Nollatoleranssi murtui

Masen­tavien Ukraina-uutis­ten lomaan kat­saus koron­aan, kos­ka sil­läkin rin­ta­mal­la tapah­tuu iso­ja asioita.

Koron­akeskustelus­sa mon­et otti­vat ihan­nemaik­seen taudin tukah­dut­tamiseen tähdän­neet maat, joina mainit­ti­in aluk­si Islanti, Etelä-Korea, Kiina, Sin­ga­pore ja eri­tyis­es­ti Uusi-Seelanti.

Islanti ja Sin­ga­pore siir­tyivät taval­lis­ten maid­en joukkoon jo aiem­min, mut­ta viime viikkoina tar­tun­to­jen määrä on suo­ras­taan roi­hah­tanut Etelä-Kore­as­sa, Hongkongis­sa ja eri­ty­ses­ti Uudessa-Seelannissa.

Uudessa-See­lan­nis­sa, jos­sa tar­tun­nat oli­vat aiem­min käytän­nössä nol­las­sa, oli viimeisen seit­semän päivän aikana yli satatuhat­ta rek­isteröi­tyä tar­tun­taa. Edel­lisen seit­semän päivän jak­sol­la niitä oli vajaat vähän alle 16’000 eli tar­tun­to­jen määrä on yli kuusinker­tais­tunut viikos­sa. Uuden-See­lan­nin tar­tun­tamäärät ovat nyt korkeampia kuin ovat olleet Suomes­sa koskaan. Jat­ka lukemista “Nol­la­tol­er­anssi murtui”

Mitä ajattelen Covid-19 ‑pandemiasta helmikuussa 2022

Huo­mau­tan, että en ole lääkäri – tilas­toti­eteil­i­jä tosin olen – mut­ta min­ul­la on ollut etuoikeutet­tu mah­dol­lisu­us keskustel­la eri­lais­ten asiantun­ti­joiden kanssa. Yritän esit­tää väit­teitä, joi­ta ainakin merkit­tävä osa asiantun­ti­joista pitää oikeina.

Rokotteet eivät tuo laumasuojaa

Rokot­teet oli­vat toisaal­ta pet­tymys, toisaal­ta erit­täin tehokkai­ta. Ne ovat pet­tymys siinä mielessä, että ne eivät estä saa­mas­ta lievää tar­tun­taa eivätkä sen estä levit­tämästä tau­tia, joskin levit­tämi­nen vähe­nee arvi­ol­ta 80 %. (Tämä arvio on van­ha.) Sik­si ne eivät suo­jaa rokottamattomia.

Jos rokot­teet oli­si­vat estäneet myös levit­tämästä tau­tia, ei olisi niin väliä, vaik­ka kaik­ki eivät roko­tus­ta ottaisi. Epi­demia olisi hiipunut pois, kos­ka sairas­tuneen olisi ollut vaikea löytää ketään, jol­la siirtää tau­tia eteen­päin. Arvelti­in, että 80 pros­entin roko­tuskat­tavu­us riit­täisi sam­mut­ta­maan epi­demi­an, mut­ta ei riit­tänyt. Edes 100 % ei riit­täisi. Jat­ka lukemista “Mitä ajat­te­len Covid-19 ‑pan­demi­as­ta helmiku­us­sa 2022”

Epidemialainsäädäntö on pantava kuntoon

Kir­joitin Verde-lehteen pääkir­joituk­sen siitä, että vaik­ka meil­lä koron­apoli­ti­ik­ka on ollut onnis­tunut­ta, juridi­nen jäykkyys on heiken­tänyt toimen­pitei­den osumatarkku­ut­ta ja nos­tanut hin­taa huomattavasti.

Lue lisää tästä:

https://verdelehti.fi/2022/01/27/epidemialainsaadanto-on-pantava-kuntoon/

Julkisten laboratorioiden on voitava myydä palvelujaan yksityisille

Kieltämäl­lä julk­isia lab­o­ra­to­ri­oi­ta myymästä palvelu­jaan ulos Sip­ilän hal­li­tus edisti kallista tehot­to­muut­ta tervedenhuollossa.

Olen aloit­tanut HUS:n hal­li­tuk­ses­sa. Meil­lä oli tänään tutus­tu­mi­nen HUS:n Meilah­den sairaala-alueen toimintaan.

HUS­LABis­sa min­ua odot­ti yllä­tys, mikä johtuu vain siitä, että en eduskun­nas­ta päästyäni seu­ran­nut Sip­ilän hal­li­tuk­sen lainsäädäntöä.

Meilahdessa on HUS­LABin huip­pu­un­sa viritet­ty pitkälti roboti­ikkaan perus­tu­va lab­o­ra­to­rio, joka analysoi päivässä val­ta­van määrän näyt­teitä. Ison mit­takaa­van ansios­ta se on pystynyt paina­maan kus­tan­nuk­set mur­to-osaan siitä, mitä ana­lyysit yksi­ty­is­ten lab­o­ra­to­ri­oiden nyrkkipa­jois­sa mak­sa­vat. Jat­ka lukemista “Julk­isten lab­o­ra­to­ri­oiden on voita­va myy­dä palvelu­jaan yksityisille”

Yksityinen ja julkinen terveydenhuolto

Sote-uud­is­tuk­ses­sa on käy­ty ide­ol­o­gista kamp­pailua yksi­tyisen ter­vey­den­huol­lon ase­mas­ta. Asia on oikeasti tärkeä sekä kus­tan­nusten että elämän mukavu­u­den kannalta.

Pitäisi suosia kokon­aisu­u­den kannal­ta tuot­tavin­ta mut­ta mitä on tuot­tavu­us ter­vey­den­huol­los­sa? Jaan sen neljään tehokku­ut­ta kuvaavaan osaan niin, että kokon­ais­tuot­tavu­us on noiden tek­i­jöi­den tulo.

  1. Tuotan­nolli­nen tehokkuus

Kuin­ka paljon jokin toimen­pide, vaikka­pa lonkkaleikkaus mak­saa, laatu tietysti huomioon otet­tuna.  Yksi­tyi­nen näyt­tää tekevän tem­pun kuin tem­pun yleen­sä julk­ista halvem­mal­la – ei tietenkään aina. Jat­ka lukemista “Yksi­tyi­nen ja julki­nen terveydenhuolto”

Oden vaaliohjelma (11) Yksityiset palvelut

Olen vaa­likoneis­sa vas­tan­nut ole­vani osit­tain samaa mieltä siitä, että sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­ja tulee ulkois­taa enem­män yksi­ty­is­ten tuot­tamik­si. Tässä poikkesin jonkin ver­ran puolueeni muista ehdokkai­ta. Täl­löin tarkoitin sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­ja, en esimerkik­si peruskoulua.

Asia on mon­imutkainen ja sik­si tärkeä. Yritän ava­ta sitä lyhyesti. Jat­ka lukemista “Oden vaalio­hjel­ma (11) Yksi­tyiset palvelut”

Mihin tarvitsemme maakuntaveroa?

Kuvitelka­amme, että hyv­in­voin­tialueel­la kek­sitään, että mei­dän asukkaillepa tar­jo­taan muka­va mut­ta aika kallis lisä­palvelu, jot­ta meil­lä olisi kivaa ja päät­täjät suosit­tu­ja. Tarkastelka­amme kah­ta jär­jestelmää, kaavail­tua manku­miseen perus­tu­vaa rahoi­tusjär­jestelmää ja maakun­taveroon perus­tu­vaa rahoitusta.

  • Manku­misjär­jestelmä. Syksyä kohden men­täessä on selvää, että rahat lop­pu­vat. Siitä vain kir­je val­tio­val­lalle, että tilanne 0n kur­ja ja joudumme sulke­maan syn­nystys­sairaalat lop­pu­vuodek­si ja määräämään syn­nyt­täjät kotisyn­ny­tyk­seen, ellemme saa lisää rahaa. Lisää rahaa tulee tietysti, kos­ka kuole­via äite­jä ja lap­sia val­tio ei voi ottaa vas­tu­ulleen. Päät­täjät voivat elvis­tel­lä, että saati­in­pa tänne meille ylimääräistä val­tion rahaa ja kallis lisä­palvelu asukkaillemme.  Kansa hur­raa! Ensi vuon­na kek­sitään jokin toinen rahareikä.

Jat­ka lukemista “Mihin tarvit­semme maakuntaveroa?”

Laatupainotettujen elinvuosien arvo

Jos olet sitä mieltä, että eet­tiset valin­nat kuu­lu­vat tunne-elämän piiri­in eikä niitä sik­si pidä pun­taroi­da logi­ikan sään­tö­jen tai matem­ati­ikan keinoin, sin­un ei kan­na­ta pahoit­taa mieltäsi luke­mal­la pidemmälle.

Helsin­gin sanomis­sa oli tänään pitkä artikke­li siitä, että Paul Lill­rankin mukaan tor­jumme Cov-19 ‑kuolemia aivan suh­teet­tomil­la taloudel­lisil­la uhrauk­sil­la. Tästä samas­ta asi­as­ta minäkin olen kir­joit­tanut (Koron­apoli­ti­ikan kus­tan­nuste­hokku­us).

Lill­rank käyt­tää samaa esimerkkiä kuin minäkin siitä, että emme muual­la yhteiskun­nas­sa tor­ju kuolemia hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Pää­sisimme eroon jok­seenkin kaik­ista liiken­nekuolemista määräämäl­lä koko maa­han kat­tonopeu­den 30 km/h, mut­ta emme näin tee. Uhraamme siis tietois­es­ti 200 ihmishenkeä joka vuosi.

Mut­ta onko laatu­pain­otet­tu elin­vu­osi oikea tapa mita­ta asi­aa, vai onko kaikkien kuolemien, nuorten ja van­ho­jen, ter­vei­den ja sairaiden, kuole­man vält­tämi­nen yhtä arvokas asia?

Nuoren ja van­han kuolema

Jokainen kuole­ma tarkoit­taa vain kuole­man aikaistu­mista, kos­ka mikään ei ole niin var­maa kuin se, että me kaik­ki kuolemme joskus. Jos kuole­maa aikaistuu, onko siis sama­nar­voista, aikaistuuko se paljon vai vähän? Jos saisit päät­tää, kuoleeko laps­esi 20-vuo­ti­aana vai 75 vuo­ti­aana, onko se sinus­ta sama, jos hän kuitenkin kuolee ennenaikaises­ti, siis ennen kuin kuolee ”van­hu­u­teen”?

Päädymme todel­la kum­mallisi­in johtopäätök­si­in, jos ole­tamme, että on saman tekevää, minkä ikäisenä ihmi­nen kuolee, jos hän kuitenkin joskus kuolee.

Kyl­lä auton alle kuolem­i­nen 95-vuo­ti­aana on pienem­pi mene­tys kuin auton alle kuolem­i­nen 18-vuotiaana.

Elämä ter­veenä tai sairaana

Onko elämä ter­veenä arvokkaampi asia kuin elämä sairaana?

Ajat­tele taas oma­l­ta kohdal­tasi. Saat 70-vuo­ti­aana taudin, joka on paran­net­tavis­sa 10 000€ mak­saval­la operaatiolla.(lonkkaleikkaus nyt esimerkik­si)  Paran­ta­mat­tomana se ei sin­ua tapa, mut­ta kaataa sin­ut lop­puiäk­sesi sänkyyn. Kan­nat­taako sitä paran­taa vai olisiko se ter­vey­den­huol­lon rahan haaskaamista, kos­ka elämä ter­veenä ja sairaana on samanarvoista?

Suuri osa ter­vey­den­huol­losta aut­taa ihmisiä vaivois­sa, jot­ka eivät tapa, mut­ta tekevät elämästä ikävää. Onko tämä kaik­ki siis turhaa?

Koko ter­vey­den­huolto pitää arvioi­da uud­estaan, jos elämä sairaana ja ter­veenä on samanarvoista.

Minä ainakin toivon, että voin elää jäl­jel­lä ole­vat vuoteni reip­paana ja ter­veenä. Uskon kuu­lu­vani tässä asi­as­sa enemmistöön.

Minä korona kuole­man vält­tämi­nen maksaa?

Lill­rank las­kee koron­apoli­ti­ikan kus­tan­nuk­set vähän samal­la taval­la kuin minä yllä maini­tus­sa postauk­ses­sani. Minä laskin sen BKT:n lasku­na, ja Lill­rank val­tion velka­an­tu­mise­na. Sik­si minä sain vielä isom­man hin­nan kuin Lill­rank, kos­ka val­tion ohel­la tässä köy­htyvät kun­nat, yri­tyk­set ja ennen kaikkea yksi­tyiset kansalaiset.

Se on kuitenkin väärin las­ket­tu. Tämä min­un täy­tyy nyt myön­tää. Vaik­ka emme olisi tehneet mitään rajoituk­sia, taloudel­liselta iskul­ta emme olisi vält­tyneet. Ei Suomen hal­li­tus ole kieltänyt Turun telakkaa rak­en­ta­mas­ta lois­toris­teil­i­jöitä, mut­ta silti piti 400 henkeä irti­sanoa (eikä se siihen lopu). Kukaan ei ole kieltänyt käymästä ostok­sil­la Stock­alla, mut­ta niin vain on tavarat­a­lo tyhjä.

Maanantaimietteitä koronasta

Tun­nus­tan kuu­lu­vani niiden inho­re­al­istien joukkoon, jot­ka usko­vat koron­aepi­demi­an päät­tyvän vas­ta lau­ma­suo­jaan, joka voidaan saavut­taa joko tar­tun­nan tai rokot­teen kaut­ta. Se, että virus voitaisi­in tukah­dut­taa hengiltä, ei mah­du min­un käsi­tyk­seeni viruk­sista. Yhdessä viruk­ses­sa on miljoo­nan viruk­sen alku. Kun tukah­dut­tamis­toimet pois­te­taan, epi­demia ryöp­sähtää uud­estaan, jos vas­tus­tuskyvyt­tömiä ihmisiä on ympärillä.

Tiedän, että jotkut pahek­su­vat täl­laista mielipi­det­tä, kos­ka halu­a­vat toivoa muu­ta. Ei kuitenkaan pidä vali­ta käsi­tys­tään epi­demi­an eten­e­mis­mall­ista sen perus­teel­la, mikä tuot­taa mukav­im­man lopputuloksen.

Tar­tun­to­jen kaut­ta syn­tyvä lau­ma­suo­ja edel­lyt­tää, että noin 60 % väestöstä saa tar­tun­nan. Se ei tarkoi­ta, että 60 % väestöstä kansankielel­lä san­ot­tuna ”sairas­tuu” tau­ti­in, jos sairas­tu­misel­la tarkoite­taan korkeaa kuumet­ta ja kah­den viikon vuodele­poa. Ilmeis­es­ti enem­mistö ihmi­sistä ”sairas­taa” taudin oireet­tomana itse sitä lainkaan huo­maa­mat­ta tai hyvin vähäoireise­na. Ennen san­ot­ti­in, että tau­ti ei kaikki­in tar­tu. Lau­ma­suo­jan kannal­ta oiree­ton sairas­t­a­mi­nen on sama­nar­voista kuin vaikeat taudin muodot. Varsi­naisia sairas­tunei­ta tarvi­taan ehkä viisi pros­ent­tia, ehkä jopa vähemmän.

Kysymyk­seen mil­loin kau­pan hyl­ly­iltä on ostet­tavis­sa tur­valli­nen rokote, min­un luot­ta­mani asiantun­ti­jat sanovat, että aikaisin­taan syksyl­lä 2021, jos sil­loinkaan. Min­un on vaikea uskoa, että nykyisen­laista lock down ‑poli­ti­ikkaa jatket­taisi­in syksyyn 2021 saak­ka. Se kaatuu sekä ihmis­ten kyl­lästymiseen että taloudel­liseen mahdottomuuteen.

Eet­ti­nen keskustelu tästä asi­as­ta on jok­seenkin mah­do­ton­ta. Yleinen mielipi­de tuomit­see kaik­ki, jot­ka yrit­tävät yhtään opti­moi­da tilan­net­ta talouden ja ter­vey­den välil­lä. Ter­veys ensin tarkoit­taa täl­lä kielel­lä, ettei talout­ta saa julkises­ti ajatel­la. Sik­si sitä ajatel­laan ja tehdään päätök­siä julk­isu­udelta suo­jas­sa. Jot­ka kuvit­tel­e­vat, että ter­veys ohit­taa aina taloude,n eivät tunne lainkaan tilan­net­ta bud­jet­ti­ra­joi­tusten alaises­sa ter­vey­den­huol­los­sa. Ihmiselämää ei puo­lus­te­ta mihin hin­taan hyvän­sä sen enem­pää ter­vey­den­huol­los­sa kuin tieli­iken­teessä. Kun toim­i­taan bud­jet­ti­ra­joituk­sen alaise­na – niin kun toim­i­taan aina – kan­nat­taa opti­moi­da. Ilman opti­moin­tia kuolee lop­ul­ta paljon enem­män ihmisiä, kos­ka rahat haaskau­tu­vat hyvin kalli­isi­in ja jok­seenkin hyödyt­tömi­in toimi­in sen sijaan, että käytet­täisi­in edullisia ja vaikuttavia.

Nuoret ja ter­veet kyllästyvät

Suo­ma­laiset ovat nou­dat­ta­neet eristäy­tymis­poli­ti­ikkaa yllät­tävän hyvin, minkä seu­rauk­se­na epi­demia on kään­net­ty säästöliekille Helsin­gin seu­tua luku­un otta­mat­ta, jos­sa se vielä lev­iää hitaasti. Min­un on vaikea uskoa, että tämä hyvä käyt­täy­tymi­nen jatkuisi syksyyn 2021. Jopa riskiryh­mi­in kuu­lu­vien kuulee sanovan, että jos tämä vielä pitkään jatkuu, hän ottaa mielu­um­min tar­tun­nan kuin vankeuden.

Uskon, että nuoret ja ter­veet yksinker­tais­es­ti kyl­lästyvät. Kyl­lästymistä edesaut­taa sen tajuami­nen, että tau­ti on useim­mille heistä jok­seenkin vaara­ton. Vira­nomais­päätöksin voidaan kokoon­tu­miset julk­i­sis­sa tilois­sa kieltää, mut­ta kotei­hin valvon­ta tuskin yltää. Kun ote kir­poaa, epi­demi­an lev­iämi­nen nopeutuu.

Sak­sas­sa ja Yhdys­val­lois­sa jär­jestetään peräti koron­abileitä tar­tun­nan saamisek­si ja taudin sairas­tamisek­si pois alta. Kun­ni­avier­aana on joku koron­aan sairas­tunut. Tähän on pakko huo­maut­taa, että vaik­ka korona on tuhat ker­taa vaar­al­lisem­pi 80 vuot­ta täyt­täneelle kuin kolmikymp­piselle, ei se ole kolmekymp­pisillekään täysin vaara­ton. Siihen, että syn­tyykö näin immu­ni­teet­ti, palaan myöhem­min tässä kirjoituksessa.

Jonkin arvion mukaan nykyiset rajoi­tus­toimet mak­sa­vat viisi mil­jar­dia euroa kuukaudessa, joten syksyyn 2021 men­nessä laskua ker­ty­isi 90 mrd. euroa. Ver­tailun vuok­si mainit­takoon, että koko ter­vey­den­huolto mak­saa 20 mrd €, val­tion ja kun­tien per­im­ien eri­lais­ten tulovero­jen tuot­to on 30 mrd € vuodessa.

Menetet­ty sukupolvi?

Aika kevyesti ollaan uhraa­mas­sa nuoret sukupol­vet. Koulu­jen etäopetuk­ses­sa pär­jäävät hyväo­sais­ten per­hei­den lapset. Syr­jäy­tymi­nen lisään­tyy. Työt­tömyy­den nousem­i­nen pitkälti yli puolen miljoo­nan tietää sitä, että nuorten on vaikea päästä työelämään. Yhdek­sänkym­men­tälu­vun laman aikana työelämään pyrki­neet pää­sisät sisään hitaasti ja hei­dän urake­hi­tyk­sen­sä jäi pysyvästi huonom­mak­si kuin edel­lis­ten tai seu­raavien kohort­tien. Pelisään­tö­jen muut­ta­mi­nen korkeak­oulu­jen sisääno­to­ssa on törkeä oikeusturvaloukkaus.

Ruot­sis­sa kuolee enem­män ihmisiä kuin Suomessa 

Näyt­täisi siltä, että epi­demia saavut­taa Tukhol­man seudul­la huip­pun­sa ennen juhan­nus­ta ja alkaa sen jäl­keen hiipua pois. Muual­la Ruot­sis­sa epi­demi­an huip­pu tulee myöhem­min. Meil­lä se jatkuisi täl­lä vauhdil­la pitkälle ensi vuo­teen. Kir­joitin aikaisem­min, että lop­ul­ta voi käy­dä niin, että Suomes­sa kuolee suh­teessa yhtä paljon ihmisiä kuin Ruot­sis­sa, mut­ta hitaam­min ja mei­dän taloutemme menee aivan päreik­si. Nyt tiedämme enem­män. Kyl­lä Ruot­sis­sa kuolonuhrien­määrä Ruot­sis­sa tulee ole­maan suurem­pi, kos­ka tau­tia on opit­tu hoita­maan parem­min. Monia Ruot­sis­sa jo kuollei­ta olisi nyt saatu pelaste­tuk­si. [Sanon­taa täsmennetty]

Nyt tiedämme esimerkik­si, että veren hyy­tymi­nen on suuri ris­ki ja sik­si sitä lääk­itään. Mon­ta Ruot­sis­sa kuol­lut­ta osat­taisi­in nyt pelastaa.

Yhdek­sänkymme­nen mil­jardin mene­tys tarkoit­taa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan täy­del­listä tuhoa. Koh­ta olemme tilanteessa, jos­sa emme puhu oppivelvol­lisu­u­den piden­tämis­es­tä vaan sen lyhentämisestä.

Puoli­toista vuot­ta lock dow­n­ia rau­nioit­taisi tämän maan täydellisesti.

Turhat rajoituk­set pois

Nykyiset rajoituk­set mak­sa­vat viisi mil­jar­dia kuus­sa, mut­ta onnek­si niiden ei tarvitse mak­saa niin paljon. Maalisku­us­sa eri­laisia rajoituk­sia joudut­ti­in tekemään ilman tutkit­tua tietoa niiden vaiku­tuk­sista, kos­ka tutkit­tua tietoa ei ollut. Oli myös pop­ulisti­nen paine tehdä näyt­täviä eli mah­dol­lisim­man kalli­ita toimia, jot­ta osoitet­taisi­in, että ollaan tosis­saan. Moni uskoo, että mitä pahem­man makuinen lääke, sitä tehokkaampi se on.

Nyt on enem­män tietoa ja sik­si on mah­dol­lista purkaa kus­tan­nuste­hot­to­mia rajoituk­sia – niitä, joiden hin­ta on suuri ja hyödyt vähäisiä.

Koulut auki heti

Oli loogista sulkea koulut, kos­ka influ­enssaepi­demiois­sa koulut ovat varuskun­tien ohel­la varsi­naisia epi­demi­amoot­tor­e­i­ta. Tämä tau­ti ei kuitenkaan näytä tart­tuvan lap­si­in kovinkaan herkästi ja jos tart­tuukin, tau­ti on todel­la lievä ja mikä tärkein­tä, lapset eivät tar­tu­ta sitä eteen­päin mitenkään tehokkaasti. Tämän suun­taista näyt­töä tulee kaikkial­ta. Sitä, mik­si tau­ti ei tar­tu lap­si­in ei oikein tiede­tä. Seli­tyk­sek­si on annet­tu toisaal­ta se, että lap­sil­ta puut­tuvat keuhkoista ne resep­torit, joi­hin virus tart­tuu ja toisaal­ta kouluis­sa vuosit­tain riehu­vat vähäisem­mät nuhaku­umet­ta aiheut­ta­vat koron­aepi­demi­at, jot­ka ovat ehkä koulut­ta­neet immuu­ni­jär­jestelmän tor­ju­maan kaikkia koron­aviruk­sia. Mik­si korona ei tar­tu, ei ole olen­naista, vaan olen­naista on, ettei tar­tu ja eri­tyis­es­ti, että ei lev­iä.

OAJ on esit­tänyt, että vaik­ka korona on vaara­ton lap­sille, se voi olla vaar­alli­nen opet­ta­jille. Sik­si koulut on pidet­tävä sul­jet­tuina – jos OAJ on loogi­nen, se vaatii koulu­ja pidet­täväk­si sul­jet­tuina puoli­toista vuot­ta. Todet­takoon, että OAJ:n sol­i­daarisu­us ei ulo­tu kau­pan kas­soi­hin, jot­ka kohtaa­vat työssään paljon enem­män ihmisiä.

Koulut pitäisi ava­ta vapun jäl­keen eikä vas­ta 13. toukokuuta.

Korkeak­oulu­jen pääsykokeet

En pysty mitenkään ymmärtämään, ettei korkeak­oulu­jen pääsykokei­ta jär­jestet­täisi. Pääsykokeisi­in osal­lis­tu­jat eivät ikän­sä puoles­ta kuu­lu varsi­naiseen riskiryh­mään. Lisää tietysti epi­demi­an lev­iämisen vaaraa, jos sato­ja koke­lai­ta istuu samas­sa tilas­sa vieri vier­essä. Vapai­ta luen­tos­ale­ja on kuitenkin run­saasti. Kaikille viiden metrin vähim­mäisetäisyys. Vähän tarvi­taan enem­män valvo­jia eikä muu­ta. Hal­li­tuk­sen on vain tehtävä kymme­nen hen­gen kokoon­tu­mis­ra­jaan poikkeus.

Tämä on iso oikeusturvakysymys.

Kir­jas­to­jen lainaus

Aika mon­elta on lukem­i­nen lop­pu. En ymmär­rä, mik­si kir­jas­toista ei saa laina­ta kir­jo­ja, jos niitä saa kuitenkin ostaa kir­jakaupoista. Kuvit­teleeko joku, että virus lev­iää kir­jo­jen kaut­ta? Ovelle vahti niin, että sisälle pääsee vain kohtu­ulli­nen määrä asi­akkai­ta kerralla.

Ulkon­ali­ikku­miskiel­to

Lehti­ti­eto­jen mukaan hal­li­tus suun­nit­teli maalisku­us­sa myös ulkon­ali­ikku­miskiel­toa muiden maid­en tavoin, mut­ta luopui siitä. Käytän­tö on osoit­tanut, että päätös oli oikea. Olen­naista on, ettei men­nä sisään muualle kuin omaan asun­toon. Voi olla, että ulkon­ali­ikku­miskiel­to on ollut turha muual­lakin. Tosin muual­la kat­uelämä on vilkkaampaa.

Ruokar­avin­to­lat

Ymmär­rän, että baarien auki­o­lo on kiel­let­ty ja senkin, että buf­fet-rav­in­toloi­ta on syytä kart­taa, mut­ta voisiko joku virolo­gi ker­toa, mitä tapah­tu­isi, jos avaisimme ruokar­avin­to­lat, jois­sa on pöyti­in­tar­joilu. Pöytiä pitäisi ehkä olla aiem­paa vähemmän.

Kän­nykkäpo­h­jainen jäljitys

Paljon on pan­tu toivoa siihen, että rajoituk­sia voitaisi­in purkaa huo­mat­tavasti, jos vas­taavasti otet­taisi­in käyt­töön kän­nykkäsovel­lu­tus, joka panisi muis­ti­in kei­den kaikkien kanssa on ollut tekemi­sis­sä viimeisen viikon aikana. Jos tau­ti puhkeaa, voidaan jäljit­tää kaik­ki kon­tak­tit sekä suun­na­ta karan­teen­it ja testit heille. Suo­mi ei ole Etelä-Korea. Meil­lä tämä sovel­lus ei jäljit­täisi, mis­sä olet liikkunut eikä tämä sovel­lus olisi pakolli­nen. Vapaae­htoise­na se tietysti pal­jas­taa vain osan kon­tak­teista, jol­loin teho on olen­nais­es­ti vähäisempi.

Tätä voisi kuitenkin kokeilla.

Hoivakodit

Ruot­sis­sa on kuol­lut noin 700 van­hus­ta hoivakodeis­sa. Meil­lä omais­ten vierailut on kiel­let­ty. Tämä on kuolemien tor­jun­nan kannal­ta jok­seenkin vält­tämätön­tä. Jos virus pääsee hoivakoti­in, arvi­ol­ta joka kol­mas asukas kuolee. Tämä rajoi­tus voidaan pois­taa aivan viimeisenä, vas­ta kun koko epi­demia on loppunut.

Asial­la on kuitenkin toinenkin puoli. Hoivakodeis­sa ollaan yleen­sä elämän kak­si viimeistä vuot­ta. Jos sulku kestää puoli­toista vuot­ta, enem­mistö nyky­i­sistä asukkaista tulee kuole­maan van­hu­u­teen tapaa­mat­ta läheisiään enää ker­taakaan. Monil­la on elvy­tyskiel­to osoituk­se­na siitä, etteivät he halua kuole­mansa venyt­tämistä. Joku voisi ajatel­la, että on inhimil­lisem­pää hyväksyä omais­ten tapaamisi­in liit­tyvä ris­ki mielu­um­min kuin jäädä hylä­tyk­si kokon­aan yksin.

Inno­vati­ivisia ratkaisu­ja tapaamis­ten jär­jestämiseen var­maan on. Helsinkiläi­nen hoivakoti on tuonut pihalle tapaamiskon­tin, jos­sa omaista voi nähdä luukun takaa – siis vähän niin kuin vankiloissa.

Entä jos ei tule immuniteettia?

On varoitet­tu, että taudin sairas­t­a­mi­nen ei suo­jaa uudelta tar­tunnal­ta. Tämä voisi johtua kahdes­ta syys­tä. Joko jostain syys­tä taudin vas­ta-aineet katoa­vat kehos­ta nopeasti tai sit­ten tau­ti tulee muun­tuneena takaisin ja läpäisee immuunipuolustuksen.

Pait­si että ihmiske­ho on nerokas kehit­tämään vas­ta-ainei­ta kaiken­laisi­in viruk­si­in ja bak­teerei­hin. Myös virus voi kehit­tää keino­ja vas­ta-ainei­ta vas­taan. Tämän vuok­si taval­liset nuhaku­umet­ta aiheut­ta­vat koron­aviruk­set kiertävät kouluis­sa jatku­vasti aina vähän toisen­laisek­si muun­tuneena. Toisaal­ta ne tuot­ta­vat aika lievän taudin, kos­ka vas­ta-ainet­ta ei tarvitse muun­taa kovin toisenlaiseksi.

Jos Cov-19 viruk­seen ei syn­ny immu­ni­teet­tia tau­tia sairas­ta­mal­la, ei siihen sil­loin tep­si rokotekaan. Jos näin käy, edessämme on aivan toisen­lainen tule­vaisu­us, jos­sa koko nykyi­nen elämän­muo­to on vaarassa.

En ajatel­lut analysoi­da tätä kauhuske­naar­i­o­ta sen enempää.

LISÄYS 2.5.2020: Tämä immu­ni­teet­tia koske­va koh­ta on herät­tänyt kum­mas­tus­ta, joten täs­men­nän. Rokote perus­tuu siihen, että puo­lus­tus­mekanis­mia hämätään tuot­ta­maan vas­ta-ainei­ta tau­tia vas­taan. Käytetään esimerkik­si heiken­net­tyjä bak­teere­ja elinkelpois­t­en bak­tee­rien sijas­ta tai viruk­sen pim­n­ta­ma­te­ri­aalia. Se tuot­taa saman­laisen vas­ta-ainereka­ton kuin itse viruskin. Jos virus ei tuo­ta vas­ta-ainei­ta, ei roko­tuskaan onnis­tu (eika täud­ista parane) tai jos virus muun­tuu niin vikkelästi, ettei ker­ran sairastet­tu tau­ti tuo­ta kuin lyhy­taikaisen immu­ni­teetin, rokote tuot­taa yhtä lyhy­taikaisen vas­tus­tuskyvyn. Pidän tätä mah­dol­lisu­ut­ta täysin teo­reet­tise­na. Pelkään sitä yhtä vähän kuin mete­ori­itin putoamista päähän.

 

Mitä tehdään kuukauden kuluttua?

Olen tot­tunut siihen, että ennen päätöstä käy­dään vilkas ja avoin keskustelu, mut­ta kun päätös on tehty, eletään sen mukaan. Suo­mi on nyt päätet­ty sulkea kuukaudek­si ja sen kanssa eletään. Nyt on aika keskustel­la siitä, mitä tehdään kuukau­den kuluttua?

Jatkan tästä asi­as­ta keskustelua täl­lä blogilla, mut­ta en linkitä enää kir­joituk­sia Face­booki­in enkä Twit­teri­in, kos­ka kum­mankaan keskuste­lu­ta­pa ei oikein sovi aiheeseen.

Helsin­gin Sanomat julka­isi tänään simu­loin­ti­mallin, jon­ka käyt­täjä pää­tyy vuoren var­masti suosit­ta­maan tiukkaan taudin eristämis­poli­ti­ikkaa, itse asi­as­sa tiukem­paa kuin tämän­hetki­nen. Sitä tuo simu­loin­ti­malli ei ker­tonut, että siinä oletet­ti­in yhteiskun­nan sulkemisen jatku­vat läh­es lop­ut­tomi­in. Käytän­nössä kuitenkin vain siihen asti, että tau­ti­in saadaan kehite­tyk­si tur­valli­nen ja tes­tat­tu rokote. Yleinen arvio on, että tämä veisi puoli­toista vuot­ta. Koulut siis pitäisi pitää sul­jet­tuna vielä seu­raavakin luku­vu­osi ja van­huk­set kotiarestis­sa syksyyn 2021.

Tämä ei ole ihan pieni ongel­ma. Aika moni myös van­hus kuolisi apa­ti­aan ja liikun­nan puut­teeseen. Van­hus­ten luona ei saisi edes vierail­la. Koko talous olisi sen jäl­keen kuin sodan runtelema.

Täy­del­lisen pysäy­tyk­sen kanssa kil­pail­e­va vai­h­toe­hto on riskiryh­mien, lähin­nä van­hus­ten täy­delli­nen eristämi­nen kuten nytkin, mut­ta muut eläi­sivät kuten ennen. Tämän mallin mukaan olisi jopa toiv­ot­tavaa, että mah­dol­lisim­man moni sairas­tu­isi pian, jot­ta epi­demia menisi ohi ja van­huk­set pää­si­sivät taas ulos asun­nois­taan. Kut­su­taan tätä mallia lau­maim­mu­ni­teet­ti­mallik­si. Sen idea perus­tuu siihen, että kun riit­tävän suuri osa väestöstä on taudin sairas­tanut ja tul­lut sille vas­tus­tuskykyisek­si, taudin eten­e­m­i­nen pysähtyy.

Bri­tann­ian ja Hol­lan­nin hal­li­tuk­set val­it­si­vat ensin tämän strate­gian, mut­ta luopui­v­at sitä, kos­ka sen osoitet­ti­in johta­van ter­vey­den­huolto­jär­jestelmän raskaaseen ylikuor­mit­tumiseen ja kohtu­ut­toman suureen kuollei­den määrään.

Malli toimisi, jos riskiryh­mät osat­taisi­in määritel­lä täs­mälleen oikein. Pelkkä mekaa­ni­nen ikä on sinne päin, mut­ta aivan liian moni riskiryh­mään tosi­asi­as­sa kuu­lu­va jäisi sen perus­teel­la karan­teenin ulkopuolelle.

Pidän epäre­al­is­tise­na, että Suo­mi voitaisi­in pitää sul­jet­tuna puoli­toista vuot­ta. Nyt päätet­ty kuukau­den pysähdys on tarpeen tiedon saamisek­si ja epi­demi­an parem­mak­si ymmärtämisek­si, mut­ta tätä yhteiskun­nan totaalipysäy­tys­tä voidaan jatkaa korkein­taan toinen kuukausi. Kyl­lä koulut on saata­va kesälomien jäl­keen avatuiksi.

Tänä aikana pitäisi kerätä paljon lisää tietoa siitä, mille ryh­mille epi­demia on vaar­alli­nen ja mille vaara­ton. Jos emme saa selvite­tyk­si, ketkä kuu­lu­vat riskiryh­mi­in, pitäisi ainakin selvit­tää, ketkä eivät kuu­lu. Se jo tiede­tään, että alle mur­rosikäiset lapset eivät kuu­lu, ellei heil­lä ole jokin vaka­va sairaus.

Tätä tietoa kuumeis­es­ti kerätään ympäri maail­maa. Emme tiedä mil­loin tulee valmista, mut­ta toiv­ot­tavasti pian.

Riskitek­i­jöistä tiede­tään jo nyt enem­män kuin viikko sit­ten. Han­kalam­mak­si asia on men­nyt sikäli, että vaik­ka nuoret aikuiset eivät tau­ti­in juuri kuole, heitä on teho­hoitoon joutuneis­sa luul­tua enem­män. Tähän se lau­maim­mu­ni­teet­ti­malli kaatui.

Ikä ja mies­sukupuoli pysyvät riskitek­i­jöinä. Dia­betek­sen osalta arvio on muut­tunut. Se on sitä pahempi asia, mitä pidem­pään sitä on sairas­tanut. Min­un kor­vaani tämä kuu­lostaa siltä, että dia­betes ei ole vaar­alli­nen vaan ne vau­ri­ot, joi­ta se on sisäe­limille aiheut­tanut, mut­ta en ole lääkäri.

Tupakoin­ti on tietysti vaarak­si mut­ta myös voimakas yli­paino. (Yhdys­val­lois­sa taitaa tul­la pahaa jälkeä.) Entä ast­ma, veren­paine ja sepelvaltimotauti?

THL:n pääjo­hta­jan mukaan todel­liset tar­tun­tamäärät ovat Suomes­sa 20 – 30 ker­taa toden­net­tu­ja suurem­mat. Siis jotain kuu­den ja kymme­nen tuhan­nen välil­lä. Se tarkoit­taa, että meil­lä on pian tuhan­sia ihmisiä, jot­ka ovat käyneet taudin läpi ja ovat mitä toden­näköisem­min sille vas­tus­tuskyky­isiä. Hei­dän osaltaan yhteiskun­nan luk­i­tusti­lanne voitaisi­in purkaa. He oli­si­vat myös hyviä työsken­telemään riski­am­mateis­sa, esimerkik­si asi­akas­palvelus­sa. Saisi­vat myös vierail­la kotei­hin­sa sul­jet­tu­jen van­hus­ten luona.

Ongel­ma on vain se, että taudin läpi käyneet eivät tiedä, ovatko sairas­ta­neet koro­nan tai jonkin muun flun­ssan. Olisi tämänkin takia todel­la toiv­ot­tavaa, että hal­pa testi kehitet­täisi­in pian. MIT:ssa sel­l­ainen on jo myyn­tilu­paa vaille valmis. Tämä tek­sti kuulem­ma ei pal­jas­ta tau­tia ennen, kun oireet ovat puh­jen­neet, mut­ta tähän tarkoituk­seen se riit­täisi. Tosin osa ei saa mitään oireita.

Jokin tapa käyn­nistää yhteiskun­ta uud­estaan on olta­va. Ei voi­da odot­taa puolta­toista vuot­ta. Taudin läpikäynei­den vapaut­ta­mi­nen kaik­ista rajoituk­sista voisi olla yksi tapa.

Yksi peri­aat­teelli­nen kysymys. Ikäih­miset näyt­tävät laa­join joukoin rikko­van heille asetet­tua määräys­tä pysyä kotona. Ran­skas­sa poli­isi valvoo ulkon­ali­ikku­miskiel­toa. Pitäisikö van­hus­ten suh­teen ottaa kovem­mat keinot käyt­töön vai tode­ta, että oma­pa on asiansa. Omaa henkeään­hän he vain vaaran­ta­vat, eivät muiden kuin sitä kaut­ta, että voivat ylikuor­mit­taa sairaalat.