Valta siirtyy valtioilta kaupungeille (2)

Kaupunkien pitäisi olla suurem­mas­sa vas­tu­us­sa julkisen val­lan toimista alueil­laan. Tämä tarkoit­taa myös, että niiden pitää hyö­tyä hyvistä päätök­sistään ja joutua vas­tu­useen huoneuista päätöksistään.

MAL-sopimukset

Maankäytön asumisen ja liiken­teen sopimuk­sis­sa suurten kaupunkiseu­tu­jen kun­nat sitoutu­vat edis­tämään asun­to­tuotan­toa alueilleen ja val­tio sitoutuu rahoit­ta­maan liiken­nein­vestoin­te­ja niiden alueil­la. Nykyti­lanteessa on perustel­tua, että val­tio osal­lis­tuu Suomes­sakin kaupunkien kasvun rahoituk­seen kuten se osal­lis­tuu myös mauis­sa maissa.

En kuitenkaan pidä näistä sopimuk­sista,  sil­lä niis­sä val­tio muut­tuu osa­puolek­si kaupunkisu­un­nit­telus­sa.  Joku yksit­täi­nen vaaleil­la val­it­se­ma­ton val­tion virkamies tuo omat mieli­halun­sa peli­in. Olisi parem­pi, että kaupun­git voisi­vat suun­nitel­la alueen­sa itse.

Minus­ta pitäisi tehdä niin, että val­tio sitoutuu avus­ta­maan kunkin kun­nan liiken­nein­vestoin­te­ja kiin­teäl­lä raha­sum­mal­la san­o­taan vaik­ka toteu­tunut­ta asukaslu­vun kasvua vas­taan – san­o­taan vaik­ka 10 000 euroa/uusi asukas ja kun­nat oli­si­vat kokon­aan vas­tu­us­sa liikenneinvestoinneistaan.

Nykykäytän­tö nimit­täin houkut­telee haaskaa­maan rahaa. Arvostelin joskus kaupunkiym­päristölau­takun­nas­sa suun­nitelmia rak­en­taa run­saasti pien­talo­ja Öster­sun­domi­in Por­voon moot­tori­tien var­relle. Sanoin, että tuo johtaa liiken­teen ruuhkau­tu­miseen ja kalli­isi­in liiken­nein­vestoin­tei­hin. Tätä ei kiis­tet­ty, mut­ta san­ot­ti­in, että ne ovat val­tion raho­ja, eivät mei­dän. Min­un mallis­sani kaupun­ki ei noin haaskaavaa kaavaa tek­isi. Ei olisi rak­en­tanut Kirkkon­um­mikaan Sunds­ber­gin aluet­ta, jota varten piti vetää moot­tori­tie Espoos­ta Kirkkonummelle.

Ehdo­tus­tani voi kri­ti­soi­da sil­lä, että jotkin alueet nyt vain ovat sel­l­aisia, että ne vaa­ti­vat suurem­pia liiken­nein­vestoin­te­ja ja toiset eivät vaa­di juuri mitään. Tämä ei ole esi­tyk­seni heikkous vaan sen vahvu­us. Kaupunkien rak­en­t­a­mi­nen on hyvin kallista – siihen menee arvioni mukaan 7,5 mrd. euroa vuodessa. Kyl­lä tässäkin kan­nat­taa säästää.

Ennen näin olikin. Helsin­ki on toteut­tanut Itäväylän, van­han ratikkaverkos­ton ja metron Kamp­ista Itäkeskuk­seen kokon­aan oma­l­la kustannuksellaan.

Tietysti kun­nat joutu­vat tekemään min­unkin mallis­sani yhteistyötä keskenään. Siinä on kuitenkin yksi sopi­japuoli vähem­män. Ja tietysti val­takun­nal­li­sista yhteyk­sistä on huolehdittava.

Miksi kierrättää rahaa valtion kautta?

Asi­aa voi ajatelle vielä radikaal­im­min.. Min­un mallis­sani siis val­tio mak­saisi kaupunkien liiken­nein­vestoin­neista lasken­nal­lisen mallin mukaan. Samal­la val­tio kuitenkin siirtää kaupungeista huo­mat­tavasti rahaa itselleen ja muual­la maa­han. Voisiko näitä eri suun­ti­in meneviä rahavir­to­ja vaikka­pa leika­ta päit­täin. Kaupungeil­la olisi suurem­pi vas­tuu men­estyk­ses­tään mut­ta myös oikeus naut­tia hyvien päätösten­sä hedelmistä.

Tämä ei tarkoi­ta, ettei mitään alue­poli­ti­ikkaa maas­sa har­joitet­taisi, mut­ta kun vas­tuu omista päätök­sistä kas­vaisi, tehtäisi­in toiv­ot­tavasti parem­pia päätök­siä.  Alue­poli­ti­ikan tulisi olla sel­l­aista, että se tuk­isi aluei­ta, joil­la menee huonos­ti, ei yrit­täisi tuke­hdut­taa men­estys­ta, mis­sä sitä on,

Koko maan taloudelli­nen kasvu tapah­tuu läh­es yksi­no­maa suuris­sa kaupungeis­sa. Jos se estetään, estetään koko maan men­estys. Toki Lapin matkailul­la menee hyvin, mut­ta se on koko maan taloud­es­ta aika vähäi­nen osa.