Kategoria: sote

HUS:n syöpähoitojen laadusta ei ole tingitty

Helsin­gin Sanomat julka­isi tänään haas­tat­telu­ni HUS:in säästö­jen joh­dos­ta, olin­han eron­nut HUS:n hal­li­tuk­ses­ta sen jäl­keen, kun yhtymäkok­ous pakot­ti HUS:n säästämään vielä 43 miljoon­aa euroa lisää jo tehty­jen kipei­den säästö­jen päälle. Haas­tat­telu­un oli jäänyt valitet­ta­va virhe, jos­ta syy on kokon­aan min­un, sil­lä sain tark­istaa tekstin.

Haas­tat­telus­sa sanon säästö­jen seu­rauk­sista: ”Tulok­se­na parhaat lääkärit lähtevät ja esimerkik­si syöpähoito­jen paras osaami­nen on jo siir­tynyt yksi­tyiselle puolelle”. Virk­keeseen sisäl­tyvästä ennus­tuk­ses­ta pidän kiin­ni, mut­ta se, että syöpähoito­jen paras osaami­nen olisi jo siir­tynyt yksi­tyiselle puolelle, ei pidä paikkaansa. HUS:n syöpähoidot ovat tois­taisek­si edelleen huipputasoa.

Yksi­tyisel­lä puolel­la saa itse mak­samal­la kokeel­lista syöpähoitoa, siis sel­l­aista, jon­ka tehoa ei ole ainakaan vielä osoitet­tu. HUS antaa myös kokeel­lista hoitoa, mut­ta vain osana lääketi­eteel­listä tutkimus­ta. Hoidon mak­saa sil­loin lääkey­htiö, jon­ka hoitoa kokeil­laan. Tämä rajaus on HUS:lta aivan oikein, vaik­ka eräs läheiseni onkin täl­laisen itse mak­se­tun kokeel­lisen hoidon ansios­ta nyt hengissä.

Käsi­tyk­seeni HUS:n syöpähoidoista oli ehkä vaikut­tanut yksi­tyisen sek­torin syöt­tämä tieto, jol­la halut­taan houkutel­la poti­lai­ta yksityissairaaloihin.

Mitä halusin sanoa on, että bud­jetin raju leikkaus pakot­taa kar­si­maan hoito­ja, ja sil­loin eräs säästöko­hde toden­näköis­es­ti on hyvin kalli­it syöpähoidot min­un ikäisille, sil­lä kus­tan­nuste­hokkaampi­in hoitoi­hin ja nuorem­pi­in kohdis­tet­tuna säästöt johtaisi­vat paljon suurem­paan ter­veyshyö­ty­jen menetykseen.

Pahoit­te­len levit­tämääni väärää tietoa.

Oli min­ul­ta jäänyt sinne kiireessä toinenkin virhe: Arvostelin sitä, että lääkärien ja hoita­jien aikaa menee liikaa kaiken­laiseen rapor­toin­ti­in. ”Kir­jauk­sia halu­taan koko ajan lisää, jot­tei syn­ty­isi hoitovirheitä”. Piti sanomani, että kir­jauk­sia vaa­di­taan, jot­ta syylli­nen löy­ty­isi, jos hoitovirhe sattuu.

Hanna-Riikka Kuisma: Korvaushoito

Kuun­telin Han­na-Riik­ka Kuis­man Fin­lan­dia-ehdokkaan Kor­vaushoito, kos­ka joskus kauan sit­ten olin myötä­vaikut­ta­mas­sa kor­vaushoidon sal­limiseen Suomessa.

Kir­ja alkoi niin kuvot­taval­la huumeri­ip­pu­vu­u­den kuvauk­sel­la, että meinasin jät­tää kesken. Onnek­si en jät­tänyt, sil­lä kir­ja oli todel­la hyvä. Ei turhaan Fin­lan­dia-ehdokkaana, mut­ta ei herkkäluontoisille.

Ihmettelin, mik­si min­ul­la oli kra­pu­lainen olo, vaik­ka en ollut luonut lasil­lis­takaan. Tajusin, että kir­ja sug­geroi min­ua. Toisaal­ta joskus nuore­na osasin hyp­no­ti­soi­da kavere­i­tani kän­ni­in pelkän veden voimal­la. Vaiku­tus oli niin tehokas­ta, että aamul­la herä­sivät kra­pu­laisi­na ja silmät punaisina.

En pal­jas­ta juon­ta, mut­ta kir­jan luet­tuani en katunut sitä, että perus­palve­lu­min­is­ter­inä toin kor­vaushoidon Suomeen. Olisi se tietysti tul­lut ilman min­u­akin, mut­ta vähän myöhem­min. Kun­nia kuu­luu ennen kaikkea Pent­ti Karvoselle.

 

Mietteitä yli 65-vuotiaiden palvelusetelistä

Hal­li­tus aikoo antaa Kelan palvelusetelin 1,3 miljoon­alle suo­ma­laiselle niin, että itse pitää mak­saa 28 euroa ja Kela mak­saa lop­ut. Mallista ei ole vielä sovit­tu. Käyn tässä läpi, mil­laisia vaikeuk­sia asi­as­ta neu­vot­televil­la on edessään. En kade­h­di hal­li­tuk­sen päät­täjien urakkaa. 

Hyvinvointialueiden kannattaa rajata yli 65-vuotiaat pois

Jat­ka lukemista “Miet­teitä yli 65-vuo­ti­aiden palvelusetelistä”

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon työnjako

Pääsään­tö maail­mal­la on, että julki­nen verora­hoit­teinen ter­vey­den­huolto tulee halvem­mak­si kuin yksi­tyi­nen vaku­u­tuk­si­in perus­tu­va ter­vey­den­huolto. Kun kauan sit­ten olin perus­palve­lu­min­is­teri, sain kir­jeen Maail­man­pankil­ta, jota on har­voin syytet­ty vasem­mis­to­laisu­ud­es­ta. Kir­jeessä san­ot­ti­in, ettei Pohjo­is­maid­en pidä mis­sään tapauk­ses­sa siir­tyä verora­hoit­teis­es­ta julkises­ta ter­vey­den­huol­losta keskieu­roop­palaiseen vaku­u­tus­muo­toiseen ter­vey­den­huoltoon, kos­ka se tulisi val­tavasti kalliimmaksi.

Omas­sa mielessäni pääsään­tö on, että yksi­tyi­nen tekee useim­mat asi­at halvem­mal­la, mut­ta julki­nen tekee oikei­ta asioi­ta. Sik­si julki­nen on järkevämpi.

Kysymys on, voisiko julki­nen oppia jotain yksi­tyisen tehokku­ud­es­ta ja voisiko yksi­ty­istä kan­nus­taa tekemään oikei­ta asioita.

Työterveyshuolto on eriarvoista ja kallista

Moni on vähän ten­denssi­no­mais­es­ti ver­ran­nut työter­veyshuoltoa ter­veyskeskuk­si­in ja ker­tonut, kuin­ka kaik­ki on työter­veyshuol­los­sa parem­min. Var­masti onkin, mut­ta kyl­lä se jär­jestelmä käyt­tää val­tavasti rahaa nuorten ja ter­vei­den hoita­miseen. On suo­ranaista tilas­toil­la vale­htelemista ver­ra­ta kus­tan­nuk­sia, joi­ta työter­veyshuolto käyt­tää nuori­in ja ter­veisi­in siihen, mitä julki­nen käyt­tää van­hoi­hin ja sairaisi­in. Oikea ver­tailuko­h­ta on, paljonko julki­nen käyt­tää rahaa nuori­in ja ter­veisin. Työter­veyshuolto käyt­tää var­masti enem­män. Jostakin syys­tä en ole kuitenkaan tör­män­nyt yhteenkään oikein tehtyyn tutkimuk­seen tästä aiheesta. Jat­ka lukemista “Yksi­tyisen ja julkisen ter­vey­den­huol­lon työnjako”

Tämän takia erosin HUS:n hallituksesta

Pidän HUS:n nyky­isiä säätöjä liki tuhan­nen hen­gen irti­sanomiseen jär­jet­töminä. Tämä on seu­raus­ta HUS:n omis­ta­jien, Uuden­maan hyv­in­voin­tialuei­den päätök­ses­tä leika­ta HUS:n rahoi­tus­ta vielä yli 40 miljoon­al­la eurol­la, vaik­ka jo sitä ennen oli joudut­tu tekemään melko kipeitä säästöpäätöksiä.

Yhtymäkok­ous, jos­sa neljä hyv­in­voin­tialuet­ta ja Helsin­ki päät­tivät asi­as­ta, oli erim­ieli­nen. Helsin­ki ei olisi leikan­nut enää enem­pää, Van­taa-Ker­a­va olisi leikan­nut vielä enem­män. Päätök­sek­si tuli Län­si-Uuden­maan esi­tys. Kun lehdis­tö haas­tat­telee HUS:n päät­täjiä säästöistä, kan­nat­taisi haas­tatel­la myös Mia Lai­hoa (kok), joka on Län­si-Uuden­maan hyv­in­voin­tialueen hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja ja siten vas­tu­us­sa näistä lisäsäästöistä, joiden takia nyt ollaan väkeä vähentämässä.

Kun tuo päätös yli 40 miljoo­nan lisäsäästöistä tuli, päätin ero­ta protesti­na HUS:n hal­li­tuk­ses­ta. Olen aika hyvä ymmärtämään numeroi­ta, joten osasin laskea, mitä on edessä. HUS:n hal­li­tus joutuu pakos­ta rikko­maan lakia hoitoon pääsys­tä. Tilanne on HUS:in hal­li­tuk­sen osalta kohtu­u­ton, niin kuin tietysti kaikkien niidenkin osalta, joiden hoito lykkäy­tyy ja lykkäy­tyy. Jat­ka lukemista “Tämän takia erosin HUS:n hallituksesta”

Miksi maakuntavero voisi keventää veronmaksajien taakkaa

Julkises­sa hallinnos­sa on vähän kaikil­la tasoil­la kan­nustin sala­ta säästömah­dol­lisuuk­sia. Jos jokin yksikkö pal­jas­taa, että se tulisi toimeen vähem­mäl­läkin, palkin­nok­si siltä ote­taan rahaa pois ja elämä yksikössä muut­tuu kiireisem­mäk­si ja stres­saavam­mak­si. Sik­si omia säästömah­dol­lisuuk­sia ei niin innokkaasti rapor­toi­da eteen­päin. Kan­natan palve­lu­toim­into­jen yhtiöit­tämistä (siis ei yksi­ty­istämistä), net­to­bud­je­toin­tia ja raha seu­raa poti­las­ta ‑peri­aatet­ta, jot­ta kan­nus­timet muut­tuisi­vat edes hie­man järkeväm­män rahankäytön suuntaan.

Hyv­in­voin­tialuei­den osalta tämä ongel­ma on moninker­tais­es­ti pahempi, kos­ka niis­sä eivät ain­oas­taan hallinnon alem­mil­la tasoil­la, vaan koko hallinnol­la ja alueel­la kokon­aisuute­na on kan­nustin olla näkemät­tä säästöko­htei­ta. Säästö tarkoit­taa, että val­ti­ol­ta tulee vähem­män rahaa, työ­paikko­ja menee, korkeasti palkat­tua väkeä muut­taa pois maakun­nas­ta ja alue­talous heikke­nee. Se, joka säästää, on siis alue­talouden kannal­ta pet­turi. Jat­ka lukemista “Mik­si maakun­tavero voisi keven­tää veron­mak­sajien taakkaa”

Lääkkeiden haaskaava hinnoittelu

Lääkey­htiöi­den on saata­va kate­tuik­si lääkkei­den kehit­tämiskus­tan­nuk­set, ja ne koitu­vat teol­lisu­us­maid­en veron­mak­sajien mak­set­taviksi, mut­ta sen voisi tehdä paljon fik­sum­min. Nyt menetetään val­tavasti terveyshyötyjä.

Ter­vey­den­huolto on kehit­tynyt viime vuosi­na jät­ti­aske­lin uusien paljon parem­pi­en lääkkei­den ansios­ta. Syöpi­in on kehitet­ty täs­mälääkkeitä, joiden ansios­ta moni ennen kuole­maan tuomit­tu poti­las para­nee. Nuo lääk­keet ovat kuitenkin hyvin kalli­ita, mikä kas­vat­taa Kelan kor­vaus­meno­ja nopeasti. Kaikkia lääkeitä ei edes hyväksytä kor­vat­taviksi, kos­ka hin­ta on kohtuuton.

Joidenkin lääkkei­den valmis­tus on oikeasti kallista, mut­ta pääosin korkea hin­ta johtuu paten­tista, joka antaa lääkey­htiölle parik­sikymmenek­si vuodek­si monop­o­lin lääke­molekyyli­in. Yhtiöi­den on tietysti saata­va tutkimuskus­tan­nuk­si­aan kate­tuik­si ja myös epäon­nis­tuneet yri­tyk­set. Käytän­tö on silti haaskaa­va, kuten monop­o­li­hin­noit­telu aina on. Menetetään val­tavasti ter­veyshyö­tyjä, jot­ka saavutet­taisi­in kor­vaa­mal­la lääk­keen kehit­tämiskus­tan­nuk­set fik­sum­min. Jat­ka lukemista “Lääkkei­den haaskaa­va hinnoittelu”

Jäähyväiset HUS:lle (7) Häiriökysyntä

Väestön ikään­tymisen vuok­si erikois­sairaan­hoitoon tulee väistämät­tä lisää poti­lai­ta ja se mak­saa väistämät­tä lisää rahaa. Se ei tarkoi­ta, etteikö meno­ja ja lähet­teitä pitäisi yrit­tää vähen­tää. Pikem­minkin päin­vas­toin. Ongel­malle on ole­mas­sa nimi: häiriökysyntä.

Noin pääsään­tönä voidaan sanoa, että mitä parem­mas­sa kun­nos­sa on peruster­vey­den­huolto, sitä enem­män se kyke­nee hoita­maan sel­l­aisia poti­lai­ta, joi­ta nyt on lähetet­tävä erikois­sairaan­hoitoon. Tosin tässä on sel­l­ainen akan­vir­ta, että jos ei pääse lainkaan lääkärille, ei voi saa­da lähetet­tä, joten jos peruster­vey­den­huolto kohe­nee surkeas­ta vält­täväk­si, lähet­tei­den määrä voi nousta.

Myös yksi­ty­is­lääkärit ja työter­veyslääkärit saa­vat lähet­tää poti­lai­ta HUS:iin. Riip­puu vähän sopimuk­ses­ta, mut­ta osalle työter­veyshuol­loista voi olla edullisem­paa lähet­tää mah­dol­lisim­man moni erikois­sairaan­hoitoon. Osa yksi­ty­is­lääkäreistä lähet­tää erikois­sairaan­hoitoon aina kun poti­las sitä halu­aa, kos­ka poti­lashan tämän mak­saa. Osa lähet­tää var­muu­den vuok­si, kos­ka ei luo­ta omaan osaamiseen­sa ja voi tietysti olla siinä oike­as­sa. Tässä on vääristymä, joka pitäisi kor­ja­ta. Jotenkin pitäisi tilas­toi­da lähet­täjäko­htais­es­ti aiheet­tomat lähet­teet, ja laskut­taa liian korkeas­ta aiheet­tomien lähet­tei­den määrästä.

Kun lääkärille ei pääse, mennään päivystykseen

Pitkät odotusa­jat ter­veyskeskus­lääkärille tuot­ta­vat hakeu­tu­mista päivystyk­si­in. Päivystyk­set ovat eri­tyisen kallis osa ter­vey­den­huoltoa. Lisäk­si yhteis­päivystyk­sistä päädytään herkästi erikois­sairaan­hoidon vuodeosas­toille, vaik­ka pitäisi pää­tyä ter­veyskeskuk­sen vuodeosas­tolle. Tätä ajatellen oli todel­la huono aja­tus, että jatkos­sa ter­veyskeskus­lääkärille pitää päästä vas­ta kol­men kuukau­den kulut­tua, ja varmis­taa tämä heiken­nys sil­lä, että vas­taavasti vähen­net­ti­in rahoi­tus­ta. Jat­ka lukemista “Jäähyväiset HUS:lle (7) Häiriökysyntä”

Jäähyväiset HUS:lle (6) Omaisuuden myynti

Val­tio ohjaa sote­meno­ja tiukalla bud­jetil­la, jon­ka ylit­tämis­es­tä seu­raa jotain ikävää. Jot­ta menokuri olisi tehokas, kiel­letään myös lainanotto.

Epäjo­hdon­mukaises­sa talouskuris­sa on se vika, että se vääristää toim­intaa. Tässä on epäjo­hdon­mukaista se, että vaik­ka taset­ta ei saa huonon­taa otta­mal­la lainaa, sitä saa huonon­taa myymäl­lä omaisuutta.

Omaisu­u­den myyn­ti on perustel­tua, jos sille ei ole omaa käyt­töä. Sen sijaan kiin­teistö­jen myyn­ti ja vuokraami­nen takaisin – samal­la sopimuk­sel­la – ei eroa lainan oto­s­ta mitenkään muuten kuin että se on kalli­im­paa. Takaisin vuokra­tus­ta kiin­teistöstä joutuu vuoren­var­masti mak­samaan vuokraa enem­män kuin olisi ollut myyn­ti­t­u­loa vas­taa­van lainan reaa­liko­rko, siis korko vähen­net­tynä inflaatiolla.

HUS on ajet­tu taloudel­lis­es­ti niin nurkkaan, että sen on otet­ta­va syömävelkaa myymäl­lä kiin­teistöjä ja vuokraa­mal­la ne takaisin. Tämä on aivan hul­lua, mut­ta pakko mikä pakko.

Onko val­tio­val­ta vain tyh­mä, vai onko tässä jokin piilotet­tu agenda?

Jäähyväiset HUS:lle (5): Pitäisikö Uudenmaan erityisratkaisu purkaa?

HUS:n talousongel­mat oli help­po ennus­taa, kun näki Uuden­maan eril­lis­ratkaisun rak­en­teen. Kun val­tio antaa rahat hyv­in­voin­tialueille, nämä otta­vat itselleen sen mitä tarvit­se­vat ja anta­vat HUS:lle mitä jää. Oli help­po ennus­taa, että hyv­in­voin­tialueet säästävät HUS:n menois­sa, ja niin on tapahtunutkin.

On san­ot­tu, että Uuden­maan eril­lis­ratkaisu pitäisi purkaa ja tehdä Uud­esta­maas­ta (1,7 miljoon­aa asukas­ta) saman­lainen kuin muista hyv­in­voin­tialueista, esimerkik­si Kes­ki-Poh­jan­maas­ta (68 000 asukasta).Näin päästäisi­in osaoptimoinnista.

Uusimaa on liian suuri yhdestä pisteestä johdettavaksi

Jos kaik­ki päätök­sen­teko olisi aina opti­maal­ista, kan­nat­taisi koko maan yhdis­tää yhdek­si alueek­si, mut­ta kaik­ki päätök­sen­teko ei ole aina opti­maal­ista. Uusi­maa olisi ker­takaikkises­ti liian suuri alue hal­lit­tavak­si yhdestä pis­teestä. Mikä sopii ehkä Kes­ki-Poh­jan­maalle ei sovi Uudelle­maalle. Jat­ka lukemista “Jäähyväiset HUS:lle (5): Pitäisikö Uuden­maan eri­ty­is­ratkaisu purkaa?”