Kaupunkien pitäisi olla suuremmassa vastuussa julkisen vallan toimista alueillaan. Tämä tarkoittaa myös, että niiden pitää hyötyä hyvistä päätöksistään ja joutua vastuuseen huoneuista päätöksistään.
MAL-sopimukset
Maankäytön asumisen ja liikenteen sopimuksissa suurten kaupunkiseutujen kunnat sitoutuvat edistämään asuntotuotantoa alueilleen ja valtio sitoutuu rahoittamaan liikenneinvestointeja niiden alueilla. Nykytilanteessa on perusteltua, että valtio osallistuu Suomessakin kaupunkien kasvun rahoitukseen kuten se osallistuu myös mauissa maissa.
En kuitenkaan pidä näistä sopimuksista, sillä niissä valtio muuttuu osapuoleksi kaupunkisuunnittelussa. Joku yksittäinen vaaleilla valitsematon valtion virkamies tuo omat mielihalunsa peliin. Olisi parempi, että kaupungit voisivat suunnitella alueensa itse.
Minusta pitäisi tehdä niin, että valtio sitoutuu avustamaan kunkin kunnan liikenneinvestointeja kiinteällä rahasummalla sanotaan vaikka toteutunutta asukasluvun kasvua vastaan – sanotaan vaikka 10 000 euroa/uusi asukas ja kunnat olisivat kokonaan vastuussa liikenneinvestoinneistaan.
Nykykäytäntö nimittäin houkuttelee haaskaamaan rahaa. Arvostelin joskus kaupunkiympäristölautakunnassa suunnitelmia rakentaa runsaasti pientaloja Östersundomiin Porvoon moottoritien varrelle. Sanoin, että tuo johtaa liikenteen ruuhkautumiseen ja kalliisiin liikenneinvestointeihin. Tätä ei kiistetty, mutta sanottiin, että ne ovat valtion rahoja, eivät meidän. Minun mallissani kaupunki ei noin haaskaavaa kaavaa tekisi. Ei olisi rakentanut Kirkkonummikaan Sundsbergin aluetta, jota varten piti vetää moottoritie Espoosta Kirkkonummelle.
Ehdotustani voi kritisoida sillä, että jotkin alueet nyt vain ovat sellaisia, että ne vaativat suurempia liikenneinvestointeja ja toiset eivät vaadi juuri mitään. Tämä ei ole esitykseni heikkous vaan sen vahvuus. Kaupunkien rakentaminen on hyvin kallista – siihen menee arvioni mukaan 7,5 mrd. euroa vuodessa. Kyllä tässäkin kannattaa säästää.
Ennen näin olikin. Helsinki on toteuttanut Itäväylän, vanhan ratikkaverkoston ja metron Kampista Itäkeskukseen kokonaan omalla kustannuksellaan.
Tietysti kunnat joutuvat tekemään minunkin mallissani yhteistyötä keskenään. Siinä on kuitenkin yksi sopijapuoli vähemmän. Ja tietysti valtakunnallisista yhteyksistä on huolehdittava.
Miksi kierrättää rahaa valtion kautta?
Asiaa voi ajatelle vielä radikaalimmin.. Minun mallissani siis valtio maksaisi kaupunkien liikenneinvestoinneista laskennallisen mallin mukaan. Samalla valtio kuitenkin siirtää kaupungeista huomattavasti rahaa itselleen ja muualla maahan. Voisiko näitä eri suuntiin meneviä rahavirtoja vaikkapa leikata päittäin. Kaupungeilla olisi suurempi vastuu menestyksestään mutta myös oikeus nauttia hyvien päätöstensä hedelmistä.
Tämä ei tarkoita, ettei mitään aluepolitiikkaa maassa harjoitettaisi, mutta kun vastuu omista päätöksistä kasvaisi, tehtäisiin toivottavasti parempia päätöksiä. Aluepolitiikan tulisi olla sellaista, että se tukisi alueita, joilla menee huonosti, ei yrittäisi tukehduttaa menestysta, missä sitä on,
Koko maan taloudellinen kasvu tapahtuu lähes yksinomaa suurissa kaupungeissa. Jos se estetään, estetään koko maan menestys. Toki Lapin matkailulla menee hyvin, mutta se on koko maan taloudesta aika vähäinen osa.