Kummallinen kehysriihi

Kom­men­toin Ver­de-leh­des­sä kehysriihtä.

Ei ole eri­tyi­sen edis­tyk­sel­lis­tä lykä­tä aina vain toi­men­pi­tei­tä työl­li­syy­den nos­ta­mi­sek­si. Jos rakas­taa hyvin­voin­ti­val­tio­ta, pitäi­si huo­leh­tia myös työl­li­syy­des­tä. Pitää teh­dä kan­nat­ta­vak­si ottaa vas­taan mylös mata­la­palk­kais­ta työ­tä. Kepin sijaan voi käyt­tää myös porkkanaa.

En kuu­lu nii­hin, jot­ka pitäi­si­vät inflaa­tio­ta paha­na pei­ko­ja, mut­ta nyt suh­dan­teet voi­vat yli­kuu­men­tua. Näin kävi vuon­na 2007 ja sii­tä kär­sit­tin kym­me­nen vuot­ta, kos­ka kus­tan­nus­ta­so nousi eikä sit­ten las­ke­nut. Hin­nat ja pal­kat ovat jäyk­kiä alas­päin, eikä enää voi deval­voi­da. En oli­si jat­ka­nut elvy­tys­tä tätä vuot­ta kau­em­mak­si. Ennen kaik­kea pitäi­si varau­tua nope­aan­jar­ru­tuk­seen, jos kei­tos uhkaa kie­hua yli.

Käy luke­mas­sa, sii­hen pää­see täs­tä.

Pienipalkaisten heikko asema on työttömyysongelman ydinkysymys

Kan­sa­lai­nen Jou­ni Siren kir­joit­ti sun­nun­tain Hesa­ris­sa, ettei työt­tö­mien talou­del­li­nen ahdin­ko luo työ­paik­ko­ja. Hän sanoi, että kos­ka työ- ja elin­kei­no­toi­mis­tois­sa on 327 000 työ­tön­tä työn­ha­ki­jaa ja vain 160 600 avoin­ta työ­paik­kaa, kai­kil­le työt­tö­mil­le ei voi löy­tyä työpaikkaa.

Jos nois­ta työt­tö­mis­tä vaik­ka­pa vain sata­tu­hat­ta onnis­tui­si työl­lis­ty­mään johon­kin nois­ta 160 000 avoi­mes­ta työ­paik­kas­ta, hal­li­tuk­sen työl­li­syys­ta­voi­te oli­si täy­si ja kehys­rii­hi voi­tai­siin päät­tää skumppatarjoiluun.

Ole­tin, että Sirén oli­si seu­raa­vak­si kir­joit­ta­nut seu­raa­vak­si koh­taan­to-ongel­mas­ta, eli sii­tä, että noi­hin avoi­miin työ­paik­koi­hin vaa­di­taan kak­si lop­pu­tut­kin­toa, seit­se­män kie­len suju­va osaa­mis­ta, alle 30-vuo­den ikää ja pit­kää työ­ko­ke­mus­ta, mut­ta hän kir­joit­ti­kin, että moni niis­tä tuot­taa niin huo­non ansio­ta­son, ettei sil­lä tule toimeen.

Kir­joit­ta­ja puhui itsen­sä pus­siin, kos­ka työt­tö­myys­tur­van por­ras­tus­ta vaa­ti­vat esit­tä­vät juu­ri sitä, ettei­vät työt­tö­mät hakeu­du mata­la­palk­kai­siin töi­hin, kos­ka työt­tö­myys­tur­va takaa saman ansio­ta­son helpommin.

Sil­ti Sirén on oikeas­sa. On jok­seen­kin koh­tuu­ton­ta vaa­tia ihmi­siä teke­mään töi­tä, jos pal­kan pääl­le jou­tuu hake­maan rahaa toi­meen­tu­lo­tues­ta, jot­ta rahat riit­täi­si­vät ruokaan.

Tähän aikaan ei sovi aja­tus hei­ken­tää työt­tö­mien etuuk­sia niin pal­jon, että näi­den on hen­ken­sä piti­mik­si otet­ta­va vas­taan aivan mitä työ­tä hyvänsä.

Karu tosia­sia on, että nois­sa yli 300 000 työt­tö­mäs­sä on pal­jon nii­tä, joi­den ammat­ti­tai­to tai ter­vey­den­ti­la eivät tee rea­lis­ti­ses­ti tavoi­tel­la vaa­ti­via ja hyvä­palk­kai­sia töi­tä. Suo­mi on eri­tyi­sen huo­no työl­lis­tä­mään vajaa­kun­toi­sia, ulko­maa­lai­sia tai huo­nos­ti kou­lu­tet­tu­ja. Oikea rat­kai­su asi­aan ei ole työt­tö­mien kas­va­va mää­rä, vaan pie­ni­palk­kais­ten ase­man kohentaminen.

On vähän höh­lää aset­taa työt­tö­myys yhteis­kun­nan mak­sa­man tulon­siir­ron ehdok­si. On tuet­ta­va myös pie­ni­palk­kai­sia ja niin pal­jon, että työn vas­taa­not­ta­mi­nen on aina sel­keäs­ti kan­nat­ta­vam­paa kuin työt­tö­mä­nä ole­mi­nen. Tämä mak­saa, mut­ta on hal­vem­paa mak­saa pie­ni­palk­kai­sen elin­kus­tan­nuk­sis­ta osa kuin työt­tö­män elin­kus­tan­nuk­set kokonaan.

Tämä kysy­mys on raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den ydinkysymys.

= = =

Sirén kir­joit­ti, että työ­pai­kat tuot­ta­vat huo­non ansio­ta­son, kos­ka ne ovat osa-aikai­sia. Osa-aikai­nen työ kan­nat­taa kyl­lä ottaa vas­taan, sil­lä sovi­tel­tu päi­vä­ra­ha tukee osa-aika­työ­tä jopa vähän lii­an­kin avo­kä­ti­ses­ti tar­joa­mal­la monel­le 20-tun­ti­ses­ta työ­vii­kos­ta samat koko­nai­san­siot kuin kokopäivätyöstä.

Ongel­ma on pie­ni­palk­kai­ses­sa koko­päi­vä­työs­sä ja eten­kin sel­lai­ses­sa työs­sä, jos­sa ei ole työ­ai­kaa lain­kaan, kos­ka sii­hen ei saa sovi­tel­tua päivärahaa.

 

 

Työssäkäyviä köyhiä tuettava täydentävillä tulonsiirroilla.

Maan­vil­je­li­jät eivät vas­tus­ta maa­ta­lous­tu­kia. Mik­si pal­kan­saa­ja­jär­jes­töt kui­ten­kin vas­tus­ta­vat pal­kan päll­le mak­set­ta­via tulonsiirtoja?

Yle uuti­soi alku­vii­kos­ta, että yhä useam­pi pal­kan­saa­ja ei tule toi­meen pal­kal­laan. Tilan­ne on seu­raus­ta vas­ten­tah­toi­ses­ta lähin­nä osa-aikatyöstä.

Niin sano­tun perus­työn mää­rä vähe­nee koko ajan – siis työn, johon ei vaa­di­ta mitään eri­tyis­osaa­mis­ta, vaan perus­kou­lu riit­tää. Sik­si meil­lä on todel­la kor­kea työt­tö­myys pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­nei­den kes­kuu­des­sa – noin 25 %.

Uusia perus­ta­son työ­paik­ko­ja syn­tyy lähin­nä pal­ve­luam­mat­tei­hin. Ne ovat talou­del­li­ses­ti huo­nos­ti tuot­ta­via, joten niis­tä voi­daan mak­saa vain huo­noa palk­kaa. Jos pal­kan pitäi­si olla kor­keam­pi, työ­paik­kaa ei ole. Pal­ve­luam­ma­teis­sa lopul­li­se­na mak­sa­ja­na ovat asiak­kaat, eivät­kä he suos­tu mak­sa­maan pal­ve­lus­ta enem­pää. Sik­si meil­lä suu­rin osa kah­vi­lois­ta esi­mer­kik­si on sel­lai­sia, jois­sa ostos­ta jono­te­taan kas­sal­la sen sijaan, että tar­joi­li­ja kier­täi­si otta­mas­sa tilauksia.

Pal­ve­lua­lo­jen ALV:n mak­sa­vat pie­ni­palk­kai­set työntekijät

Jos hyväk­sym­me väit­teen, että mak­si­min pal­ve­luam­ma­teis­sa mak­set­ta­val­le pal­kal­le muo­dos­taa hin­ta, jon­ka asia­kas suos­tuu mak­sa­maan pal­ve­lus­ta, huo­maam­me, että pal­ve­lu­jen arvon­li­sä­ve­ron todel­li­set mak­sa­jat ovat mata­la­palk­ka­työ­tä teke­vät pal­ve­lua­lo­jen työn­te­ki­jät. Jos tuo­hon asiak­kaan mak­sa­maan mak­si­mi­hin­taan ei sisäl­tyi­si arvon­li­sä­ve­roa, työn­te­ki­jäl­le mak­set­tai­siin enemmän.

Pal­ve­lu­ja ei voi teh­dä varastoon

Teol­li­suus­työ voi­daan jär­jes­tää kah­dek­sas­ta nel­jään työ­nä, kos­ka tuot­tei­ta voi­daan val­mis­taa varas­toon. Pal­ve­lua ei voi teh­dä varas­toon. Myy­jän ja tar­joi­li­jan on olta­va töis­sä sil­loin ja vain sil­loin, kun asia­kas halu­aa olla asiak­kaa­na. Se joh­taa ilta- ja vii­kon­lop­pu­työ­hön ja osa-aikai­siin töi­hin. Tai­ta­va työ­nan­ta­ja voi toki jär­jes­tää työt niin, että val­mis­te­le­via töi­tä teh­dään sil­loin, kun asiak­kai­ta on vähem­män, mut­ta täl­lä­kin on rajansa.

Asu­mis­tu­ki­me­no­jen kas­vu joh­tuu Juha­na Var­tiai­ses­ta ja minusta

Pamin edus­ta­ja sanoi, että osoi­tuk­se­na palk­ko­jen huo­no­ne­mi­ses­ta on, että yhä useam­pi saa pal­kan täy­den­nyk­sek­si asu­mis­tu­kea. Ei se sii­tä joh­du. Se joh­tuu Juha­na Var­tiai­ses­ta ja minus­ta. Me esi­tim­me yhdes­sä, että pie­ni­palk­kai­sia työn­te­ki­jöi­tä tuet­tai­siin lisää­mäl­lä myös asu­mis­tu­keen pal­kan­saa­jil­le suo­jao­suus.[1] Tuo 300 euron suo­jao­suus todel­la toteu­tet­tiin. Se lisä­si pie­ni­palk­kais­ten, lähin­nä siis osa-aikais­ten käteen jää­viä tulo­ja noin sadal­la eurol­la. Mil­loin PAM on vii­mek­si onnis­tu­nut nos­ta­maan net­to­palk­ko­ja yhtä paljon?

Täy­den­tä­vät tulon­siir­rot ovat ainoa rat­kai­su pal­ve­lua­lan huo­noi­hin ansioi­hin, kos­ka emme voi mää­rä­tä asiak­kai­ta ole­maan hin­to­jen suh­teen suur­piir­tei­sem­piä. Tätä pal­kan­saa­ja­jär­jes­töt vas­tus­ta­vat joten­kin peri­aat­teel­li­ses­ti. ”Kyl­lä pal­kal­la pitää tul­la toi­meen”. Maan­vil­je­li­jöi­den kan­ta maa­ta­lous­tu­keen on aivan toi­nen. He eivät vaa­di, että vil­je­li­jän on tul­ta­va toi­meen tuot­tei­den­sa hin­nal­la. En näe täs­sä peri­aat­teel­lis­ta eroa.

Sovi­tel­lun päi­vä­ra­han huo­not säännöt

Osa-aika­työ­tä tue­taan myös työt­tö­myys­tur­van sovi­tel­lul­la päi­vä­ra­hal­la. Tämä on huo­no tuki­muo­to mones­ta­kin syys­tä. Ensik­si­kin kah­des­ta vie­rei­sel­lä kas­sal­la samaa työ­tä samal­la työ­ajal­la teke­vää pää­see aivan eri tulo­ta­sol­le sii­tä riip­puen, onko saa­nut jos­kus teh­dä työ­tä kokoai­kai­ses­ti vai ei. Minus­ta se on vää­rin. Lisäk­si sii­hen liit­tyy paho­ja kannustinongelmia.

Sovi­tel­lun päi­vä­ra­han saa­mi­sen ehto­na on, ettei tee yli 80-pro­sent­tis­ta työ­ai­kaa. Niin­pä on mah­dol­lis­ta, että neli­päi­väi­ses­tä työ­vii­kos­ta koi­tuu parem­pi ansio­ta­so kuin vii­si­päi­väi­ses­tä. Tämä kat­to­työ­ajan voi­si hyvin pois­taa työ­mark­ki­na­tues­ta, jol­loin se tuki­si pie­niä ansio­tu­lo­ja ihan sii­tä riip­pu­mat­ta, mis­tä ne joh­tu­vat. Esi­tin tätä aika­naan Sata-komi­teas­sa ja esi­mer­kik­si Kelan edus­ta­ja tuki aja­tus­ta voi­mak­kaas­ti, mut­ta työ­mark­ki­na­jär­jes­töt kaa­toi­vat aja­tuk­sen. Nyt tiet­tä­väs­ti SAK on vaih­ta­nut asias­sa kan­taa ja on val­mis muut­ta­maan työ­mark­ki­na­tuen täl­lai­sek­si matalapalkkatueksi.

Toi­nen kat­to tulee sii­tä sinän­sä ymmär­ret­tä­väs­tä ehdos­ta, ettei palk­ka ja sovi­tel­tu päi­vä­ra­ha saa olla yhteen­sä enem­pää kuin päi­vä­ra­han perus­tee­na ole­va palk­ka. Tämä raja tulee mata­la­palk­kai­sil­la aloil­la vas­taan jopa alle 20 tun­nin viik­ko­työ­ajal­la, eri­tyi­ses­ti, jos päi­vä­ra­has­sa on lapsikorotuksia.

Puo­li­päi­vä­työl­lä saa siis kokoai­ka­työn pal­kan. Tämä jär­jes­te­ly var­maan­kin sopii sekä kaup­pi­aal­le että kau­pan myy­jäl­le. Viral­li­ses­ti myy­jän on kui­ten­kin sanot­ta­va halua­van­sa kokoai­ka­työ­tä, kos­ka jos hän muu­ta sanoi­si, hän menet­täi­si sovi­tel­lun päivärahan.

Tar­ken­ne­taan kui­ten­kin: ei osa-aika­työs­tä ihan samo­ja tulo­ja todel­li­suu­des­sa saa kuin kokoai­ka­työs­tä. Käteen tulee vähän vähem­män, kos­ka palk­ka­tuo­ja vero­te­taan lie­vem­min kuin tulon­siir­to­ja. Lisäk­si aika­naan tulee saa­maan huo­nom­paa eläkettä.

Jos eläi­sim­me yhä aikaa, jol­loin työ­mark­ki­na­jär­jes­töt pys­tyi­vät jär­ke­viin sopi­muk­siin, sovi­tel­lun päi­vä­ra­han sää­tö­jän oli­si kor­jat­tu ajat sitten

Täy­den­tä­viä tulon­siir­to­ja tar­vi­taan jat­kos­sa lisää

Olen hyvin pes­si­mis­ti­nen tämän niin sano­tun perus­työn tule­vai­suu­des­ta. Sen mää­rä on vähen­ty­nyt nopeas­ti ja tulee jat­kos­sa­kin vähen­ty­mään. Auto­maa­tio ja teko­ä­ly kar­sii hyvä­palk­kai­sia töi­tä teol­li­suu­des­sa ja tilal­le tulee huo­no­tuot­tois­ta työ­tä pal­ve­lua­loil­la. Eriar­voi­suudcen kas­vua työ­mark­ki­noil­la on vai­kea torjua.

Sik­si minus­ta on jär­ke­vää varau­tua mak­sa­maan täy­den­tä­viä tulon­siir­to­ja pal­kan pääl­le jat­kos­sa yhä enem­män. Voi­daan tie­tys­ti kiel­tää pie­net pal­kat, mut­ta se tekee työs­sä­käy­väs­tä köy­häs­tä vie­lä köy­hem­män työttömän.

Ei lie­ne salai­suus, että minus­ta paras tapa tukea pie­ni­palk­kai­sia oli­si perus­tu­lo. Aluk­si voi­si aloit­taa pie­nel­lä nega­ti­sii­vi­sel­la tulo­ve­rol­la, joka jat­kai­si veroas­teik­koa vähän nol­lan ala­puo­lel­le. Olen kir­joit­ta­nut täs­tä nimel­lä Ylhääl­tä aloi­tet­tu perus­tu­lo.  Tule­vas­sa kir­jas­sa­ni kut­sun tätä kat­kais­tuk­si nega­tii­vi­sek­si tulo­ve­rok­si.

***

[1] Teim­me val­tio­neu­vos­ton kans­lial­le rapor­tin ”Lisää mata­la­palk­ka­työ­tä!” Sii­nä hah­mot­te­lim­me kei­no­ja paran­taa pie­ni­palk­kais­ten pal­kan­saa­jien talou­del­lis­ta ase­maa. Tämä vähän pro­vo­ka­to­ri­nen nimi halusi ker­toa, että työt­tö­myy­den suu­ri bulk­ki on vähän kou­lu­te­tuis­sa, joil­la on saa­ta­va lisää sel­lai­sia työ­paik­ko­ja, jois­sa ei vaa­di­ta eri­tyis­osaa­mis­ta – siis mata­la­palk­kai­sia töi­tä. Nimi oli Juha­nan keksimä.

Miten auttaa perusduunaria ahdingossa?

Olin vähäl­lä kir­joit­taa poik­ki­puo­li­sia aja­tuk­sia Pos­tin pal­kois­ta, kun asia oli kuu­mim­mil­laan, mut­ta mal­toin mie­le­ni ja pää­tin kir­joit­taa, kun tilan­ne on rau­hoit­tu­nut. Koko kes­kus­te­lu ja sen saa­ma suun­ta häi­rit­si­vät minua suu­res­ti, kos­ka vaka­vaa ongel­maa kor­jat­tiin mie­les­tä­ni taval­la, joka ei toi­mi – tai ei skaa­lau­du, kuten nykyi­sin on muo­di­kas­ta sanoa.

Pos­tis­sa oltiin kiis­tat­ta hei­ken­tä­mäs­sä työ­eh­to­so­pi­muk­sia. Se liit­tyy ongel­maan, jota kut­su­taan nimel­lä työ­mark­ki­noi­den pola­ri­soi­tu­mi­nen. Sel­lais­ten hyvien työ­paik­ko­jen mää­rä on vähe­ne­mäs­sä, joi­hin ei tar­vi­ta mitään eri­tyis­tä osaa­mis­ta tai koulutusta.

Ilmiö näkyy par­hai­ten mie­les­tä­ni yllä ole­vas­sa kuvas­sa. Kor­keam­pi kou­lu­tus on aina joh­ta­nut parem­paan työl­li­syy­teen, mut­ta 1980-luvun lopul­le työt­tö­myy­den tasot pysyi­vät joten­kin nipus­sa. Sen jäl­keen pel­kän perus- tai kan­sa­kou­lun varas­sa ole­vien työt­tö­myys on räjähtänyt.

Täs­tä esi­te­tään pal­jon radi­kaa­lim­pia­kin luku­ja. Pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­nei­den työl­li­syy­sas­te on vain 42 pro­sent­tia, mut­ta tämä on tilas­toil­la valeh­te­le­mis­ta. Ei-työl­li­siin kuu­luu esi­mer­kik­si 18 vuot­ta täyt­tä­neet lukio­lai­set. Työ­mark­ki­noi­den heit­to­pus­sei­hin eivät kuu­lu vain pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­neet, vaan myös mer­kit­tä­vä osa toi­sen asteen tut­kin­non suo­rit­ta­neis­ta. Onhan hei­dän­kin työt­tö­myy­sas­teen­sa 15 %

Olen­nais­ta on, että työ­mark­ki­na-ase­ma on hei­ken­tä­nyt nopeas­ti ja vaka­vas­ti työn­te­ki­jöil­lä, joil­la ei ole tar­jo­ta työ­nan­ta­jal­le muu­ta kuin kak­si kät­tä. Näi­den kysyn­tä on vähen­ty­nyt ja mää­rä lisään­ty­nyt. Mää­rä on lisään­ty­nyt, vaik­ka kou­lu­tusas­te on nous­sut, kos­ka moni aiem­min arvo­kas osaa­mi­nen on menet­tä­nyt mer­ki­tyk­sen­sä auto­maa­tion, digi­ta­li­saa­tion ja glo­ba­li­saa­tion seurauksena.

Se mikä minua täs­sä asias­sa häi­rit­si, oli että huo­mio kiin­ni­tet­tiin 700 paket­ti­la­jit­te­li­jaan, jot­ka aiot­tiin pan­na samaan sur­ke­aan työ­eh­to­so­pi­muk­seen var­hais­ja­ke­li­joi­den kans­sa. Var­hais­ja­ke­li­joi­ta on yli kym­me­nen ker­taa enem­män. Onko kukaan kiin­nos­tu­nut hei­dän tilanteestaan?

Yksit­täis­ten työ­paik­ko­jen puo­lus­ta­mi­nen koh­ta­lai­sen mas­sii­vi­sil­la tuki­la­koil­la pelas­taa joi­ta­kin onnek­kai­ta, mut­ta jät­tää suu­ren enem­mis­tön heit­teil­le – niin kuin nyt ne var­hais­ja­ke­li­jat. Tämä ei ole voit­ta­va strategia

Puhu­mat­ta­kaan niis­tä vie­lä huo­no-osai­sem­mis­ta, joi­den työ­pa­nok­ses­ta ei mak­se­ta euroa­kaan – siis työttömistä.

Pidän aika arve­lut­ta­va­na yhteis­kun­nal­li­sen oikeu­den­mu­kai­suu­den kan­nal­ta, jos val­tio (tai kun­nat) ryh­tyi­si mak­sa­maan olen­nai­ses­ti parem­paa palk­kaa kuin mitä saman­lai­sil­le työn­te­ki­jöil­le mak­se­taan yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la. Pitäi­si paran­taa kaik­kien asemaa.

Minä haluai­sin etsiä rat­kai­sua, joka aut­taa kaik­kia ylei­ses­ti eikä joi­tain onnek­kai­ta erityisesti.

Olen­nai­nen kysy­mys on, mis­tä voi­si löy­tyä töi­tä kor­va­maan enti­siä hyviä duu­na­ri­työ­paik­ko­ja. Muu­al­la ne ovat löy­ty­neet yksi­tyi­sis­tä pal­ve­luis­ta, mut­ta ei juu­ri meil­lä. Suo­mi on itsepalveluyhteiskunta.

Mik­si meil­lä ei ole kah­vi­lois­sa tar­joi­li­joi­ta eikä huol­toa­se­mil­la tank­kaa­jia? Kos­ka ahne asia­kas ei halua mak­saa. Jos tar­joi­li­joi­den pal­kat oli­si­vat pie­nem­piä tai jos hei­dän työ­hön­sä koh­dis­tui­si pie­nem­pi vero­kii­la, tar­joi­li­joi­ta oli­si enemmän.

Työ­mark­ki­noi­den huo­no-osais­ten ase­maa voi toki yrit­tää paran­taa nos­ta­mal­la alem­pia palk­ko­ja, mut­ta sii­nä on se vika, että se lisää työt­tö­mien mää­rää. Sik­si pitäi­si antaa alim­pien palk­ko­jen las­kea, verot­taa nii­tä vähem­män ja tukea pie­ni­palk­kai­sia täy­den­tä­vil­lä tulonsiirroilla.

Kom­ment­te­ja pos­tin työehtosopimuskiistasta

Sodan ensim­mäi­nen uhri on totuus. Sama kos­kee työ­mark­ki­na­rii­to­ja. Sik­si tie­to­ni asias­ta ovat edel­leen vaja­vai­set. Todel­li­sis­ta palk­ka­ta­sois­ta on täy­sin mah­do­ton saa­da tie­toa, kos­ka ne  pii­lo­te­taan muo­dol­li­sen tau­luk­ko­pal­kan ja eri­lais­ten pal­kan lisien muo­dos­ta­maan seka­sot­kuun. Luu­len, että tämä joh­tuu halus­ta estää eri alo­jen väli­set palk­ka­ver­tai­lut. Syy­nä lie­nee suo­ma­lai­sen sanan­las­kun vii­saus: kateus vie kalat­kin vedestä.

Jul­ki­suu­des­sa ollei­den tie­to­jen mukaan ulko­puo­li­sen on täy­sin mah­do­ton tie­tää, pal­jon­ko paket­ti­la­jit­te­li­joi­den palk­ko­jen oli tar­koi­tus alen­tua ja mikä on palk­ka­ta­so ver­rat­tu­na kil­pai­li­joi­den käyt­tä­mään AKT:n sopi­muk­seen. Raha­nar­voi­nen asia on myös, mil­lai­set työ­ajan jous­tot kum­mas­sa­kin sopi­muk­ses­sa on. Ilmei­ses­ti kui­ten­kin Pos­ti ei pysy­nyt täy­sin totuu­des­sa väit­täes­sään, että se pyr­kii palk­ka­kus­tan­nuk­sis­sa kil­pai­li­joi­den tasol­le Tai­si yrit­tää vähän alle.

Aina voi yrit­tää. Hel­sin­gis­sä se ei aina­kaan oli­si onnis­tu­nut, kos­ka työn­te­ki­jät oli­si­vat äänes­tä­neet jaloil­laan. Muu­al­la, jos­sa työ­ti­lai­suuk­sia on vähem­män, oli­si ehkä onnistunutkin.

En pidä kui­ten­kaan suo­ta­va­na, että Pos­ti ryh­tyy hank­ki­maan kil­pai­lue­tua kil­pai­li­joi­ta huo­nom­mil­la työ­eh­doil­la, vaik­ka en pidä perus­tel­tu­na sitä­kään, että pos­tin pitäi­si mak­saa mui­ta parem­pia palk­ko­ja vain, kos­ka veron­mak­sa­jat rahoittavat.

Kuin­ka huo­nois­ta pal­kois­ta oli siis kyse?

Oli­si pitä­nyt kir­joit­taa tämä osa aiem­min, kos­ka olen hukan­nut läh­teen. Jos­sain ilta­päi­vä­leh­des­sä näy­tet­tiin palk­ka­kuit­tia sitä, kuin­ka alas tämä uusi jo voi­maan astu­nut työ­eh­to­so­pi­mus oli pal­kat vie­nyt. Enti­sen luot­ta­mus­mie­hen palk­ka­kui­tis­sa luki noin 1600 €/kk, mikä onkin vähän. Kävi kui­ten­kin ilmi, että hän teki lyhen­net­tyä työ­viik­ko, 25 tuntia/viikko (osae­lä­ke?). Kokoai­kai­sen työn palk­ka oli­si siis noin 2600 euroa. Se on sel­väs­ti alle medi­aa­ni­pal­kan, mut­ta mer­kit­tä­väs­ti enem­män kuin oli­si luul­lut niis­tä jul­ki­suu­des­sa ole­vis­ta var­hais­ja­ke­li­joi­den tuntipalkoista.

(Huo­mat­ta­koon kui­ten­kin, että tie­to on peräi­sin ilta­päi­vä­leh­des­tä, eikä sen totuu­del­li­suu­teen voi täy­sin luottaa.)

Perus­hoi­ta­jil­la on pal­jon pidem­pi kou­lu­tus, mut­ta palk­ka on noin 500 €/kk heikompi.

Pait­si, että pie­net pal­kat ovat pie­niä, ne ovat suh­tees­sa toi­siin­sa pahas­ti vää­ris­ty­nei­tä. Joten­kin tämä ammat­tiyh­dis­tys­ten edun­val­von­ta on joh­ta­nut nais­ten palk­ko­jen polkemiseen.

Stra­te­gia koko­naan uusiksi

Mitä haluan sanoa on, että tämä työ­mark­ki­noi­den pola­ri­soi­tu­mi­nen on vihe­liäi­nen ongel­ma, joka uhkaa koko libe­raa­lia demo­kra­ti­aa. Se näh­tiin tors­tai­na Bri­tan­nias­sa, jos­sa alem­man kes­ki­luo­kan äänes­tä­jät äänes­ti­vät epä­toi­vois­saan omaa etu­aan vastaan.

Täl­le asial­le pitää teh­dä jotain ja isos­ti. Ay-liik­keen kei­not eivät täs­sä kui­ten­kaan auta vaan joh­ta­vat pit­käl­lä aika­vä­lil­lä vain huo­nom­paan suuntaan.

Tar­vi­taan vapaam­pia työ­mark­ki­noi­ta JA todel­la mas­sii­vis­ta panos­tus­ta pie­ni­palk­kais­ten vero­jen alen­ta­mi­seen ja täy­den­tä­viin tulonsiirtoihin.

Yhdes­sä nämä kak­si vie­vät pal­jon parem­paan suun­taan kuin kum­pi­kaan erik­seen. Pel­kät vapaam­min toi­mi­vat työ­mark­ki­nat köyh­dyt­tä­vät pie­ni­palk­kai­sia, joten on loo­gis­ta nii­tä vas­tus­taa. Pel­käs­tään pie­ni­palk­kai­sia tuke­vat täy­den­tä­vät tulon­siir­rot aut­ta­vat köy­hyy­teen, mut­ta eivät yllä ole­van kuvan osoit­ta­maan ongel­maa, työttömyyteen.

Se pie­ni­palk­kais­ten tuke­mi­nen, jota maa kipeäs­ti tar­vit­see, ei ole aivan hal­pa jut­tu. Puhu­taan aina­kin mil­jar­dis­ta. Sik­si lom­pak­ko­aan rakas­ta­vat kokoo­mus­lai­set eivät sitä halua. Dema­rit taas eivät halua sik­si, että tämä stra­te­gia, vaik­ka oli­si pie­ni­palk­kai­sil­le parem­pi, pie­nen­tää ay-liik­keen roolia.

= = = =

Vuo­den 2014 bud­jet­ti­neu­vot­te­luis­sa teh­tiin vähän niin kuin täs­sä esi­tän. Sovi­tel­tua päi­vä­ra­haa saa­vat sai­vat 300 euron suo­jao­suu­den ja niin sai­vat myös asu­mis­tu­kea saa­vat pie­ni­palk­kai­set. Yhdes­sä nämä toi­met paran­si­vat osa-aikais­ten kau­pan työn­te­ki­jöi­den net­toan­sioi­ta yli 200 €/kk eli yli 20 %.  Kysyin Maj-Len Remah­lil­ta, kos­ka hän on saa­nut tupo-pöy­däs­sä aikaan jotain vas­taa­vaa, mut­ta hän ei vastannut.

 

Vasemmistolaista markkinaliberalismia

Mark­ki­na­ta­lous näyt­ti toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen lem­peät kas­von­sa teol­li­suus­mais­sa. Jok­seen­kin kaik­ki pää­si­vät osal­li­sik­si kulu­tus­ta­son nousus­ta. Ay-lii­ke avit­ti kas­va­van kakun jaka­mi­ses­sa, mut­ta pää­sään­töi­ses­ti sii­tä on kiit­tä­mi­nen hyvää tasa­pai­noa työ­mark­ki­noil­la. Lähes kaik­ki kel­pai­si­vat töi­hin eikä huo­nol­la pal­kal­la saa­nut töi­hin ketään.

Sit­ten kaik­ki muut­tui. Muu­tos alkoi Yhdys­val­lois­ta, jos­sa palk­ka-astei­kon alim­man puo­lis­kon reaa­li­pal­kat eivät ole kohon­neet 1970-luvun jäl­keen. Vähän kou­lu­tet­tu­ja tar­vi­taan vähemmän.

Pre­si­dent­ti Trump syyt­tää glo­ba­li­saa­tio­ta. Val­mis­ta­vaa teol­li­suut­ta on men­nyt Kii­naan, mut­ta val­tao­sa työ­paik­ka­ka­dos­ta joh­tuu auto­maa­tios­ta, digi­ta­li­saa­tios­ta ja kaupungistumisesta.

Suo­mes­sa­kin palk­ka­ja­kau­ma on pola­ri­soi­nut. Kes­kel­tä on pois­tu­nut sato­ja­tu­han­sia hyviä ammat­ti­duu­na­rin töi­tä. Tilal­le on tul­lut kor­kea­palk­kai­sia asian­tun­ti­ja­teh­tä­viä ja mata­la­palk­kais­ta pal­ve­lu­työ­tä. Kas­vu kes­kit­tyy vii­den yli­opis­to­kau­pun­gin ympärille.

Suo­mes­sa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta on saa­nut hyvin kopin kehi­tyk­ses­tä. Eriar­voi­suus­mit­ta­reis­sa ei näy juu­ri muu­tos­ta vuo­den 2000 jäl­keen. Tulon­ja­koa mit­taa­va gini-ker­roin esi­mer­kik­si ei ole noussut.

Tai­dam­me mita­ta eriar­voi­suut­ta puut­teel­li­ses­ti. Jos menet­tää tule­vai­suu­de­nus­kon­sa, menet­tää lähes kai­ken. On ikä­vää, jos yksi­lö menet­tää tule­vai­suu­de­nus­kon­sa, mut­ta yhteis­kun­ta­rau­ha vaa­ran­tuu, jos koko­nai­set alu­eet menettävät.

Vaik­ka Rans­kan kel­ta­lii­vi­mel­la­kat alkoi­vat die­se­löl­jyn hin­nas­ta, pon­ti­me­na oli tun­ne, että hal­li­tus tukee vain parii­si­lais­ta eliit­tiä ja antaa suu­rim­man osan maas­ta taantua.

Libe­raa­li demo­kra­tia on hävin­nyt demo­kraat­ti­sis­sa vaa­lit toi­sen­sa jäl­keen popu­lis­mil­le ja auto­ri­tää­ris­tä hal­lin­to kai­paa­vil­le: Yhdys­val­lat, Bri­tan­nia, Puo­la, Unka­ri, Ita­lia, Turk­ki ja Venäjä.

Ellem­me halua jou­kon jat­kok­si, poli­tii­kas­sa tar­vi­taan kun­non kään­ne vasempaan.

Kään­ne vasem­paan, mut­ta vasem­mis­to­puo­luei­den lääk­keet eivät täs­sä toi­mi. Kai­puu men­nei­syy­teen ei kel­paa ohjeeksi.

Ay-liik­keen lää­ke eriar­voi­suut­ta vas­taan on nos­taa alim­pia palk­ko­ja. Se kuu­los­taa muka­val­ta, mut­ta sii­tä seu­raa kas­va­va työt­tö­myys. Pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­neet saa­vat kes­ki­mää­rin samaa palk­kaa kuin kes­kias­teen suo­rit­ta­neet, mut­ta niin­pä hei­dän työt­tö­myy­sas­teen­sa onkin 23 %.

Kun poli­tiik­ka tuot­taa työt­tö­myyt­tä, kor­ja­taan ongel­ma lisää­mäl­lä tulon­siir­to­ja. Tämän tien pääs­sä ei siin­nä onne­laa, vaan hyvin­voin­ti­val­tion hidas rapistuminen.

Ei pidä hin­noi­tel­la ihmi­siä pois työ­mark­ki­noil­ta, ellem­me halua jakau­tu­nut­ta yhteis­kun­taa, mut­ta työs­sä käy­vien köy­hyyt­tä­kään emme tarvitse.

Tar­vit­sem­me vapaam­min mää­räy­ty­viä palk­ko­ja työl­li­syy­den vuok­si ja täy­den­tä­viä tulon­siir­to­ja tuloe­ro­jen vuok­si. Koko­nai­suus on sosi­aa­li­ses­ti tasa-arvoi­sem­pi kuin pien­ten palk­kae­ro­jen ja kor­kean työt­tö­myy­den vaihtoehto.

Täy­den­tä­viä tulon­siir­to­ja mak­se­taan vuo­si vuo­del­ta enem­män asu­mis­tuen nimel­lä. Nii­den huo­no puo­li on tuen sito­mi­nen asu­mi­seen, mikä häi­rit­see asuntomarkkinoita.

Kan­na­tan niuk­kaa perus­tu­loa, mut­ta en kos­ka se yksin­ker­tais­tai­si sosi­aa­li­tur­vaa vaan kos­ka se rat­kai­si­si ris­ti­rii­dan työl­li­syy­den ja tuloe­ro­jen välillä.

Mark­ki­na­ta­lous on osoit­ta­nut val­ta­van voi­man­sa – hyväs­sä ja pahas­sa. Se on alis­tet­ta­va hyvän pal­ve­luun sen sijaan, että sen voi­ma tuhottaisiin.

Vasem­mis­to esit­tää rat­kai­suk­si täy­den­tä­vien tulon­siir­to­jen sijas­ta laa­jaa palk­ka­tuen käyt­töä. Se on parem­pi kuin ei mitään, mut­ta rahan kier­rät­tä­mi­nen työ­nan­ta­jan kaut­ta sitoo työn­te­ki­jän työ­an­ta­jaan, oli tämä mil­lai­nen ääliö hyvän­sä. Mik­si työ­väen­lii­ke täl­lais­ta kan­nat­taa? Sen lisäk­si palk­ka­tu­ki sovel­tuu vain vakiin­tu­neil­le työ­pai­koil­le, jol­loin suu­ri osa poten­ti­aa­li­sis­ta työ­pai­koi­sa jää sivuun.

Tar­vi­taan vasem­mis­to­lais­ta mark­ki­na­li­be­ra­lis­mia tuot­ta­maan samal­la kor­kea työl­li­syys että pie­net tuloe­rot! Mukaan tar­vi­taan vah­va vih­reä sävy tor­ju­maan hin­taoh­jauk­sel­la pahan tekoa ympä­ris­töl­le, mut­ta se on toi­sen tari­nan aihe. Sikä­li se kui­ten­kin liit­tyy tähän aihee­seen, että paras kei­no ympä­ris­tö­tu­ho­ja vas­taan on hait­to­jen verot­ta­mi­nen – mark­ki­na­me­ka­nis­min käyt­tö on teho­kas­ta myös ympä­ris­tö­po­li­tii­kas­sa. Se taas tuo kai­vat­tu­ja vero­tu­lo­ja ilman, että työn vero­tus­ta pitää nostaa.

Täs­sä on vain se han­ka­luus, että oikeal­la kan­na­te­taan mark­ki­na­li­be­ra­lis­mia mut­ta ei niin vah­vas­ti sosi­aa­lis­ta tasa-arvoa ja vasem­mal­la sosi­aa­lis­ta tasa-arvoa mut­ta ei markkinaliberalismia.

 

===

Kir­joi­tus on jul­kais­tu vähän lyhyem­mäs­sä muo­dos­sa Haas­ta­ja-pals­tal­la Nykypäivä-lehdessä.

Vastaukseni Rinteen kysymyksiin

Huo­maan, että kaik­ki itse­ään kun­nioit­ta­vat tahot vas­tai­le­vat näi­nä päi­vi­nä Ant­ti Rin­teen kysymyksiin.

Mik­si en siis minäkin.

1) Hii­li­neut­raa­li ja luon­non moni­muo­toi­suu­den tur­vaa­va Suomi

a) Olet­te­ko sitou­tu­neet glo­baa­lis­ti ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen pysäyt­tä­mi­seen 1,5 astee­seen? Olet­te­ko sitou­tu­neet sii­hen, että Suo­mi on hii­li­neut­raa­li vuo­teen 2035 men­nes­sä ja sen jäl­keen nopeas­ti hiilinegatiivinen?

Toki. Ihan yksin Suo­mi ei sitä pysäy­tä, mut­ta Suo­men on teh­tä­vä oma osuu­ten­sa ja vähän enem­män­kin, kos­ka van­hat syn­tim­me ovat niin ras­kaat. Ilma­ke­häs­sä on pal­jon Suo­men lipul­la varus­tet­tu­ja hiilidioksidimolekyylejä.

b) Mil­lai­sia toi­men­pi­tei­tä ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen mie­les­tän­ne edel­lyt­tää eri yhteis­kun­nan osa-alueilla?

Hin­taoh­jaus on tehok­kain­ta, siis eri­lai­sia hii­li­ve­ro­ja ja pääs­tö­oi­keus­mak­su­ja. Paras­ta oli­si, jos EU vähen­täi­si pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rää niin, että pääs­tö­oi­keu­den hin­ta nousi­si nopeas­ti sataan euroon ton­nil­ta. Nii­tä jou­dut­tai­si ehkä tuke­maan hii­li­tul­leil­la mais­ta, jois­sa ei ole omaa pääs­tö­oi­keus­jär­jes­tel­mää. Osa näin pääs­tö­kau­pan tulois­ta tulee jakaa hii­lio­sin­ko­na kan­sal­le takai­sin, jot­ta tulon­ja­ko­vai­ku­tuk­set eivät oli­si niin ikäviä.

On alet­ta­va kehit­tää hii­li­nie­lu­jen kyt­ke­mis­tä pääs­tö­oi­keus­kaup­paan Ante­ro Var­tian hengessä.

Puut pitää kas­vat­taa täy­teen mit­taan ennen kuin ne kaa­de­taan. Sil­loin met­sis­sä on kes­ki­mää­rin enem­män hiil­tä sitou­tu­nee­na samal­la, kun vähän malt­ta­mal­la saa­daan parem­pi tuot­to. kos­ka tuk­ki­puu on arvokkaampaa.

c) Mit­kä näet­te kes­kei­si­nä kei­noi­na luon­non moni­muo­toi­suu­den tur­vaa­mi­sek­si ja parantamiseksi?

On suo­jel­ta­va huo­mat­ta­vas­ti isom­pi osan Suo­men metsistä.

2. Suo­mi on koko­aan suu­rem­pi maailmalla

a .Miten Euroo­pan unio­nia tulee kehit­tää? Mit­kä ovat Suo­men EU-puheen­joh­ta­juus­kau­den kes­kei­set tavoitteet?

Koh­ti mää­räe­nem­mis­tö­pää­tök­siä, että pää­tök­siä noin yli­pään­sä saa­tai­siin aikaan. Suo­men puheen­joh­ta­ja­kau­del­la pääs­tö­kaup­pa on hiot­ta­va iskukuntoon.

b) Olet­te­ko val­miit tuke­maan vii­mei­sim­mis­sä selon­teois­sa vah­vis­tet­tua Suo­men ulko­po­li­tii­kan linjaa?

Tot­ta kai. Suos­tun ihan kaikkeen.

c) Mikä roo­li Euroo­pan on otet­ta­va yhteis­työs­sä Afri­kan unio­nin ja sen jäsen­mai­den kans­sa Afri­kan kehittämisessä?

Ymmär­tää­kö kysy­jä itse­kään, kuin­ka tär­keä asia tämä on. Nyt on vii­mei­nen het­ki – ellei se jo men­nyt – pelas­taa Afrik­ka väes­tö­ka­ta­stro­fil­ta. Se tapah­tuu vain nais­ten kou­lu­tuk­sen ja talou­del­li­sen kehi­tyk­sen kaut­ta. Jotain voi­si­vat kyl­lä Afri­kan maat teh­dä asias­sa itse­kin. Mil­jar­di afrik­ka­lais­ta näl­kä­pa­ko­lais­ta oli­si Euroo­pal­le vähän liikaa.

Perus­suo­ma­lai­set vas­tus­ta­vat tie­tys­ti tätä­kin, kos­ka joh­don­mu­kai­suus oli­si elitismiä.

3. Tur­val­li­nen oikeus­val­tio Suomi

a) Kuvat­kaa käsi­tyk­sen­ne Suo­mes­ta oikeus­val­tio­na ja ker­to­kaa kei­not sen vah­vis­ta­mi­sek­si. Miten edis­täi­sit­te ihmi­soi­keuk­sien toteu­tu­mis­ta Suo­mes­sa? Mil­lä tavoin olet­te val­miit kehit­tä­mään kan­sal­lis­kiel­ten ase­maa Suomessa?

Tuo­miois­tuin­ten pitäi­si kehit­tää toi­min­taan­sa, jot­ta rat­kai­sut eivät vii­pyi­si niin koh­tuut­to­man pit­kään. Tus­kin kan­sal­lis­kiel­ten ase­maan on tulos­sa muu­tok­sia. Itse en pidä pakol­lis­ta toi­sen koti­mai­sen opis­ke­lua vält­tä­mät­tö­mä­nä, kos­ka suu­rim­mal­le osal­le ei ole sil­le tai­dol­le mitään käyttöä.

b) Mikä on käsi­tyk­sen­ne lain­val­mis­te­lun laa­dus­ta ja olet­te­ko val­miit hyväk­sy­mään komi­tea­pe­rus­tei­sen lainvalmistelun?

Aika heik­koa on lain­val­mis­te­lu ollut. Sata-komi­teas­ta jäi niin vah­vat trau­mat, että toi­von joi­den­kin mui­den uhrau­tu­van komi­teoi­den jäse­nik­si. Ehkä komi­teoi­den työ kan­nat­tai­si aloit­taa ensin asian­tun­ti­ja­voi­min ja vas­ta kun poh­jaeh­do­tus on val­mis, pääs­tää edun­val­vo­jat irti.

c) Mit­kä ovat sisäi­sen tur­val­li­suu­den ris­ki­te­ki­jät ja kuin­ka vah­vis­tai­sit­te sisäis­tä turvallisuutta?

Autoi­li­jat tap­pa­vat 200 ihmis­tä vuo­des­ta. Sen rin­nal­la muut uhkai­li­jat ovat aika kesy­jä. Kort­ti pois, jos ei osaa ajaa sään­tö­jen mukaan.

d) Olet­te­ko val­miit tuke­maan vii­mei­sim­mis­sä selon­teois­sa vah­vis­tet­tua Suo­men puo­lus­tus­po­li­tii­kan linjaa?

Joo joo, tot­ta kai. Jokai­sel­le kan­san­edus­ta­jal­le nimik­ko­hä­vit­tä­jä oman valin­nan mukaan. Mar­kus Mus­ta­jär­vi esi­mer­kik­si valit­si­si var­maan­kin tutun ja tur­val­li­sen MIG-15:n. Jos Mik­ko Ala­ta­lo oli­si vie­lä edus­kun­nas­sa, hän valit­si­si Fou­ga Magis­te­rin, jos­ta Eero Rait­ti­nen lau­laa niin tun­teik­kaas­ti: “yöhön kesäi­seen Fou­ga kau­nii­na kul­kee. Hän kant­to­rik­si aikoo…”.

4. Elin­voi­mai­nen Suomi

a) Näet­te­kö, että Suo­mi voi ilmas­ton­muu­tok­sen ja mui­den megat­ren­dien rat­kai­su­jen kaut­ta raken­taa itsel­leen uut­ta, kes­tä­vää vien­ti­ve­tois­ta kas­vua? Näet­te­kö tar­peel­li­se­na, että Suo­meen laa­di­taan yhtei­nen stra­te­gia vah­vis­tu­van elin­voi­man ja kes­tä­vän kehi­tyk­sen talous­kas­vun tur­vaa­mi­sek­si? Mit­kä oli­si­vat sen pääkohdat?

Estei­den rai­vaa­mi­nen kau­pun­kien kas­vun tiel­tä, kos­ka talous­kas­vu tapah­tuu kau­pun­geis­sa. Aikaa on vain nel­jä vuot­ta. Sit­ten Kes­kus­ta änke­ää taas hal­li­tuk­seen sabo­toi­maan kau­pun­kien kehitystä.

Ilman ilmas­ton­muu­tok­sen rat­kai­sua ei ole kasvuakaan.

b) Mil­lai­sil­la toi­men­pi­teil­lä kehi­te­tään met­ro­po­lia­luet­ta, kas­va­via kau­pun­ki­seu­tu­ja, seu­tu­kes­kuk­sia ja har­vaan asut­tu­ja alueita?

Kun rahaa ei kui­ten­kaan ole, pitää met­ro­po­lia­lu­eel­le antaa toi­min­ta­va­pauk­sia. Val­tio voi­si vetäy­tyä koko­naan met­ro­po­lia­lu­een infrain­ves­toin­neis­ta ja kor­va­ta se seu­dun kun­nil­le kiin­teäl­lä vuo­sit­tai­sel­la raha­sum­mal­la, joka jae­taan kun­tien kes­ken asu­kas­lu­vun kas­vun suh­tees­sa. Yksi itse­päi­nen kok­ki vähem­män ja kun­nil­le oikea kan­nus­tin nykyi­sen man­ku­mis­kult­tuu­rin tilalle.

c) Miten var­mis­tai­sit­te Suo­men lii­ken­nein­fra­struk­tuu­rin yllä­pi­tä­mi­sen ja kehit­tä­mi­sen? Mikä on mal­lin­ne rahoi­tuk­sen kehittämiseksi?

Hal­vin­ta oli­si tie­tys­ti, että val­tio ottai­si nol­la­kor­kois­ta lai­naa ja rahoit­tai­si infran, mut­ta jos itse teh­ty­jen sään­tö­jen kier­tä­mi­nen edel­lyt­tää ulko­puo­li­sil­le mak­sa­mis­ta, niin mak­se­taan sit­ten. Voi­si teh­dä infrayh­tiös­tä kan­san­osak­keen, jon­ne ihmi­set voi­si­vat siir­tää rahan­sa nol­la­kor­koi­sil­ta tileiltä.

5. Luot­ta­muk­sen ja tasa-arvois­ten työ­mark­ki­noi­den Suomi

a) Miten kehit­täi­sit­te työ­elä­mää ja sen sään­te­lyä yhteis­työs­sä työ­elä­män osa­puol­ten kans­sa? Hyväk­syt­te­kö työ­elä­män vähim­mäi­seh­to­jen sään­te­lyn nykyi­sel­tä pohjalta?

Vähim­mäi­seh­dois­ta voi­tai­siin sää­tää lail­la, ettei työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jä tar­vit­se aina vai­va­ta asialla.

b) Miten uudis­tai­sit­te perhevapaita?

Me mie­het vaa­dim­me tas­a­puo­li­ses­ti vapai­ta myös miehille.

c) Mit­kä ovat kes­kei­set kei­non­ne mies­ten ja nais­ten väli­sen palk­ka­ta­sa-arvon toteuttamiseksi?

Nai­sil­le lisää kun­nian­hi­moa ja terä­väm­mät kyynärpäät.

6. Kes­tä­vän talou­den Suomi

a) Mil­lä kei­noil­la var­mis­tai­sit­te työl­li­syy­sas­teen kas­vun sel­väs­ti yli 75 pro­sent­tiin 2020-luvun aikana?

Jäl­jel­le on jää­nyt lähin­nä vain vai­keam­min työl­lis­tet­tä­viä. Muut ovat jo töis­sä. Nos­ta­mal­la palk­ka­tuen käyt­tö Ruot­sin tasol­le saa­daan heti kak­si pro­sent­tiyk­sik­köä lisää työllisyyttä.
Parem­pi oli­si­vat kui­ten­kin täy­den­tä­vät tulon­siir­rot, kos­ka palk­ka­tu­ki sitoo tuet­ta­van hen­ki­lön yhteen työ­nan­ta­jaan, joka voi olla täy­si ääliö. (Miten SAK voi puol­taa tätä vaih­toeh­toa?) Veroas­teik­ko voi­tai­siin vetää tulo­jen ala­pääs­sä pari­sa­taa euroa nol­lan ala­puo­lel­le pie­ni­palk­kai­sen auto­maat­ti­se­na palk­ka­tu­ke­na. Työ­mark­ki­na­jär­jes­töt taas voi­si­vat sopia tämän tur­vin har­joit­te­li­ja- ym alem­mis­ta pal­kois­ta niil­le, jot­ka eivät nyt pää­se töi­hin. Net­toan­siot eivät täs­tä las­ke, kun on se 200 euron nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro pohjalla.

Perus­tur­va­na mak­set­ta­va työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke muu­tet­ta­koon vam­mais­tuek­si, joka ei pie­ne­ne, vaik­ka ansait­see kuin­ka pal­jon hyvän­sä. Siis sama peri­aa­te kuin näkövammaisilla.

b) Kuvat­kaa teki­jät, joil­la jul­ki­sen talou­den kes­tä­vyys tur­va­taan eri­tyi­ses­ti väes­tö­ke­hi­tys huo­mioon ottaen.

Varo­taan nyt aina­kin kat­teet­to­mia elä­ke­lu­pauk­sia. Jos saa­daan Suo­men Yri­tys­tu­ki­puo­lue oppo­si­tioon ja itse Pää-Pek­ka­roi­ja perä­ti Brys­se­liin, voi­daan alkaa kar­sia yri­tys­tu­kia alkaen eni­ten vahin­koa tuot­ta­vis­ta ja teh­dä niil­lä­kin rahoil­la sen sijaan jotain hyödyllistä.

7. Oikeu­den­mu­kai­nen, yhden­ver­tai­nen ja mukaan otta­va Suomi

a) Miten vah­vis­tai­sit­te hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pal­ve­lui­ta ja ihmis­ten toi­meen­tu­lon tur­vaa­via etuuk­sia? Kuvat­kaa eri­tyi­ses­ti kei­non­ne, joil­la vah­vis­tat­te ikään­ty­vien ihmis­ten pal­ve­lui­ta ja toi­meen­tu­loa. Mit­kä ovat kei­non­ne lap­si­per­he­köy­hyy­den vähentämiseksi?

Vaa­li­kam­pan­jan panii­kis­ta huo­li­mat­ta ei men­nä mihin­kään tasai­seen hen­ki­lös­tö­mi­toi­tuk­seen, vaan arvioi­daan jokai­sen hoi­don tar­ve erik­seen ja näi­den sum­ma­na teh­dään kun­kin yksi­kön mitoi­tus. Muu­toin kun­nat pitä­vät hen­ki­hie­ve­ris­sä ole­via van­huk­sia koti­hoi­dos­sa. Tehos­te­taan työ­tä sääs­tä­vän auto­maa­tio­ta hoi­va­työs­sä ja hyväk­sy­tään sen otta­mi­nen huo­mioon hoi­ta­ja­mi­toi­tuk­ses­sa. Kun minä ja minun kave­rit ollaan sii­nä iäs­sä, mei­tä on pal­jon eikä hen­ki­lö­kun­taa rii­tä mitenkään.

c) Miten rahoit­tai­sit­te edel­li­ses­sä koh­das­sa kuvaa­man­ne toi­men­pi­teet? Kuvat­kaa kei­non­ne konkreettisesti.

Kun puo­lu­eet ovat pääs­seet vas­tauk­sis­saan tähän asti, rahat on joka tapauk­ses­sa jo lop­pu. Kun lisää rahaa ei ole eikä tule, pitäi­si olla roh­keut­ta alkaa kar­sia meno­ja van­hen­tu­neis­ta kohteista.

d) Mit­kä eriar­voi­suus­te­ki­jät suo­ma­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa tun­nis­tat­te ja miten vähen­täi­sit­te eriarvoisuutta?

Työ­elä­mä on muut­tu­nut eriar­voi­sem­mak­si, kos­ka lah­jak­kaim­mat ja hyvin kou­lu­te­tut voi­vat pyy­tää mil­lais­ta palk­kaa tahan­sa ja perus­duu­na­rit ovat mark­ki­noi­den armoil­la. Sik­si on hyväk­syt­tä­vä suu­rem­mat palk­kae­rot ja tasat­ta­va nii­tä sit­ten vero­tuk­sel­la ja täy­den­tä­vil­lä tulonsiirroilla.

8. Osaa­mi­sen, sivis­tyk­sen ja inno­vaa­tioi­den Suomi

a) Tun­nis­tat­te­ko, että kes­tä­vän talous­kas­vun perus­tan vah­vis­ta­mi­sek­si on teh­tä­vä inves­toin­te­ja kou­lu­tuk­seen, tut­ki­muk­seen, inno­vaa­tioi­hin sekä infra­struk­tuu­riin? Kuvat­kaa kon­kreet­ti­set keinonne.

Ahon hal­li­tuk­ses­ta en kek­si mitään muu­ta hyvää sanot­ta­vaa kuin sen, että anka­ran laman olois­sa se panos­ti kou­lu­tuk­seen ja tutkimukseen.

b) Tun­nis­tat­te­ko tar­peen, että koko ikä­luo­kan tuli­si suo­rit­taa vähin­tään toi­sen asteen tut­kin­to? Kuvat­kaa kei­non­ne tähän pääsemiseksi.

Aloi­te­taan sii­tä, että jokai­nen suo­rit­tai­si perus­kou­lun kun­nol­la. Alas armo­vi­to­set. Jot­kut kehit­ty­vät hitaam­min kuin toi­set, joten luo­kal­le jää­mi­nen ei ole aina miten­kään huo­no vaih­toeh­to. Jos perus­kou­lun saa val­miik­si ennen kuin täyt­tää 18 vuot­ta, niin sit­ten toi­sen asteen kou­lu­tuk­seen, jon­ka pitäi­si olla koko­naan ilmainen

c)  Miten var­mis­tai­sit­te sen, että jokai­sen oppi­mi­nen ja osaa­mi­sen kehit­tä­mi­nen jat­kuu läpi työuran?

Kai­kil­le oikeus ja vel­vol­li­suus vii­kon mit­tai­seen kou­lu­tuk­seen vuo­sit­tain. Oppi­vel­vol­li­suusi­kä 65 vuoteen!

d) Miten edis­täi­sit­te kult­tuu­rin ase­maa Suomessa?

Yri­tän rahoit­taa sitä par­haa­ni mukaan käy­mäl­lä kon­ser­teis­sa ja teat­te­ris­sa ja uusia kesä­kuus­sa taas Museo­kort­ti­ni. Puhu­mat­ta­kaan kir­jas­tois­ta: Haluan huo­maut­taa, että Hel­sin­gin kes­kus­ta­kir­jas­ton ruot­sin­kie­li­nen nimi on Ode.

9. Sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­män koko­nai­suu­dis­tus edel­lyt­tää useam­pia vaa­li­kausia. Olet­te­ko val­mii­ta yhdis­tä­mään eri etuuk­sia ja hyväk­sy­mään yhte­näi­sen etuus­ta­son eri syy­pe­rus­teil­la siten, että uudis­tus lisää työl­li­syyt­tä, nos­taa kou­lu­tus­ta­soa, vähen­tää köy­hyyt­tä ja eriar­voi­suut­ta sekä paran­taa osallisuutta?

Minä raken­tai­sin perus­tur­van nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron varaan. Kun työ­elä­män käy­tet­tä­vis­sä ole­mi­nen on joil­le­kin vah­va usko­na­sia, niin lisä­tään tämä vaa­ti­mus sii­hen nyt sit­ten. Kun tähän ei mah­du pidem­pää vas­taus­ta, viit­taa blo­gil­la­ni ole­vaan jut­tusar­jaan sosi­aa­li­tur­van uudistamisesta.

10. Esit­tä­kää läh­tö­koh­tan­ne sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon uudistamiseksi.

Tuhat ter­veys­kes­kus­lää­kä­riä perus­ter­vey­den­hoi­toon ja se on siinä.

Vii­si sote-aluet­ta oli­si hyvä, kos­ka mil­joo­na­pii­rit ovat jo ole­mas­sa ja kos­ka ei le ris­kiä, että näis­tä tuli­si maa­kun­tia, jot­ka sot­keu­tui­si­vat esi­mer­kik­si maan­käyt­töön tai elinvoimapolitiikkaan.

11. Olet­te­ko val­mii­ta osal­lis­tu­maan sosia­li­de­mo­kraat­tien joh­ta­maan enem­mis­tö­hal­li­tuk­seen, ja onko teil­lä osal­lis­tu­mi­sel­len­ne mah­dol­li­sia kynnyskysymyksiä?

Ei lie­ne pel­koa, että otettaisiin.

 

Mitä tehdä sosiaaliturvalle (4) Työmarkkinatuki ja asumistuki yhteen yleistueksi?

Jos saa työt­tö­myys­päi­vä­ra­haa ja hank­kii jon­kin ver­ran ansio­tu­lo­ja, ansio­tu­lo­jen tulo­har­kin­ta on 300 euron suo­jao­san jäl­keen 50 %. Jokai­nen ansait­tu euro alen­taa siis työt­tö­myys­tu­kea 50 sen­til­lä. Jos tulois­ta menee 30 % veroa, efek­tii­vi­sek­si mar­gi­naa­li­ve­rok­si tulee noin 65 % tai vähän alle, sil­lä ansio­tu­loa vero­te­taan kevyem­min kuin työttömyyspäivärahaa.

Jos saa asu­mis­tu­kea, sen tulo­har­kin­ta on yhteen­sä 33,6 %. Tämä las­ke­taan brut­to­tu­lois­ta, joten asu­mis­tuen tuot­ta­ma mar­gi­naa­li­ve­ro voi­daan las­kea suo­raan vero­tuk­sen mar­gi­naa­li­ve­ron pääl­le. Jos siis mar­gi­naa­li­ve­ro on 30 %, efek­tii­vi­sek­si mar­gi­naa­li­ve­rok­si tulee 63,6 %.

Jos saa molem­pia, yhteen­so­vi­tuk­sek­si tulee 67,8 % (50 % + 33,6%/2) ja tämän pääl­le tulee mah­dol­li­nen tulo­ve­ron mar­gi­naa­li­ve­ro. Jos se on 30 % efek­tii­vi­sek­si mar­gi­naa­li­ve­rok­si tulee peri­aat­tees­sa 81,8 % mut­ta käy­tän­nös­sä vähem­män ansio­tu­lo­vä­hen­nyk­sen vuoksi.

Jos tämän pääl­le on lap­sia päi­vä­hoi­dos­sa, päi­vä­hoi­to­mak­sun tulos­i­don­nai­suus mut­kis­taa asi­aa edel­leen. Pään­sä­ryn vält­tä­mi­sek­si sivuu­te­taan mah­dol­li­suus ulos­o­tos­sa ole­vis­ta velois­ta. Pääl­lek­käi­sen tulo­har­kin­nan ongel­maa on esi­tet­ty ohei­ses­sa kuvas­sa. Sii­nä punai­nen vii­va vas­taa työt­tö­myys­tur­vaa ja vih­reä asumistukea.

Olen itse ehdot­ta­nut rapor­tis­sa ”Hah­mo­tel­ma perus­tu­los­ta” jos­kus yli 35 vuot­ta sit­ten, että kaik­ki tulo­har­kin­nat yhdis­tet­täi­siin yhdek­si tulo­har­kin­nak­si. Näin on teh­ty Bri­tan­nian kiis­tel­lys­sä Uni­ver­sal Cre­dit ‑jär­jes­tel­mäs­sä. Tätä on suo­si­tel­tu myös Suo­mel­le ja kris­til­lis­ten puo­lue­sih­tee­ri Asmo Maan­sel­kä  on ehdot­ta­nut tätä ansiok­kaas­sa rapor­tis­saan Kan­nus­ta­va perus­tur­va.

Mei­dän oli tar­koi­tus sel­vit­tää työ­mark­ki­na­tuen ja asu­mis­tuen yhdis­tä­mis­tä Sata-komi­teas­sa, mut­ta jätim­me sen teke­mät­tä, kun Sosi­aa­li-tupo lopet­ti käy­tän­nös­sä toi­min­tam­me. Se kui­ten­kin tuli sel­väk­si, että uudis­tus oli­si kallis.

Jos tuet yhdis­te­tään yhdek­si tuek­si, pääl­lek­käi­sen tulo­har­kin­nan ongel­ma pois­tuu, mut­ta val­tio jää tap­piol­le, jos tulo­har­kin­ta­pro­sent­tia ei nos­te­ta. Ehdo­te­tuis­sa ver­siois­sa yleis­tuen tulo­har­kin­taa jyr­ken­net­täi­siin nyky­tu­kiin ver­rat­tu­na roi­mas­ti, ja täs­tä seu­raa uusia ongelmia.

Maan­se­län mukaan yleis­tu­ki pois­tai­si köy­hyyt­tä, hel­pot­tai­si kan­nus­ti­non­gel­mia ja tuli­si val­tiol­le hal­vem­mak­si. Hän ihmet­te­lee itse­kin, miten näin hyvä tulos on mahdollinen.

Ei se ole­kaan. Tai­ka­temp­pu selit­tyy sil­lä, että tukien yhteen­so­vi­tus on mel­kein kai­kil­la suu­rem­paa kuin nyt. Kor­keim­mat mar­gi­naa­li­ve­rot kyl­lä ale­ne­vat, mut­ta pää­sään­töi­ses­ti mar­gi­naa­li­ve­rot nouse­vat, mikä tar­koit­taa, että pie­nis­tä ansio­tu­lois­ta jää vähem­män käteen. Tämä soti pahas­ti sitä vas­taan, että työn­teos­ta pitäi­si teh­dä kannattavampaa.

Tuen saa­ja pysyy muu­tok­ses­sa suun­nil­leen omil­laan, jos hän saa sekä työt­tö­myys­päi­vä­ra­haa että asu­mis­tu­kea, mut­ta hävi­ää mel­koi­ses­ti, jos saa vain toista.

Voi­tai­siin aja­tel­la, että jos saa molem­pia, tuet las­ket­tai­siin yhteen ja niil­le lai­tet­tai­siin yhtei­nen tulo­har­kin­ta, joka oli­si noin 60 %. Mut­ta jos saa vain työt­tö­myys­päi­vä­ra­haa, tulo­har­kin­ta pysyi­si nykyi­sel­lään kuten myös pie­ni­palk­kai­sel­la, joka saa vain asu­mis­tu­kea. Kun olem­me siir­ty­neet reaa­liai­kai­seen tulo­re­kis­te­riin, tulo­har­kin­nan pitäi­si perus­tua net­to­tu­loi­hin, jot­ta etuuk­sien alen­tu­mi­nen ja vero­tuk­sen kiris­ty­mi­nen eivät aiheut­tai­si yllä­tyk­siä. Van­ha­na perus­tu­lon kan­nat­ta­ja­na en voi olla huo­maut­ta­mat­ta, että täs­tä tuli­si pal­jon yksin­ker­tai­sem­paa, jos tuet ja vero­tus yhdis­tet­täi­siin yhdek­si kokonaisuudeksi.

Mitä pitäisi tehdä sosiaaliturvalle (2) Pieni negatiivinen tulovero

Vaik­ka kes­kus­te­lu kes­kit­tyy perus­tur­van varas­sa elä­vien työt­tö­mien tai muu­ten tulot­to­mien köy­hyy­teen, mei­dän pahim­pia ongel­miam­me on pie­ni­palk­kais­ten huo­no ase­ma ja se, ettei kovin pie­nel­lä pal­kal­la tule Suo­mes­sa toi­meen. Täs­sä on kak­si ongel­maa – on vää­rin, että pie­ni­palk­kai­nen ei ansait­se juu­ri sen enem­pää kuin täy­sin toi­me­ton ja se, että alin mah­dol­li­nen palk­ka sivu­ku­lui­neen on niin kor­kea, että se hin­noit­te­lee osan työ­voi­man ulkopuolelle.

Tähän ongel­maan aut­tai­si pie­ni perus­tu­lo, jota olen selos­ta­nut tar­kem­min vuon­na 2016 pos­tauk­ses­sa Ylhääl­tä aloi­tet­tu perus­tu­lo.  Aja­tuk­se­na on, että veroas­teik­ko las­kee vähän nol­lan ala­puo­lel­le. Nyt vero­tus lop­puu koko­naan noin 1 400 euron koh­dal­la. Täs­tä asteik­koa voi­si jat­kaa nol­lan ala­puo­lel­le niin, että hen­ki­lö joka ansait­see 1 000 €/kk sai­si täy­den­nyk­sek­si nega­tii­vis­ta tulo­ve­roa vaik­ka­pa 150 euroa. Tämä ei yksin­ker­tais­tai­si sosi­aa­li­tur­vaa, kos­ka 150 euroa kuus­sa ei rii­tä sosi­aa­li­tur­vak­si, mut­ta se tuki­si pie­ni­palk­kai­sia. Nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron ole­mas­sao­lo tie­tys­ti otet­tai­siin huo­mioon mui­den tulon­siir­to­jen tasossa.

Jot­ta tämä toi­si myös työ­paik­ko­ja eikä vain hel­pot­tai­si nykyis­ten pie­ni­palk­kais­ten elä­mää, nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro pitäi­si ottaa huo­mioon työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa niin, että sal­lit­tai­siin työ­uran alus­sa nykyis­tä pie­nem­mät har­joit­te­li­ja­pal­kat. Myös jokin muu perus­te – esi­mer­kik­si luku­tai­don puut­tees­ta aiheu­tu­vat han­ka­luu­det – voi­si­vat olla syy mak­saa alem­paa palkkaa.

Jos tämä mal­li toi­mi­si, sitä voi­si laa­jen­taa vähän suu­rem­paan nega­tii­vi­seen tuloveroon.

Ennan vaa­le­ja sosi­aa­li­de­mo­kraa­tit esit­ti­vät aja­tuk­sen työ­tu­lo­vä­hen­nyk­ses­tä, joka voi­si olla veroa suu­rem­pi. Sil­la lie­nee vähän sama idea.

Mitä pitäisi tehdä sosiaaliturvalle (1) Perustulo ja köyhyyden torjunta

Täs­sä kir­joi­tus­sar­jas­sa käyn läpi sitä, mitä pitäi­si teh­dä sosi­aa­li­tur­val­le. Aja­tuk­set ovat puh­taas­ti omia­ni, eikä niis­tä pidä syyt­tää eikä kiit­tää mitään muu­ta tahoa. 

Soten piti olla jo val­mis. Seu­raa­vak­si pitäi­si teh­dä sosi­aa­li­tur­van koko­nai­suu­dis­tus. Huo­not koke­muk­set sote-uudis­tuk­ses­ta on saa­nut monen ajat­te­le­maan, että ei enää suu­ria koko­nai­suu­dis­tuk­sia vaan pie­niä pala­sia. Sotun ongel­ma­na on se, että pien­ten palas­ten lii­kut­ta­mi­nen erik­seen ei oikein onnis­tu – ne on oikeas­taan jo osaop­ti­moi­tu – ilman, että muut­kin pala­set liik­ku­vat. Ongel­ma­na on noi­den palas­ten heik­ko sopi­mi­nen yhteen. Sik­si tar­vit­tai­siin oikeas­taan koko­nai­suu­dis­tus. Mut­ta toki taak­kaa voi pie­nen­tää sil­lä, että rajaa uudis­tet­ta­vak­si jou­kon, jos­sa osien vai­ku­tus toi­siin­sa on suu­ri ja koko­nai­suu­den toi­min­ta hei­koin­ta. Täl­lä rajauk­sel­le käsiin jää työ­mark­ki­na­tu­ki, toi­meen­tu­lo­tu­ki ja asu­mis­tu­ki sekä näi­hin liit­tyen mata­la­palk­ka­työn ongelma.

Minä olen noin 40 vuo­den ajan kan­nat­ta­nut Gor­dio­nin sol­mun rat­kai­suk­si perus­tu­loa. Ei nyt oikein näy­tä sil­tä, että perus­tu­lo meni­si läpi ihan tuos­ta noin, joten on kek­sit­tä­vä muu­ta. Lisäk­si kes­kus­te­lus­ta olen oppi­nut, ettei perus­tu­lo oikein peli­tä rat­kai­su­na syr­jäy­ty­mi­seen liit­ty­vään köy­hyy­son­gel­maan. Perus­tu­lo sälyt­tää ihmi­sil­le enem­män vas­tuu­ta omas­ta elä­mi­ses­tään. Olen edel­leen opti­mis­ti­nen sen suh­teen, että suu­rim­mal­le osal­le tämä on parem­pi rat­kai­su, mut­ta köy­hyy­son­gel­ma edel­lyt­tää panos­tus­ta pal­ve­lui­hin ja tulon­siir­roil­ta syy­pe­rus­tei­suut­ta  — ja vel­vol­li­suut­ta ottaa vas­taan aina­kin koulutusta.

Perus­tu­lon takaa­ma tur­va ei voi olla kovin suu­ri, joten jos tavoi­tel­laan perus­tur­van tason nos­ta­mis­ta, se ei yksi rii­tä. Parem­mal­la sosi­aa­li­sel­la pää­omal­la siu­na­tuil­le perus­tu­lo tar­joai­si parem­man kei­non, kos­ka se toi­saal­ta pakot­taa teke­mään jotain oman talou­del­li­sen ase­man­sa paran­ta­mi­sek­si että teki­si täs­tä talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa, mut­ta antai­si enem­män val­taa päät­tää omis­ta asioistaan.

Ohei­nen kuva ker­too ongel­man graa­fi­ses­ti. Perus­tu­los­sa (yhte­näi­nen vii­va) efek­tii­vi­nen mar­gi­naa­li­ve­ro pysyy koh­tuul­li­se­na, mut­ta sen seu­rauk­se­na täy­sin tulot­to­man tulon­siir­rot jää­vät niu­koik­si, mikä on huo­no-osai­sim­pien osal­ta ikä­vä jut­tu. Hei­tä var­ten on syy­pe­rus­tei­nen lisä­tur­va, jota kuvaa kat­ko­vii­va. Jot­ta tulot­to­muu­des­ta ei ran­gais­tai­si koh­tuut­to­mas­ti, pitää efek­tii­vi­sen mar­gi­naa­li­ve­ron olla mata­la. Se taas tekee työn­teos­ta perin kan­nat­ta­ma­ton­ta. Kun työn­te­ko on kan­nat­ta­ma­ton­ta, tar­vi­taan vel­voit­ta­vuut­ta, kos­ka har­va tekee työ­tä vapaa­eh­toi­ses­ti. Kun kyse on syr­jäy­ty­mi­su­han alai­sis­ta, tar­vi­taan myös työ­voi­ma­po­liit­ti­sia pal­ve­lui­ta. Mei­dän ongel­mam­me ovat pal­jol­ti peräi­sin sii­tä, ettei noi­ta pal­ve­lui­ta juu­ri­kaan tar­jo­ta – jos tilan­net­ta ver­taa mui­hin Poh­jois­mai­hin tai vaik­ka­pa Britanniaan.

Voi­si tie­tys­ti aja­tel­la, että saa itse päät­tää, kum­paan jär­jes­tel­mään halu­aa kuu­lua. Jos valit­see kat­ko­vii­van, valit­see myös tuen vel­voit­ta­vuu­den. Tai sit­ten ei tar­vit­se vali­ta. Jos hank­kii itsel­leen karens­sin, puto­aa perus­tu­lol­le niin kuin nyt puto­aa toimeentulotuelle.

Joka luot­taa omiin kykyi­hin­sä ansai­ta edes jotain, kan­nat­taa vali­ta puh­das perus­tu­lo ja vapaus päät­tää omas­ta elämästään.

Jos minul­la oli­si kaik­ki val­ta, ete­ni­sin täl­tä poh­jal­ta, mut­ta har­mi kyl­lä, minul­la ei ole lain­kaan val­taa. Seu­raa­vis­sa pos­tauk­sis­sa yri­tän hah­mo­tel­la jotain sel­lais­ta, joka oli­si poliit­ti­ses­ti mahdollista.

= = =

Huo­mat­ta­koon, että perus­tu­lon voi toteut­taa joko perus­tu­lo­na, jol­loin kaik­ki, rik­kaat­kin, saa­vat perus­tu­lon titil­leen ker­ran kuus­sa, mut­ta kaik­kea tuloa vero­te­taan ensim­mäi­ses­tä euros­ta alkaen, jol­loin suu­rim­mal­la osal­la ihi­sis­tä net­to­tu­lot eivät juu­ri muut­tui­si. Nega­tii­vi­sen  tulo­ve­ron vaih­toeh­dos­sa nega­tii­vis­ta tulo­ve­roa mak­se­taan vain pie­ni­tu­loi­sil­le, niil­le, jot­ka kuvios­sa sijoit­tu­vat y=x ‑vii­van ylä­puo­lel­le. Loput mak­sai­si­vat tulo­ve­roa punai­sen vii­van ja y=x ‑vii­van väli­sen eron ver­ran.  Lop­pu­tu­los on sama, toteu­tus han­ka­lam­paa, mut­ta ihmis­ten hel­pom­pi ymmär­tää. Nyt kun olem­me siir­ty­neet reaa­liai­kai­seen tulo­re­kis­te­riin, nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron byro­kraat­ti­set ongel­mat ovat pie­nen­ty­neet huomattavasti.

Oden vaaliohjelma (3) Ylhäältä aloitettu perustulo

Poliit­ti­set edel­ly­tyk­set täy­den ja ehdot­to­man perus­tu­lon toteut­ta­mi­sel­le ovat aika hei­kot. En edel­leen­kään pidä työn vas­taan­ot­to­vel­vol­li­suut­ta toi­mi­va­na asia­na, mut­ta olen alka­nut tai­pua sil­le kan­nal­le, että talou­del­li­sil­la sank­tioil­la voi­daan pai­nos­taa täy­den­tä­mään kou­lu­tus­ta. Jos alle 25 vuo­tias nuo­ri ei ole hank­ki­nut toi­sen asteen kou­lu­tus­ta, hän ei oli­si oikeu­tet­tu täy­siin tulon­siir­toi­hin. Tie­dän, että tämä iskee pahim­min huo­no-osai­sim­piin. Sik­si täl­lai­sen nuo­ren tur­vak­si on annet­ta­va työ­voi­ma­hal­lin­non palveluita.

Perus­tu­lol­la on kak­si tavoitetta:

  1. Yksin­ker­tais­taa sosi­aa­li­tur­vaa ja lisä­tä sen saa­jien vapaut­ta ja vas­tuu­ta itsestään
  2. Toi­mia auto­maat­ti­se­na tulo­tu­ke­na pienipalkkaisille.

Aloit­ta­kaam­me seu­raa­val­la vaa­li­kau­del­la täs­tä jäl­kim­mäi­ses­tä. Teh­tä­köön pie­ni osit­tai­nen perus­tu­lo siten, että se vas­taa tulo­ve­roas­tei­kon las­ke­mis­ta 300 eurol­la nol­lan ala­puo­lel­le. Olen selos­ta­nut tämän blo­gi­kir­joi­tuk­ses­sa Ylhääl­tä aloi­tet­tu perus­tu­lo vuon­na 2016, joten selos­ta tek­niik­kaa täs­sä enää. (Lue täs­tä) . Tämä ei tuli­si kovin kal­liik­si, kos­ka vas­taa­vas­ti tulon­siir­to­ja lei­kat­tai­siin samal­la summalla.

Tämän esi­tyk­sen tar­koi­tuk­se­na on paran­taa pie­ni­palk­kais­ten ase­maa. Olem­me kes­kit­ty­neet lii­kaa vain työt­tö­mien ja tulot­to­mien tilan­tee­seen. On suo­ra­nai­nen vää­ryys, että pie­nel­lä pal­kal­la työ­tä teke­vät ei ansait­se juu­ri sen enem­pää kuin työ­tön, eri­tyi­ses­ti, jos se pie­ni palk­ka on estä­nyt edul­li­sen ARA-asun­non saa­mi­sen. Tämä myös pitää yllä työt­tö­myyt­tä, kos­ka kuka haki­si innok­kaas­ti työ­tä, jos työ­tä saa­des­saan menet­täi­si vain vapaa-aikan­sa, mut­ta talou­del­li­nen tilan­ne ei juu­ri para­ni­si. Ja kui­ten­kin alas­päin jäy­kät pal­kat yllä­pi­tä­vät raken­teel­lis­ta työt­tö­myyt­tä, kos­ka on vai­kea löy­tää joil­le­kin työ­tä työ­eh­to­so­pi­mus­ten mukai­sel­la palkalla.

Pie­ni­palk­kais­ten ase­man kohen­ta­mi­nen ei ole ilmais­ta. Täs­tä on olta­va val­mis maksamaan.

Jot­ta ehdo­tus kohen­tai­si työl­li­syyt­tä, pitäi­si työ­mark­ki­noi­den vas­ta­ta tähän sal­li­mal­la nykyis­tä alem­pia palk­ko­ja vai­keas­ti työl­lis­ty­vil­le ja koke­mat­to­mil­le työn­te­ki­jöil­le. Täs­sä koko­nai­suu­des­sa hei­dän tilan­teen­sa ei heik­ke­ni­si, mut­ta työn saan­ti helpottuisi.

Samal­la pitäi­si kui­ten­kin sääs­tää sii­tä, ettei työt­tö­myys­tur­van karens­sia tuli­si, jos kiel­täy­tyy kovin mata­la­palk­kai­ses­ta työstä.

Todet­ta­koon, että sosia­li­de­mo­kraat­tien ohjel­mas­sa on jokin vai­keas­ti tul­kit­ta­va koh­ta, jon­ka voi tul­ki­ta myös niin, että se vei­si ansio­tu­lo­vä­hen­nyk­sen avul­la pie­ni­palk­kais­ten verot eräis­sä tapauk­sis­sa negatiivisiksi.

= = =

Pie­ni kurio­si­teet­ti. Jos esi­tet­ty mal­li toteu­tet­tai­siin nega­tii­vi­se­na tulo­ve­ro­na, mut­ta vero­tus oli­si edel­leen vuo­si­poh­jal­la, hen­ki­lö, joka on ollut 11 kuu­kaut­ta hyvä­palk­kai­ses­sa työs­sä, mut­ta jou­tui­si jou­lu­kuus­sa tulot­to­mak­si, sai­si jou­lu­kuul­ta täy­den perus­tu­lon, siis sum­man, joka vas­tai­si pis­tet­tä, jos­sa line­aa­ri­nen vero koh­tai­si y‑akselin. Näin on nyt­kin. Se vain mak­se­taan vas­ta seu­raa­van vuo­den lopul­la ja sitä kut­su­taan veronpalautukseksi.