Avainsana: Milton Friedman

Arto Satonen (8) Perustulo

Olen mokan­nut tätä kir­joit­taes­sani pahasti. Muistin­varais­es­ti kir­joitin, että vihrei­den esit­tämä perus­tu­lo olisi ollut vuon­na 2007 560 euroa, jon­ka muutin tämän päivän rahak­si 800 euroksi. Vuo­den 2007 laskel­ma oli tehty 440 eurol­la, mikä olisi nykyra­hak­si muutet­tuna 620 euroa. Tuol­lainen 560 euron esi­tyskin on ollut, mut­ta en muista tarkkaa vuot­ta. Ajan­ta­saisin on Vihrei­den puoluekok­ouk­sen vuon­na 2020 hyväksymä esi­tys 600 euron perus­tu­lok­si, joka olisi vuo­den 2025 raha­nar­von mukaan 650 euroa. Kor­jaan tek­stin tämän mukaisek­si. Vuo­den 2022 päätök­sessä ei maini­ta veron korkeut­ta, joten käytän edel­lisen mallin 42 %:n marginaaliveroa.

====

Arto Sato­nen ilmoit­taa vas­tus­ta­vansa jyrkästi perus­tu­loa. Hänen perustelun­sa osoit­ta­vat, ettei hän ymmär­rä perus­tu­losta mitään.

Lyhyt ker­taus. Perusu­loa on esitet­ty kaut­ta his­to­ri­an jonkin muo­toise­na. Ensim­mäisen seikkaperäsin esi­tyk­sen perus­tu­losta teki kuitenkin Mil­ton Fried­man, jota ei ole koskaan syytet­ty  vasem­mis­to­laisu­ud­es­ta. Hän kut­sui sitä negati­ivis­sek­si tuloveroksi

Fried­manin aloitet­ta tutkit­ti­in kokeel­lis­es­ti Yhdys­val­lois­sa, mut­ta päädyt­ti­in sille sukua ole­vaan malli­in nimeltä Earned Income Tax Cred­it (EITC), työ­tu­losta tehtävään verovähen­nyk­seen, joka voi olla selvästi veroa suurem­pi, mut­ta jota ei saa, ellei ole ansio­tu­lo­ja lainkaan. Se lisäsi olen­nais­es­ti työl­lisyyt­tä ja pienen­si tulo­ero­ja Yhdys­val­lois­sa. Eri­tyis­es­ti se paran­si köy­hien yksi­huolta­jien ase­maa. Jat­ka lukemista “Arto Sato­nen (8) Perustulo”

Sosiaaliturvajärjestelmän ongelmat (8) Asumistuki matalapalkkatukena

Asumistuki matalapalkkatukena

Bri­tann­ian lib­er­aalien 1800-luvul­la lanseer­aa­ma pro­gres­si­ivi­nen tulovero on varhaisin mata­la­palkkat­uen muo­to. On helpom­pi elää pienel­läkin pal­ka­lla, kun pienistä siitä menee vain vähän veroa tai ei lainkaan. Aina sil­loin täl­löin halu­taan ehdote­taan, että alen­netaan vero­ja pien­im­mistä tuloista. Niitä ei voi enää alen­taa, kos­ka pienistä tuloista ei per­itä veroa lainkaan.

Nol­la ei kuitenkaan ole pienin ole­mas­sa ole­va luku. Seu­raa­va askel pro­gres­si­ivis­ten vero­jen soveltamises­sa olisi men­nä nol­lan ala­puolel­la, siir­tyä siis negati­iviseen veroon. Tätä esit­ti esimerkik­si Mil­ton Fried­man 1960-luvulla.

Tarkaste­len negati­ivisen tuloveron ja perus­tu­lon käyt­tökelpoisu­ut­ta myöhem­mis­sä postauk­sis­sa. Tässä esitän asum­istuen erään­laise­na negati­ivisen tuloveron muo­tona. Jat­ka lukemista “Sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän ongel­mat (8) Asum­is­tu­ki matalapalkkatukena”

Hyvinvointivaltion perääntymissuunnitelma (3/x): matalapalkkatuki

Jos on siis järkevää tukea pieni­palkkaisia, miten tämä tuki pitäisi tehdä?

Tärkein­tä on tehdä se jotenkin. Sil­lä miten se tehdään, ei ole niin suur­ta väliä ver­rat­tuna siihen, että se ylipään­sä tehdään.

Huono­tuot­toises­sa työssä hin­ta ei saa olla työ­nan­ta­jalle niin korkea, ettei työn teet­tämi­nen kan­na­ta, mut­ta toisaal­ta palk­ka ei saa olla tek­i­jälle niin huono, ettei pal­ka­lla elä. Ero­tus on paikat­ta­va tulon­si­ir­tona joko työ­nan­ta­jalle tai työntekijälle.

Suomes­sa vero­tus tasaa tulo­ja suu­rit­u­lois­t­en ja pien­i­t­u­lois­t­en välil­lä, mut­ta pien­i­t­u­lois­t­en ja vielä pienem­pit­u­lois­t­en välil­lä ei ole mitään tasausta.

Joku sanoo tähän, että henkilön pitää siir­tyä tuot­tavam­paan työhön, mut­ta se ei ole valitet­tavasti kaikille mahdollista.

Ran­skas­sa työ­nan­ta­jat on vapautet­tu palka­n­mak­sun sivuku­luista min­imi­palkan tasol­la. Sak­sas­sa sovel­letaan mini­jobs-jär­jestelmää, joka on sään­nöiltään hyvin sak­salainen, siis mon­imutkainen ja seka­va. Yhdys­val­lois­sa on kehut­tu Earned Income Tax Cred­it ‑jär­jestelmä, joka on lisän­nyt merkit­tävästi työl­lisyyt­tä ja tor­junut lap­siköy­hyyt­tä mata­la­palkkaista työtä teke­vien kesku­udessa. Ruot­sis­sa mak­se­taan tukea työ­nan­ta­jalle tämän palkates­sa vaikeasti työl­lis­tet­tävä. Suomes­sa on saman­lainen palkkatu­ki kuin Ruot­sis­sa, mut­ta sitä käytetään olen­nais­es­ti vähem­män. Jat­ka lukemista “Hyv­in­voin­ti­val­tion perään­tymis­su­un­nitel­ma (3/x): matalapalkkatuki”