Kategoria: Maailma muuttui

 

Mitat­tuna käytet­tävää ole­vien tulo­jen Gini-ker­toimel­la, Suomen tulo­erot eivät ole kas­va­neet san­ot­tavasti 2000-luvul­la. Oheises­sa kuvas­sa on käytet­tävis­sä ole­vien tulo­jen Gini-ker­roin asun­to­tu­lo mukaan luet­tuna. Mukana ovat siis tuotan­non­tek­i­jä­tu­lot ja tulon­si­ir­rot vähen­net­tynä veroil­la. Asun­to­tu­lo on mukana, kos­ka min­un mielestäni asun­to­var­al­lisu­us vaikut­taa käytet­tävis­sä ole­vi­in tuloihin.

Gini-ker­roin on las­ket­tu myös brut­tomääräi­sistä tuotan­non­tek­i­jä­tu­loista, eli siinä ovat brut­to­tu­lot ilman tulon­si­ir­to­ja. Se on selvästi korkeampi (52,3) vuon­na 2024 ja sil­lä on kas­va­va tren­di. Jos tätä ver­taa käytet­tävis­sä ole­vien tulo­jen Gini-ker­toimeen, saadaan vero­tuk­sen ja tulon­si­ir­to­jen tasaa­va vaiku­tus, joka on Suomes­sa ver­rat­tain suuri ja trendiltään kas­va­va. Tästä ei kan­na­ta ryn­nätä tekemään raflaavia johtopäätök­siä yhä vain väki­val­taisem­mas­ta tulo­jen tasaamis­es­ta. Seli­tyk­senä ovat eläk­keet, jot­ka domi­noi­vat tulon­si­ir­to­ja. Kun eläkeläis­ten määrä on nous­sut, taso paran­tunut huo­mat­tavasti, tulon­si­ir­to­jen tasaa­va vaiku­tus on kas­vanut. Jat­ka lukemista “MM16 Suomen tuloerot”

Bill Gates sanoi joskus, että hänen fir­mas­saan hyvä koodari tuot­taa 10 000 ker­taa enem­män kuin huono koodari, eikä hän tarkoit­tanut koodausnopeut­ta. Jos palkat määräy­ty­i­sivät markki­nae­htois­es­ti, hänen kan­nat­taisi mak­saa hyvälle koodar­ille 10 000 ker­taa enem­män eli siis kym­meniä miljoo­nia dol­lare­i­ta vuodessa.

Ihmis­ten välil­lä on aina ollut ero­ja tuot­tavu­udessa ja luovu­udessa, mut­ta ennen niiden taloudelli­nen vipu­var­si ei ollut niin suuri kuin nyt eikä ennen ollut hyvien tapo­jen mukaista rahas­taa osaamis­es­ta täysimääräis­es­ti. Jat­ka lukemista “MM15 Osaamis­es­ta mak­se­taan yhä enemmän”

Tulo­ero­jen kasvu heiken­tää markki­na­t­alouden hyväksyt­tävyyt­tä. Ei markki­namekanis­mi ole ennenkään kohdel­lut kaikkia hempeästi, mut­ta enem­mistö on hyö­tynyt ja jopa paljon. Demokra­ti­as­sa enem­mistö ratkaisee.

Yhdys­val­lois­sa taloudelli­nen kasvu on men­nyt viimeisen 50 vuo­den aikana (liki) kokon­aan medi­aa­nia parem­pit­u­loisille. Enem­mistö kokee itsen­sä syr­jään jääneik­si. Tämä on näkynyt myös vaaleis­sa. Trump, Brex­it, ADF, Le Pen perus­suo­ma­laiset ja niin edelleen. Mitä Yhdys­val­lat edel­lä, sitä muu maail­ma perässä?

Vah­vasti yksinker­tais­taen voi sanoa, että kun maail­man muu­tos toimii omaa ja oman joukon ase­maa vas­taan, ale­taan haikail­la men­neisyy­teen ja kan­nat­taa kon­ser­vati­ivisia arvoja.

Tulo­ero­jen kasvun voi jakaa niin, että

• Teol­lisu­usautomaa­tio ja dig­i­tal­isaa­tio heiken­tävät vähän koulute­tun (low skilled) työvoiman tarvet­ta. Ase­ma työ­markki­noil­la on heikko, jos on tar­jo­ta työ­nan­ta­jalle vain kak­si kättä.
• Eri­tyisen kyvykkäi­den henkilöi­den markki­na-arvo para­nee ja tähän liit­tyen tai muuten vain, yri­tys­ten toimi­van johdon palkkata­so para­nee huomattavasti.
• Pääo­mat­u­lo­jen osu­us kansan­tu­losta kasvaa
• Omaisu­usero­jen kas­vami­nen keskit­tää pääo­mat­u­lo­ja vaurastuville.

Näistä saakin use­am­man jutun.

Koulukir­jat ovat hyvä esimerk­ki läh­es ker­takus­tan­nus­tuot­teesta. Yhden kir­jan painami­nen mak­saa noin euron, mut­ta kir­jan hin­ta on jotain aivan muu­ta. Mitään lois­to­bisnestä oppikir­jo­jen tekem­i­nen ei kuitenkaan ole, sil­lä siihen kuluu kir­joit­ta­jal­ta hel­posti työaikaa vuosi tai enem­mänkin. Tek­i­jä saa kor­vauk­sen­sa kir­jan hinnassa.

Kir­jan hin­nan pitäisi olla sen mar­gin­aal­i­hin­ta — siis noin euro — ja kiin­teät kus­tan­nuk­set pitäisi peit­tää jotenkin muuten. Kiin­tei­den kus­tan­nusten per­im­is­es­tä kir­jan hin­nas­sa koituu mon­en moista harmia.

Koulut säästävät menois­saan kier­rät­tämäl­lä kir­jo­ja tai anta­mal­la oppi­ma­te­ri­aalin käyt­töön vain dig­i­taalise­na luet­tavak­si kän­nykäl­lä tai tietokoneel­la. Tämä heiken­tää oppimis­tu­lok­sia. Vaik­ka käytet­täisi­in paperi­sta kir­jaa, se on kier­rätet­ty ja siinä on edel­lisen käyt­täjän alle­vi­ivauk­sia ja mui­ta merk­in­töjä tai jopa sivu­ja puut­tuu. Jat­ka lukemista “MM11 Koulukir­jo­jen hinnoittelu”

Kun joskus 50 vuot­ta sit­ten opiske­lin kansan­talousti­eteen perustei­ta, markki­na­t­alouden opti­maa­li­nen toim­inta kuvat­ti­in niin, että hyödyk­keen hin­ta aset­tuu tasolle, joka vas­taa kunkin tuot­ta­jan mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sia. Kos­ka tuotan­nos­sa on myös kiin­teitä kus­tan­nuk­sia, mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sen pitäisi siis todel­la nous­ta tuotan­non kas­vaes­sa.  Muuten­han nuo kiin­teät kus­tan­nuk­set jäi­sivät yri­tyk­sen tap­piok­si. Nou­se­vat mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set selitet­ti­in sil­lä, että yri­tys jou­tu­isi esimerkik­si teet­tämään ylitöitä kas­vat­taak­seen tuotantoa.

Tämä ei tun­tunut kovin uskot­taval­ta sil­loin. Nyt siihen on entistä vaikeampia uskoa.

Todet­takoon lisäk­si, että jot­ta markki­namekanis­mi toimisi opti­maalis­es­ti, pitäisi tiedon olla ilmaista. Ei siis mitään imma­te­ri­aalioikeuk­sia. Jat­ka lukemista “MM9 Kertakustannustuotteet”

Ajat­telin ensin jät­tää tämän artikke­lin kir­joit­ta­mat­ta, kos­ka olen kir­joit­tanut aiheesta ennenkin, mut­ta jot­ta tämä kir­joi­tus­sar­ja muo­dostaisi ehyen kokon­aisu­u­den, kir­joi­tan lyhyesti. Peruste­lut voi saa­da tuon linkin kautta.

Palkat ovat hin­to­ja. Aivan kuten muidenkin hin­to­jen, niiden pitäisi vai­hdel­la kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan, jot­ta markki­nat toimi­si­vat parem­min. Kos­ka palkat ovat hin­to­jen ohel­la ihmis­ten tulo­ja, jokin suo­ja pitäisi kuitenkin olla, jot­ta elämä olisi oikeu­den­mukaisem­paa ja tur­va­tumpaa. Kasvukeskuk­sis­sa, jois­sa on toimi­vat työ­markki­nat, palka­nsaa­ja ei yleen­sä tarvitse ammat­ti­jär­jestö­jen suo­jaa palkko­jen­sa tuek­si, mut­ta kasvukeskusten ulkop­uolel­la ei mitään varsi­naisia työ­markki­noi­ta ole. Siel­lä työ­nan­ta­jil­la on kohtu­u­ton­ta monop­o­livoimaa. Monop­o­li­hin­noit­telu on ongel­mallista niin hyödyke- ja työ­markki­noil­lakin. Sik­si tarvit­semme ne taulukkopalkat, jot­ka muo­dosta­vat poh­jan palkoille. Nykyiseen ver­rat­tuna taulukkopalkois­sa vois olla isom­mat kalli­in­paikan­lisät. Jat­ka lukemista “MM9: Työe­htosopimuk­set määrätkööt vain taulukkopalkoista”