Valta siirtyy valtioilta kaupungeille (3)

7 vastausta artikkeliin “Valta siirtyy valtioilta kaupungeille (3)”

1. Ole­tan että Hen­ry Geor­gen ajatuk­set ovat tut­tu­ja myös sin­ulle, Osmo.

   Maavero on kaupungeis­sa val­tavasti parem­pi ratkaisu kuin pakkolunastukset.

   Vastaa

   1. Maapo­h­jan kiin­teistöveron puoles­ta tässä on taitet­tu peistä. Jos maa­ta tarvi­taan rat­apo­h­jan alle, siihen ei kiin­teistövero kuitenkaan oikein pelitä.

      Vastaa

      1. Junaradan alla sijait­se­van maan kiin­teistövero voitaisi­in aset­taa sen mukaan, paljonko mak­saa vetää junara­ta jotain vai­h­toe­htoista reit­tiä. Luulen, että melkein aina tuo vero olisi niin korkea, että maan omis­ta­ja on aika mielel­lään myymässä maataan kaupungille.

2. Soin­in­vaara kirjoitti:

   “Kiin­teistövero ei Suomes­sa kuitenkaan seu­raa maan todel­lista arvoa. Kun vero tulee kun­nille, valtil­la ei ole intres­siä ajan­mukaistaa sitä.”

   Iso osa kansane­dus­ta­jista on mukana myös kun­tapäätök­sen­teossa. Tai on ollut, tai tulee jatkos­sa ole­maan. Kyl­lä siel­lä intres­sit on kiin­teistöveron ajan­ta­sais­tamiseen. Mut­ta ongel­mana on ollut, että ne intres­sit ovat niin eri­laiset, ja puolueil­la ei ole ollut selkeää kan­taa, mihin suun­taan kiin­teistöveroa pitäisi viedä. Lisäk­si val­ti­ol­ta puut­tuu kiin­teistö­jen arvon­määri­tysosaami­nen ja data kiin­teistö­jen markki­na-arvoista (se ei riitä, että tietää kaup­pahin­nan, jos ei tiedä, että mitä kaikkea kaup­paan sisäl­tyi ja mitä ei).

   Toinen haaste on se, että kun vaikka­pa kiin­teistövero­lain­säädän­töä muute­taan, huomio keskit­tyy paikalliseen edun­valvon­taan. Esimerkik­si ensi viikol­la eduskun­ta käsit­telee kiin­teistöver­ou­ud­is­tus­ta tuulivoimaan liit­tyen. Kuul­tavien lista perus­tus­laki­valiokun­nas­sa on eduskun­nan net­ti­sivuil­la luke­van tiedon mukaan tämän näköinen:

   “eri­ty­isas­iantun­ti­ja Esa-Pekka Saari valtiovarainministeriö
   finanssineu­vos Fil­ip Kjell­berg valtiovarainministeriö
   val­tio­varain­min­is­teri Mats Perä­maa Ahve­nan­maan maakun­nan hallitus
   osas­ton lakimies Svante Fager­lund Ahve­nan­maan maakun­nan hallitus
   lakimies Anna Holm­ström Ahve­nan­maan maakun­nan hallitus
   oikeuskans­leri Janne Salmi­nen Oikeuskanslerinvirasto
   pro­fes­sori Olli Mäenpää
   oikeusti­eteen lisen­si­aat­ti Sten Palmgren” 

   Keskustelu­ai­het­ta ei ole ker­rot­tu, kun sitä ei kesken­eräi­sis­sä aiheis­sa ker­ro­ta, mut­ta eduskun­ta keskit­tyy mah­dol­lis­es­ti käsit­telemään asi­as­sa Ahve­nan­maan eri­tyise­tu­jen toteu­tu­mista sen sijaan, että pää­sisi käsit­telemään vaikka­pa mer­itu­ulivoima-asi­aa perus­tus­lain 20 §:en kannal­ta, johon liit­tyy monia mie­lenki­in­toisia oikeudel­lisia kysymyk­siä, joista perus­tus­laki­valiokun­ta tuskin nyt lausuu mitään, kun sen huomio kiin­nitetään muualle.

   Jotenkin tuo kuvaa kiin­teistövero­lain­säädän­nön uud­is­tuk­sia yleisem­minkin. Kokon­aise­t­ua ei päästä opti­moimaan kun eri­laiset lob­bar­it lob­baa­vat omia asioitaan niin, että itse pääasian kehit­tämi­nen parem­paan suun­taan herkästi unohtuu. 

   Ymmärtääk­seni siitä on ollut jo pitkään laa­ja yhteisym­mär­rys kuitenkin, että kiin­teistö­jen vero­tusar­vo­jen pitäisi seu­ra­ta parem­min markki­nahin­to­ja. Samoin siitä, että vero­tusar­vot ovat kasvukeskuk­sis­sa verot­ta­jan tietokan­nois­sa yleis­es­ti aivan alakant­ti­in mm. maapo­h­jan osalta siihen näh­den, mihin hin­taan irto­tont­te­ja myy­dään. Mut­ta markki­na-arvo­ja ei voi olen­nais­es­ti ker­tako­r­ja­ta ilman, että samaan aikaan muute­taan vero­pros­en­titkin. Teknis­es­ti vaikeaa on maapo­h­jan määri­tys sel­l­ai­sis­sa kaupungi­nosis­sa, jois­sa ton­teista ei ole vuosi­in käy­ty yhtään kaup­paa, vaan mah­dolli­nen rak­en­t­a­mi­nen tehdään täy­den­nys­rak­en­tamise­na ole­mas­saoleville kiin­teistöille. Ja kaikkein vaikein­ta on vero­tusar­vo­jen määrit­tämi­nen sel­l­ai­sis­sa sijain­neis­sa, jois­sa kaup­po­ja ei tehdä vuosi­ta­sol­la juuri lainkaan. Kuten jos­sain Liek­sas­sa. Kohteil­la ei tosi­asial­lis­es­ti ole markki­na-arvo­ja, jos kaup­paa ei käydä.

   Vastaa

   1. Maapo­h­jan arvon pystyy hel­posti päät­telemään asun­to­jen myyntihinnoista.

      Vastaa

      1. Kiin­teistöveron pitäisi ilman muu­ta nou­dat­taa asun­to­jen arvo­ja. Se olisi sil­loin hyvä vero. Osta­ja voisi itse vaikut­taa, miten paljon sitä mak­saa ihan samoin kuin alv:n kanssa. Kaupunkien ei myöskään pitäisi myy­dä ainakaan ker­rostalo­tont­te­ja, vaan pitää ne vuokral­la. Vuokra pitäisi sitoa esim. elinkus­tan­nusin­dek­si­in, jol­loin asukkail­ta pois­tu­isi pelko huimista koro­tuk­sista. En oikein usko, että kaupun­git myy­dessään ton­tin, sijoit­ta­si­vat rahat tuot­tavam­min, vaan hel­posti tilk­it­sevät tuloil­la veronko­ro­tu­s­painei­ta. Myytävät ton­tit vaan lop­pu­vat aikanaan. Karmein­ta on myy­dä ton­tit tonttirahastoille.

      2. Suun­taa antavasti pystyy, mut­ta tarkasti ei pysty. Asun­to­jen myyn­ti­hin­nas­ta ei suo­raan näe edes sitä, onko kyse vuokra­ton­til­la olev­as­ta kohteesta vai oman ton­tin kohteesta — ja että omis­taako taloy­htiö vaik­ka liiketilo­ja tai asun­to­ja, joista se saa myös tuloa — tai että mitä remont­te­ja kohteessa on vuosien saatossa tehty ja mitä tulos­sa. Sel­l­aiset asi­at hei­jas­tu­vat myös nyky­isi­in ja tule­vi­in vastikkeisi­in ja samal­la asun­to­jen myyntihintoihin.

         Yksinker­taisin tapa laskea maapo­h­jan arvo olisi kat­soa vas­taavis­sa sijain­neis­sa ja muutenkin vas­taavien omi­naisuuk­sien talois­sa omis­tus­ton­til­lis­ten kohtei­den arvot ja vähen­tää siitä vuokra­ton­til­lis­ten kohtei­den arvot. Mut­ta osas­sa kaupungi­nosista maapo­h­jan arvo menee omis­tus­ton­teil­la sil­lä taval­la lask­ien jopa negati­ivisek­si, kun jotkut vuokra­ton­til­liset talot ovat varsin korkeitakin myyn­ti­hin­noil­taan omis­tus­tont­tisi­in kohteisi­in nähdenkin.