Teollisuuden nousun alkuvaiheessa kesti pitkään, ennen kuin työläisten elintaso alkoi nousta, vaikka teollisuustuotanto kehittyi nopeasti. Koska tehtaiden porttien ulkopuolella oli töihin haluavia joukoittain, ei ollut mitään syytä nostaa palkkoja. Kun työläisillä ei ollut tuloja, ei heillä ollut myöskään varaa ostaa tehtaiden tuotteita, mikä taas hidasti teollisuuden nousua. Virheellisesti väitetään Henry Fordin sanoneen, autotehtaan työntekijöillä on oltava varaa ostaa autoa, jotta autoja voitaisiin myydä. Ford maksoi kyllä muita parempaa palkkaa saadakseen parhaat työläiset itselleen.
Lopulta kuitenkin työläisten tulotaso kääntyi nousuun, tehtaiden myynti lisääntyi, työläisten elintaso nousi lisää ja tehtaiden myynti lisääntyi lisää.
On kaksi erilaista tarinaa siitä, miten syntyi itseään ruokkiva kierre, joka käänsi elintason nousuun. Toisen mukaan spiraalin käynnistyminen johtui työväenliikkeen joukkovoimasta, toisen palkkojen nousu johtui ammattitaitoisen työvoiman lisääntyneestä kysynnästä. Työväenliikkeen joukkovoima piti työttömät tehtaiden porttien ulkopuolella estääkseen kilpailun palkoilla.
Varmaankin molemmat ovat osa totuudesta.
Ensimmäisenä joka tapauksessa nousi osaavimman työnväestön palkkataso. Ei tarvittu joukkovoimaa pitämään heitä pois työpaikolta, koska heitä oli niin vähän. Marx ja Engels valittivat, että tämä työväen aristokratia hylkäsi työväenliikkeen ja samaistui porvareiden etuihin.
Joka tapauksessa teollistuminen johti lopulta yleisen elintason huimaan nousuun.
Tasa-arvon onnela tuli ja meni
Suomessa oli 1980-luvun lopulla käsittämättömän hyvä tilanne. Tulotaso oli noussut nopeasti ja melkein kaikki kelpasivat töihin. Tämän ansiosta palkkaerot olivat kansainvälisesti verraten pieniä ja työttömyys nykytilaan nähden todella pientä. Työehtosopimukset painoivat tosiasiassa palkkoja alaspäin estäen naisvaltaisten alojen palkkojen nousun. Jatka lukemista “MM5: Palkat markkinaehtoisesti vai joukkovoiman tuloksena”