Kirjoitin edellisessä postauksessa, että pitäisi toteuttaa kuntauudistus ja palauttaa sen jälkeen sote kunnille. Vain Vesa Kanniainen älähti ja sanoi, että kuntien hartiat ovat tähän aivan liian kapeita. Kaikkialla muualla terveydenhuolto on organisoitu paljon suurempien toimijoiden varaan.
Olen vähän huolissani, että eikö kukaan muu Vesa Kanniainen lue näitä juttuja tai ota niitä vakavasti?
En nimittäin ollut maininnut, että sarja jatkuu, joten Vesa Kanniaisella oli hyvä syy reagointiin.
Viis aluetta sopii erikoissairaanhoitoon
Juuri noiden leveämpien hartioiden vuoksi kannatin aikanaan viittä yliopistollisten keskussairaaloiden varaan rakentuvaa sote-aluetta. Kepulaiset leukailivat minulle eduskunnassa, että kai me ymmärrän, että jos sote-alueita tulee vain viisi, niistä neljä on joka tapauksessa Pohjanmaalla.
Terveydenhuollon iso optimikoko johtuu siitä, että erikoissairaanhoidon optimikoko on iso ja kokonaisuuden kannalta on järkevää, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat samassa yksikössä samoin kuin sosiaalitoimi ja terveydenhuolto ovat samassa. Siispä koko sote samassa organisaatiossa ja sille leveät hartiat eli vähän alueita.
Tähän voisi jatkaa vielä, että työvoimapalvelujen ja soten pitäisi olla samassa organisaatiossa tai ainakin samalla aluejaolla, koska työllistymisen esteenä on usein työttömän fyysinen tai psyykkinen terveydentila.
Oikeastaan viiden alueen sijasta voitaisiin siirtää koko sotku valtiolle, koska alueellinen demokratia viidellä alueella ei ole mitään alueellista demokratiaa. Tätäkin on ehdotettu, mutta minä uskon jättiorganisaation tukehtuvan kokoonsa ja sen lisäksi jotain arvoa on alueellisella demokratiallakin.
Ajatus, jonka kannalle olen päätynyt, on viisi erikoissairaanhoidon yksikköä, minkä jälkeen muut toiminnot voisivat perustua pienempiin alueellisiin yksiköihin ja olla siten lähempänä ihmisiä. Tässä siis uhrataan tavoite, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat samassa organisaatiossa. Tätä on kokeiltu Uudellamaalla , jossa erikoissairaanhoito ja perusterveydenhoito on erotettu toisistaan. Ainakin VM:n mukaan tämä toimii niin hyvin, että alue pärjää pienemmällä rahoituksella henkeä kohden kuin muut alueet.
Itse asiassa sijaan sosiaalityön ja perusterveydenhoidon järjestämisessä viidelle alueella ei olisi mitään järkeä.
Esimerkkinä Kokkola
Ajatellaan vaikkapa nykyisistä hyvinvointialueista pienintä, Kokkolan hyvinvointialuetta, jota kutsutaan myös Keski-Uudeksi maaksi. Minä yhdistäisin alueen kaikki kahdeksan kuntaa Kokkolaksi, minkä lisäksi alueelle voisi jäädä seitsemän pitäjää muistona lakkautetuista kunnista hoitamassa aidosti paikallisia asioita. Alue hoitaisi taas kunnallisena toimena Soten kuitenkin niin, että Kokkolan sairaalan erikoissairaanhoito alistettaisiin Oulun yliopistollisen keskussairaalan ympärille rakentuvalle erikoissairaanhoidolle niin kuin Hyvinkään sairaalakin on osa HUS:ia. Nuo viisi erikoissairaanhoidon aluetta vastaisivat sairaaloiden työnjaosta alueillaan.
Kun sote otettiin pois kunnilta, niiden tehtäväksi jäi vastata lähinnä kouluista. Tässä kaavailemassani Suur-Kokkolassa syntyi viime vuonna 554 kasta, joten kelpo kouluopetus olisi sen puolesta turvattu. Toista on nykyisin, kun koululaitos on hajautettu pikkukunnille. Viime vuonna nuo 554 lasta jakautuivat seuraavasti
Halsua 5
Kannus 43
Kaustinen 32
Kokkola 419
Lestijärvi 3
Perho 26
Toholampi 18
Veteli 18
Minkälainen kielivalikoima mahtaa olla Lestijärven yläasteella?
Entisiä aikoja muistelevat voivat kertoa, että kun erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto olivat eri organisaatioissa, erikoissairaanhoito pystyi rohmuamaan perusterveydenhoidon rahat. Koska tästä jutusta on tulossa liian pitkä, käsittelen tätä ongelmaa seuraavassa postauksessa. On erittäin tärkeää, mistä ja miten sairaanhoidossa maksetaan.