Eilinen Hesarin juttu kirjastani 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka on herättänyt hurjan keskustelun twitterissä. Tästä olen toki kiitollinen ja erityisesti kustantajani varmaankin on, koska kirjan myynti on pompannut niin, että ainakin eilen se oli loppu Helsingin keskustan kirjakaupoista. Ymmärrän, että lehtien tehtävä on etsiä kärjistyksiä. En kuitenkaan kirjoittanut 400 sivua tölviäkseni ammattiyhdistysliikettä. Jatka lukemista “Mitä kirjassani sanotaan palkoista ja miksi”
Kategoria: perustulo
Helsingissä on jo 406,80 euron perustulo
Veron tai tuen nimi harhauttaa helposti ajattelemaan sen vaikutusta aivan toisin.
Jos Suomessa maksettaisiin arvonlisäveroa vuokrasta, kaikki vaatisivat sen poistamista, koska se nostaa vuokria, mutta jos joku esittäisi, että vuokratulosta tehtäisiin verovapaa tulo, sitä pidettäisiin riistokapitalismien suosimisena. Kuitenkin vuokranantaja maksaa nyt tuloveroa aivan samojen periaatteiden mukaan kuin hän maksaisi vuokrasta arvonlisäveroa, prosentteja siitä summasta, joka ylittää hoitovastikkeen. Hoitovastikkeen kaikista osista nimittäin maksetaan jo arvonlisäveroa. On aika monimutkaista sanoa, kenen maksettavaksi mikin vero menee, mutta mitä ilmeisemmin vuokrasta perittävä arvonlisävero ja vuokratulosta perittävä pääomatulovero kohdentuisivat samalla tavalla. Ei se voi nimestä olla kiinni.
Samalla tavalla Helsingissä maksettava asumistuki on käytännössä melkein sama asia kuin vastikkeeton perustulo. Se ei edellytä työmarkkinoiden käytettävissä oloa kuten ei aito perustulokaan.
Mietitään asiaa ensin yksinäisen henkilön kannalta. Yksinäisellä henkilöllä on se käytännössä asunnon vuokrasta riippumaton tulonsiirto, jonka edellytyksenä on, että asuu jossain. Useimmat täyttävät tämän ehdon. Korkein hyväksyttävä vuokra on 508 euroa kuussa, josta korvataan 80 %, ellei ole liikaa tuloja. Tätä alempia vuokria ei ole kuin sukulaisten välisissä vuokrasuhteissa ja joissakin kommuuneissa ja alivuokralaisasunnoissa, joten jokseenkin kaikille asumistuki on 406,80, jota siis kuitenkin tulot vähentävät.
Oikeassa perustulossa perustulo verotetaan pois, mutta asumistukea vähennetään suoraan, jos tulot kasvavat. Erolla ei ole käytännön merkitystä. Perustulomalleissa vero on yleensä 40 % tai vähän yli, asumistuen yhteensovitus on 33,6% eivätkä pienet tulot vaikuta siihen lainkaan
Kaikki eivät kuitenkaan saa asumistukea, koska asuvat velattomassa omistusasunnossa. Asumistuki on siis perustulo yhdistettynä oman asunnon asuntotulon verotukseen! Asuntotulon verotus on tässä tapauksessa aika jyrkkä, 80 %. Omaan asuntoonkin kyllä saa asumistukea. Menoiksi hyväksytään yhtiövastike ja lainan korot ja jostain minulle käsittämättömästä syystä myös yhtiölainan lyhennys rahoitusvastikkeen kautta, mutta ei sentään oman asuntolainan lyhentämistä.
Asumistukena maksettava perustulo on perhekohtainen etuus, jota pariskunta saa aina vähemmän kuin saisivat erillään asuen ja niin, että puolison tulot vaikuttavat perustuloon.
Mitä pitäisi tehdä sosiaaliturvalle (1) Perustulo ja köyhyyden torjunta
Tässä kirjoitussarjassa käyn läpi sitä, mitä pitäisi tehdä sosiaaliturvalle. Ajatukset ovat puhtaasti omiani, eikä niistä pidä syyttää eikä kiittää mitään muuta tahoa.
Soten piti olla jo valmis. Seuraavaksi pitäisi tehdä sosiaaliturvan kokonaisuudistus. Huonot kokemukset sote-uudistuksesta on saanut monen ajattelemaan, että ei enää suuria kokonaisuudistuksia vaan pieniä palasia. Sotun ongelmana on se, että pienten palasten liikuttaminen erikseen ei oikein onnistu – ne on oikeastaan jo osaoptimoitu – ilman, että muutkin palaset liikkuvat. Ongelmana on noiden palasten heikko sopiminen yhteen. Siksi tarvittaisiin oikeastaan kokonaisuudistus. Mutta toki taakkaa voi pienentää sillä, että rajaa uudistettavaksi joukon, jossa osien vaikutus toisiinsa on suuri ja kokonaisuuden toiminta heikointa. Tällä rajaukselle käsiin jää työmarkkinatuki, toimeentulotuki ja asumistuki sekä näihin liittyen matalapalkkatyön ongelma.
Minä olen noin 40 vuoden ajan kannattanut Gordionin solmun ratkaisuksi perustuloa. Ei nyt oikein näytä siltä, että perustulo menisi läpi ihan tuosta noin, joten on keksittävä muuta. Lisäksi keskustelusta olen oppinut, ettei perustulo oikein pelitä ratkaisuna syrjäytymiseen liittyvään köyhyysongelmaan. Perustulo sälyttää ihmisille enemmän vastuuta omasta elämisestään. Olen edelleen optimistinen sen suhteen, että suurimmalle osalle tämä on parempi ratkaisu, mutta köyhyysongelma edellyttää panostusta palveluihin ja tulonsiirroilta syyperusteisuutta — ja velvollisuutta ottaa vastaan ainakin koulutusta.
Perustulon takaama turva ei voi olla kovin suuri, joten jos tavoitellaan perusturvan tason nostamista, se ei yksi riitä. Paremmalla sosiaalisella pääomalla siunatuille perustulo tarjoaisi paremman keinon, koska se toisaalta pakottaa tekemään jotain oman taloudellisen asemansa parantamiseksi että tekisi tästä taloudellisesti kannattavaa, mutta antaisi enemmän valtaa päättää omista asioistaan.
Oheinen kuva kertoo ongelman graafisesti. Perustulossa (yhtenäinen viiva) efektiivinen marginaalivero pysyy kohtuullisena, mutta sen seurauksena täysin tulottoman tulonsiirrot jäävät niukoiksi, mikä on huono-osaisimpien osalta ikävä juttu. Heitä varten on syyperusteinen lisäturva, jota kuvaa katkoviiva. Jotta tulottomuudesta ei rangaistaisi kohtuuttomasti, pitää efektiivisen marginaaliveron olla matala. Se taas tekee työnteosta perin kannattamatonta. Kun työnteko on kannattamatonta, tarvitaan velvoittavuutta, koska harva tekee työtä vapaaehtoisesti. Kun kyse on syrjäytymisuhan alaisista, tarvitaan myös työvoimapoliittisia palveluita. Meidän ongelmamme ovat paljolti peräisin siitä, ettei noita palveluita juurikaan tarjota – jos tilannetta vertaa muihin Pohjoismaihin tai vaikkapa Britanniaan.
Voisi tietysti ajatella, että saa itse päättää, kumpaan järjestelmään haluaa kuulua. Jos valitsee katkoviivan, valitsee myös tuen velvoittavuuden. Tai sitten ei tarvitse valita. Jos hankkii itselleen karenssin, putoaa perustulolle niin kuin nyt putoaa toimeentulotuelle.
Joka luottaa omiin kykyihinsä ansaita edes jotain, kannattaa valita puhdas perustulo ja vapaus päättää omasta elämästään.
Jos minulla olisi kaikki valta, etenisin tältä pohjalta, mutta harmi kyllä, minulla ei ole lainkaan valtaa. Seuraavissa postauksissa yritän hahmotella jotain sellaista, joka olisi poliittisesti mahdollista.
= = =
Huomattakoon, että perustulon voi toteuttaa joko perustulona, jolloin kaikki, rikkaatkin, saavat perustulon titilleen kerran kuussa, mutta kaikkea tuloa verotetaan ensimmäisestä eurosta alkaen, jolloin suurimmalla osalla ihisistä nettotulot eivät juuri muuttuisi. Negatiivisen tuloveron vaihtoehdossa negatiivista tuloveroa maksetaan vain pienituloisille, niille, jotka kuviossa sijoittuvat y=x ‑viivan yläpuolelle. Loput maksaisivat tuloveroa punaisen viivan ja y=x ‑viivan välisen eron verran. Lopputulos on sama, toteutus hankalampaa, mutta ihmisten helpompi ymmärtää. Nyt kun olemme siirtyneet reaaliaikaiseen tulorekisteriin, negatiivisen tuloveron byrokraattiset ongelmat ovat pienentyneet huomattavasti.