Maanviljelijät eivät vastusta maataloustukia. Miksi palkansaajajärjestöt kuitenkin vastustavat palkan pällle maksettavia tulonsiirtoja? Yle uutisoi alkuviikosta, että yhä useampi palkansaaja ei tule toimeen palkallaan. Tilanne on seurausta vastentahtoisesta lähinnä osa-aikatyöstä. Niin sanotun perustyön määrä vähenee koko ajan – siis työn, johon ei vaadita mitään erityisosaamista, vaan peruskoulu riittää. Siksi meillä on todella korkea työttömyys pelkän peruskoulun suorittaneiden keskuudessa – noin 25 %. Uusia perustason työpaikkoja syntyy lähinnä palveluammatteihin. Ne ovat…
Kategoria: Matalapalkkatyö
Miten auttaa perusduunaria ahdingossa?
Olin vähällä kirjoittaa poikkipuolisia ajatuksia Postin palkoista, kun asia oli kuumimmillaan, mutta maltoin mieleni ja päätin kirjoittaa, kun tilanne on rauhoittunut. Koko keskustelu ja sen saama suunta häiritsivät minua suuresti, koska vakavaa ongelmaa korjattiin mielestäni tavalla, joka ei toimi – tai ei skaalaudu, kuten nykyisin on muodikasta sanoa. Postissa oltiin kiistatta heikentämässä työehtosopimuksia. Se liittyy ongelmaan, jota kutsutaan nimellä työmarkkinoiden polarisoituminen. Sellaisten hyvien työpaikkojen määrä on vähenemässä, joihin ei…
Vasemmistolaista markkinaliberalismia
Markkinatalous näytti toisen maailmansodan jälkeen lempeät kasvonsa teollisuusmaissa. Jokseenkin kaikki pääsivät osallisiksi kulutustason noususta. Ay-liike avitti kasvavan kakun jakamisessa, mutta pääsääntöisesti siitä on kiittäminen hyvää tasapainoa työmarkkinoilla. Lähes kaikki kelpaisivat töihin eikä huonolla palkalla saanut töihin ketään. Sitten kaikki muuttui. Muutos alkoi Yhdysvalloista, jossa palkka-asteikon alimman puoliskon reaalipalkat eivät ole kohonneet 1970-luvun jälkeen. Vähän koulutettuja tarvitaan vähemmän. Presidentti Trump syyttää globalisaatiota. Valmistavaa teollisuutta on mennyt Kiinaan, mutta valtaosa työpaikkakadosta…
Vastaukseni Rinteen kysymyksiin
Huomaan, että kaikki itseään kunnioittavat tahot vastailevat näinä päivinä Antti Rinteen kysymyksiin. Miksi en siis minäkin. 1) Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi a) Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen? Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen? Toki. Ihan yksin Suomi ei sitä pysäytä, mutta Suomen on tehtävä oma osuutensa ja vähän enemmänkin, koska vanhat syntimme ovat niin raskaat.…
Mitä tehdä sosiaaliturvalle (4) Työmarkkinatuki ja asumistuki yhteen yleistueksi?
Jos saa työttömyyspäivärahaa ja hankkii jonkin verran ansiotuloja, ansiotulojen tuloharkinta on 300 euron suojaosan jälkeen 50 %. Jokainen ansaittu euro alentaa siis työttömyystukea 50 sentillä. Jos tuloista menee 30 % veroa, efektiiviseksi marginaaliveroksi tulee noin 65 % tai vähän alle, sillä ansiotuloa verotetaan kevyemmin kuin työttömyyspäivärahaa. Jos saa asumistukea, sen tuloharkinta on yhteensä 33,6 %. Tämä lasketaan bruttotuloista, joten asumistuen tuottama marginaalivero voidaan laskea suoraan verotuksen marginaaliveron päälle. Jos…
Mitä pitäisi tehdä sosiaaliturvalle (2) Pieni negatiivinen tulovero
Vaikka keskustelu keskittyy perusturvan varassa elävien työttömien tai muuten tulottomien köyhyyteen, meidän pahimpia ongelmiamme on pienipalkkaisten huono asema ja se, ettei kovin pienellä palkalla tule Suomessa toimeen. Tässä on kaksi ongelmaa – on väärin, että pienipalkkainen ei ansaitse juuri sen enempää kuin täysin toimeton ja se, että alin mahdollinen palkka sivukuluineen on niin korkea, että se hinnoittelee osan työvoiman ulkopuolelle. Tähän ongelmaan auttaisi pieni perustulo, jota olen selostanut tarkemmin…
Mitä pitäisi tehdä sosiaaliturvalle (1) Perustulo ja köyhyyden torjunta
Tässä kirjoitussarjassa käyn läpi sitä, mitä pitäisi tehdä sosiaaliturvalle. Ajatukset ovat puhtaasti omiani, eikä niistä pidä syyttää eikä kiittää mitään muuta tahoa. Soten piti olla jo valmis. Seuraavaksi pitäisi tehdä sosiaaliturvan kokonaisuudistus. Huonot kokemukset sote-uudistuksesta on saanut monen ajattelemaan, että ei enää suuria kokonaisuudistuksia vaan pieniä palasia. Sotun ongelmana on se, että pienten palasten liikuttaminen erikseen ei oikein onnistu – ne on oikeastaan jo osaoptimoitu – ilman, että muutkin…
Oden vaaliohjelma (3) Ylhäältä aloitettu perustulo
Poliittiset edellytykset täyden ja ehdottoman perustulon toteuttamiselle ovat aika heikot. En edelleenkään pidä työn vastaanottovelvollisuutta toimivana asiana, mutta olen alkanut taipua sille kannalle, että taloudellisilla sanktioilla voidaan painostaa täydentämään koulutusta. Jos alle 25 vuotias nuori ei ole hankkinut toisen asteen koulutusta, hän ei olisi oikeutettu täysiin tulonsiirtoihin. Tiedän, että tämä iskee pahimmin huono-osaisimpiin. Siksi tällaisen nuoren turvaksi on annettava työvoimahallinnon palveluita. Perustulolla on kaksi tavoitetta: Yksinkertaistaa sosiaaliturvaa ja lisätä…
Perustulokokeilun ensimmäiset tulokset
Olen tässä blogissa kritisoinut kokeiltavaa perustulomallia ennenkin ja pidän tätä kritiikkiä yhä relevanttina. Ei ollut tutkijoiden vika, ettei voitu kokeilla paremmin. Nyt saatuja tuloksia pitää peilata tätä vasten. Tässä pari vanhaa kirjoitustani: Mihin kysymykseen perustulokokeilu vastaa Miksi kokeilussa oleva perustulokokeilu ei ole se oikea. Kokeilussa on kaksi ongelmaa. Kokeiltava malli on aivan tolkuttoman kallis, koska verotusta ei muokattu perustuloa vastaavaksi. Ei ole tarkoitus, että normaali palkansaaja saisi käteen 560…
Korjattavaa huono-osaisuutta (1): nuoret työttömät miehet
Herätin viikko sitten kummastelua kysymällä, onko eriarvoisuus Suomessa todella noussut vai onko sitä muuten vain liikaa. Olen edelleen sitä mieltä, että se, että jotain on liikaa, ei tarkoita, että sitä olisi enemmän kuin ennen. Jos kulkisimme aikakoneella taaksepäin, luulen, että jokseenkin samat ihmiset, jotka nyt sanovat eriarvoisuuden lisääntyneen, sanoisivat silloinkin. Jotkut asiat ovat myös huonontuneet samalla kun toiset ovat parantuneet. Ajattelin käydä läpi muutaman yhteiskunnallisen epäkohdan, joihin mielestäni pitäisi…