena.

      Vastaa

    2. Neu­vos­toli­itossa oli käytössä pakko­työ­malli ja sitä pyöritet­ti­in ainakin 1930-luvul­la Gulag-jär­jestelmän osana. Sitäkö Sato­nen ja kokoomus kaipaa­vat Suomeen, mut­ta eri nimellä?

      Vastaa

  4. Kaikkien pros­ent­ti­lasku­jen ja esimerkkien sijas­ta oleel­lisem­pia kysymyk­siä olisi:
    ‑Ketkä kaik­ki ovat oikeutet­tu­ja tukeen, jokainen joka osaa lento­ken­täl­lä sanoa “Tur­va­paik­ka ja perustulo”?
    ‑Jokainen maa­han­tule­va opiske­li­ja ja opiske­li­jan perheenjäsen?
    ‑Jokainen suo­ma­lainen joka asuu Espan­jas­sa tai Thaimaassa?
    ‑Tulon­sa Oy:stä pääo­mat­u­loina nos­ta­va yrittäjä?

    Kait nyt näi­hinkin on vas­tauk­set ker­rot­ta­vana kun perus­tu­loa on vuosikymmenet mietit­ty ja kehitetty?

    Vastaa

    1. Kaikkien pros­ent­ti­lasku­jen ja esimerkkien sijas­ta oleel­lisem­pia kysymyk­siä olisi:
      ‑Ketkä kaik­ki ovat oikeutet­tu­ja tukeen, jokainen joka osaa lento­ken­täl­lä sanoa “Tur­va­paik­ka ja perustulo”?
      ‑Jokainen maa­han­tule­va opiske­li­ja ja opiske­li­jan perheenjäsen? 

      Vihrei­den v.2007 perus­tu­lo­ma­lli ei tähän vas­taa, mut­ta v.2012 pako­laisvyöryn jäl­keen arvaan että koskisi vain kansalaisia. (Joo, vaikeuk­sia tulisi perus­tus­lain tulkin­nan kanssa)

      ‑Tulon­sa Oy:stä pääo­mat­u­loina nos­ta­va yrittäjä? 

      v.2007 mallis­sa pääo­mat­u­loil­la oli oma 29% tasavero. 

      ‑Jokainen suo­ma­lainen joka asuu Espan­jas­sa tai Thaimaassa? 

      v.2007 mallis­sa saisi perus­tu­lon­sa. Mainit­sen­pa että eri­laisia “loisimistapauk­sia” on tun­nis­tet­tu ennenkin 1, 2, mut­ta jos AI vie työt niin onko täl­lä väliä?

      Tuo 2007 malli on vain yksi monista: niin kuin blo­gi-isän­tä ker­too mallia voi vir­itää kovim­mas­ta kap­i­tal­is­mista löy­häkätisim­pään sosial­is­mi­in. Mut­ta nim­im. Antti pyysi edes jotain konkreettista.

      Vastaa

      1. Tuo 2007 malli on vain yksi monista: niin kuin blo­gi-isän­tä ker­too mallia voi vir­itää kovim­mas­ta kap­i­tal­is­mista löy­häkätisim­pään sosial­is­mi­in. Mut­ta nim­im. Antti pyysi edes jotain konkreettista.

        Kor­jauk­se­na: Vihrei­den 2007 perus­tu­lo­ma­llin viral­liset sivut Way­back Mach­i­nes­sa ovat tääl­lä. Yllä käyt­tämäni link­ki johtaa erään O. Soin­in­vaaran teet­tämi­in tausta­laskelmi­in, jos­sa näyt­tää ole­van hie­man eri numerot, mm. 400 €/kk perus­tu­lo eikä 440 €/kk.

  5. Ehkä toteut­tamisen voisi tehdä kah­den jär­jestelmän mallil­la: Ihmi­nen voisi vali­ta määräa­jak­si (esimerkik­si vuosi) ker­ral­laan onko nykyisen sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän piiris­sä vai hakeeko negati­ivisen tuloveron jär­jestelmään, jon­ka taso olisi hive­nen pienem­pi (esimerkik­si ‑5%), mut­ta las­ket­taisi­in toimeen­tu­lotuen normei­hin ensim­mäisen mallin mukaisesti.

    Vastaa

  6. nyt täl­lainen pikakommentti:

    mitä tapah­tui seiskalle, kun artikke­lis­sa on “(8)”? edelli­nen on “(6)”.

    Vastaa

    1. mitä tapah­tui seiskalle, kun artikke­lis­sa on ”(8)”? edelli­nen on ”(6)”.

      Per­hana jäi julkaise­mat­ta. Nyt on julka­istu. Kiitos huomautuksesta.

      Vastaa

  7. Perus­tu­losta vään­net­ti­in laa­jasti kät­tä tässä samas­sa blo­gis­sa v.2013.
    Yleinen vas­taväite on että perus­tu­lo tulisi tolkut­ta­man kalli­ik­si (vrt. rahaa saa taika­seinästä), minkä yli itseni aut­toi tämä oival­lus, yksi­tyisko­htaisem­min arvioitu­na tässä kom­men­tis­sa.
    Tarvet­ta vastik­keet­toma­lle perus­tu­lolle perustelin tässä kom­men­tis­sa. Tekoä­lyn esi­in­marssi ei ole ainakaan vähen­tänyt tätä tarvet­ta, vaan AI:sta aiheutu­vaan tuot­tavu­us­loikkaan liit­tyvän tulon­jakokysymyk­sen pitäisi olla poli­itikko­jen suun­nilleen ykköshuole­nai­he täl­lä het­kel­lä. Pait­si että asia ei ole mei­dän käsis­sämme kos­ka AI:n vetu­rit eivät ole Suomes­sa eivätkä edes Euroopassa.
    Käytän­nön perus­tu­lokokeilut ovat oma matop­urkkin­sa. Sip­ilän hal­li­tuk­sen kokeilu oli yhtä tyhjän kanssa, maail­mal­ta taas löy­tyy esim. tämä Sam Alt­manin rahoit­ta­ma kokeilu.
    Non­i­in, kissa on taas nos­tanut häntäänsä.

    Vastaa

  8. Vihreät epäon­nis­tu­i­v­at aikoinaan täysin, kun he yrit­tivät tiedot­taa perus­tu­lo­ma­llis­taan. Net­ti­sivuil­la olev­as­ta seli­tyk­ses­tä ei saanut edes ydin­fyysikon koulu­tuk­sel­la selvää, kuin­ka paljon omat net­to­tu­lot muut­tuisi­vat perus­tu­lo­ma­llin myötä. Vaik­ka sivuil­la olikin selitet­ty perus­tu­lon määrä ja vero­pros­ent­ti, mis­sään ei yksiselit­teis­es­ti ker­rot­tu, miten muiden palka­s­ta perit­tävien pakol­lis­ten mak­su­jen (työn­tek­i­jän työt­tömyys- ja eläke­vaku­u­tus­mak­su) kävisi, otet­taisi­inko ne tuloista veron lisäk­si ja jos otet­taisi­in, niin miten ne vaikut­taisi­vat käteen­jäävään tuloon.
    Niille, jot­ka eivät jak­sa­neet näitäkään seli­tyk­siä lukea, jäi usein täysin väärä käsi­tys siitä, mitä perus­tu­lo oikeasti vihrei­den mallis­sa tarkoit­taisi. Olen keskustel­lut mon­en kanssa, joiden käsi­tys on ollut se, että perus­tu­loa mak­set­taisi­in vain pien­i­t­u­loisille ja kaikil­la muil­la vero­tus kiristy­isi selvästi. Useim­mat eivät ole suos­tuneet usko­maan, kun olen yrit­tänyt kor­ja­ta hei­dän käsityksiään.

    Vastaa

  9. Lap­sil­isät: esim. Cyrys II, Per­sia noin 550 eaa.
    Toimeen­tu­lo­tu­ki: Esim. Anti­ikin Kreik­ka noin 350 eaa, esim. Aris­toteleen dokumentit
    Ruo­ka-jakelu: Esim. noin 100 eaa Cura annon­ae Rooman valtakunnassa
    Perus­tu­lo: Esim. Abu Bakr tai Julius Caesar

    Ei nämä uusia jut­tu­ja ole. Kuten ei ole sekään, että aina välil­lä halu­taan ajaa tuet alas, jon­ka jäl­keen yhteiskun­ta menee heikkoon happeen ja siitä joko joskus toivu­taan tai sit­ten ei.

    Vastaa

  10. Kun työt­tömyysko­r­vaus on 90 % edel­lisen hyvä­palkkaisen työ­paikan palka­s­ta, juuri edel­listä huonopalkkaisem­paa työtä ei kan­na­ta ottaa vastaan.

    Mis­tä tämä 90 % on kotoisin? Ainakin Koko-työt­tömyyskas­san laskurin mukaan jo 4400 € kuukausi­pal­ka­lla on 100 % ansiopäivära­ha alle 50 % edeltävästä palka­s­ta. 80% ansiopäivära­haa palka­s­ta saa vas­ta 1200 € kuukausi­pal­ka­lla. Viit­taatko Kataisen tai Van­hasen hal­li­tuk­sen aikaiseen muutosturvaan?

    Perus­tu­lo saa min­unkin ääneni, mut­ta nämä laskel­mat vaa­ti­vat tosi­aan tarken­nuk­sia, esimerkik­si eläke­jär­jestelmän suh­teen (työn­tek­i­jän ja työ­nan­ta­jan eläke­mak­sut, ker­tynyt eläke). Samoin pohd­in­taa vaatii pääo­mat­u­lo­jen suhde perus­tu­loon ja sen vero-osuuteen.

    Nykyjär­jestelmän­hän ongel­mat jatku­vat eläkkeis­sä, jois­sa kansan- ja taku­ueläk­keen vuok­si pien­ten tulo­jen eläkesäästöt eivät käytän­nössä näy merkit­tävästi parem­pana eläk­keenä. Toisaal­ta har­va meistä halun­nee maail­maa, jos­sa köy­hiä van­huk­sia ker­jää leipä­palaa tien­var­res­sa. Van­hat ihmiset nyt on jol­lakin taval­la sivistys­val­tios­sa elätet­täväkin. Tästä syys­tä meil­lä on pakolli­nen eläkesäästämi­nen (eläke­mak­sut), jota tosin hyvin mon­et yrit­täjät yrit­tävät kiertää kaikin voimin (ja jopa julkises­ti asi­as­ta kehuskellen).

    Maa­han­muut­ta­jien sosi­aal­i­tur­va on oma jut­tun­sa, ehtona voisi olla esimerkik­si riit­tävän pitkä asum­is- ja veron­mak­suai­ka. Tämä on toki las­ten kohdal­la ongel­mallista, emme­hän me odota suo­ma­laisil­takaan lap­sil­ta ensin veron­mak­sua ennenkuin tar­joamme hänelle koulu­tus­ta. Eli pohtisin jär­jestelmän aika tarkkaan, jot­ta se olisi eet­tis­es­ti pitävä ja kuitenkin toimiva.

    Vastaa

      1. Tan­skan sys­tee­mis­sä 90 %:n työt­tömyysko­r­vauk­seen liit­tyy myös mak­si­mi, jota ei voi ylit­tää ja joka on euroik­si muutet­tuna noin 3500 €/kk työt­tömyy­den alus­sa, ja myöhem­min vähän alle 3000 €/kk.

        Jos joku on oikeasti hyvä­palkkaises­sa työssä, kyseinen mak­sim­i­leikkuri tulee vas­taan, eikä tuki Tan­skas­sakaan ole hyvä­tu­loisille 90 % edeltävästä palkasta.

  11. En usko, että nyky­isiä hal­li­tus­puoluei­ta kiin­nos­taa sosi­aal­i­tur­va muus­sa kuin leikkaus­mielessä. Maail­manku­va, jos­sa työt­tömät ovat laisko­ja ja hui­jare­i­ta, melkein pakostakin ajaa siihen. Arton vaki­olääke kaik­keen on, että ”tehkää enem­män töitä”.

    Vastaa

  12. Nyky­maail­ma on siitä kiva, että tekemistä on yllät­tävän paljon työelämän ulkop­uolel­la. Mitä pidem­pään olen elänyt, sitä enem­män olen yllät­tynyt siitä, kuin­ka moni tut­tu on jäänyt pysyvästi töistä koti­in pelaile­maan, urheile­maan, taiteile­maan, myymään sek­siä tai vaik­ka kir­joit­ta­maan kir­jaa. Kaik­ki nämä ovat tietysti hyviä kivo­ja jut­tu­ja, mut­ta yksikään ei tuo­ta vero­tu­lo­ja. Ongel­ma ei ole pieni työ­markki­natu­ki, vaan nimeno­maan vero­tu­lo­jen puute. Niin­pä olen kään­tämässä kelkkaani perus­tu­lon osalta.

    Vastaa

    1. “Kaik­ki nämä ovat tietysti hyviä kivo­ja jut­tu­ja, mut­ta yksikään ei tuo­ta verotuloja.”

      Eivät palkkavero­tu­lo­ja, mut­ta monia mui­ta vero­tu­lo­ja kyllä.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.