Valta siirtyy valtioilta kaupungeille (2)

Kaupunkien pitäisi olla suurem­mas­sa vas­tu­us­sa julkisen val­lan toimista alueil­laan. Tämä tarkoit­taa myös, että niiden pitää hyö­tyä hyvistä päätök­sistään ja joutua vas­tu­useen huoneuista päätöksistään.

MAL-sopimukset

Maankäytön asumisen ja liiken­teen sopimuk­sis­sa suurten kaupunkiseu­tu­jen kun­nat sitoutu­vat edis­tämään asun­to­tuotan­toa alueilleen ja val­tio sitoutuu rahoit­ta­maan liiken­nein­vestoin­te­ja niiden alueil­la. Nykyti­lanteessa on perustel­tua, että val­tio osal­lis­tuu Suomes­sakin kaupunkien kasvun rahoituk­seen kuten se osal­lis­tuu myös mauis­sa maissa.

En kuitenkaan pidä näistä sopimuk­sista,  sil­lä niis­sä val­tio muut­tuu osa­puolek­si kaupunkisu­un­nit­telus­sa.  Joku yksit­täi­nen vaaleil­la val­it­se­ma­ton val­tion virkamies tuo omat mieli­halun­sa peli­in. Olisi parem­pi, että kaupun­git voisi­vat suun­nitel­la alueen­sa itse.

Minus­ta pitäisi tehdä niin, että val­tio sitoutuu avus­ta­maan kunkin kun­nan liiken­nein­vestoin­te­ja kiin­teäl­lä raha­sum­mal­la san­o­taan vaik­ka toteu­tunut­ta asukaslu­vun kasvua vas­taan – san­o­taan vaik­ka 10 000 euroa/uusi asukas ja kun­nat oli­si­vat kokon­aan vas­tu­us­sa liikenneinvestoinneistaan.

Nykykäytän­tö nimit­täin houkut­telee haaskaa­maan rahaa. Arvostelin joskus kaupunkiym­päristölau­takun­nas­sa suun­nitelmia rak­en­taa run­saasti pien­talo­ja Öster­sun­domi­in Por­voon moot­tori­tien var­relle. Sanoin, että tuo johtaa liiken­teen ruuhkau­tu­miseen ja kalli­isi­in liiken­nein­vestoin­tei­hin. Tätä ei kiis­tet­ty, mut­ta san­ot­ti­in, että ne ovat val­tion raho­ja, eivät mei­dän. Min­un mallis­sani kaupun­ki ei noin haaskaavaa kaavaa tek­isi. Ei olisi rak­en­tanut Kirkkon­um­mikaan Sunds­ber­gin aluet­ta, jota varten piti vetää moot­tori­tie Espoos­ta Kirkkonummelle.

Ehdo­tus­tani voi kri­ti­soi­da sil­lä, että jotkin alueet nyt vain ovat sel­l­aisia, että ne vaa­ti­vat suurem­pia liiken­nein­vestoin­te­ja ja toiset eivät vaa­di juuri mitään. Tämä ei ole esi­tyk­seni heikkous vaan sen vahvu­us. Kaupunkien rak­en­t­a­mi­nen on hyvin kallista – siihen menee arvioni mukaan 7,5 mrd. euroa vuodessa. Kyl­lä tässäkin kan­nat­taa säästää.

Ennen näin olikin. Helsin­ki on toteut­tanut Itäväylän, van­han ratikkaverkos­ton ja metron Kamp­ista Itäkeskuk­seen kokon­aan oma­l­la kustannuksellaan.

Tietysti kun­nat joutu­vat tekemään min­unkin mallis­sani yhteistyötä keskenään. Siinä on kuitenkin yksi sopi­japuoli vähem­män. Ja tietysti val­takun­nal­li­sista yhteyk­sistä on huolehdittava.

Miksi kierrättää rahaa valtion kautta?

Asi­aa voi ajatelle vielä radikaal­im­min.. Min­un mallis­sani siis val­tio mak­saisi kaupunkien liiken­nein­vestoin­neista lasken­nal­lisen mallin mukaan. Samal­la val­tio kuitenkin siirtää kaupungeista huo­mat­tavasti rahaa itselleen ja muual­la maa­han. Voisiko näitä eri suun­ti­in meneviä rahavir­to­ja vaikka­pa leika­ta päit­täin. Kaupungeil­la olisi suurem­pi vas­tuu men­estyk­ses­tään mut­ta myös oikeus naut­tia hyvien päätösten­sä hedelmistä.

Tämä ei tarkoi­ta, ettei mitään alue­poli­ti­ikkaa maas­sa har­joitet­taisi, mut­ta kun vas­tuu omista päätök­sistä kas­vaisi, tehtäisi­in toiv­ot­tavasti parem­pia päätök­siä.  Alue­poli­ti­ikan tulisi olla sel­l­aista, että se tuk­isi aluei­ta, joil­la menee huonos­ti, ei yrit­täisi tuke­hdut­taa men­estys­ta, mis­sä sitä on,

Koko maan taloudelli­nen kasvu tapah­tuu läh­es yksi­no­maa suuris­sa kaupungeis­sa. Jos se estetään, estetään koko maan men­estys. Toki Lapin matkailul­la menee hyvin, mut­ta se on koko maan taloud­es­ta aika vähäi­nen osa.

 

6 vastausta artikkeliin “Valta siirtyy valtioilta kaupungeille (2)”

  1. Olisin tiev­erkon osalta niin radikaali, että jät­täisin val­tatei­denkin uus­in­vestoin­nit kun­tien rahoitet­tavak­si. Olen parin viime vuo­den aikana ajanut aika paljon ympäri Suomea Hang­os­ta Inari­in. En ole vielä löytänyt val­ta- ja kan­tatiev­erkos­ta kohtaa, joka olisi ala-arvoinen. Toki mah­dol­lisia paran­tamisko­htia on. Siis val­takun­nan tason syytä tiev­erkon uus­in­vestoin­neille ei ole.

    Nykyisel­lään tilanne on johtanut kokon­ais­te­hot­to­muu­teen uus­in­vestoin­neis­sa. Esimerkkinä vaik­ka vastikään käyn­nistynyt Viitostien paran­t­a­mi­nen välil­lä Lep­pävir­ta-Kuo­pi­on moot­tori­tien eteläpää. Jokainen voi googlata investoin­nista tehtyjä kan­nat­tavu­us- ja vaikut­tavu­us­laskelmia. Ne ker­to­vat, että Suomes­sa löy­tyy kan­nat­tavampia kohtei­ta tiein­vestoin­neille. Mut­ta investoin­ti pääsi ohi­tuskaistalle, kun hal­li­tuk­seen tuli min­is­teri, jon­ka Helsin­gin matkan var­relle tie sattuu.

    Kun tiepäätös tehti­in, Kuo­pi­on seudun elinkei­noelämän ja julk­ishallinnon edus­ta­jat skoola­si­vat onnis­tu­misen­sa ansios­ta. Jos investoin­nin vaa­ti­ma raha olisikin allokoitu hei­dän käyt­töön­sä ylipään­sä liiken­nein­vestoin­tei­hin, olisiko Savon radan muut­ta­mi­nen kak­sir­aiteisek­si ollut kuitenkin järkevämpää?

    Vastaa

    1. Isois­sa liiken­nehankkeis­sa ongel­ma on se, että paikallisille tulee hai­tat läpi­a­jos­ta ja hyödyt pääasi­as­sa muille. Näin on sekä tie- että rautatieli­iken­teessä. Jos kun­nat vas­taisi­vat val­takun­nan tiehankkeista, nämä torp­paisi­vat läpi­a­jo­hankkei­ta, ja edis­täi­sivät sel­l­aisia liiken­nehankkei­ta, jot­ka eri­tyis­es­ti hyödyt­tävät paikallisia, kuten lisäi­sivät uudet tiet täy­teen paikallisia liit­tymiä siinä, mis­sä val­tio täl­lä het­kel­lä koit­taa min­i­moi­da niitä läpi­a­joli­iken­net­tä nopeut­taak­seen. Katu­verkos­ton osalta taas on perustel­tua sekä päätök­sen­teon että rahoituk­sen ole­van kunnilla.

      Moni tiehanke ei kuitenkaan aidosti ole osa val­takun­nan tiev­erkkoa, vaan moni val­tion rahoit­ta­ma tie on luon­teeltaan enin­tään seudullisia teitä.

      Vastaa

      1. Eivät kun­nat läpi­a­jo­hankkei­ta aina vas­tus­ta ja mak­sa­vat joskus jopa itse val­tatieli­it­tymien vähentämisestä.

        Konkreet­tise­na esimerkkinä tuo Viitostien paran­nus Kuo­pi­on eteläpuolel­la. Se raken­netaan Lep­pävir­ran alueel­la. Lep­pävir­ta on tukenut vah­vasti han­ket­ta ja käsit­tääk­seni tekee joitakin rin­nakkaistei­hin (eli liit­tymien vähen­e­miseen) johtavia töitä jopa oma­l­la kustannuksellaan.

        Samoin Nelostiel­lä pahamaineisen Konginkankaan ohi­tuskaistan kor­jaami­nen viivästyi vielä rahoituk­sen myön­tämisen jäl­keen sen takia, että Äänekosken kaupun­ki vas­tusti val­tion organ­isaa­tioiden suun­nit­tele­maa tielin­jaus­ta: Äänekosken esit­tämä vai­h­toe­hto olisi vähen­tänyt liit­tymien määrää. Val­tion organ­isaa­tiot pitivät päänsä.

  2. Mitä enem­män asi­aa miet­tii, sitä enem­män järkeä tässä olisi.

    Poli­it­tis­es­ti täl­laista ajat­telua on tois­taisek­si estänyt alue­poli­ti­ik­ka. Jos “kukin kaupun­ki huole­htisi omista asiois­taan” sen sijaan että rahaa kier­rätetään VM:n kaut­ta, olisi vas­tu­umin­is­te­rien ja kansane­dus­ta­jien vaikeampi ohja­ta rahaa oma­lle alueelleen äänestäjien ilok­si. Jos oikein kar­rikoi, nyky­mallis­sa Siil­in­jär­ven kylän­raitin ja Man­ner­heim­intien perusko­r­jaus saat­ta­vat kil­pail­la toisi­aan vas­taan mm. eduskun­nan joul­u­lah­jara­haper­in­teen johdosta.

    Mallin heikkouden muo­dostaisi­vat val­takun­nal­lis­es­ti tärkei­den yhteyk­sien var­rel­la sijait­se­vat pienet pitäjät. Jos VT21 Nor­jas­ta Tornioon pitäisi remon­toi­da raskaan kul­je­tuskalus­ton kestäväk­si, äänestet­täisi­in Pel­lon kun­nan­val­tu­us­tossa, mis­tä säästetään paljon jot­ta saadaan hienom­pi tie ohi­a­jet­tavak­si. Ja jos kaik­ki muut rajaseudun kun­nat pait­si Pel­lo saisi­vat tier­e­mon­tin run­tat­tua läpi, ei tiel­lä tek­isi yhtään mitään kos­ka osa reitistä olisi edelleen käyt­tökelvo­ton. Tässä mielessä val­takun­nal­li­sista yhteyk­sistä pitäisi jotenkin huole­htia, sil­tarumpupoli­ti­ikkaan vajoamatta.

    Lopuk­si: val­takun­nan- ja kun­nal­lispoli­ti­ikkaa läheltä seu­raa­vana koen, että kun­nis­sa pystytään yllät­tävän usein hyvin laadukkaaseen päätök­sen­tekoon. Jotenkin kun­nan rahat ovat enem­män ns. “omia raho­ja” kuin val­tion rahat.

    Vastaa

  3. Yle uuti­soi maanan­taina, että satakun­ta­lainen min­is­teri Matias Mart­ti­nen ehdot­ti vap­pupuheessaan Pori–Parkano–Haapamäki-radan uudelleen rak­en­tamista. Perus­teena on muut­tunut tur­val­lisu­usti­lanne. Han­kkeen kus­tan­nusarvio olisi reilu mil­jar­di euroa. Aivan usko­ma­ton aja­tus, mut­ta hyvä esimerk­ki, miten poli­itikko kalastelee ääniä lupaa­mal­la val­tion rahaa alueelleen.

    Vastaa

    1. Reilu neljä­sosa tuos­ta radas­ta on nykyään käytössä, lop­ut kokon­aan suljettuna.

      Henkilöli­iken­teen osalta olen­naisia toteu­tu­mas­sa ole­via laa­jen­nuk­sia Suomen rataverkkoon ovat Rau­man palaami­nen henkilöju­nali­iken­teen piiri­in kevääl­lä 2027 sekä henkilöju­nay­hteyk­sien saami­nen Tornios­ta Ruot­si­in. Rau­man ja Porin välinkin pääsee sen jäl­keen kulke­maan junal­la. Niiden välille tulee hidas yhteys, kun vaatii vai­h­don Kokemäel­lä, mikä kier­to kaksinker­tais­taa mat­ka-ajan. Mut­ta henkiöju­nali­iken­teen saavutet­tavu­u­teen tulee tuon myötä suurin laa­jen­nus vuosi­in, kun Rau­man seudul­ta ja ja Rau­man seudulle voi jatkos­sa matka­ta henkilöju­nal­la. Oma veikkauk­seni on, että junay­hteyk­sien parane­m­i­nen on Porin vähän käyte­tyn lento­ken­tän, jota Rau­mal­takin on käytet­ty, jo ennestään vähäisen kysyn­nän lop­un alku. Lyhy­itä Suomen sisäisiä matko­ja on turha lentää. Junay­hteyk­sien kehit­tymi­nen on tärkem­pi asia ja ilmas­ton kannal­takin parem­pi vai­h­toe­hto. Tornio-Haa­paran­ta ‑junay­htey­den pitäisi aiem­pi­en tieto­jen mukaan aue­ta nyt kesäku­us­sa 2026. Sen jäl­keen Ruot­si­in ja Ruot­sista Suomeen pääsee julk­isil­la yhteyk­sil­lä myös ilman fos­si­il­isia polt­toainei­ta käyt­täviä laivo­ja, mikä voi muut­taa liiken­teen kil­pailu­asetel­maa, ja jonkin ver­ran vähen­tään henkilöau­tol­la matkailua. Ei niinkään etelässä, mut­ta Vaasas­ta pohjoiseen. Pieni sel­l­ainenkin ihmis­ten joukkokin lie­nee, jot­ka halu­a­vat matka­ta junal­la, jos vain voi.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.