Perutaan sote-uudistus ja toteutetaan kuntauudistus

Kun­tau­ud­is­tus jäi 2010-luvul­la tekemät­tä. Kun ei saatu elinkelpoisia kun­tia, piti sote antaa hyv­in­voin­tialueille. Kun­tien tehtävät jäivät aika vähäisik­si, eri­tyis­es­ti kun­nis­sa, jois­sa ei tarvi­ta koulua, kos­ka ei ole lapsia.

Kan­natin aikanaan Ståhlber­gin hengessä maakun­ta­hallintoa, mut­ta ole tul­lut siitä toisi­in ajatuk­si­in. Suo­mi jakau­tuu nyky­isin kaupunkiseu­tu­i­hin, jot­ka ovat maakun­tia luon­te­vampi yksikkö. Ajatelkaa nyt maakun­taa, joka koos­t­uu Kotkas­ta ja Kou­volas­ta tai Porista ja Raumasta.

STM:n kansli­apääl­likkö Markku Lehto ehdot­ti 20 kun­nan mallia. Kun oli kun­ta­jako­selvit­täjänä Päi­jät-Hämeessä, hah­motin mallia jos­sa alue koos­t­ui yhdestä kun­nas­ta (Lahti) ja nyky­isiä kun­tia vas­taav­ista pitäjistä, kos­ka joitakin asioi­ta ajatellen Päi­jät-Häme oli alueena liian suuri. Tästä esi­tyk­ses­tä ei tul­lut sil­loin mitään, mut­ta aja­tus­ta en ole unohtanut.

Suurelle kun­tau­ud­is­tuk­selle vai­h­toe­htona oli että keskuskaupun­ki hoitaisi soten isän­täkun­ta­mallil­la. Suun­nilleen näin tehdään Sak­sas­sa. Perus­tus­laki­asiantun­ti­joiden isän­täkun­ta oli perus­tus­lain vas­tainen, vaik­ka aika moni kun­tay­htymä siihen aikaan toi­mi tämän mallin mukaan.

Sit­ten tehti­in sote-uud­is­tus, joka on epäon­nis­tunut täysin. Jotain ker­too se, että parhait­en sote-menot ovat pysyneet kuris­sa Helsingis­sä, jos­sa kun­ta hoitaa soten edelleen. Kak­si päällekkäistä organ­isaa­tio­ta on huono. Esimerkik­si se, että ennal­taehkäisy on kun­nil­la ja hoito hyv­in­voin­tialueil­la ei nyt vain voi toimia.

Olin erässä jut­tutuokios­sa, jos­sa alan virkamies sanoi, että kun­tau­ud­is­tuk­sen tekemät­tä jät­tämi­nen oli  suuri virhe, mut­ta se juna meni jo.

Juna kyl­lä meni jo, mut­ta suis­tui kiskoil­ta. Kan­nat­taisi alkaa uud­estaan, palaut­taa sote kun­nille ja tehdä kun­nista elinkelpoisia tätä tehtävää ajatellen. Pienistä kun­nista voi tehdä pitäjiä tai keskuskaupun­ki voisi hoitaa soten isän­täkun­ta­mallil­la jol­loin pie­nille kun­nil­la jäisi tehtäviä, joi­hin ne pystyvät.

Alue­hallinnon sotkua täy­den­tää se, että val­tion ennen hoita­mat työl­lisyys­palve­lut on siir­ret­ty 45 tyl­lisyysalueelle. Ne voitaisi­in samas­sa yhtey­dessä antaa kun­nille tai sekin keskuskaupungeille isäntäkuntamallilla.

 

18 vastausta artikkeliin “Perutaan sote-uudistus ja toteutetaan kuntauudistus”

  1. Kun­tau­ud­is­tus kyl­lä tarvi­taan, mut­ta ei sik­si tarvi­ta uut­ta Sote-uud­is­tus­ta. Eikä Sote-uud­is­tus ole epäon­nis­tunut kuin hosu­jien miel­stä, jot­ka eivät tajua tai halua antaa hyv­in­voin­tis­lueille aikaa kehit­tää toim­intaansa ja vieväy rahat jot­ka tarvi­taan toimin­nan kehit­tämiseen ja toominnsn pyörit­tämidern. Nämä hosu­jat odot­ta­vat tulok­sia anta­mat­ta mah­dol­lisu­ut­ta rak­en­taa toim­intaa sell­sisek­si että niitä tulok­sia, jot­ka vaikut­ta­vat tulevaisuuteen,.voisi syntyä.

    Soten pahimpia virheitä on se, että sen rahoi­tus tulee kokon­aan val­ti­ol­ta, eikä alueil­la ole minkään­laista vero­tu­soikeut­ta ja sik­si ne ovat kuin ram­po­ja ankko­ja. Toinen virhe suo­ma­laises­sa julk­isra­hoit­teises­sa ter­vey­den­huol­los­sa on se että siinä on päällekkäisiä toim­i­joi­ta joi­ta rahoite­taan monikanavais­es­ti , eikä sitä kor­jat­tu uud­is­tuk­sen yhteydessä.
    Mut­ta asio­ta­han voidaan aina kor­ja­ta ja kehit­tää, ilman että muute­taan taas kaikkea kerralla.

    1. Suomen Sote-jär­jestelmä pitää uud­is­taa täysin käyt­täen perus­tana Osakey­hty­iö lakia OYL 624/2006.
      Se on tehokkaak­si ja taloudel­lisek­si kehitet­ty sys­tee­mi, jon­ka toim­intaru­ti­init ovat olleet jo pitkään käytössä yrityspuolella.

      Muis­te­len luke­neeni, että Sote-lääkäri ottaa päivässä vas­taan keskimäärin 5 poti­las­ta ja yksi­ty­is­lääkäri reip­paasti yli kymmenen…

      Tässä ChatGTP:n tekemä tiivis ja johdon­mukainen ratkaisue­hdo­tus Suomen sote-jär­jestelmän mod­ernisoimisek­si osakey­htiölain peri­aat­teil­la / Sote Oy ‑malli

      1. Peri­aate:
      Sote-palve­lut organ­isoidaan uudelleen osakey­htiölain (OYL) peri­aat­tei­ta nou­dat­taen. Jokainen hyv­in­voin­tialue muo­dostaa alueel­lisen Sote Oy:n, joka toimii julkises­sa omis­tuk­ses­sa mut­ta yri­tys­mäisin peri­aat­tein: selkeä vas­tu­un­jako, tulos­vas­tuu, tehokas päätök­sen­teko ja läpinäkyvä taloudenhoito.

      2. Rakenne ja hallinto
      Omis­ta­ja: Val­tio ja kun­nat yhdessä, osuusperusteisesti.
      Hal­li­tus: Ammat­ti­mainen, osaamis­pe­rusteinen hal­li­tus (ei poli­it­ti­nen). Vas­tu­ulli­nen strate­gias­ta, investoin­neista ja johdon nimityksistä.
      Johto: Toim­i­tusjo­hta­ja ja johto­ryh­mä, joil­la on selkeät tulos- ja palvelutavoitteet.
      Tulosyk­siköt: Eri palvelulin­jat (peruster­vey­den­huolto, erikois­sairaan­hoito, sosi­aali­palve­lut jne.) toimi­vat omavas­tu­ullisi­na liiketoimintayksikköinä.

      3. Rahoi­tus ja talousvastuu
      Rahoi­tus tulee edelleen julk­i­sista varoista, mut­ta bud­je­toin­ti ja tulos­vas­tuu toteutetaan yritysmäisesti.
      Jokainen yksikkö rapor­toi kan­nat­tavu­u­den, tuot­tavu­u­den ja vaikut­tavu­u­den tunnusluvut.
      Mah­dol­lis­te­taan tulospalkkiot tehokku­u­den ja laadun parantamisesta.
      Yhtiön tilin­päätös on julki­nen ja läpinäkyvä, nou­dat­taen kir­jan­pito­lakia ja osakeyhtiölakia.

      4. Päätök­sen­teon tehostaminen
      Poli­it­ti­nen ohjaus rajataan omis­ta­jao­h­jauk­seen (strate­giset tavoit­teet ja palvelulupaus).
      Oper­ati­ivi­nen päätök­sen­teko ja resurssien käyt­tö siir­tyvät yhtiön johdolle.
      Päätök­set tehdään liike­toim­inta­pe­ri­aat­teel­la: dataan, kus­tan­nus-hyöty­ana­lyysi­in ja mitat­tavi­in tulok­si­in perustuen.

      5. Tavoitel­tu vaikutus
      Tehokku­us: selkeä vas­tu­un­jako ja nopeampi päätöksenteko.
      Läpinäkyvyys: julkiset taloustiedot ja ver­tailukelpoiset tulosmittarit.
      Laadun paran­tu­mi­nen: resurssit ohjataan mitat­tuun vaikut­tavu­u­teen, ei hallintoon.
      Kestävyys: vähen­tää hallinnol­lista byrokra­ti­aa ja lisää tuot­tavu­ut­ta ilman yksityistämispakkoa.

      6. Pilo­toin­ti
      Käyn­nis­tetään kol­men alueen pilot­ti­hanke (esim. Pirkan­maa, Pohjois-Savo, Uusi­maa), jos­sa Sote Oy ‑mallia sovel­letaan kol­men vuo­den ajan. Tulok­set arvioidaan riip­pumat­tomasti ennen val­takun­nal­lista laajennusta.

    2. Kyl­lä minus­ta Osmo on täysin oikeassa.

      Ennal­taehkäisy pitäisi saa­da hyv­in­voin­tialueille, eli hyv­in­voin­tialuei­den (tai kuntien/maakuntien/kaupunkikuntien) pitäisi vas­ta­ta muus­takin toimin­nas­ta kuin ter­vey­den­huol­losta. Sit­ten taas nämä uudet kun­nat tai miten niitä halu­aa kut­sua pitäisi rak­en­taa jok­seenkin elinkelpois­t­en kaupunkien ympärille. Val­tion tulisi edis­tää tätä toim­into­jen keskit­tymistä kaupunkei­hin, ei niin että tue­taan vain eri­tyis­es­ti muu­ta­maa suur­ta kaupunkia (Helsin­ki, Tam­pere, Oulu jne.) vaan vähän tasaisem­min ympäri maata.

      Nytkin jos tulee pahempaa ben­sakri­isiä niin tiivi­it kaupunkiseudut selviävät niistä PALJON PAREMMIN kuin muut. Kimp­pakyyte­jä voidaan jär­jestää, voi kulkea julkisel­la ja nyt kesäl­lä voi aloit­taa pyöräi­lyn. Osa saat­taa jopa säästää rahaa pie­nil­lä vapaa-ajan tap­pi­oil­la mut­ta lisäten ark­ili­ikun­taa, eli saat­taa olla jopa net­to­hyödyl­listä mon­elle tämä mah­dolli­nen öljykri­isi — kaupungeis­sa. Sit­ten taas syr­jäi­sis­sä taa­jamis­sa ja met­sässä OKT:ssa asu­vat kär­sivät, yleis­es­ti ottaen har­vasti raken­net­tu­jen aluei­den asukkaat kär­sivät enem­män. Samoin pääkaupunkiseuduil­la ja muil­la kaupunkiseuduil­la logis­ti­ikan kus­tan­nuk­set elin­tarvikkeista ovat suh­teel­lis­es­ti paljon pienem­mät kuin syr­jäisem­mil­lä paikoil­la — logis­ti­ikkakeskuk­set ovat yleen­sä suurten asu­tuskeskit­tymien läheisyydessä.

      Suomen pitää tukea järkevää ja elinkelpois­t­en kaupunkien syn­tymistä, kehit­tymistä ja kasvua, mut­ta tois­tan nyt, että tarkoi­tan myös aika pieniäkin kaupunki­maisia keskit­tymiä, en pelkästään Suomen mit­takaaval­la suuria kaupunke­ja. Pääkaupunkiseudul­la on esimerkik­si mielestäni tehty viimeis­ten 50 vuo­den aikana val­tavia virheitä kaupun­gin kaavoituk­sen kanssa, joi­ta on sit­ten vas­ta viimeiset 10–15 vuot­ta yritet­ty kor­jail­la, ja siinäkin vai­htel­ev­asti. Eri­no­mainen esimerk­ki tästä on Pasi­lan ase­man ympäristön joutomaat (van­hat rat­api­hat), näistähän päästi­in eroon vas­ta alle 10 vuot­ta sit­ten. Samoin koko päärautatiease­man ympäristö oli hirveää joutomaa­ta vielä 15–20 vuot­ta sitten.

      Var­maan lyi­jyn pois­t­a­mi­nen ben­sas­ta näkyi vähän viiv­el­lä Helsin­gin päätök­sen­teossa, vaikea muuten kek­siä minkä takia toim­inta ollut aikaisem­min niin älytön­tä ja maankäyt­tö äärim­mäisen teho­ton­ta, joutomaa­ta koko Helsin­ki täynnä.

    3. Nim­imerk­ki AKK:lle kom­ment­ti­na että ne hosu­jat taisi­vat Sote-uud­is­tuk­ses­sa olla nimeno­maan ne poli­it­tiset tahot jot­ka Sote-uud­is­tuk­sen loi­vat. Näiltä hosu­jil­ta puut­tui koko­nana rahoituk­sen malli joka olisi pysvä eli maakun­tavero­tus. Soin­in­vaaran ehto­tuk­ses­sa rahoi­tus on jo ole­mas­sa kos­ka kun­nil­la on verotusoikeus.Maakuntaveron rak­en­t­a­mi­nen kun­tavero ja val­tion­vero­jen väli­i­in ei ole mikään help­po oper­aa­tio kos­ka jopa osa näistä hosu­jista jot­ka oli­vat soteen luo­jia vas­tus­ta­vat maakun­taveroa. Olen aivan samaa mieltä nim­imerk­ki AKK:n kanssa että hosu­jia on mut­ta ne oli­vat nimeno­mana ne voimat jot­ka tämä Soteen loi­vat ei ne jot­ka sitä nyt yrit­tävät epä­toivois­es­ti korjata.

    4. Ei tai­da paluu entiseen enää monin paikoin onnis­tua, kun hyv­in­voin­tialue on ajanut jo alas mon­en kaupunkiseudun ter­vey­den­huol­lon tar­jon­nan ja keskit­tänyt toimin­not varsin toisel­la tavoin kuin isän­täkun­ta­mallis­sa asi­at olisivat.

      Työl­lisyys­palveluis­sa on niin paljon kokoon liit­tyviä syn­er­giae­tu­ja (kan­nat­taa mm. olla val­takun­nal­liset tieto­jär­jestelmät, ja tar­jo­ta työ­paikko­ja kun­tara­joista riip­pumat­ta), ettei siitä kan­na­ta tehdä ainakaan kokon­aan kun­tako­htaista palvelua. Joidenkin kom­po­nent­tien kokon­aisu­udessa voi olla perustel­tua olla kun­tako­htaisia, kuten ehkä työn­hak­i­joiden kohtaamis­ten, mut­ta vaikka­pa työl­lisyys­palvelu­iden tieto­jär­jestelmästä ei mis­sään tapauk­ses­sa kan­na­ta tehdä kun­tako­htaista tai edes hyv­in­voin­tialueen kokoisia eril­lisiä jär­jestelmiä, vaan olla yksi yhteinen jär­jestelmä, jos­ta sit­ten rajap­in­to­jen kaut­ta voi tieto­ja kat­soa eri­lai­sista käyttöliittymistä.

      “Soten pahimpia virheitä on se, että sen rahoi­tus tulee kokon­aan val­ti­ol­ta, eikä alueil­la ole minkään­laista vero­tu­soikeut­ta ja sik­si ne ovat kuin ram­po­ja ankkoja.”

      Minus­ta tuo ei ole pahin virhe. En kan­na­ta hyv­in­voin­tialuei­den vero­tu­soikeut­ta ainakaan tois­taisek­si. Hyv­in­voin­tialueet ovat joka tapauk­ses­sa ram­po­ja ankko­ja, kos­ka tehtävien velvoit­teet tule­vat val­ti­ol­ta, eikä alue­val­tu­us­to saa oikeasti isoista asioista päät­tää, kuten pri­or­isoi­da, mitä hoide­taan ja mis­sä tapauk­sis­sa jätetään hoita­mat­ta. Jos olisi vero­tu­soikeus, pitäisi olla hyv­in­voin­tialueel­la myös sitä vas­taa­va oikeus päät­tää sisäl­löstä, mitä verovaroin tehdään. Muuten voisi käy­dä niin, että asukaskunnal­taan ikään­tyneim­mät hyv­in­voin­tialueet saa­vat vain rasit­teek­seen korkeam­man vero­tuk­sen ja nuorten työn­tek­i­jäikäis­ten hyv­in­voin­tialueet alem­man hyv­in­voin­tialuevero­tuk­sen, ja kun ikään­tynei­den eläkeläis­ten vero­ker­tymä on heikkoa, veroerot voivat väestön ikään­tymisen edetessä nous­ta maan sisäl­lä aika taval­lakin, mikä sit­ten häätäisi ikään­tyneim­miltä alueil­ta työikäis­ten osu­u­den entistäkin pienem­mäk­si. Korkeampi kun­nal­lisvero­han niil­lä alueil­la on jo nyt. Val­tion­vero on sama koko maas­sa (12,64 % alem­man tuloveroast­eikon Ahve­nan­maa­ta luku­unot­ta­mat­ta), vaik­ka val­tion lähipalvelui­ta ei mon­en kun­nan alueel­la ole enää juuri lainkaan vero­jen vastineena.

      Tavoit­teena on ollut, että val­takun­nal­lis­es­ti palve­lut oli­si­vat saman tasoisia, ja sen takia val­tio on niin kovin yksi­tyisko­htais­es­ti määrän­nyt hyv­in­voin­tialuei­den toimin­nan sisällöstä.

  2. Alkukom­ment­ti: Suomen ter­vey­den­huol­lon perus­tavin ongel­ma on kak­sikanavainen rahoi­tus. Se pitäisi nopeasti purkaa riip­pumat­ta siitä, mitä sotelle muuten tehdään. Tosin tämä lie­nee poli­it­tis­es­ti läh­es mahdotonta.

    Kan­natan Oden aja­tus­ta uud­es­ta mallista — vah­vat pääosin kaupunkiseu­tupo­h­jaiset kun­nat ja niiden sisäl­lä kaupunke­ja ja/tai pitäjiä, joil­la on selkeitä vas­tui­ta ja päätös­val­taa. Selkiyt­tävää kun­tau­ud­is­tus­ta tarvit­taisi­in senkin vuok­si, että maakun­nalli­nen maankäytön suun­nit­telu ei toi­mi, ja lisäk­si hal­li­tus pyrkii sen merk­i­tys­tä edelleen heikentämään

    Nykyi­nen seka­va kun­tarakenne on seu­raus­ta siitä, että kun­tapoli­ti­ikkaa on viety eri vaa­likausil­la eri suun­ti­in. Välil­lä on koot­tu iso­ja kun­tia ja sen on onnis­tunut paik­ka paikoin. Jos­sakin se on jäänyt tekemättä.

    Miten asi­as­sa voisi nyt ede­tä? Raken­neta­sol­la tarvit­taisi­in selkeitä val­takun­nal­lisia lin­jauk­sia. Onko niihin kykyä? Ainakaan yhden eduskun­tavaa­likau­den aikana ei saa­da hyvää aikaan, sen koke­mus on osoit­taunut sekä kun­tapoli­ti­ikas­sa että sote-uudistuksessa.

    Munkälais­es­ta tavoit­teesta ja pros­es­sista voitaisi­in löytää vaa­likaudet ylit­tävä yhteisym­mär­rys? Asi­aa vaikeut­taa se, että siinä yhdis­ty­i­sivät täl­lä het­kel­lä eril­lään käytävä par­la­men­taari­nen hyv­in­voin­tialuei­den uud­is­tuskeskustelu ja kun­tien tulevaisuuskeskustelu.

    Akuutin talouskri­isin var­jos­sa olisi tarpeen käy­dä myös laa­ja-alaista paikallis- ja alue­hallinnon tule­vaisu­uskeskustelua. Nyt ollaan oudos­sa tilanteessa, jos­sa toisaal­ta paikallista itse­hallintoa naker­re­taan monis­sa asiois­sa, jois­sa se olisi tarpeen (hyv­in­voin­tialueet, koulut, rak­en­tamis­la­ki…), ja samal­la tarpeel­lista val­takun­nal­lista koor­di­naa­tio­ta vähen­netään (mm. ympäristöön liit­tyvis­sä asioissa).

    Pohjo­is­mainen uud­is­tus­malli olisi pan­na pystyyn komitea/selvitys ja toteut­taa sen kokon­ais­val­tainen esi­tys. Ei onnis­tune Suomessa.

    Voisiko ratkaisu olla vah­va puite­lain­säädän­tö, joka ohjaisi kohti kaupunkiseu­tupo­h­jaista kun­taraken­net­ta ja siirtäisi hyv­in­voin­tialuei­den vas­tu­ut jos­sakin aikataulus­sa (uusille) kun­nille ja määrit­telisi kun­tien sisäiselle kaupunki/pitäjä/kaupunginosahallinnolle roolit. Ikäänkuin vah­vasti voimaan­nutet­tu paras-lain­säädän­tö. Kehi­tyspolku olisi kyl­lä hidas, mon­imutkainen ja juridis­es­ti erit­täin haastava.

    Johtopäätök­seni on, Oden ajatuk­sista huoli­mat­ta, että edessämme on edelleen sat­un­nais­es­ti tapah­tu­va poli­it­tis­ten kään­tei­den ja kom­pro­missien viitoit­ta­ma tie kohti yhä sekavam­paa ja kaoot­tisem­paa paikall­ishallintoa kus­tan­nus- ja muine seuraamuksineen.

  3. Paras on hyvän pahin viholli­nen. Ja voit­ta­jak­si selviy­tyy huono nykytilanne.

    Tämä tulee usein mieleen kun näitä kun­ta/­maakun­ta/­sote-uud­is­tuskeskustelua kuun­telee. Jokaisel­la on jokin mielestään paras utopi­al­ta kuu­losta­va malli jota aje­taan, ja sit­ten tor­petoidaan kaik­ki uud­is­tuk­set jos juuri sitä omaa utopi­aa ei saa­da toteutet­tua. Tuos­ta syys­tä kuntauudistus/maakuntauudistus/soteuudistusta yritet­ti­in tehdä tyyli­in 20v saa­mat­ta mitään aikaan. Kun lop­ul­ta saati­in jokin malli aikaan joka aivan kiis­tat­ta on mas­si­ivi­nen paran­nus van­haan (yli 300 kun­nan sijas­ta palvelui­ta jär­jestää nyt 21 hyv­in­voin­tialuet­ta), niin nyt sitä taas jatku­vasti halu­taan jotenkin myl­lätä juuri­aan myöten uusik­si sen nyky­on­gelmien kor­jaamisen sijaan. 

    Hyv­in­voin­tialueet tarvit­se­vat vero­tu­soikeu­den ja työrauhaa, tuos­sa järjestyksessä!

  4. Olisi pitänyt alus­ta alka­en toteut­taa kun­tau­ud­is­tus liit­tämäl­lä pieniä heikko­ja kun­tia isom­pi­in vahvem­pi­in. Joka maakun­nas­sa on kuitenkin vah­va keskuskaupun­ki ja vahvo­ja maalaiskun­ti­akin joi­hin pienet muut­to­tap­piokun­nat olisi pitänyt liittää.

  5. Sotes­sa pari erikoispiirrettä:
    — Kepu halusi pelas­taa kun­tien talouden sotel­la ja todel­lakin rahaa työn­net­ti­in kun­ti­in oikein kun­nol­la. Kiin­teisöistä eri­tyis­es­ti tehti­in rahas­tusautomaat­ti, joka kir­paisi. Val­ti­varain­min­is­ter­iön taloys­taidot oli­vat vähin­täänkin kyseenalaiset, kun kun­tien annet­ti­in use­am­man vuo­den ajan alibud­je­toi­da sote-menon­sa. Todel­li­neen sankari on se virkamies, jos­ta oli hyvä ottaa siir­tyvän rahoituk­sen lähtöko­hdak­si täysin kek­si­tyt kun­tien anta­mat luvut. Jos kun­nil­ta olisi siir­ret­ty niiden todel­liset ter­vey­den­huoltoku­lut, kun­tamäärä olisi todel­lakin vähen­tynyt. Ehkä kun­nan­jo­hta­ja on se tarpeel­lisin lähipalvelu?

    Soten hallinnos­sa “asiantun­ti­joina” oli­vat yliopis­to­sairaaloiden johta­jat ja sairaan­hoitopi­irin johta­jat. Keneltäkään mitään organ­isaa­tioiden johtamis­es­ta tieävältä ei kysyt­ty mitään eikä halut­tu kuul­la mitään. Selvää oli, että “asianti­joista” viisi aluet­ta riit­tää, kun asiantun­ti­jat oli­vat viiden yliopis­to­sairaaloiden viisi johta­jaa. Toi­sista “asiantun­ti­joista” päälle kak­sikym­men­tä on oikein hyvä määrä , kun “asianti­nti­jat” oli­vat sairaan­hoitopi­irin johta­jat. Kaikil­la näil­lä oli epäter­ve käsi­tys omista kyvy­istään. Poli­itikoille taas iso pomo ja iso huone oli näkymä enem­män kuin mikään muu.

    Lop­putu­los oli selvä: sairaan­hoit­pi­ire­jä ei pystytä johta­maan. 20 000 hen­gen organ­isaa­tiot ovat masi­ivisiä, samaa kokolu­okkaa koti­maas­sa ovat S‑ryhmä ja Posti, kan­sain­välis­es­ti taas isoim­mat vien­tiyri­tyk­set. Sote-aluei­den johdon pätevyy­det, koke­mus ja osaami­nen eivät moi­seen ole riit­täneet. Vai­ka arva­ta kenen olisi, suo­ma­laisia yri­tysjo­hta­jia kun ei juuri isoi­hin organ­isaa­tioi­hin huoli­ta Suomes­sa eikä muual­la. Nykyiset organ­isaa­tiot ovat liian suuria ja niis­sä on alim­i­toitet­tu johtamisjärjestelmä.

    Var­muu­den vuok­si van­ha pelleily jatkuu. Oulus­sa ihan omaa tyh­myyt­tään jatket­ti­in omaperäisen tieto­jär­jestelmän kehit­tämistä, mut­ta kellekkään muulle se ei kel­van­nut. Ylioop­is­to­sairaalave­toiset alueet käyt­tävät omia tieto­jär­jestelmiään, sairaan­hoitopi­iriv­e­toiset omi­aan ja sosi­aalip­ulen asiooi­ta ei niihin tun­nu­ta pystyvän liit­tämään sit­ten mil­lään. Ongel­ma ei ole Apot­ti vaan, että säästet­ti­in koulu­tuk­ses­ta ja uno­hdet­ti­in, että ajat­telunkin pitäisi muut­tua tieto­jär­jestelmän käytössä. (Klassien jut­tu, muil­lakin on käynyt samoin.) Rahaa riit­tää, yhteistyö ei kiin­nos­ta. Joku ääliö halusi, että Vaasa ja Seinäjo­ki eivät ainakaan tee mitään yhteistä, etäisyys 80 km.

    Ihmi­nen käy eläis­sään ker­ran etukä­teen suun­nitel­lus­sa kak­si polvi tai lonkkaleikkauk­ses­sa. Mon­es­sako paikkaa niitä on sit­ten tehtävä? Ei kaikkea tarvitse keskit­tää yliopiso­sairaaloi­hin, mut­ta omat edut ja jonkun muun mak­samat hyvä­palkkaiset työ­paikat paina­vat liikaa aluevaltuustoissa. 

    Helsinkin ter­veysala pär­jää, kos­ka se voi noja­ta HUS:iin ja sitä pystytään johta­maan asial­lis­es­ti. Hyvä saavu­tus. Myöskin alue on yhtenäinen.

    Suomes­sa on noin sata alle 10 000 hen­gen kun­taa, kun kun­tia on 308. Työvoima-aluei­ta on 45 kpl. Joku 45 — 200 välil­lä ole­va kun­tamäärä voisi kan­taa. Ker­a­va ja Van­taa voisi­vat yhdis­tyä yhdek­si kunnaksi. 

    Aiem­pi meno oli hul­va­ton­ta: sote-asioi­ta hoiti 300 kun­taa ja kun­tay­htymää. Rahoil­la kikkailti­in. Ei sitä kukaan kaipaa.

    Kukaan ei kaipaa nyky­istä isom­pia sote-organ­isaa­tioi­ta, ne eivät voi toimia. Mut­ta miten nämä itsekeskeiset pop­ulis­tit saad­daan yhteistyöhön? 

    Jotenkin tun­tuu, että läänien lakkaut­ta­mi­nen oli tyh­min hallinnolli­nen teko maas­sa. Kaik­ki vira­nomais­toimin­not on organ­isoitu sat­un­naisen min­is­terin ideoiden ja vaal­imen­estyk­sen poh­jal­ta, jot­ta kaik­ki olisi mah­dol­lisim­man han­kalaa ja kallista.

    Voisiko näi­den aluei­den poh­jal­ta organ­soi­da muutkin alueel­liset ja maakun­nal­liset vira­nomais­toimet? Myös ja eteenkin vaalipi­ir­it. Alueen kansane­dus­ta­jat oli­si­vat se alue­val­tu­us­to, siel­lä ne nytkin ovat.

    1. Se ei ollut ääliö, joka ymmär­si, etteivät Vaasa ja Seinäjo­ki pysty yhteistyöhön. Tämä on täyt­tä todellisuutta.

  6. Tuo tänään julk­istet­tu pakolli­nen 260,- toimen­pide­mak­su lisä on kyl­lä yksi­tyisen puolen julkiselle sanele­ma muu­tos, jot­ta kaik­ki pikku­ju­tut kuten luomen­pois­tot saadaan siir­ret­tyä yksi­tyiselle puolelle. 

    Toki ne sinne kuu­luu, mut­ta nyt niille on samal­la sanel­tu noin kol­men sadan hinta.

  7. Nyt, kun toimen­pide­mak­sut ovat nouse­mas­sa päiväkirur­gian kanssa samalle tasolle eli 257,20 euroon, niin sain tästä syn­tyneen keskustelun seu­rauk­se­na kuul­la, että län­sir­an­nikol­la on ihan nor­maalia, että toimen­piteitä tehdään edelleen ter­veyskeskuk­ses­sa. Ei toisel­la puolel­la suomea ole ollut täl­laiseen toim­intaan varaa enää pitkään aikaan. 

    Ja miten se oli sen suomen­ruot­salaisen yöpäivystyk­sen kanssa? Asi­akkai­ta oli lähin­nä flun­ssakaudel­la ja muun ajan päivystys­tä pyöritet­ti­in pääosin nol­lal­la asi­akkaal­la. Ja jokin Kou­vola ajet­ti­in alas, vaik­ka siel­lä oli töitä. 

    Ihan sama, mitä Suomes­sa tehdään, kun kaik­ki tulos pitää kuitenkin tilit­tää ruotsalaisille

  8. Tuo valin­nan­va­pauskokeilu voi tehdä ter­veyskeskustöistä sietämät­tömän raskai­ta. Helpot poti­laat siir­tyy yksi­tyiselle ja ter­veyskeskuk­ses­sa olisi sit­ten raskai­ta poti­lai­ta aamus­ta iltaan.

    Vähän sama kuin Soin­in­vaara sanoi, että kok­ouk­sia on töis­sä, jot­ta jak­saa olla töis­sä vielä kun aja­tus ei kul­je. Nuo helpot poti­laat ter­veyskeskuk­ses­sa aja­neet samaa asi­aa. Poti­laan on voin­ut hoitaa, jos on ollut joku aivan yksinker­tainen tapaus mut­ta raskas­ta poti­las­ta ei.

    Valin­nan­va­pauskokeilun vuok­si päivän aikana tapah­tu­via poti­las­vas­taan­ot­ta­ja olisi las­ket­ta­va terveyskeskuksessa.

  9. Nyt kun kyn­nys perus­tus­lain muut­tamiseen on näköjään taas laskenut (turhankin paljon) alem­mas, ehkä edes pyhä kun­nalli­nen itse­hallinto ei täl­lä ker­taa olisi kun­tarak­en­teen järkevöit­tämisen tiellä…

  10. Jotenkin tun­tuu siltä, että kokoomus halu­aa rak­en­taa sys­teemin, mis­sä yksi­tyisel­lä tehdään helpot hom­mat ter­vey­den­huol­los­sa hyväl­lä kat­teel­la ja ter­veyskeskuk­ses­sa sit­ten raskaat poti­laat. Luomen­pois­tot, veren­paineasi­at, kor­ti­soni-injek­tiot jne. help­po­ja hom­mia, jot­ka halu­taan siirtää yksityiselle.

  11. Soin­in­vaaran kom­men­toin­ti siitä, että kokoomus ei ole puolue, vaan vaalior­gan­isaa­tio, pitää kyl­lä paikkaansa. Kokoomuk­sel­la ei ole omaa yhteiskun­nal­lista strate­giaa, vaan sen voi val­la­ta EK/terveystalo/panimoliikkeet jne. ja sit­ten sanel­la omat yhteiskun­nal­liset tavoit­teen­sa kokoomuk­sen kaut­ta. Kokoomus on ikäänkuin työkalu, jota käytetään yhteiskun­nan muokkaamiseen ja tuon työkalun hallinnan voi saa­da mon­et elinkeinoalan vaikut­ta­jat haltuunsa.

  12. 39 työl­lisyysaluet­ta jär­jestää työvoima­palve­lut vas­tuukun­ta­mallil­la, kak­si jär­jestää työvoima­palve­lut kun­tay­htymä­mallil­la (Suupo­h­jan ja Kympin työl­lisyysalueet) ja neljä kaupunkia jär­jestää työvoima­palve­lut itse (Lahti, Kou­vola, Helsin­ki, Van­taa). Eikö tämä ole aikalail­la kuten toivoit?

  13. Mites tuo­ta kun meil­lä ei ole rahaa enää jus­teer­a­ta tätä? Suo­ma­laiset ovat jo perse auki, ensi vaa­likaudel­la ote­taan 60 mil­jar­dia lisää velkaa eikä uut­ta Noki­aa ole näköpi­iris­sä. Joko tämä malli saadaan jotenkin pikku­vi­ilauk­sel­la toim­i­maan tai sit­ten ihmisiä alkaa kuolla. 

    Ymmär­rän että yhteiskun­ta on haus­ka myl­lätä uusik­si mut­ta rahat on lop­pu. Ei ole varaa tähän laatikkoleikki­in enää. Päin­vas­toin julkiselta pitäisi leika­ta ihan älyt­tömästi että saataisi­in edes velka­an­tu­mi­nen kohtu­ulliselle tasolle. Jos ei saa­da niin luot­tolu­ok­i­tus on vaaras­sa ja se vas­ta kova ral­li onkin jos velan korot alka­vat nousta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.