Kategoria: Matalapalkkatyö

Kom­men­toin Ver­de-leh­des­sä kehysriihtä.

Ei ole eri­tyi­sen edis­tyk­sel­lis­tä lykä­tä aina vain toi­men­pi­tei­tä työl­li­syy­den nos­ta­mi­sek­si. Jos rakas­taa hyvin­voin­ti­val­tio­ta, pitäi­si huo­leh­tia myös työl­li­syy­des­tä. Pitää teh­dä kan­nat­ta­vak­si ottaa vas­taan mylös mata­la­palk­kais­ta työ­tä. Kepin sijaan voi käyt­tää myös porkkanaa.

En kuu­lu nii­hin, jot­ka pitäi­si­vät inflaa­tio­ta paha­na pei­ko­ja, mut­ta nyt suh­dan­teet voi­vat yli­kuu­men­tua. Näin kävi vuon­na 2007 ja sii­tä kär­sit­tin kym­me­nen vuot­ta, kos­ka kus­tan­nus­ta­so nousi eikä sit­ten las­ke­nut. Hin­nat ja pal­kat ovat jäyk­kiä alas­päin, eikä enää voi deval­voi­da. En oli­si jat­ka­nut elvy­tys­tä tätä vuot­ta kau­em­mak­si. Ennen kaik­kea pitäi­si varau­tua nope­aan­jar­ru­tuk­seen, jos kei­tos uhkaa kie­hua yli.

Käy luke­mas­sa, sii­hen pää­see täs­tä.

Olin vähäl­lä kir­joit­taa poik­ki­puo­li­sia aja­tuk­sia Pos­tin pal­kois­ta, kun asia oli kuu­mim­mil­laan, mut­ta mal­toin mie­le­ni ja pää­tin kir­joit­taa, kun tilan­ne on rau­hoit­tu­nut. Koko kes­kus­te­lu ja sen saa­ma suun­ta häi­rit­si­vät minua suu­res­ti, kos­ka vaka­vaa ongel­maa kor­jat­tiin mie­les­tä­ni taval­la, joka ei toi­mi – tai ei skaa­lau­du, kuten nykyi­sin on muo­di­kas­ta sanoa.

Pos­tis­sa oltiin kiis­tat­ta hei­ken­tä­mäs­sä työ­eh­to­so­pi­muk­sia. Se liit­tyy ongel­maan, jota kut­su­taan nimel­lä työ­mark­ki­noi­den pola­ri­soi­tu­mi­nen. Sel­lais­ten hyvien työ­paik­ko­jen mää­rä on vähe­ne­mäs­sä, joi­hin ei tar­vi­ta mitään eri­tyis­tä osaa­mis­ta tai koulutusta.

Ilmiö näkyy par­hai­ten mie­les­tä­ni yllä ole­vas­sa kuvas­sa. Kor­keam­pi kou­lu­tus on aina joh­ta­nut parem­paan työl­li­syy­teen, mut­ta 1980-luvun lopul­le työt­tö­myy­den tasot pysyi­vät joten­kin nipus­sa. Sen jäl­keen pel­kän perus- tai kan­sa­kou­lun varas­sa ole­vien työt­tö­myys on räjähtänyt.

Täs­tä esi­te­tään pal­jon radi­kaa­lim­pia­kin luku­ja. Pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­nei­den työl­li­syy­sas­te on vain 42 pro­sent­tia, mut­ta tämä on tilas­toil­la valeh­te­le­mis­ta. Ei-työl­li­siin kuu­luu esi­mer­kik­si 18 vuot­ta täyt­tä­neet lukio­lai­set. Työ­mark­ki­noi­den heit­to­pus­sei­hin eivät kuu­lu vain pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­neet, vaan myös mer­kit­tä­vä osa toi­sen asteen tut­kin­non suo­rit­ta­neis­ta. Onhan hei­dän­kin työt­tö­myy­sas­teen­sa 15 %

Olen­nais­ta on, että työ­mark­ki­na-ase­ma on hei­ken­tä­nyt nopeas­ti ja vaka­vas­ti työn­te­ki­jöil­lä, joil­la ei ole tar­jo­ta työ­nan­ta­jal­le muu­ta kuin kak­si kät­tä. Näi­den kysyn­tä on vähen­ty­nyt ja mää­rä lisään­ty­nyt. Mää­rä on lisään­ty­nyt, vaik­ka kou­lu­tusas­te on nous­sut, kos­ka moni aiem­min arvo­kas osaa­mi­nen on menet­tä­nyt mer­ki­tyk­sen­sä auto­maa­tion, digi­ta­li­saa­tion ja glo­ba­li­saa­tion seurauksena.

Se mikä minua täs­sä asias­sa häi­rit­si, oli että huo­mio kiin­ni­tet­tiin 700 paket­ti­la­jit­te­li­jaan, jot­ka aiot­tiin pan­na samaan sur­ke­aan työ­eh­to­so­pi­muk­seen var­hais­ja­ke­li­joi­den kans­sa. Var­hais­ja­ke­li­joi­ta on yli kym­me­nen ker­taa enem­män. Onko kukaan kiin­nos­tu­nut hei­dän tilanteestaan?

Yksit­täis­ten työ­paik­ko­jen puo­lus­ta­mi­nen koh­ta­lai­sen mas­sii­vi­sil­la tuki­la­koil­la pelas­taa joi­ta­kin onnek­kai­ta, mut­ta jät­tää suu­ren enem­mis­tön heit­teil­le – niin kuin nyt ne var­hais­ja­ke­li­jat. Tämä ei ole voit­ta­va strategia

Puhu­mat­ta­kaan niis­tä vie­lä huo­no-osai­sem­mis­ta, joi­den työ­pa­nok­ses­ta ei mak­se­ta euroa­kaan – siis työttömistä.

Pidän aika arve­lut­ta­va­na yhteis­kun­nal­li­sen oikeu­den­mu­kai­suu­den kan­nal­ta, jos val­tio (tai kun­nat) ryh­tyi­si mak­sa­maan olen­nai­ses­ti parem­paa palk­kaa kuin mitä saman­lai­sil­le työn­te­ki­jöil­le mak­se­taan yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la. Pitäi­si paran­taa kaik­kien asemaa.

Minä haluai­sin etsiä rat­kai­sua, joka aut­taa kaik­kia ylei­ses­ti eikä joi­tain onnek­kai­ta erityisesti.

Olen­nai­nen kysy­mys on, mis­tä voi­si löy­tyä töi­tä kor­va­maan enti­siä hyviä duu­na­ri­työ­paik­ko­ja. Muu­al­la ne ovat löy­ty­neet yksi­tyi­sis­tä pal­ve­luis­ta, mut­ta ei juu­ri meil­lä. Suo­mi on itsepalveluyhteiskunta.

Mik­si meil­lä ei ole kah­vi­lois­sa tar­joi­li­joi­ta eikä huol­toa­se­mil­la tank­kaa­jia? Kos­ka ahne asia­kas ei halua mak­saa. Jos tar­joi­li­joi­den pal­kat oli­si­vat pie­nem­piä tai jos hei­dän työ­hön­sä koh­dis­tui­si pie­nem­pi vero­kii­la, tar­joi­li­joi­ta oli­si enemmän.

Työ­mark­ki­noi­den huo­no-osais­ten ase­maa voi toki yrit­tää paran­taa nos­ta­mal­la alem­pia palk­ko­ja, mut­ta sii­nä on se vika, että se lisää työt­tö­mien mää­rää. Sik­si pitäi­si antaa alim­pien palk­ko­jen las­kea, verot­taa nii­tä vähem­män ja tukea pie­ni­palk­kai­sia täy­den­tä­vil­lä tulonsiirroilla.

Kom­ment­te­ja pos­tin työehtosopimuskiistasta

Sodan ensim­mäi­nen uhri on totuus. Sama kos­kee työ­mark­ki­na­rii­to­ja. Sik­si tie­to­ni asias­ta ovat edel­leen vaja­vai­set. Todel­li­sis­ta palk­ka­ta­sois­ta on täy­sin mah­do­ton saa­da tie­toa, kos­ka ne  pii­lo­te­taan muo­dol­li­sen tau­luk­ko­pal­kan ja eri­lais­ten pal­kan lisien muo­dos­ta­maan seka­sot­kuun. Luu­len, että tämä joh­tuu halus­ta estää eri alo­jen väli­set palk­ka­ver­tai­lut. Syy­nä lie­nee suo­ma­lai­sen sanan­las­kun vii­saus: kateus vie kalat­kin vedestä.

Jul­ki­suu­des­sa ollei­den tie­to­jen mukaan ulko­puo­li­sen on täy­sin mah­do­ton tie­tää, pal­jon­ko paket­ti­la­jit­te­li­joi­den palk­ko­jen oli tar­koi­tus alen­tua ja mikä on palk­ka­ta­so ver­rat­tu­na kil­pai­li­joi­den käyt­tä­mään AKT:n sopi­muk­seen. Raha­nar­voi­nen asia on myös, mil­lai­set työ­ajan jous­tot kum­mas­sa­kin sopi­muk­ses­sa on. Ilmei­ses­ti kui­ten­kin Pos­ti ei pysy­nyt täy­sin totuu­des­sa väit­täes­sään, että se pyr­kii palk­ka­kus­tan­nuk­sis­sa kil­pai­li­joi­den tasol­le Tai­si yrit­tää vähän alle.

Aina voi yrit­tää. Hel­sin­gis­sä se ei aina­kaan oli­si onnis­tu­nut, kos­ka työn­te­ki­jät oli­si­vat äänes­tä­neet jaloil­laan. Muu­al­la, jos­sa työ­ti­lai­suuk­sia on vähem­män, oli­si ehkä onnistunutkin.

En pidä kui­ten­kaan suo­ta­va­na, että Pos­ti ryh­tyy hank­ki­maan kil­pai­lue­tua kil­pai­li­joi­ta huo­nom­mil­la työ­eh­doil­la, vaik­ka en pidä perus­tel­tu­na sitä­kään, että pos­tin pitäi­si mak­saa mui­ta parem­pia palk­ko­ja vain, kos­ka veron­mak­sa­jat rahoittavat.

Kuin­ka huo­nois­ta pal­kois­ta oli siis kyse?

Oli­si pitä­nyt kir­joit­taa tämä osa aiem­min, kos­ka olen hukan­nut läh­teen. Jos­sain ilta­päi­vä­leh­des­sä näy­tet­tiin palk­ka­kuit­tia sitä, kuin­ka alas tämä uusi jo voi­maan astu­nut työ­eh­to­so­pi­mus oli pal­kat vie­nyt. Enti­sen luot­ta­mus­mie­hen palk­ka­kui­tis­sa luki noin 1600 €/kk, mikä onkin vähän. Kävi kui­ten­kin ilmi, että hän teki lyhen­net­tyä työ­viik­ko, 25 tuntia/viikko (osae­lä­ke?). Kokoai­kai­sen työn palk­ka oli­si siis noin 2600 euroa. Se on sel­väs­ti alle medi­aa­ni­pal­kan, mut­ta mer­kit­tä­väs­ti enem­män kuin oli­si luul­lut niis­tä jul­ki­suu­des­sa ole­vis­ta var­hais­ja­ke­li­joi­den tuntipalkoista.

(Huo­mat­ta­koon kui­ten­kin, että tie­to on peräi­sin ilta­päi­vä­leh­des­tä, eikä sen totuu­del­li­suu­teen voi täy­sin luottaa.)

Perus­hoi­ta­jil­la on pal­jon pidem­pi kou­lu­tus, mut­ta palk­ka on noin 500 €/kk heikompi.

Pait­si, että pie­net pal­kat ovat pie­niä, ne ovat suh­tees­sa toi­siin­sa pahas­ti vää­ris­ty­nei­tä. Joten­kin tämä ammat­tiyh­dis­tys­ten edun­val­von­ta on joh­ta­nut nais­ten palk­ko­jen polkemiseen.

Stra­te­gia koko­naan uusiksi

Mitä haluan sanoa on, että tämä työ­mark­ki­noi­den pola­ri­soi­tu­mi­nen on vihe­liäi­nen ongel­ma, joka uhkaa koko libe­raa­lia demo­kra­ti­aa. Se näh­tiin tors­tai­na Bri­tan­nias­sa, jos­sa alem­man kes­ki­luo­kan äänes­tä­jät äänes­ti­vät epä­toi­vois­saan omaa etu­aan vastaan.

Täl­le asial­le pitää teh­dä jotain ja isos­ti. Ay-liik­keen kei­not eivät täs­sä kui­ten­kaan auta vaan joh­ta­vat pit­käl­lä aika­vä­lil­lä vain huo­nom­paan suuntaan.

Tar­vi­taan vapaam­pia työ­mark­ki­noi­ta JA todel­la mas­sii­vis­ta panos­tus­ta pie­ni­palk­kais­ten vero­jen alen­ta­mi­seen ja täy­den­tä­viin tulonsiirtoihin.

Yhdes­sä nämä kak­si vie­vät pal­jon parem­paan suun­taan kuin kum­pi­kaan erik­seen. Pel­kät vapaam­min toi­mi­vat työ­mark­ki­nat köyh­dyt­tä­vät pie­ni­palk­kai­sia, joten on loo­gis­ta nii­tä vas­tus­taa. Pel­käs­tään pie­ni­palk­kai­sia tuke­vat täy­den­tä­vät tulon­siir­rot aut­ta­vat köy­hyy­teen, mut­ta eivät yllä ole­van kuvan osoit­ta­maan ongel­maa, työttömyyteen.

Se pie­ni­palk­kais­ten tuke­mi­nen, jota maa kipeäs­ti tar­vit­see, ei ole aivan hal­pa jut­tu. Puhu­taan aina­kin mil­jar­dis­ta. Sik­si lom­pak­ko­aan rakas­ta­vat kokoo­mus­lai­set eivät sitä halua. Dema­rit taas eivät halua sik­si, että tämä stra­te­gia, vaik­ka oli­si pie­ni­palk­kai­sil­le parem­pi, pie­nen­tää ay-liik­keen roolia.

= = = =

Vuo­den 2014 bud­jet­ti­neu­vot­te­luis­sa teh­tiin vähän niin kuin täs­sä esi­tän. Sovi­tel­tua päi­vä­ra­haa saa­vat sai­vat 300 euron suo­jao­suu­den ja niin sai­vat myös asu­mis­tu­kea saa­vat pie­ni­palk­kai­set. Yhdes­sä nämä toi­met paran­si­vat osa-aikais­ten kau­pan työn­te­ki­jöi­den net­toan­sioi­ta yli 200 €/kk eli yli 20 %.  Kysyin Maj-Len Remah­lil­ta, kos­ka hän on saa­nut tupo-pöy­däs­sä aikaan jotain vas­taa­vaa, mut­ta hän ei vastannut.

Mark­ki­na­ta­lous näyt­ti toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen lem­peät kas­von­sa teol­li­suus­mais­sa. Jok­seen­kin kaik­ki pää­si­vät osal­li­sik­si kulu­tus­ta­son nousus­ta. Ay-lii­ke avit­ti kas­va­van kakun jaka­mi­ses­sa, mut­ta pää­sään­töi­ses­ti sii­tä on kiit­tä­mi­nen hyvää tasa­pai­noa työ­mark­ki­noil­la. Lähes kaik­ki kel­pai­si­vat töi­hin eikä huo­nol­la pal­kal­la saa­nut töi­hin ketään.

Sit­ten kaik­ki muut­tui. Muu­tos alkoi Yhdys­val­lois­ta, jos­sa palk­ka-astei­kon alim­man puo­lis­kon reaa­li­pal­kat eivät ole kohon­neet 1970-luvun jäl­keen. Vähän kou­lu­tet­tu­ja tar­vi­taan vähemmän.

Pre­si­dent­ti Trump syyt­tää glo­ba­li­saa­tio­ta. Val­mis­ta­vaa teol­li­suut­ta on men­nyt Kii­naan, mut­ta val­tao­sa työ­paik­ka­ka­dos­ta joh­tuu auto­maa­tios­ta, digi­ta­li­saa­tios­ta ja kaupungistumisesta.

Suo­mes­sa­kin palk­ka­ja­kau­ma on pola­ri­soi­nut. Kes­kel­tä on pois­tu­nut sato­ja­tu­han­sia hyviä ammat­ti­duu­na­rin töi­tä. Tilal­le on tul­lut kor­kea­palk­kai­sia asian­tun­ti­ja­teh­tä­viä ja mata­la­palk­kais­ta pal­ve­lu­työ­tä. Kas­vu kes­kit­tyy vii­den yli­opis­to­kau­pun­gin ympärille.

Suo­mes­sa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta on saa­nut hyvin kopin kehi­tyk­ses­tä. Eriar­voi­suus­mit­ta­reis­sa ei näy juu­ri muu­tos­ta vuo­den 2000 jäl­keen. Tulon­ja­koa mit­taa­va gini-ker­roin esi­mer­kik­si ei ole noussut.

Tai­dam­me mita­ta eriar­voi­suut­ta puut­teel­li­ses­ti. Jos menet­tää tule­vai­suu­de­nus­kon­sa, menet­tää lähes kai­ken. On ikä­vää, jos yksi­lö menet­tää tule­vai­suu­de­nus­kon­sa, mut­ta yhteis­kun­ta­rau­ha vaa­ran­tuu, jos koko­nai­set alu­eet menettävät.

Vaik­ka Rans­kan kel­ta­lii­vi­mel­la­kat alkoi­vat die­se­löl­jyn hin­nas­ta, pon­ti­me­na oli tun­ne, että hal­li­tus tukee vain parii­si­lais­ta eliit­tiä ja antaa suu­rim­man osan maas­ta taantua.

Libe­raa­li demo­kra­tia on hävin­nyt demo­kraat­ti­sis­sa vaa­lit toi­sen­sa jäl­keen popu­lis­mil­le ja auto­ri­tää­ris­tä hal­lin­to kai­paa­vil­le: Yhdys­val­lat, Bri­tan­nia, Puo­la, Unka­ri, Ita­lia, Turk­ki ja Venäjä.

Ellem­me halua jou­kon jat­kok­si, poli­tii­kas­sa tar­vi­taan kun­non kään­ne vasempaan.

Kään­ne vasem­paan, mut­ta vasem­mis­to­puo­luei­den lääk­keet eivät täs­sä toi­mi. Kai­puu men­nei­syy­teen ei kel­paa ohjeeksi.

Ay-liik­keen lää­ke eriar­voi­suut­ta vas­taan on nos­taa alim­pia palk­ko­ja. Se kuu­los­taa muka­val­ta, mut­ta sii­tä seu­raa kas­va­va työt­tö­myys. Pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­neet saa­vat kes­ki­mää­rin samaa palk­kaa kuin kes­kias­teen suo­rit­ta­neet, mut­ta niin­pä hei­dän työt­tö­myy­sas­teen­sa onkin 23 %.

Kun poli­tiik­ka tuot­taa työt­tö­myyt­tä, kor­ja­taan ongel­ma lisää­mäl­lä tulon­siir­to­ja. Tämän tien pääs­sä ei siin­nä onne­laa, vaan hyvin­voin­ti­val­tion hidas rapistuminen.

Ei pidä hin­noi­tel­la ihmi­siä pois työ­mark­ki­noil­ta, ellem­me halua jakau­tu­nut­ta yhteis­kun­taa, mut­ta työs­sä käy­vien köy­hyyt­tä­kään emme tarvitse.

Tar­vit­sem­me vapaam­min mää­räy­ty­viä palk­ko­ja työl­li­syy­den vuok­si ja täy­den­tä­viä tulon­siir­to­ja tuloe­ro­jen vuok­si. Koko­nai­suus on sosi­aa­li­ses­ti tasa-arvoi­sem­pi kuin pien­ten palk­kae­ro­jen ja kor­kean työt­tö­myy­den vaihtoehto.

Täy­den­tä­viä tulon­siir­to­ja mak­se­taan vuo­si vuo­del­ta enem­män asu­mis­tuen nimel­lä. Nii­den huo­no puo­li on tuen sito­mi­nen asu­mi­seen, mikä häi­rit­see asuntomarkkinoita.

Kan­na­tan niuk­kaa perus­tu­loa, mut­ta en kos­ka se yksin­ker­tais­tai­si sosi­aa­li­tur­vaa vaan kos­ka se rat­kai­si­si ris­ti­rii­dan työl­li­syy­den ja tuloe­ro­jen välillä.

Mark­ki­na­ta­lous on osoit­ta­nut val­ta­van voi­man­sa – hyväs­sä ja pahas­sa. Se on alis­tet­ta­va hyvän pal­ve­luun sen sijaan, että sen voi­ma tuhottaisiin.

Vasem­mis­to esit­tää rat­kai­suk­si täy­den­tä­vien tulon­siir­to­jen sijas­ta laa­jaa palk­ka­tuen käyt­töä. Se on parem­pi kuin ei mitään, mut­ta rahan kier­rät­tä­mi­nen työ­nan­ta­jan kaut­ta sitoo työn­te­ki­jän työ­an­ta­jaan, oli tämä mil­lai­nen ääliö hyvän­sä. Mik­si työ­väen­lii­ke täl­lais­ta kan­nat­taa? Sen lisäk­si palk­ka­tu­ki sovel­tuu vain vakiin­tu­neil­le työ­pai­koil­le, jol­loin suu­ri osa poten­ti­aa­li­sis­ta työ­pai­koi­sa jää sivuun.

Tar­vi­taan vasem­mis­to­lais­ta mark­ki­na­li­be­ra­lis­mia tuot­ta­maan samal­la kor­kea työl­li­syys että pie­net tuloe­rot! Mukaan tar­vi­taan vah­va vih­reä sävy tor­ju­maan hin­taoh­jauk­sel­la pahan tekoa ympä­ris­töl­le, mut­ta se on toi­sen tari­nan aihe. Sikä­li se kui­ten­kin liit­tyy tähän aihee­seen, että paras kei­no ympä­ris­tö­tu­ho­ja vas­taan on hait­to­jen verot­ta­mi­nen – mark­ki­na­me­ka­nis­min käyt­tö on teho­kas­ta myös ympä­ris­tö­po­li­tii­kas­sa. Se taas tuo kai­vat­tu­ja vero­tu­lo­ja ilman, että työn vero­tus­ta pitää nostaa.

Täs­sä on vain se han­ka­luus, että oikeal­la kan­na­te­taan mark­ki­na­li­be­ra­lis­mia mut­ta ei niin vah­vas­ti sosi­aa­lis­ta tasa-arvoa ja vasem­mal­la sosi­aa­lis­ta tasa-arvoa mut­ta ei markkinaliberalismia.

===

Kir­joi­tus on jul­kais­tu vähän lyhyem­mäs­sä muo­dos­sa Haas­ta­ja-pals­tal­la Nykypäivä-lehdessä.