Uusi hyvinvointivaltio 7: markkinaehtoisempia palkkoja

Uskon työelämän kehit­tyvän siihen suun­taan, että vähän ammat­ti­taitoa vaa­ti­va perustyö vähe­nee, kos­ka se on hel­posti automa­ti­soitavis­sa, ja pysyvä kokoaikatyö saa tehdä tilaa osa-aikatyölle ja lyhy­ille työ­suhteille. Eri­tyis­es­ti palvelu­aloil­la asi­akkaat eivät suos­tu käyt­tämään palvelu­ja tasais­es­ti klo 8–16 eivätkä ylipäätään tasais­es­ti. Pro­jek­tilu­on­toiset työte­htävät lisään­tyvät suh­teessa tasaiseen tuotan­toon. Tehdaskin työl­listää eniten väkeä sen rakennusaikana.

Pääsään­töis­es­ti tuot­tavu­userot rahas­sa mitat­tuna kas­va­vat. Julkisel­la sek­to­ril­la työn tuot­tavu­us esimerkik­si hoitoaloil­la on vähän eri asia, mut­ta yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la, eri­tyis­es­ti palveluis­sa, tuot­tavu­ut­ta mitataan sil­lä, paljonko asi­akas on valmis maksamaan.

On myös niin, että työu­ran aikana oman työ­panok­sen arvo työ­markki­noil­la voi muut­tua – sekä nous­ta että laskea.  Osaami­nen, joka oli ennen hyvinkin halut­tua, voi menet­tää merk­i­tyk­sen­sä teknolo­gian muuttues­sa tai vaik­ka kan­sain­välisen työn­jaon muu­tosten takia. Sosi­aa­li­nen liikku­vu­us lisään­tyy myös elinkaaren aikana.

Min­un silmis­säni tämä kaik­ki tarkoit­taa, että palkko­jen pitäisi määräy­tyä enem­män markki­noil­la ja vähem­män tuloehtisopimuksilla.

Toimivat työmarkkinat suojaavat palkansaajaa

Tähän teen heti poikkeuk­sen. Kasvukeskusten ulkop­uolel­la ei ole toimivia työ­markki­noi­ta. Yksit­täisel­lä työ­nan­ta­jal­la on kohtu­u­ton monop­o­livoima. Siel­lä työe­htosopimusten taulukkopalkat ovat todel­la tarpeeseen.

Useim­mil­la aloil­la kasvukeskuk­sis­sa todel­liset palkat ovat pääsään­töis­es­ti taulukkopalkko­jen yläpuolel­la. Ne siis määräy­tyvät markki­nae­htois­es­ti jo nyt.

Tosin sopimusko­ro­tuk­set koske­vat näitäkin palkko­ja. Se on asia, jos­ta kan­nat­taisi päästä eroon.

Palka­nsaa­ja­jär­jestöt väit­tävät, että sopimusko­ro­tusten ansios­ta kasvukeskuk­sis­sakin palkat nou­se­vat. En oikein usko, että he usko­vat tähän itsekään, vaan halu­a­vat vain perustel­la omaa tarpeel­lisu­ut­taan. Jos markki­nat ovat nos­ta­neet palkat taulukkopalkko­jen yläpuolelle, mik­si ne eivät myös pitäisi niitä siellä?

Minä väitän, että käytän­tö, jos­sa sopimusko­ro­tuk­set koske­vat myös taulukkopalkko­jen yläpuolel­la ole­via palkko­ja, las­kee käytän­nön palkko­ja eikä nos­ta niitä, minkä lisäk­si ne vahin­goit­ta­vat merkit­tävästi työ­markki­noiden toim­intaa.  Onhan selvää, että yrit­täjä on varovainen nos­taes­saan palkko­ja yli sopimusten, jos joutuu mak­samaan kil­pail­i­joitaan korkeampia palkko­ja hamaan ikuisuuteen.

Palkkojen pitäisi ohjata kysyntää ja tarjontaa kuten hintojen hyödykemarkkinoilla

Paran­taisi työ­markki­noiden toim­intaa kasvukeskuk­sis­sa, jos työe­htosopimuk­sis­sa sovit­taisi­in vain taulukkopalkoista. Näin työn kysyn­tä ja tar­jon­ta sopeu­tu­isi­vat toisi­in­sa parem­min. Tästä tavoit­teesta voi olla eri mieltä, mut­ta minus­ta todis­tus­taak­ka on sil­lä, jon­ka mukaan olisi parem­pi, jos työ­markki­nat toimi­si­vat huonosti.

Toisaal­ta taulukkopalkois­sa voisi olla nyky­istä suurem­mat kalli­in­paikan lisät, sil­lä jotain tur­vaa kasvukeskuk­sis­sakin tarvitaan.

Kysyn­nän mukaan jous­ta­vat palkat houkut­tel­e­vat ihmisiä aloille, joil­la on tarvet­ta, ja kan­nus­ta­vat työ­nan­ta­jia käyt­tämään säästeliäästi sel­l­aista osaamista, jota eivät itse tarvitse, mut­ta jol­la on kysyn­tää muual­la. Tätä työ­markki­noiden parem­pi toim­inta tarkoit­taa. Näin on myös hyödyke­markki­noil­la, eikä kukaan kiistä sen tarpeel­lisu­ut­ta hyödykemarkkinoilla.

Nyt eri­laiset työvoima­pu­lat hait­taa­vat talouden toim­intaa. Mik­si työ­nan­ta­jat eivät mak­sa sil­loin parem­pia palkko­ja? Sik­si, että joutu­vat mak­samaan niitä hamaan ikuisu­u­teen. Muuten var­maankin mak­saisi­vat. Sik­si sopimusko­ro­tusten ulot­ta­mi­nen kaikki­in palkkoi­hin on ongelma.

Työ­marki­noil­la ollaan olev­inaan ymmärtämät­tä, mil­laisen suo­jan työn kysyn­tä tar­joaa palka­nsaa­jalle. Kun sun­nun­tain­työn kaksinker­taista palkkaa on pidet­ty huonona asiana, on san­ot­tu, että jos tätä palkan­lisää ei olisi, kukaan ei menisi enää rav­in­to­laan tai kaup­paan töi­hin? Eikö tämä ole vähän ris­tiri­itaista? Juuri sen taki­a­han tuo muu­tos ei voisi heiken­tää palkkata­soa näil­lä aloil­la, vaan jakaisi palkat eri päivien välil­lä eri taval­la. Työn kysyn­tä lisään­ty­isi ainakin rav­in­tolois­sa sun­nun­taisin, joten sen pikem­minkin nos­taisi palkkata­soa kuin lask­isi sitä.

Onhan tästä sun­nun­taityön kaksinker­tais­es­ta palka­s­ta toki jotain hyö­tyäkin. Jos halu­an tava­ta kaup­pi­aani, menen kaup­paan sun­nun­taina. Siel­lä hän istuu kassalla.

Sun­nun­taityön kaksinker­taises­sa palka­s­sa oli alun perin kyse kirkos­sa käymis­es­tä. Nyt luulen eri­tyis­es­ti nuorten arvosta­van enem­män vapai­ta per­jan­tai- ja lauantai-iltoja.

Pääosa palkoista määräytyy jo nyt markkinaehtoisesti

Olemme jo suurelta osin markki­nae­htois­es­ti määräy­tyvien palkko­jen maail­mas­sa, kos­ka kasvukeskuk­sis­sa melkein kaik­ki palkat ovat taulukkopalkko­jen yläpuolel­la ja kos­ka eri­tyis­es­ti akavalaisil­la aloil­la jär­jestö­jen välisil­lä sopimuk­sil­la ei ole yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la mitään tekemistä käytän­nön palkko­jen kanssa. Ei ole myöskään julkisen sek­torin lääkärien palkko­jen kanssa.

Ovatko markki­nae­htoiset palkat epäoikeu­den­mukaisem­pia kuin työe­htosopimuk­sil­la määräy­tyvät? Ne ovat eri­laisia, mut­ta vaikea sanoa, kum­mat ovat oikeu­den­mukaisem­pia. Onhan lakkoaseen tehokku­u­den mukaan määräy­tyvät palkkaerot aika ongel­mallisia eri­tyis­es­ti nais­val­tais­ten alo­jen osalta. AKT:n on helpom­pi pysäyt­tää maa kuin kir­jas­toa­pu­lais­ten ja se näkyy käytän­nön palkois­sa. Tästä saamme syyt­tää nais­val­tais­ten alo­jen huono­ja palkkoja

Markki­nae­htoisem­mat palkat tarkoit­ta­vat, että vähän tuot­tavas­ta työstä mak­set­taisi­in vähem­män. Siinä on kuitenkin se hyvä puoli, että siitä mak­set­taisi­in edes jotain. Tämä voi tun­tua väärältä, mut­ta on parem­pi tukea pieni­palkkaista työn­tek­i­jää täy­den­tävil­lä tulon­si­ir­roil­la kuin työmarkkinatuella.

Entä ne, joiden työ­markki­na-ase­ma heikke­nee tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen myötä? Sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmämme kan­tavia ajatuk­sia on ollut vaku­ut­taa saavutet­tu elin­ta­so. Mut­ta onko todel­la niin, että oikeu­den­mukaisu­us lisään­tyy sil­lä, että joka on ker­ran hyväo­sainen, on oikeus vaa­tia hyväo­saisu­ut­ta koko elämän­sä ajak­si, ja se, joka on aina ollut köy­hä, olkoon jatkos­sakin köyhä?

Jos palkois­sa siir­ry­tään kohti markki­nae­htoisu­ut­ta, vas­tuu taloudel­lis­es­ta oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta siir­tyy val­ti­olle ja tulon­si­ir­roille. Tämä on keskeistä.

28 vastausta artikkeliin “Uusi hyvinvointivaltio 7: markkinaehtoisempia palkkoja”

  1. Pitää nyt muis­tut­taa palkkatyön 7,9% tuloveros­ta palkan saa­ji­ile heti nol­l­las­ta alkaen.
    Eläkeläisil­lle verova­paa tulo n. 1000€/k
    Eikö tuon voisi tasoittaa?

    1. 7,9 on vain se minkä palka­nsaa­ja näkee omas­sa palkkalaskel­mas­sansa. Jos ver­hon­taakse piilote­tut (eli työ­nan­ta­jan lak­isääteis­es­ti mak­set­ta­vat) mak­sut ote­taan myös huomioon, on Suomen köy­him­mänkin ihmisen todel­li­nen poh­jat­ulovero jos­sain 25% paikkeil­la, ihan ensim­mäis­es­tä eurosta asti.

      Tilanteesta vaan ei valitet­tavasti tun­tu­isi ole­van mielekästä ulospääsyä, kun koko kansakun­ta on jo vuosikymmenet pakotet­tu mak­samaan sato­ja tuhan­sia euro­ja ikälot­topy­ra­midi­hui­jauk­seen, ja maton alta vetämi­nen olisi tässä vai­heessa ihan ymmär­ret­tävästi melko tun­tei­ta herät­tävä veto.

      1. Niin. Kohtalokas virhe kun eduskun­ta muinoin val­tu­ut­ti jär­jestöt anta­maan eläke­si­toumuk­sia. 800mrd€ (vas­tu­ut) — 250mrd€ (varat) = 550mrd€ ovat niitä tähän men­nessä anta­neet liikaa. Tämä val­tu­u­tus olisi syytä perua asap. Eläk­keet tulee siirtää val­tion, eduskun­nan ja äänestäjien kon­trol­loimak­si ja Kelan oper­oimak­si ihan nor­maa­lik­si sosiaaliturvaksi.

  2. Puhut, että vas­tuu taloudel­lis­es­ta oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta siir­tyy tulonsiirtoihin.

    Mut­ta mitä kävisi, jos nol­lakasvu Suomes­sa jatkuisi? Onko ole­mas­sa tilan­net­ta, että tulon­si­ir­to­ja ei voitaisikaan rahoittaa?

    1. Vaik­ka kasvu olisi vähän nol­laa suurem­paakin, niin Suomen väestörakenne on sel­l­ainen, että työikäisen väestön osu­us kutistuu. 

      Tuo on rel­e­vant­ti kysymys, että entä, jos tulon­si­ir­to­ja ei kyetä rahoittamaan. 

      Aiem­min se kysymys ei ollut niin rel­e­vant­ti, kun val­tio oli huo­mat­tavasti velat­tomampi suh­teessa BKT:hen. Nyt ennustei­den mukaan jo pelkät val­tion­ve­lan korot ovat jatkos­sa isom­pi meno­erä val­ti­olle kuin esimerkik­si yleisen asum­istuen kokon­ais­menot. Mitä isom­pi osu­us val­tion tuloista menee men­neinä aikoina nos­te­tun val­tion velan korkoi­hin, sitä han­kalampi on rahoit­taa sekä nyky­isiä että uusia tulonsiirtoja.

      Menos­sa ole­vat sodat sekä soti­in varus­tau­tu­mi­nen ovat nyt köy­hdyt­tämässä ja velka­an­nut­ta­mas­sa maa­pal­losta nyt eri­tyis­es­ti Euroopan. Se vaikut­taa myös tulon­si­ir­to­jen rahoitusmahdollisuuksiin.

      Velkaa on kivaa otto­vai­heessa, mut­ta jos sitä on paljon, sen kanssa ei ole enää niin kivaa elää.

  3. Palkathan ovat markki­nae­htoisia, sil­loin kun niistä sovi­taa osspuolten keske taval­la tai toisel­la, pitää vaan muis­taa että niiden markki­noiden yksi osa­puoli ovat työn­tek­i­jät joil­la on oikeus ajaa myös omaa etua Jär­jestäy­tyneenäkin. Suomes­sa palkat ovat eri­tyisen mark­i­nae­htoidia, kos­ka meil­lä ei ole edes lak­isääteistä min­imi­palkkaa kuten esimerkik­si USA:ssa ja mon­es­saa muus­sa maas­sa jos­sa min­imi­palk­ka on määrät­ty lakisääteisesti.

    Ja niiden jot­ka pitävät suurim­pana ongel­mana min­imi­palkkaa ja liian suuria pien­impiä palkko­ja ylipäätään, kan­nat­taa tutus­tua siihen mitä EU-tasol­la asi­as­ta ajatel­laan js mihin suun­taan siel­lä halu­taan edetä.
    https://social-rights.campaign.europa.eu/income_fi?gad_source=1

    1. Sil­loin taas palkat eivät ole siltä osin markki­nae­htoisia, jos laki ulot­taa joidenkin osa­puolten tekemän sopimuk­sen sel­l­aisi­in, jot­ka eivät ole siihen suos­tuneet. Siis esim se, että yleis­si­to­va TES kos­kee myös jär­jestäy­tymät­tömiä yri­tyk­siä, jot­ka eivät ole sopimuk­seen liit­tyneet, ei ole markkinaehtoista.

  4. Tekoä­ly + robo­t­i­saa­tio + Aasia työ­paikkanielu­na tuot­taa kyl­lä sen että tälle määrälle porukkaa ei kehit­tyneis­sä maas­sa enää työtä löydy. 

    https://www.hs.fi/visio/art-2000010501089.html

    Van­hus­ten-ja sairaan­hoitoon tarvi­taan lisää, jonkin aikaa, ei kuitenkaan kovin pitkää kun suuret ikälu­okat kuol­e­vat pois, ja ehkäpä raken­nus­toim­intaan, kun maa elpyy sekä joi­hinkin yksit­täisi­in inno­va­torisi­in pien­te­ol­lisu­us­pa­joi­hin. Niiden työl­listävyys kuitenkaan tuskin on suuri. 

    Saat­taa olla aika lyhyt­näköistä houkutel­la maa­han porukkaa ulko­mail­ta, kun työ­markki­nat sulavat alta pois.
    Tähän ei ole kuin yksi ratkaisu: maamme väk­ilu­vun vähen­tymi­nen, vähen­tämi­nen. Juuri näin päin. Ei toisin päin mitä hoetaan.
    Se tuot­taa pul­lonkaulan tietenkin van­hus­ten­huol­los­sa, mut­ta se on ohimenevä. 

    Eläke­po­h­jan tai asun­to­var­al­lisu­u­den (asun­tokan­nan) ylläpi­to väk­ilukua edelleen kas­vat­ta­mal­la maa­han­muu­ton avul­la on pidem­pänä trend­inä aivan väärä suun­ta. Tämä lasken­nalli­nen myyt­ti on purettava.
    Kos­ka ei ole enää vält­tämät­tä töitä joil­la eläke­po­h­ja turvataan.
    1o euron tun­tipalkkatöil­lä ei eläkkeitä tur­va­ta, sen osaa laskea jokainen. Asun­to­jen hin­noista puhumattakaan.
    Lisä­poruk­ka saat­taa itse asi­as­sa vain pahen­taa tilannetta.
    Tulee ajatel­la 30–50 vuo­den tähtäimel­lä, ei 1–20 vuoden. 

    Tot­ta kai EK halu­aa lisää porukkaa pyörit­tämään 10 euron duunipaikkoja.
    Se on ver­rat­tavis­sa siihen että kaik­ki ener­gia perus­tu­isi pelkästään fos­si­il­isi­in polt­toaineisi­in. Ja sel­l­ainen­han tietyssä mielessä pieni­palkkainen ihmi­nen onkin työelämässä.

    1. Asun­not, kuten OK-talot, rivar­it ja ker­rrostalot eivät suinkaan mene hukkaan vaik­ka väki vähenisi.

      Niiden remp­paami­nen vain lopete­taan hyvis­sä ajoin eli aje­taan ne käm­pät lop­pu­un niin kauan aikaa kuin säi­lyvät asumiskelpoisi­na jotenkuten. Eli tämä voisi olla jopa 20 vuot­ta sen jäl­keen, kun jotkut paukapäät ovat toden­neet että nyt on “pakko” tehdä joku remppa.

      Eli hal­paa asum­ista ne lop­pu­vuodet, ei val­tavia put­ki, julk­i­sivu, kat­to, ikku­na, keit­tiö, kylppäriremppoja.

      1. Menee­hän ne asun­not ”menee hukkaan”, jos niis­sä ei kukaan asu. Ne ovst sil­loin täysin arvottomia.

        Peräkylil­lä on puret­tu jopa vas­ta vain noin 20 v van­ho­ja asun­to­ja. Sem­moist­en rak­en­tamis­päätös on ollut rahan heit­tämistä hukkaan.

  5. “Jos palkois­sa siir­ry­tään kohti markki­nae­htoisu­ut­ta, vas­tuu taloudel­lis­es­ta oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta siir­tyy val­ti­olle ja tulon­si­ir­roille. Tämä on keskeistä.”

    Tässä onkin sit­ten sel­l­ainen perus­ta­van­laa­tu­inen ris­tiri­ita, että useim­miten markki­nae­htoisu­ut­ta korosta­vat eivät ole val­is­tunei­ta sivistys­porvare­i­ta, vaan pyrkivät usein samal­la nimeno­maan heiken­tämään val­tion tasoit­tavaa roo­lia markki­noil­la ja tulon­si­ir­to­ja. Hyvä esimerk­ki tästä todel­lisu­ud­es­ta on vaik­ka Kokoomuk­sen nykyi­nen hal­li­tus. Demar­it voisi ihan hyvin ajaa asi­aa fik­susti, valitet­tavasti heiltä on mopo karan­nut käsistä jo vuosikym­meniä sit­ten eivätkä he oikein tiedä mitä tehdä ja miten päin olla.

    Aat­teena tuo minus­ta sosi­aalidemokra­t­ian ydin­tä, hyväksytään markki­nat, mut­ta tasoite­taan pahimpia ylilyön­te­jä eikä men­nä puh­taasti markki­nat edel­lä. Vielä kun nykypäivän demar­it tajuaisi­vat edes perus­teet niin vasem­mis­tol­la, yhteiskun­nal­la, olisi jotain toivoa. Tämän kaiken vuok­si veikkaan, että jenk­ki-tyy­li­nen polar­isaa­tio tulee tääl­lä meil­läkin hil­jalleen lisääntymään.

  6. “Uskon työelämän kehit­tyvän siihen suun­taan, että vähän ammat­ti­taitoa vaa­ti­va perustyö vähe­nee, kos­ka se on hel­posti automatisoitavissa”

    Itse kat­son maail­maa usein hie­man eri­lais­es­ta kon­tek­stista ja mietin välil­lä, että kuka todel­la ansait­see sen arvon­nousun, joka on saavutet­tu suurelta osin yhteisel­lä työl­lä ja paljolti edel­lis­ten sukupolvien toimesta.

    1. Itse kat­son maail­maa usein hie­man eri­lais­es­ta kon­tek­stista ja mietin välil­lä, että kuka todel­la ansait­see sen arvon­nousun, joka on saavutet­tu suurelta osin yhteisel­lä työl­lä ja paljolti edel­lis­ten sukupolvien toimesta. 

      Tämä on vah­va argu­ment­ti perus­tu­lon puoles­ta. Toinen vah­va argu­ment­ti on että teol­lis­tu­misen aiheut­ta­ma taloudelli­nen räjähdys “the great accel­er­a­tion” on nimeno­maan fos­si­ilisen ener­gian tekemää. Ilman ener­giaa koneet ovat vain pat­sai­ta. Ja edelleenkin arvi­ol­ta 80% maail­man talouteen kon­tri­boidus­ta tehdys­tä työstä, sikäli kuin työ määritel­lään fysi­ikas­sa, tekevät fos­si­iliset polt­toaineet. Ja nuo fos­si­iliset polt­toaineet tuhoa­vat yhteistä ilmake­häämme, yhteisiä mer­iämme, ja yhteistä luontoamme. 

      Kaiken tämän huomioonot­taen on absur­dia miten epä­ta­sais­es­ti sen tuot­ta­ma hyv­in­voin­ti jae­taan. Perus­tu­lo nyt!

      Saman voi perustel­la itselleen myös talousti­eteen näkökul­mas­ta. Ulkoishaitoista ei joudu mak­samaan haitoista kär­siville. Tämä on vah­va peruste verot­taa haitallista toim­intaa nyky­istä enem­män, ja peruste on sille että sen tuo­tot jae­taan tasan kaikkien kesken, ker­ta hai­tatkin jakau­tu­vat kaikille. 

      Tästä on läh­es­tulkoon kaik­ki yhtä mieltä että näitä hait­tavero­ja pitäisi olla enem­män, mut­ta ongel­ma tietenkin on että se on uhka vau­raiden vau­rau­den lähteille. Val­ta ja vau­raus on liian keskit­tynyt­tä kun rikkaim­man prom­millen näkökul­mat estävät tekemästä ratkaisu­ja jot­ka hyödyt­täi­sivät koko maa­pal­loa ja sen elämää.

      1. Kilgore…kun puhut maail­man mitas­sa fos­si­iliener­gian ja työn hedelmien jakau­tu­misen suh­teesta, niin onko tuo vaa­timuk­sesi “perus­tu­lo nyt ! ” varat­tu vain suo­ma­laisille vai kaikille maa­pal­lon asukkaille, jokaiselle meistä 8000 miljoonas­ta? Jos kuu­luu vain meille, niin se olisi kai aika epäoikeu­den­mukaista vai mitä?
        Niin. Utopi­at ovat kivoja.
        Ehkä olisi järkeväm­pää saa­da toimeen­tu­lo työstä joka on oikeu­den­mukaises­ti palkat­tua, jaet­tua ja kohdennettua. 

        Itse tuol­la aiem­mas­sa kom­men­tis­sani (eräs myyt­in­purku) toin esi­in että tähän yhtälöön on liitet­tävä jokaisen maa­pal­lon val­tion väk­ilu­vun vähentäminen.
        Kuit­taisi ison osan myös fos­si­ilista. Ja mah­dol­lis­taisi työn uus­jaon. Säästäisi luon­toa. Jne.
        Mik­si esimerkik­si vihreä liike ei määräti­etois­es­ti aja väestön pienen­tämistä kun yhtä mieltä ollaan kuitenkin kulu­tuk­sen pienentämisestä? 

        Meil­lä Suomes­sa­han sen eteen ei edes tarvit­si tehdä mitään. Nykyi­nen väestömme ei halua lisään­tyä siinä mitas­sa että väestömme kas­vaisi tai pysy­isi ennal­laan. Jos pidämme nykyti­lanteen, väestö läh­tee jyrkkään laskuun.
        Toki tähän tulee heti selit­täjät että hoito­va­je, veropo­h­ja, eläk­keet jne. mut­ta tuol­la perustelin että se saat­taa olla myyt­ti ja väestön tuon­ti ei muutenkaan edus­ta pitkäkestoista kestävää kehi­tys­tä, vaan on erään­laista pikalääkettä.

      2. Pari ihan rel­e­vant­tia point­tia. Tästä tulee kyl­lä minus­ta ainakin vas­taan sit­ten kysymys siitä, että minkälainen talousjär­jestelmä tulisi nykyisen tilalle, kos­ka noil­la pointeil­la se ei voi perus­tua kasvuun?

      3. Vihreät lienevät kovasti aja­mas­sa sitä ain­oaa keinoa joka tun­netusti toimii väestönkasvun hillit­semisessä. Eli tyt­tö­jen oikeuk­sien paran­tamista, eri­tyis­es­ti koulutusta.

        Siinä on tietysti se seik­ka, että keino vaatii pitkähkön aikajänteen.

        Suomes­sa tyt­tö­jen koulu­tus aloitet­ti­in 1860-luvul­la ja syn­tyvyys lähti lasku­un 1960-luvulla.

      4. Suomes­sa syn­tyvyys lähti lasku­un 1900-luvun alus­sa lask­ien noin viidestä laps­es­ta noin 2,5 lapseen naista kohden paris­sa kymme­nessä vuodessa. 

      5. Jaa niin tarkoitin sanoa että kokon­aishedelmäl­lisyys­luku las­ki pysyvästi alle kah­den 1960-luvulla.

        Ei olisi pitänyt torkkua väestöti­eteen luennoilla.

  7. “Val­ta ja vau­raus on liian keskit­tynyt­tä kun rikkaim­man prom­millen näkökul­mat estävät tekemästä ratkaisu­ja jot­ka hyödyt­täi­sivät koko maa­pal­loa ja sen elämää.”

    Taitaa olla nai­ivia uskoa, että tosi­vau­raat kär­sivät mis­tään tulon­leikkauk­ses­ta; ota heiltä puo­let pois, niin jäl­jelle jäänyt puo­letkin on enem­män kuin tarpeeksi.

    Mut­ta ota­pa keski­t­u­loisil­ta puo­let pois, niin otat myös kaiken­laisen vapau­den pois. Jäl­jelle jää pieni eli­it­ti, joka kyl­lä naut­tii elämästään. Eli­it­ti mak­saa lentoverot ynnä muut “hait­taverot” hymyssä suin.

    Oliko­han se niin että 10 % suo­ma­lai­sista suu­rit­u­loi­sista (palkkat­u­lot) mak­saa yli 50 % tuloveros­ta. Eli aika pro­gres­si­ivista! Ja kuka noi­ta vero­hyö­tyjä “käyt­tää”?

    Olisi mie­lenki­in­toista tietää kuin­ka paljon alvia mak­se­taan eri tulolu­okissa. Luulen, en tiedä, että sekin saat­taisi olla yllätys.

    1. “Taitaa olla nai­ivia uskoa, että tosi­vau­raat kär­sivät mis­tään tulon­leikkauk­ses­ta; ota heiltä puo­let pois, niin jäl­jelle jäänyt puo­letkin on enem­män kuin tarpeeksi.

      Mut­ta ota­pa keski­t­u­loisil­ta puo­let pois, niin otat myös kaiken­laisen vapau­den pois.”

      Sil­läkin on väliä, mis­tä sum­mas­ta verot las­ke­taan. Keski­t­u­loisil­la ei ole yleen­sä osaamista vero­tuk­sen por­saan­rei’istä eikä varaa vero­juris­tei­hin. Ja kun se, mis­sä muo­dos­sa tiedot on ilmoitet­tu verot­ta­jalle, on salas­s­api­det­tävää, ei tieto vero­su­un­nit­telus­ta vuo­dakaan keski­t­u­lois­t­en joukkoon hyvin — kun taas verokon­sul­tit tun­te­vat vero­tuk­sen por­saan­reikien ken­tän hyvin, kun näis­sä fir­moissa on paljon entisiä verot­ta­jan työn­tek­i­jöitä. Jotkut tutki­vat toimit­ta­jat ovat har­vak­seltaan nos­ta­neet esi­in sitä, mil­laisin keinoin nimel­lis­es­ti korkeista vero­pros­en­teista voi selvitä liki nollaveroin.

      Esimerkik­si tässä artikke­lis­sa on havain­nol­lis­tet­tu sitä, mil­laisel­la jär­jeste­lyl­lä esimerkik­si lah­javero­pros­entin voi saa­da lähem­mäs nol­laa kuin yhtä pros­ent­tia kun omaisu­us siir­retään yri­tyk­sen kaut­ta hyö­dyn­tämäl­lä sukupol­ven­vai­h­doslain­säädän­töä sekä yri­tys­ten lah­ja- ja per­in­tövero­tuk­ses­sa käyte­tyn arvon määri­tyk­seen liit­tyvää por­saan­reikää, jota eduskun­ta edelleenkään ei ole sulkenut:

      https://seura.fi/asiat/tutkivat/rahasukujen-oudot-perintokikat-jattipotit-jalkelaisille-verottomina/

      Mut­ta eivät keski­t­u­loiset tuol­laisia jär­jeste­lyjä yleen­sä osaa tehdä, eivätkä edes tunne vero­tuk­sen kiemuroita.

    2. “Oliko­han se niin että 10 % suo­ma­lai­sista suu­rit­u­loi­sista (palkkat­u­lot) mak­saa yli 50 % tuloveros­ta. Eli aika pro­gres­si­ivista! Ja kuka noi­ta vero­hyö­tyjä ”käyt­tää”?”

      https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/732174/tuloverotuksen-tasaisuudesta

      https://tietotarjotin.fi/documents/20124/191554/1748-verokuvio_blogi.jpg/7d3f7789-d9e6-7ee1-5642–5401b51c1122?t=1665995459771

      Ensim­mäisessä koko jut­tu ja toises­sa taulukko. Suun­nilleen sadan­ton­nin tulois­sa ja sen jäl­keen vero­tus on sat­un­nais­es­ti jotain nol­lan ja viidenkympin välil­lä. Keskiar­vona kuitenkin alle 50ke tien­aavien vero­pros­entin. JA löy­tyy tuol­ta usei­ta hyvä­tu­lois­t­en tulolu­okkia, jos­sa ihan eurois­sa eikä pros­en­teis­sa mak­se­taan vähem­män vero­ja, mitä pert­tu perusduunari

      1. Lain­aus Helsin­gin San­omista 21.4.2024, kir­joit­ta­jana Joonas Laitinen:

        “KAIKKEIN hyvä­tu­loisim­mat suo­ma­laiset mak­sa­vat läh­es puo­let Suomen tuloveroista. Tämä käy ilmi Vero­hallinnon tietokannoista.

        Suomen suu­rit­u­loisin 10 pros­ent­tia mak­saa tuloveroista hie­man yli 45 pros­ent­tia. Osu­us on kas­vanut par­il­la pros­ent­tiyk­siköl­lä vuodes­ta 2014.

        Suo­ma­laiset mak­soi­vat verovuon­na 2022 tulovero­ja yhteen­sä noin 35,4 mil­jar­dia euroa. Vuo­den 2022 verotiedot ovat tuor­eimpia käytössä ole­via julk­isia verotietoja.

        Kaikkein suu­rit­u­loisin viidennes mak­soi tulovero­ja 22,2 mil­jar­dia euroa eli noin 62,5 prosenttia.”

      2. Kom­men­toit palkkat­u­lo­ja koske­vaa väitet­tä, mut­ta linkkaa­masi tutkimus sisältää kaik­ki, esimerkik­si pääomatulot.

  8. Pääsään­töis­es­ti samaa mieltä. Pöhköä, että vähim­mäis­palkko­jen ero pääkaupunkiseudun ja syr­jäseudun välil­lä on tyyp­il­lis­es­ti vain 5–10%. Olen erim­ieltä tästä: “työe­htosopimusten taulukkopalkat ovat todel­la tarpeeseen”. On suuri trage­dia, että “keskus­su­un­nit­telu” aset­taa syr­jäseu­tu­jen vähim­mäis­palkat aivan liian korkeik­si ja näin ajaa yri­tyk­set kasvukeskuk­si­in. Syr­jäseuduille — syys­tä tai tois­es­ta — jumi­u­tuneet kansalaiset aje­taan työt­tömik­si. Sit­ten päälle ihme­tel­lään syr­jäseu­tu­jen riu­tu­mista ja kasvukeskusten kasvukipu­ja. Jos yri­tyk­sil­lä olisi syr­jäseuduil­la merkit­tävä monop­o­livoimae­tu, niitä hakeu­tu­isi enem­män syr­jäseuduille. Nyt ne hakeu­tu­vat lähin­nä kasvukeskuk­si­in. Yhtä epäeet­tistä olisi puffa­ta suomen kil­pailue­t­ua pakot­ta­mal­la kehit­tyvi­in mai­hin korkeat vähim­mäis­palkat. Itse kan­natan enem­män markki­na­t­alout­ta työmarkkinoille.

  9. “Nyt luulen eri­tyis­es­ti nuorten arvosta­van enem­män vapai­ta per­jan­tai- ja lauantai-iltoja.”

    Per­jan­tai- ja lauan­tai-ilto­jen arvos­tus johtunee siitä, että la ja su ovat per­in­teis­es­ti vapaapäiviä. Jos työai­ka jakau­tuu tasaisem­min pitkin viikkoa, koke­vat nuo illat arvonalennuksen. 

    Ylipäätään yhteinen vapaa-ajan tekem­i­nen vähen­ty­isi, jos suurim­man osan työa­jat ripoteltaisi­in illoille ja viikonlopuille.

  10. Ode
    ” Onhan tästä sun­nun­taityön kaksinker­tais­es­ta palka­s­ta toki jotain hyö­tyäkin. Jos halu­an tava­ta kaup­pi­aani, menen kaup­paan sun­nun­taina. Siel­lä hän istuu kassalla.”

    Nimeno­maan! Jos su-lisästä luovut­taisi­in ja alan perus­palkkaa nos­tet­taisi­in vas­taaval­la määräl­lä, kaup­pias ei voisi enää säästää tekemäl­lä kalli­it sun­nun­taivuorot itse ja jät­tämäl­lä halvem­mat vuorot palkol­lisille. Täl­lainen äärim­mäi­nen tasamalli olisi toden­näköis­es­ti hyvin ikävä pie­nille rav­in­toloille, joiden kan­nat­tavu­us ei muutenkaan ole kovin hyvä.

    Ja vaiku­tus on aina sama, jos alan keskipalk­ka pide­tään samana, mut­ta palkkaa siir­retään sun­nun­tail­ta muille päiville. 

    Eli palkka­jär­jestelmä ei ole tipah­tanut äsken kookospu­us­ta, vaan se on ole­mas­sa työ­markki­noiden kon­tek­stis­sa ja sil­lä on pitkä polkuri­ip­pu­vainen historia.

    Mitä tulee sun­nun­taityön lisän kokoon, niin ehkä sen koko voisi olla eri, mut­ta polkuri­ip­pu­vu­u­den takia muut­ta­mi­nen on hirvit­tävän vaikeaa. 

    Fak­ta­han on, että vapaapäivä on keskimäärin arvokkain sil­loin, kun muil­lakin on vapaa­ta. On han­kala men­nä vierailulle, jos kaik­ki ovat töis­sä, eli jonkin­laista koor­di­naa­tio­ta tarvi­taan. Samat­en päiväko­tien ja koulu­jen auki­oloa­jat ovat suo­raan sidok­sis­sa työpäivi­in. Pieniä lap­sia ei voi jät­tää viikon­lopuk­si yksin, eli viikonlopputyötä,vaatii sit­ten myös viimon­lop­pupäiväkote­ja yms.

    Sik­si on hyvä koordi­noi­da niitä.vapaapäiviä ja parhait­en­han se onnis­tuu rahal­la. Jos sun­nun­tai on kallein työpäivä, sil­loin työ­nan­ta­jat vält­tävät työn teet­tämistä sunnuntaisin.

    Muuten olen sitä mieltä, että han­kalien aiko­jen lisien (ilta, yö, vkon­lopou) pitäisi pikem­minkin olla suurem­pia, kuin ark­i­tun­tien, eikä tois­in­päin. Valitet­tavasti hienoista puheista huoli­mat­ta työe­htosopimus­neu­vot­teluis­sa ammat­tili­it­to­ja ei yleen­sä kiin­nos­ta suun­na­ta koro­tuk­sia nimeno­maan lisiin.

    Ja ehkäpä ainakin sun­nun­tain ja lauan­tain välistä epä­suh­taa palkois­sa voisi tasoit­taa, mut­ta jälleen tätä vaikeut­taa polkuri­ip­pu­vu­us. Ainakin lauan­tai-illan lisät ovat ihan naurettavia.

  11. OS: “Suomes­sa syn­tyvyys lähti lasku­un 1900-luvun alus­sa lask­ien noin viidestä laps­es­ta noin 2,5 lapseen naista kohden paris­sa kymme­nessä vuodessa.”

    Hiukan ehkä out of top­ic, mut­ta onko pelkästään tuo syn­tyvyys kovin oleelli­nen luku. Lap­sia kuoli tuos­sa 1900-luvun alun tienoil­la vielä aika paljon. Aikuisik­si kasvoi ehkä vain puo­let tai jopa vähem­män. (Arvioni perus­tuu oman suku­ni tutkimiseen.)

  12. Olen alal­la, jos­sa työvoiman tar­jon­ta ja tarve ovat olleet pitkään pahasti epätasapainossa.
    Kos­ka joku kon­sult­ti joskus 90-luvul­la las­ki Liiken­ne­m­i­nis­teiölle (vai oliko­han OM?), että tele­vi­sion dig­i­tal­isoin­ti kuusinker­tais­taa työvoiman tarpeen.

    Itse olisin siirtänyt sun­nun­tail­isän mielu­usti lauantaille.
    Varsinkin kun tapah­tu­ma-alal­la yleen­sä tapah­tuu sil­loin kuin muut eivät ole töissä.
    Kun toimeen­tu­lon takia on pakko ottaa kaik­ki työt vas­taan, yleisin työai­ka on lauantai-ilta.
    Joka tarkoit­ti sitä, että jo vuosikym­meniä sit­ten kasvoi eroon siitä, että olisi mitään omaa aikaa viikon­lop­puisin, eikä tietenkään mitään “nor­maalia” sosi­aal­ista vapaa-aikaakaan. Aika oman tyt­tärenkin kanssa puoliintui.

    Kos­ka siis lauan­tai-ilta on keskel­lä viikon­lop­pua, eikä sik­si sen kum­mallekaan puolelle mah­du riittävästi.

    Sun­nun­tail­isä on ollut ain­oa vaikut­ta­va tek­i­jä siihen, että sil­lä päivälle on voin­ut sopia puo­li­var­mo­ja asioi­ta, kos­ka kalli­im­pana päivänä ei halu­ta teet­tää töitä. Jos tuo­ta ei olisi, olisi kaik­ki päivät yhtä epä­var­mo­ja vapaan suhteen.

    Olikos se Anna Kon­tu­la vai joku AY-pam­puista, joka sanoi, että kaup­po­jen auki­olon vapau­tu­mi­nen on suo­raan pois siitä, kuin­ka paljon äid­it viet­tävät las­ten­sa kanssa aikaa.
    Kos­ka jälleen ker­ran, kun ei ole sitä kaup­pi­as­ta jokaiselle kas­salle, sinne lauan­tain yövuoroon löy­tyy sel­l­a­nen, joka tekee sen ilman lisäpalkkaa.
    Jos­ta tuleekin että kuten ei ole min­imi­palkkaa, niin laki ei myöskään määrää ilta/yölisiä.
    Mun duuneis­sa on ollut pieni yölisä klo 23–06. Eikä siis mitään iltalisää.
    Kaik­ki tietysti sik­si, että tek­i­jöitä löy­tyy näil­läkin virityksillä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.