Oden vaaliohjelma (11) Yksityiset palvelut

Olen vaa­li­ko­neis­sa vas­tan­nut ole­va­ni osit­tain samaa miel­tä sii­tä, että sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­ja tulee ulkois­taa enem­män yksi­tyis­ten tuot­ta­mik­si. Täs­sä poik­ke­sin jon­kin ver­ran puo­lu­ee­ni muis­ta ehdok­kai­ta. Täl­löin tar­koi­tin sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­ja, en esi­mer­kik­si peruskoulua.

Asia on moni­mut­kai­nen ja sik­si tär­keä. Yri­tän ava­ta sitä lyhyes­ti. Jat­ka luke­mis­ta “Oden vaa­lioh­jel­ma (11) Yksi­tyi­set palvelut”

Mihin tarvitsemme maakuntaveroa?

Kuvi­tel­kaam­me, että hyvin­voin­tia­lu­eel­la kek­si­tään, että mei­dän asuk­kail­le­pa tar­jo­taan muka­va mut­ta aika kal­lis lisä­pal­ve­lu, jot­ta meil­lä oli­si kivaa ja päät­tä­jät suo­sit­tu­ja. Tar­kas­tel­kaam­me kah­ta jär­jes­tel­mää, kaa­vail­tua man­ku­mi­seen perus­tu­vaa rahoi­tus­jär­jes­tel­mää ja maa­kun­ta­ve­roon perus­tu­vaa rahoitusta.

  • Man­ku­mis­jär­jes­tel­mä. Syk­syä koh­den men­täes­sä on sel­vää, että rahat lop­pu­vat. Sii­tä vain kir­je val­tio­val­lal­le, että tilan­ne 0n kur­ja ja jou­dum­me sul­ke­maan syn­nys­tys­sai­raa­lat lop­pu­vuo­dek­si ja mää­rää­mään syn­nyt­tä­jät koti­syn­ny­tyk­seen, ellem­me saa lisää rahaa. Lisää rahaa tulee tie­tys­ti, kos­ka kuo­le­via äite­jä ja lap­sia val­tio ei voi ottaa vas­tuul­leen. Päät­tä­jät voi­vat elvis­tel­lä, että saa­tiin­pa tän­ne meil­le yli­mää­räis­tä val­tion rahaa ja kal­lis lisä­pal­ve­lu asuk­kail­lem­me.  Kan­sa hur­raa! Ensi vuon­na kek­si­tään jokin toi­nen rahareikä.

Jat­ka luke­mis­ta “Mihin tar­vit­sem­me maakuntaveroa?”

Laatupainotettujen elinvuosien arvo

Jos olet sitä miel­tä, että eet­ti­set valin­nat kuu­lu­vat tun­ne-elä­män pii­riin eikä nii­tä sik­si pidä pun­ta­roi­da logii­kan sään­tö­jen tai mate­ma­tii­kan kei­noin, sinun ei kan­na­ta pahoit­taa miel­tä­si luke­mal­la pidemmälle.

Hel­sin­gin sano­mis­sa oli tänään pit­kä artik­ke­li sii­tä, että Paul Lill­ran­kin mukaan tor­jum­me Cov-19 ‑kuo­le­mia aivan suh­teet­to­mil­la talou­del­li­sil­la uhrauk­sil­la. Täs­tä samas­ta asias­ta minä­kin olen kir­joit­ta­nut (Koro­na­po­li­tii­kan kus­tan­nus­te­hok­kuus).

Lill­rank käyt­tää samaa esi­merk­kiä kuin minä­kin sii­tä, että emme muu­al­la yhteis­kun­nas­sa tor­ju kuo­le­mia hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Pää­si­sim­me eroon jok­seen­kin kai­kis­ta lii­ken­ne­kuo­le­mis­ta mää­rää­mäl­lä koko maa­han kat­to­no­peu­den 30 km/h, mut­ta emme näin tee. Uhraam­me siis tie­toi­ses­ti 200 ihmis­hen­keä joka vuosi.

Mut­ta onko laa­tu­pai­no­tet­tu elin­vuo­si oikea tapa mita­ta asi­aa, vai onko kaik­kien kuo­le­mien, nuor­ten ja van­ho­jen, ter­vei­den ja sai­rai­den, kuo­le­man vält­tä­mi­nen yhtä arvo­kas asia?

Nuo­ren ja van­han kuolema

Jokai­nen kuo­le­ma tar­koit­taa vain kuo­le­man aikais­tu­mis­ta, kos­ka mikään ei ole niin var­maa kuin se, että me kaik­ki kuo­lem­me jos­kus. Jos kuo­le­maa aikais­tuu, onko siis sama­nar­vois­ta, aikais­tuu­ko se pal­jon vai vähän? Jos sai­sit päät­tää, kuo­lee­ko lap­se­si 20-vuo­ti­aa­na vai 75 vuo­ti­aa­na, onko se sinus­ta sama, jos hän kui­ten­kin kuo­lee ennen­ai­kai­ses­ti, siis ennen kuin kuo­lee ”van­huu­teen”?

Pää­dym­me todel­la kum­mal­li­siin joh­to­pää­tök­siin, jos ole­tam­me, että on saman teke­vää, min­kä ikäi­se­nä ihmi­nen kuo­lee, jos hän kui­ten­kin jos­kus kuolee.

Kyl­lä auton alle kuo­le­mi­nen 95-vuo­ti­aa­na on pie­nem­pi mene­tys kuin auton alle kuo­le­mi­nen 18-vuotiaana.

Elä­mä ter­vee­nä tai sairaana

Onko elä­mä ter­vee­nä arvok­kaam­pi asia kuin elä­mä sairaana?

Ajat­te­le taas omal­ta koh­dal­ta­si. Saat 70-vuo­ti­aa­na tau­din, joka on paran­net­ta­vis­sa 10 000€ mak­sa­val­la operaatiolla.(lonkkaleikkaus nyt esi­mer­kik­si)  Paran­ta­mat­to­ma­na se ei sinua tapa, mut­ta kaa­taa sinut lop­puiäk­se­si sän­kyyn. Kan­nat­taa­ko sitä paran­taa vai oli­si­ko se ter­vey­den­huol­lon rahan haas­kaa­mis­ta, kos­ka elä­mä ter­vee­nä ja sai­raa­na on samanarvoista?

Suu­ri osa ter­vey­den­huol­los­ta aut­taa ihmi­siä vai­vois­sa, jot­ka eivät tapa, mut­ta teke­vät elä­mäs­tä ikä­vää. Onko tämä kaik­ki siis turhaa?

Koko ter­vey­den­huol­to pitää arvioi­da uudes­taan, jos elä­mä sai­raa­na ja ter­vee­nä on samanarvoista.

Minä aina­kin toi­von, että voin elää jäl­jel­lä ole­vat vuo­te­ni reip­paa­na ja ter­vee­nä. Uskon kuu­lu­va­ni täs­sä asias­sa enemmistöön.

Minä koro­na kuo­le­man vält­tä­mi­nen maksaa?

Lill­rank las­kee koro­na­po­li­tii­kan kus­tan­nuk­set vähän samal­la taval­la kuin minä yllä mai­ni­tus­sa pos­tauk­ses­sa­ni. Minä las­kin sen BKT:n las­ku­na, ja Lill­rank val­tion vel­kaan­tu­mi­se­na. Sik­si minä sain vie­lä isom­man hin­nan kuin Lill­rank, kos­ka val­tion ohel­la täs­sä köyh­ty­vät kun­nat, yri­tyk­set ja ennen kaik­kea yksi­tyi­set kansalaiset.

Se on kui­ten­kin vää­rin las­ket­tu. Tämä minun täy­tyy nyt myön­tää. Vaik­ka emme oli­si teh­neet mitään rajoi­tuk­sia, talou­del­li­sel­ta iskul­ta emme oli­si vält­ty­neet. Ei Suo­men hal­li­tus ole kiel­tä­nyt Turun telak­kaa raken­ta­mas­ta lois­to­ris­tei­li­jöi­tä, mut­ta sil­ti piti 400 hen­keä irti­sa­noa (eikä se sii­hen lopu). Kukaan ei ole kiel­tä­nyt käy­mäs­tä ostok­sil­la Stoc­kal­la, mut­ta niin vain on tava­ra­ta­lo tyhjä.

Maanantaimietteitä koronasta

Tun­nus­tan kuu­lu­va­ni nii­den inho­rea­lis­tien jouk­koon, jot­ka usko­vat koro­nae­pi­de­mian päät­ty­vän vas­ta lau­ma­suo­jaan, joka voi­daan saa­vut­taa joko tar­tun­nan tai rokot­teen kaut­ta. Se, että virus voi­tai­siin tukah­dut­taa hen­gil­tä, ei mah­du minun käsi­tyk­see­ni viruk­sis­ta. Yhdes­sä viruk­ses­sa on mil­joo­nan viruk­sen alku. Kun tukah­dut­ta­mis­toi­met pois­te­taan, epi­de­mia ryöp­säh­tää uudes­taan, jos vas­tus­tus­ky­vyt­tö­miä ihmi­siä on ympärillä.

Tie­dän, että jot­kut pahek­su­vat täl­lais­ta mie­li­pi­det­tä, kos­ka halua­vat toi­voa muu­ta. Ei kui­ten­kaan pidä vali­ta käsi­tys­tään epi­de­mian ete­ne­mis­mal­lis­ta sen perus­teel­la, mikä tuot­taa muka­vim­man lopputuloksen.

Tar­tun­to­jen kaut­ta syn­ty­vä lau­ma­suo­ja edel­lyt­tää, että noin 60 % väes­tös­tä saa tar­tun­nan. Se ei tar­koi­ta, että 60 % väes­tös­tä kan­san­kie­lel­lä sanot­tu­na ”sai­ras­tuu” tau­tiin, jos sai­ras­tu­mi­sel­la tar­koi­te­taan kor­ke­aa kuu­met­ta ja kah­den vii­kon vuo­de­le­poa. Ilmei­ses­ti enem­mis­tö ihmi­sis­tä ”sai­ras­taa” tau­din oireet­to­ma­na itse sitä lain­kaan huo­maa­mat­ta tai hyvin vähä­oi­rei­se­na. Ennen sanot­tiin, että tau­ti ei kaik­kiin tar­tu. Lau­ma­suo­jan kan­nal­ta oiree­ton sai­ras­ta­mi­nen on sama­nar­vois­ta kuin vai­keat tau­din muo­dot. Var­si­nai­sia sai­ras­tu­nei­ta tar­vi­taan ehkä vii­si pro­sent­tia, ehkä jopa vähemmän.

Kysy­myk­seen mil­loin kau­pan hyl­lyil­tä on ostet­ta­vis­sa tur­val­li­nen roko­te, minun luot­ta­ma­ni asian­tun­ti­jat sano­vat, että aikai­sin­taan syk­syl­lä 2021, jos sil­loin­kaan. Minun on vai­kea uskoa, että nykyi­sen­lais­ta lock down ‑poli­tiik­kaa jat­ket­tai­siin syk­syyn 2021 saak­ka. Se kaa­tuu sekä ihmis­ten kyl­läs­ty­mi­seen että talou­del­li­seen mahdottomuuteen.

Eet­ti­nen kes­kus­te­lu täs­tä asias­ta on jok­seen­kin mah­do­ton­ta. Ylei­nen mie­li­pi­de tuo­mit­see kaik­ki, jot­ka yrit­tä­vät yhtään opti­moi­da tilan­net­ta talou­den ja ter­vey­den välil­lä. Ter­veys ensin tar­koit­taa täl­lä kie­lel­lä, ettei talout­ta saa jul­ki­ses­ti aja­tel­la. Sik­si sitä aja­tel­laan ja teh­dään pää­tök­siä jul­ki­suu­del­ta suo­jas­sa. Jot­ka kuvit­te­le­vat, että ter­veys ohit­taa aina taloude,n eivät tun­ne lain­kaan tilan­net­ta bud­jet­ti­ra­joi­tus­ten alai­ses­sa ter­vey­den­huol­los­sa. Ihmi­se­lä­mää ei puo­lus­te­ta mihin hin­taan hyvän­sä sen enem­pää ter­vey­den­huol­los­sa kuin tie­lii­ken­tees­sä. Kun toi­mi­taan bud­jet­ti­ra­joi­tuk­sen alai­se­na – niin kun toi­mi­taan aina – kan­nat­taa opti­moi­da. Ilman opti­moin­tia kuo­lee lopul­ta pal­jon enem­män ihmi­siä, kos­ka rahat haas­kau­tu­vat hyvin kal­lii­siin ja jok­seen­kin hyö­dyt­tö­miin toi­miin sen sijaan, että käy­tet­täi­siin edul­li­sia ja vaikuttavia.

Nuo­ret ja ter­veet kyllästyvät

Suo­ma­lai­set ovat nou­dat­ta­neet eris­täy­ty­mis­po­li­tiik­kaa yllät­tä­vän hyvin, min­kä seu­rauk­se­na epi­de­mia on kään­net­ty sääs­tö­lie­kil­le Hel­sin­gin seu­tua lukuun otta­mat­ta, jos­sa se vie­lä levi­ää hitaas­ti. Minun on vai­kea uskoa, että tämä hyvä käyt­täy­ty­mi­nen jat­kui­si syk­syyn 2021. Jopa ris­ki­ryh­miin kuu­lu­vien kuu­lee sano­van, että jos tämä vie­lä pit­kään jat­kuu, hän ottaa mie­luum­min tar­tun­nan kuin vankeuden.

Uskon, että nuo­ret ja ter­veet yksin­ker­tai­ses­ti kyl­läs­ty­vät. Kyl­läs­ty­mis­tä ede­saut­taa sen tajua­mi­nen, että tau­ti on useim­mil­le heis­tä jok­seen­kin vaa­ra­ton. Viran­omais­pää­tök­sin voi­daan kokoon­tu­mi­set jul­ki­sis­sa tilois­sa kiel­tää, mut­ta kotei­hin val­von­ta tus­kin yltää. Kun ote kir­po­aa, epi­de­mian leviä­mi­nen nopeutuu.

Sak­sas­sa ja Yhdys­val­lois­sa jär­jes­te­tään perä­ti koro­na­bi­lei­tä tar­tun­nan saa­mi­sek­si ja tau­din sai­ras­ta­mi­sek­si pois alta. Kun­nia­vie­raa­na on joku koro­naan sai­ras­tu­nut. Tähän on pak­ko huo­maut­taa, että vaik­ka koro­na on tuhat ker­taa vaa­ral­li­sem­pi 80 vuot­ta täyt­tä­neel­le kuin kol­mi­kymp­pi­sel­le, ei se ole kol­me­kymp­pi­sil­le­kään täy­sin vaa­ra­ton. Sii­hen, että syn­tyy­kö näin immu­ni­teet­ti, palaan myö­hem­min täs­sä kirjoituksessa.

Jon­kin arvion mukaan nykyi­set rajoi­tus­toi­met mak­sa­vat vii­si mil­jar­dia euroa kuu­kau­des­sa, joten syk­syyn 2021 men­nes­sä las­kua ker­tyi­si 90 mrd. euroa. Ver­tai­lun vuok­si mai­nit­ta­koon, että koko ter­vey­den­huol­to mak­saa 20 mrd €, val­tion ja kun­tien peri­mien eri­lais­ten tulo­ve­ro­jen tuot­to on 30 mrd € vuodessa.

Mene­tet­ty sukupolvi?

Aika kevyes­ti ollaan uhraa­mas­sa nuo­ret suku­pol­vet. Kou­lu­jen etä­ope­tuk­ses­sa pär­jää­vät hyvä­osais­ten per­hei­den lap­set. Syr­jäy­ty­mi­nen lisään­tyy. Työt­tö­myy­den nouse­mi­nen pit­käl­ti yli puo­len mil­joo­nan tie­tää sitä, että nuor­ten on vai­kea pääs­tä työ­elä­mään. Yhdek­sän­kym­men­tä­lu­vun laman aika­na työ­elä­mään pyr­ki­neet pää­si­sät sisään hitaas­ti ja hei­dän ura­ke­hi­tyk­sen­sä jäi pysy­väs­ti huo­nom­mak­si kuin edel­lis­ten tai seu­raa­vien kohort­tien. Peli­sään­tö­jen muut­ta­mi­nen kor­kea­kou­lu­jen sisää­no­tos­sa on tör­keä oikeusturvaloukkaus.

Ruot­sis­sa kuo­lee enem­män ihmi­siä kuin Suomessa 

Näyt­täi­si sil­tä, että epi­de­mia saa­vut­taa Tuk­hol­man seu­dul­la huip­pun­sa ennen juhan­nus­ta ja alkaa sen jäl­keen hii­pua pois. Muu­al­la Ruot­sis­sa epi­de­mian huip­pu tulee myö­hem­min. Meil­lä se jat­kui­si täl­lä vauh­dil­la pit­käl­le ensi vuo­teen. Kir­joi­tin aikai­sem­min, että lopul­ta voi käy­dä niin, että Suo­mes­sa kuo­lee suh­tees­sa yhtä pal­jon ihmi­siä kuin Ruot­sis­sa, mut­ta hitaam­min ja mei­dän talou­tem­me menee aivan päreik­si. Nyt tie­däm­me enem­män. Kyl­lä Ruot­sis­sa kuo­lo­nuh­rien­mää­rä Ruot­sis­sa tulee ole­maan suu­rem­pi, kos­ka tau­tia on opit­tu hoi­ta­maan parem­min. Monia Ruot­sis­sa jo kuol­lei­ta oli­si nyt saa­tu pelas­te­tuk­si. [Sanon­taa täsmennetty]

Nyt tie­däm­me esi­mer­kik­si, että veren hyy­ty­mi­nen on suu­ri ris­ki ja sik­si sitä lää­ki­tään. Mon­ta Ruot­sis­sa kuol­lut­ta osat­tai­siin nyt pelastaa.

Yhdek­sän­kym­me­nen mil­jar­din mene­tys tar­koit­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan täy­del­lis­tä tuhoa. Koh­ta olem­me tilan­tees­sa, jos­sa emme puhu oppi­vel­vol­li­suu­den piden­tä­mi­ses­tä vaan sen lyhentämisestä.

Puo­li­tois­ta vuot­ta lock dow­nia rau­nioit­tai­si tämän maan täydellisesti.

Tur­hat rajoi­tuk­set pois

Nykyi­set rajoi­tuk­set mak­sa­vat vii­si mil­jar­dia kuus­sa, mut­ta onnek­si nii­den ei tar­vit­se mak­saa niin pal­jon. Maa­lis­kuus­sa eri­lai­sia rajoi­tuk­sia jou­dut­tiin teke­mään ilman tut­kit­tua tie­toa nii­den vai­ku­tuk­sis­ta, kos­ka tut­kit­tua tie­toa ei ollut. Oli myös popu­lis­ti­nen pai­ne teh­dä näyt­tä­viä eli mah­dol­li­sim­man kal­lii­ta toi­mia, jot­ta osoi­tet­tai­siin, että ollaan tosis­saan. Moni uskoo, että mitä pahem­man makui­nen lää­ke, sitä tehok­kaam­pi se on.

Nyt on enem­män tie­toa ja sik­si on mah­dol­lis­ta pur­kaa kus­tan­nus­te­hot­to­mia rajoi­tuk­sia – nii­tä, joi­den hin­ta on suu­ri ja hyö­dyt vähäisiä.

Kou­lut auki heti

Oli loo­gis­ta sul­kea kou­lut, kos­ka influens­sae­pi­de­miois­sa kou­lut ovat varus­kun­tien ohel­la var­si­nai­sia epi­de­mia­moot­to­rei­ta. Tämä tau­ti ei kui­ten­kaan näy­tä tart­tu­van lap­siin kovin­kaan her­käs­ti ja jos tart­tuu­kin, tau­ti on todel­la lie­vä ja mikä tär­kein­tä, lap­set eivät tar­tu­ta sitä eteen­päin miten­kään tehok­kaas­ti. Tämän suun­tais­ta näyt­töä tulee kaik­kial­ta. Sitä, mik­si tau­ti ei tar­tu lap­siin ei oikein tie­de­tä. Seli­tyk­sek­si on annet­tu toi­saal­ta se, että lap­sil­ta puut­tu­vat keuh­kois­ta ne resep­to­rit, joi­hin virus tart­tuu ja toi­saal­ta kou­luis­sa vuo­sit­tain rie­hu­vat vähäi­sem­mät nuha­kuu­met­ta aiheut­ta­vat koro­nae­pi­de­miat, jot­ka ovat ehkä kou­lut­ta­neet immuu­ni­jär­jes­tel­män tor­ju­maan kaik­kia koro­na­vi­ruk­sia. Mik­si koro­na ei tar­tu, ei ole olen­nais­ta, vaan olen­nais­ta on, ettei tar­tu ja eri­tyi­ses­ti, että ei leviä.

OAJ on esit­tä­nyt, että vaik­ka koro­na on vaa­ra­ton lap­sil­le, se voi olla vaa­ral­li­nen opet­ta­jil­le. Sik­si kou­lut on pidet­tä­vä sul­jet­tui­na – jos OAJ on loo­gi­nen, se vaa­tii kou­lu­ja pidet­tä­väk­si sul­jet­tui­na puo­li­tois­ta vuot­ta. Todet­ta­koon, että OAJ:n soli­daa­ri­suus ei ulo­tu kau­pan kas­soi­hin, jot­ka koh­taa­vat työs­sään pal­jon enem­män ihmisiä.

Kou­lut pitäi­si ava­ta vapun jäl­keen eikä vas­ta 13. toukokuuta.

Kor­kea­kou­lu­jen pääsykokeet

En pys­ty miten­kään ymmär­tä­mään, ettei kor­kea­kou­lu­jen pää­sy­ko­kei­ta jär­jes­tet­täi­si. Pää­sy­ko­kei­siin osal­lis­tu­jat eivät ikän­sä puo­les­ta kuu­lu var­si­nai­seen ris­ki­ryh­mään. Lisää tie­tys­ti epi­de­mian leviä­mi­sen vaa­raa, jos sato­ja koke­lai­ta istuu samas­sa tilas­sa vie­ri vie­res­sä. Vapai­ta luen­to­sa­le­ja on kui­ten­kin run­saas­ti. Kai­kil­le vii­den met­rin vähim­mäi­se­täi­syys. Vähän tar­vi­taan enem­män val­vo­jia eikä muu­ta. Hal­li­tuk­sen on vain teh­tä­vä kym­me­nen hen­gen kokoon­tu­mis­ra­jaan poikkeus.

Tämä on iso oikeusturvakysymys.

Kir­jas­to­jen lainaus

Aika monel­ta on luke­mi­nen lop­pu. En ymmär­rä, mik­si kir­jas­tois­ta ei saa lai­na­ta kir­jo­ja, jos nii­tä saa kui­ten­kin ostaa kir­ja­kau­pois­ta. Kuvit­te­lee­ko joku, että virus levi­ää kir­jo­jen kaut­ta? Ovel­le vah­ti niin, että sisäl­le pää­see vain koh­tuul­li­nen mää­rä asiak­kai­ta kerralla.

Ulko­na­liik­ku­mis­kiel­to

Leh­ti­tie­to­jen mukaan hal­li­tus suun­nit­te­li maa­lis­kuus­sa myös ulko­na­liik­ku­mis­kiel­toa mui­den mai­den tavoin, mut­ta luo­pui sii­tä. Käy­tän­tö on osoit­ta­nut, että pää­tös oli oikea. Olen­nais­ta on, ettei men­nä sisään muu­al­le kuin omaan asun­toon. Voi olla, että ulko­na­liik­ku­mis­kiel­to on ollut tur­ha muu­al­la­kin. Tosin muu­al­la katue­lä­mä on vilkkaampaa.

Ruo­ka­ra­vin­to­lat

Ymmär­rän, että baa­rien aukio­lo on kiel­let­ty ja sen­kin, että buf­fet-ravin­to­loi­ta on syy­tä kart­taa, mut­ta voi­si­ko joku viro­lo­gi ker­toa, mitä tapah­tui­si, jos avai­sim­me ruo­ka­ra­vin­to­lat, jois­sa on pöy­tiin­tar­joi­lu. Pöy­tiä pitäi­si ehkä olla aiem­paa vähemmän.

Kän­nyk­kä­poh­jai­nen jäljitys

Pal­jon on pan­tu toi­voa sii­hen, että rajoi­tuk­sia voi­tai­siin pur­kaa huo­mat­ta­vas­ti, jos vas­taa­vas­ti otet­tai­siin käyt­töön kän­nyk­kä­so­vel­lu­tus, joka pani­si muis­tiin kei­den kaik­kien kans­sa on ollut teke­mi­sis­sä vii­mei­sen vii­kon aika­na. Jos tau­ti puh­ke­aa, voi­daan jäl­jit­tää kaik­ki kon­tak­tit sekä suun­na­ta karan­tee­nit ja tes­tit heil­le. Suo­mi ei ole Ete­lä-Korea. Meil­lä tämä sovel­lus ei jäl­jit­täi­si, mis­sä olet liik­ku­nut eikä tämä sovel­lus oli­si pakol­li­nen. Vapaa­eh­toi­se­na se tie­tys­ti pal­jas­taa vain osan kon­tak­teis­ta, jol­loin teho on olen­nai­ses­ti vähäisempi.

Tätä voi­si kui­ten­kin kokeilla.

Hoi­va­ko­dit

Ruot­sis­sa on kuol­lut noin 700 van­hus­ta hoi­va­ko­deis­sa. Meil­lä omais­ten vie­rai­lut on kiel­let­ty. Tämä on kuo­le­mien tor­jun­nan kan­nal­ta jok­seen­kin vält­tä­mä­tön­tä. Jos virus pää­see hoi­va­ko­tiin, arviol­ta joka kol­mas asu­kas kuo­lee. Tämä rajoi­tus voi­daan pois­taa aivan vii­mei­se­nä, vas­ta kun koko epi­de­mia on loppunut.

Asial­la on kui­ten­kin toi­nen­kin puo­li. Hoi­va­ko­deis­sa ollaan yleen­sä elä­män kak­si vii­meis­tä vuot­ta. Jos sul­ku kes­tää puo­li­tois­ta vuot­ta, enem­mis­tö nykyi­sis­tä asuk­kais­ta tulee kuo­le­maan van­huu­teen tapaa­mat­ta lähei­si­ään enää ker­taa­kaan. Monil­la on elvy­tys­kiel­to osoi­tuk­se­na sii­tä, ettei­vät he halua kuo­le­man­sa venyt­tä­mis­tä. Joku voi­si aja­tel­la, että on inhi­mil­li­sem­pää hyväk­syä omais­ten tapaa­mi­siin liit­ty­vä ris­ki mie­luum­min kuin jää­dä hylä­tyk­si koko­naan yksin.

Inno­va­tii­vi­sia rat­kai­su­ja tapaa­mis­ten jär­jes­tä­mi­seen var­maan on. Hel­sin­ki­läi­nen hoi­va­ko­ti on tuo­nut pihal­le tapaa­mis­kon­tin, jos­sa omais­ta voi näh­dä luu­kun takaa – siis vähän niin kuin vankiloissa.

Entä jos ei tule immuniteettia?

On varoi­tet­tu, että tau­din sai­ras­ta­mi­nen ei suo­jaa uudel­ta tar­tun­nal­ta. Tämä voi­si joh­tua kah­des­ta syys­tä. Joko jos­tain syys­tä tau­din vas­ta-aineet katoa­vat kehos­ta nopeas­ti tai sit­ten tau­ti tulee muun­tu­nee­na takai­sin ja läpäi­see immuunipuolustuksen.

Pait­si että ihmis­ke­ho on nero­kas kehit­tä­mään vas­ta-ainei­ta kai­ken­lai­siin viruk­siin ja bak­tee­rei­hin. Myös virus voi kehit­tää kei­no­ja vas­ta-ainei­ta vas­taan. Tämän vuok­si taval­li­set nuha­kuu­met­ta aiheut­ta­vat koro­na­vi­ruk­set kier­tä­vät kou­luis­sa jat­ku­vas­ti aina vähän toi­sen­lai­sek­si muun­tu­nee­na. Toi­saal­ta ne tuot­ta­vat aika lie­vän tau­din, kos­ka vas­ta-ainet­ta ei tar­vit­se muun­taa kovin toisenlaiseksi.

Jos Cov-19 viruk­seen ei syn­ny immu­ni­teet­tia tau­tia sai­ras­ta­mal­la, ei sii­hen sil­loin tep­si roko­te­kaan. Jos näin käy, edes­säm­me on aivan toi­sen­lai­nen tule­vai­suus, jos­sa koko nykyi­nen elä­män­muo­to on vaarassa.

En aja­tel­lut ana­ly­soi­da tätä kau­hus­ke­naa­rio­ta sen enempää.

LISÄYS 2.5.2020: Tämä immu­ni­teet­tia kos­ke­va koh­ta on herät­tä­nyt kum­mas­tus­ta, joten täs­men­nän. Roko­te perus­tuu sii­hen, että puo­lus­tus­me­ka­nis­mia hämä­tään tuot­ta­maan vas­ta-ainei­ta tau­tia vas­taan. Käy­te­tään esi­mer­kik­si hei­ken­net­ty­jä bak­tee­re­ja elin­kel­pois­ten bak­tee­rien sijas­ta tai viruk­sen pimn­ta­ma­te­ri­aa­lia. Se tuot­taa saman­lai­sen vas­ta-aine­re­ka­ton kuin itse virus­kin. Jos virus ei tuo­ta vas­ta-ainei­ta, ei roko­tus­kaan onnis­tu (eika täudis­ta para­ne) tai jos virus muun­tuu niin vik­ke­läs­ti, ettei ker­ran sai­ras­tet­tu tau­ti tuo­ta kuin lyhy­tai­kai­sen immu­ni­tee­tin, roko­te tuot­taa yhtä lyhy­tai­kai­sen vas­tus­tus­ky­vyn. Pidän tätä mah­dol­li­suut­ta täy­sin teo­reet­ti­se­na. Pel­kään sitä yhtä vähän kuin meteo­rii­tin putoa­mis­ta päähän.

 

Mitä tehdään kuukauden kuluttua?

Olen tot­tu­nut sii­hen, että ennen pää­tös­tä käy­dään vil­kas ja avoin kes­kus­te­lu, mut­ta kun pää­tös on teh­ty, ele­tään sen mukaan. Suo­mi on nyt pää­tet­ty sul­kea kuu­kau­dek­si ja sen kans­sa ele­tään. Nyt on aika kes­kus­tel­la sii­tä, mitä teh­dään kuu­kau­den kuluttua?

Jat­kan täs­tä asias­ta kes­kus­te­lua täl­lä blo­gil­la, mut­ta en lin­ki­tä enää kir­joi­tuk­sia Face­boo­kiin enkä Twit­te­riin, kos­ka kum­man­kaan kes­kus­te­lu­ta­pa ei oikein sovi aiheeseen.

Hel­sin­gin Sano­mat jul­kai­si tänään simu­loin­ti­mal­lin, jon­ka käyt­tä­jä pää­tyy vuo­ren var­mas­ti suo­sit­ta­maan tiuk­kaan tau­din eris­tä­mis­po­li­tiik­kaa, itse asias­sa tiu­kem­paa kuin tämän­het­ki­nen. Sitä tuo simu­loin­ti­mal­li ei ker­to­nut, että sii­nä ole­tet­tiin yhteis­kun­nan sul­ke­mi­sen jat­ku­vat lähes loput­to­miin. Käy­tän­nös­sä kui­ten­kin vain sii­hen asti, että tau­tiin saa­daan kehi­te­tyk­si tur­val­li­nen ja tes­tat­tu roko­te. Ylei­nen arvio on, että tämä vei­si puo­li­tois­ta vuot­ta. Kou­lut siis pitäi­si pitää sul­jet­tu­na vie­lä seu­raa­va­kin luku­vuo­si ja van­huk­set kotia­res­tis­sa syk­syyn 2021.

Tämä ei ole ihan pie­ni ongel­ma. Aika moni myös van­hus kuo­li­si apa­ti­aan ja lii­kun­nan puut­tee­seen. Van­hus­ten luo­na ei sai­si edes vie­rail­la. Koko talous oli­si sen jäl­keen kuin sodan runtelema.

Täy­del­li­sen pysäy­tyk­sen kans­sa kil­pai­le­va vaih­toeh­to on ris­ki­ryh­mien, lähin­nä van­hus­ten täy­del­li­nen eris­tä­mi­nen kuten nyt­kin, mut­ta muut eläi­si­vät kuten ennen. Tämän mal­lin mukaan oli­si jopa toi­vot­ta­vaa, että mah­dol­li­sim­man moni sai­ras­tui­si pian, jot­ta epi­de­mia meni­si ohi ja van­huk­set pää­si­si­vät taas ulos asun­nois­taan. Kut­su­taan tätä mal­lia lau­maim­mu­ni­teet­ti­mal­lik­si. Sen idea perus­tuu sii­hen, että kun riit­tä­vän suu­ri osa väes­tös­tä on tau­din sai­ras­ta­nut ja tul­lut sil­le vas­tus­tus­ky­kyi­sek­si, tau­din ete­ne­mi­nen pysähtyy.

Bri­tan­nian ja Hol­lan­nin hal­li­tuk­set valit­si­vat ensin tämän stra­te­gian, mut­ta luo­pui­vat sitä, kos­ka sen osoi­tet­tiin joh­ta­van ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­män ras­kaa­seen yli­kuor­mit­tu­mi­seen ja koh­tuut­to­man suu­reen kuol­lei­den määrään.

Mal­li toi­mi­si, jos ris­ki­ryh­mät osat­tai­siin mää­ri­tel­lä täs­mäl­leen oikein. Pelk­kä mekaa­ni­nen ikä on sin­ne päin, mut­ta aivan lii­an moni ris­ki­ryh­mään tosia­sias­sa kuu­lu­va jäi­si sen perus­teel­la karan­tee­nin ulkopuolelle.

Pidän epä­rea­lis­ti­se­na, että Suo­mi voi­tai­siin pitää sul­jet­tu­na puo­li­tois­ta vuot­ta. Nyt pää­tet­ty kuu­kau­den pysäh­dys on tar­peen tie­don saa­mi­sek­si ja epi­de­mian parem­mak­si ymmär­tä­mi­sek­si, mut­ta tätä yhteis­kun­nan totaa­li­py­säy­tys­tä voi­daan jat­kaa kor­kein­taan toi­nen kuu­kausi. Kyl­lä kou­lut on saa­ta­va kesä­lo­mien jäl­keen avatuiksi.

Tänä aika­na pitäi­si kerä­tä pal­jon lisää tie­toa sii­tä, mil­le ryh­mil­le epi­de­mia on vaa­ral­li­nen ja mil­le vaa­ra­ton. Jos emme saa sel­vi­te­tyk­si, ket­kä kuu­lu­vat ris­ki­ryh­miin, pitäi­si aina­kin sel­vit­tää, ket­kä eivät kuu­lu. Se jo tie­de­tään, että alle mur­ro­si­käi­set lap­set eivät kuu­lu, ellei heil­lä ole jokin vaka­va sairaus.

Tätä tie­toa kuu­mei­ses­ti kerä­tään ympä­ri maa­il­maa. Emme tie­dä mil­loin tulee val­mis­ta, mut­ta toi­vot­ta­vas­ti pian.

Ris­ki­te­ki­jöis­tä tie­de­tään jo nyt enem­män kuin viik­ko sit­ten. Han­ka­lam­mak­si asia on men­nyt sikä­li, että vaik­ka nuo­ret aikui­set eivät tau­tiin juu­ri kuo­le, hei­tä on teho­hoi­toon jou­tu­neis­sa luul­tua enem­män. Tähän se lau­maim­mu­ni­teet­ti­mal­li kaatui.

Ikä ja mies­su­ku­puo­li pysy­vät ris­ki­te­ki­jöi­nä. Dia­be­tek­sen osal­ta arvio on muut­tu­nut. Se on sitä pahem­pi asia, mitä pidem­pään sitä on sai­ras­ta­nut. Minun kor­vaa­ni tämä kuu­los­taa sil­tä, että dia­be­tes ei ole vaa­ral­li­nen vaan ne vau­riot, joi­ta se on sisäe­li­mil­le aiheut­ta­nut, mut­ta en ole lääkäri.

Tupa­koin­ti on tie­tys­ti vaa­rak­si mut­ta myös voi­ma­kas yli­pai­no. (Yhdys­val­lois­sa tai­taa tul­la pahaa jäl­keä.) Entä ast­ma, veren­pai­ne ja sepelvaltimotauti?

THL:n pää­joh­ta­jan mukaan todel­li­set tar­tun­ta­mää­rät ovat Suo­mes­sa 20 – 30 ker­taa toden­net­tu­ja suu­rem­mat. Siis jotain kuu­den ja kym­me­nen tuhan­nen välil­lä. Se tar­koit­taa, että meil­lä on pian tuhan­sia ihmi­siä, jot­ka ovat käy­neet tau­din läpi ja ovat mitä toden­nä­köi­sem­min sil­le vas­tus­tus­ky­kyi­siä. Hei­dän osal­taan yhteis­kun­nan luki­tus­ti­lan­ne voi­tai­siin pur­kaa. He oli­si­vat myös hyviä työs­ken­te­le­mään ris­kiam­ma­teis­sa, esi­mer­kik­si asia­kas­pal­ve­lus­sa. Sai­si­vat myös vie­rail­la kotei­hin­sa sul­jet­tu­jen van­hus­ten luona.

Ongel­ma on vain se, että tau­din läpi käy­neet eivät tie­dä, ovat­ko sai­ras­ta­neet koro­nan tai jon­kin muun fluns­san. Oli­si tämän­kin takia todel­la toi­vot­ta­vaa, että hal­pa tes­ti kehi­tet­täi­siin pian. MIT:ssa sel­lai­nen on jo myyn­ti­lu­paa vail­le val­mis. Tämä teks­ti kuu­lem­ma ei pal­jas­ta tau­tia ennen, kun oireet ovat puh­jen­neet, mut­ta tähän tar­koi­tuk­seen se riit­täi­si. Tosin osa ei saa mitään oireita.

Jokin tapa käyn­nis­tää yhteis­kun­ta uudes­taan on olta­va. Ei voi­da odot­taa puol­ta­tois­ta vuot­ta. Tau­din läpi­käy­nei­den vapaut­ta­mi­nen kai­kis­ta rajoi­tuk­sis­ta voi­si olla yksi tapa.

Yksi peri­aat­teel­li­nen kysy­mys. Ikäih­mi­set näyt­tä­vät laa­join jou­koin rik­ko­van heil­le ase­tet­tua mää­räys­tä pysyä koto­na. Rans­kas­sa polii­si val­voo ulko­na­liik­ku­mis­kiel­toa. Pitäi­si­kö van­hus­ten suh­teen ottaa kovem­mat kei­not käyt­töön vai tode­ta, että oma­pa on asian­sa. Omaa hen­ke­ään­hän he vain vaa­ran­ta­vat, eivät mui­den kuin sitä kaut­ta, että voi­vat yli­kuor­mit­taa sairaalat.

 

Pitäisikö koulut sulkea?

Polii­ti­kot jou­tu­vat päät­tä­mään aika pian, sul­je­taan­ko Suo­mes­sa kou­lut niin, että kevät­lu­ku­kausi päät­tyy tähän. Se on sel­vää, että kah­dek­si vii­kok­si nii­tä ei kan­na­ta sul­kea. Nyt tar­vit­tai­siin epi­de­mio­lo­geil­ta sel­kei­tä puheen­vuo­ro­ja sii­tä, onko kou­lu­jen sul­ke­mi­ses­ta yli­pään­sä hyö­tyä ja jos on, kuin­ka paljon.

Minul­la on pääs­sä­ni epi­de­mio­lo­gian perus­mal­li ja sekin on peräi­sin 80-luvul­ta, eikä minul­la ole tark­kaa dataa koro­na­vi­ruk­sen tart­tu­mis- ja vaarallisuusparametreista.

Esi­tin oman käsi­tyk­se­ni tau­din kul­ku­me­ka­nis­mis­ta sun­nun­tai­na 8.3. jul­kai­se­mas­sa­ni blo­gi­kir­joi­tuk­ses­sa, ja pysyn sen taka­na yhä. Olen huo­man­nut, että ihan samaa mal­lia asian­tun­ti­jat­kin tar­joa­vat, joten maa­il­ma ei ole 80-luvun jäl­keen muut­tu­nut radikaalisti.

Oma käsi­tyk­se­ni siis on, että tau­ti levi­ää koko väes­töön ja ete­ne­mi­nen sam­muu vas­ta, kun riit­tä­vän moni on sen sai­ras­ta­nut niin, että syn­tyy lau­maim­mu­ni­teet­ti. Sak­sa­lai­set asian­tun­ti­jat ovat näkö­jään ker­to­neet Mer­ke­lil­le, että 60 – 70 pro­sent­tia tulee infek­toi­tu­maan. Brit­ti­asian­tun­ti­jat ovat ker­to­neet Boris Jons­so­nil­le vie­lä kor­keam­man luvun. Meil­lä THL uskoo, että kol­man­nes kan­sas­ta tulee sairastumaan.

THL tai­si puhua ”sai­ras­tu­mi­ses­ta”, joka kuu­los­taa sil­tä, että saa tau­dis­ta oirei­ta. Jos sil­lä tar­koi­te­taan tätä, se voi hyvin­kin olla sopusoin­nus­sa sak­sa­lais­ten 60 – 70 pro­sen­tin kans­sa, johon var­maan­kin kuu­lu­vat myös oireet­to­mat tartunnat.

Tau­din leviä­mi­sen voi tie­tys­ti pysäyt­tää, eris­tä­mäl­lä kaik­ki ihmi­set toi­sis­taan, mut­ta sen leviä­mi­nen alkaa uudes­taan, kun eris­tys lope­te­taan. On kiin­nos­ta­vaa näh­dä, mitä Wuha­nis­sa tapah­tuu kun elä­mä aloi­te­taan uudestaan.

Tämän mal­lin mukaan me emme voi vai­kut­taa kovin­kaan pal­jon sii­hen, kuin­ka moni lopul­ta saa tar­tun­nan, mut­ta voim­me vai­kut­taa sii­hen, kuin­ka kau­an se kes­tää. Ja jon­kin ver­ran myös sii­hen, ket­kä saa­vat tar­tun­nan ja sitä kaut­ta, kuin­ka moni sii­hen kuo­lee. Ter­vey­den­huol­lon resurs­se­ja aja­tel­len tämä on tie­tys­ti oleellista.

Täs­sä tau­dis­sa olen­nais­ta on, että se on lap­sil­le vaa­ra­ton ja ilmei­ses­ti myös perus­ter­veil­le alle 50-vuo­tiail­le, mut­ta yli 80-vuo­tiail­le todel­la vaa­ral­li­nen samoin kuin joi­ta­kin kroo­ni­sia sai­rauk­sia sairastaville.

Ter­vey­den­huol­lon resurs­se­ja aja­tel­len ei ole olen­nais­ta, kuin­ka nopeas­ti tau­ti levi­ää koko kan­saan vaan kuin­ka nopeas­ti se levi­ää ris­ki­ryh­miin. Ris­ki­ryh­mään kuu­lu­val­la on aina­kin sata­ker­tai­nen toden­nä­köi­syys tar­vi­ta tehohoitoa.

Leviä­mi­nen koko kan­saan ja leviä­mi­nen ris­ki­ryh­miin ovat tie­tys­ti kyt­kök­sis­sä toi­siin­sa, mut­ta eivät täy­del­li­ses­ti. Ita­lias­sa ja Espan­jas­sa on van­huk­sia pal­jon enem­män sai­ras­tu­nut kuin Ete­lä-Koreas­sa tai Poh­jois­mais­sa. Ita­lias­sa rekis­te­röi­dyis­tä tar­tun­nois­ta on joh­ta­nut kuo­le­maan tai vaka­vaan sai­ras­tu­mi­seen 14,7 %, Nor­jas­sa 2,7 %.  Siis tois­tai­sek­si. Luvut tule­vat vie­lä muuttumaan.

Tämä oli­si help­poa, jos ihmi­set jakau­tui­si­vat yksi­se­lit­tei­ses­ti ris­ki­tyh­mään ja mui­hin ja kaik­ki tie­täi­si­vät, kum­paan jouk­koon kuu­lu­vat. Eris­täi­sim­me ris­ki­ryh­män ja muut jat­kai­si­vat elä­mää nor­maa­lis­ti, sai­si­vat pie­nen fluns­san ja se oli­si sii­nä. Epi­de­mia sam­mui­si ja ris­ki­ryh­män eris­tä­mi­nen voi­tai­siin tur­val­li­ses­ti lopet­taa. Ja huo­mat­kaa: mitä nopeam­min tau­ti leviäi­si pää­jou­kos­sa, sitä nopeam­min eri­tyk­sen voi­si pur­kaa. Har­mi kyl­lä, sel­keäs­ti ris­ki­ryh­miin kuu­luu vain pie­ni mää­rä ja pal­jon enem­män har­maal­le alueelle.

Kou­lu­jen sul­ke­mis­ta ei voi perus­tel­la las­ten suo­je­le­mi­sel­la tau­dil­ta, kos­ka tau­ti ei ole lap­sil­le vaa­ral­li­nen. Sitä voi perus­tel­la vain sil­lä ris­kil­lä, jon­ka lap­set muo­dos­ta­vat ris­ki­ryh­miin kuu­lu­vil­le. Tähän meka­nis­miin tar­vit­tai­siin asian­tun­ti­joil­ta lisää tietoa.

Mitä ne lap­set teke­vät, kun eivät ole kou­lus­sa. Sul­je­taan­ko hei­dät kome­roon vai liik­ku­vat­ko he kau­pun­gil­la ja hen­gai­le­vat yhdessä?

Entä pie­net kou­lu­lai­set. Kuka nii­tä siel­lä koto­na hoi­taa? Iso­van­hem­mat? Riit­tää, että pie­ni jouk­ko valit­see iso­van­hem­mat, ja koko ope­raa­tio kään­tyy tar­koi­tus­taan vastaan.

Jos näil­lä tie­doil­la jou­tui­sin päät­tä­mään, en sul­ki­si kou­lu­ja, kos­ka lyhy­tai­kai­nen sul­ke­mi­nen ei hyö­dy­tä mitään ja pit­kä­ai­kai­nen vaa­ran­taa las­ten oppi­mi­sen. Puo­li vuot­ta lyhem­pi perus­kou­lu? Ihan oikeasti?

Onnek­si en jou­du päät­tä­mään, mut­ta kos­ka toi­set jou­tu­vat, soi­sin, että heil­le annet­tai­siin parem­paa tie­toa. Se pitäi­si antaa jul­ki­ses­ti, kos­ka jo nyt leh­tien pää­kir­joit­ta­jat tun­tu­vat ole­van var­mo­ja sii­tä, mitä pitäi­si tehdä.

= = = =

Lisäys 16.3.

Nyt tuli uut­ta tie­toa. Puo­let teho­hoi­toon jou­tu­neis­ta on alle 50-vuo­tiai­ta. Tämä muut­taa kuvan aivan toi­sen­lai­sek­si. Aiem­min oli vain ker­rot­tu, että kuol­leis­sa ei ole juu­ri lain­kaan alle 50-vuo­tiai­ta. Sen tie­don val­li­tes­sa olin val­mis ajat­te­le­maan, että hal­li­tuk­sen tänään esit­tä­mis­tä toi­mis­ta oli­si riit­tä­nyt tuo yli 70-vuo­tiai­den kotia­res­ti, mut­ta ikä ei ole­kaan riit­tä­vä rajaus. Oli­si todel­la hyvä tie­tää, voi­tai­siin­ko ris­ki­ryh­mä raja­ta joi­hin­kin kroo­ni­siin sairauksiin.

 

Koronavirus leviää Yhdysvalloissa kuin epidemiologian oppikirjassa

Jos­kus tilas­to­tie­teen opin­to­jen yhtey­des­sä tuli tutus­tu­neek­si myös epi­de­mio­lo­gian alkeis­iin. Se antaa eri­lai­sen näkö­kul­man tähän koro­na-kata­stro­fiin. Arvioin viik­ko sit­ten, miten tämä jat­kuu enkä viit­si­nyt ker­toa niis­tä kenel­le­kään, mut­ta tämä on men­nyt juu­ri niin kuin laskin.

Kat­so­taan­pa miten rekis­ter­löi­dyt virus­tar­tun­nat ovat lisään­ty­neet Yhdysvalloissa.

Tämä näyt­täi­si ole­van nopeas­ti kas­va­va käy­rä. Kat­soak­se­ni, mitä se on syö­nyt, piir­rän sen logaritmiasteikolle.

Jos tämä data oli­si vähän toi­sen­lai­ses­ta maas­ta, väit­täi­sin, että luvut ovat viran­omais­ten kek­si­miä. Eihän mikään voi men­nä näin tark­kaan oppi­kir­jan mukaan. Kau­nis kuva eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ta kasvusta.

Suo­mea kos­ke­vat ennus­tee­ni pidän oma­na tie­to­na­ni, kos­ka uskon, että THL:ssä on pal­jon minua parem­pia asian­tun­ti­joi­ta. Yhdys­val­lois­sa blo­gia­ni lue­taan kui­ten­kin sen ver­ran vähän, että saan täl­lä tus­kin paniik­kia aikaan, var­sinkn kun aka­tee­mi­set tut­ki­jat ovat jo jul­kai­seet saman­lai­sia ennusteita.

Mitä tapah­tuu, jos virus nou­dat­taa oppi­kir­jaa täs­tä eteen­päin­kin. Jat­ke­taan tuo­ta trendiä.

 

 

 

 

Nuor­ten bis­nes­mies­ten on Yhdys­val­lois­sa tapa­na juh­lia skum­pan kans­sa, kun ovat teh­neet ensim­mäi­sen mil­joo­nan­sa. Koro­na­vi­rus näyt­täi­si juh­li­van sitä april­li­päi­vän tie­noil­la. Tuos­ta eteen­päin ei vii­vo­tin­ta kan­na­ta käyt­tää, kos­ka lau­maim­mu­ni­teet­ti* saat­taa jo alkaa hidas­taa leviä­mis­tä jois­sa­kin väestöryhmissä.

Ihan näin en kui­ten­kaan ennus­ta. Yhdys­val­lois­sa on herät­ty tor­ju­maan infek­tio­ta ja sik­si se vähän hidas­tuu. Uskoi­sin, että koro­na­vi­ruk­sen mil­joo­na­juh­la siir­tyy vii­kol­la tai jopa kah­del­la, mut­ta ei tätä enem­pää, kos­ka maas­sa on niin pal­jon ihmi­siä, joi­den ei ole mah­dol­li­suut­ta suo­jau­tua. Jos 90 % suo­jau­tuu ja loput eivät, voi­te­taan 10 päi­vää olet­taen, että nuo 10 % ovat pal­jon teke­mi­sis­sä kes­ke­nään, asu­vat esi­mer­kik­si samois­sa asunn­ot­to­mien asuntoloissa.

Tämän kal­tai­set kuvat saa­vat minut vakuut­tu­neek­si sii­tä, että ei kan­na­ta pysäyt­tää koko yhteis­kun­taa, ei esi­mer­kik­si sul­kea kou­lu­ja, kos­ka sil­lä voi­te­taan aikaa niin vähän, vaan suo­ja­ta voi­mak­kain toi­min ris­ki­ryh­miä tar­tun­noil­ta. Tätä­hän Suo­mes­sa on nyt alet­tu tehdäkin.

*Mitä on lau­maim­mu­ni­teet­ti tai laumasuoja.
Jos virus tart­tuu niin, että yksi sai­ras­tu­nut tar­tut­taa kes­ki­mää­rin kak­si muu­ta, sai­ras­tu­nei­den mää­rä kas­vaa eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti kuin lukusar­ja 1,2,4,8. Jos­sain vai­hees­sa tämä alkaa hidas­tua, kos­ka osa tar­tu­tet­ta­vis­ta on jo sai­ras­ta­nut tau­din ja tul­lut sil­le immuu­nik­si. Mer­ke­lin esit­tä­mä arvio sii­tä, että 60–70 pro­sent­tia sak­sa­lai­sis­ta infek­toi­tuu, perus­tuu sii­hen, että sen jäl­keen yksi sai­ras­tu­nut tar­tut­taa enää alle yhden toi­sen ja epi­de­mia sammuu.

Anekdootteja (6) UNAIDS, Rio ja gorillat

Joh­din puhet­ta YK:n aids-ohjel­man UNAID:sin kokouk­ses­sa Rio de Janei­ros­sa vuon­na 2000. Ker­ron myö­hem­mis­sä pos­tauk­sis­sa, miten näin kum­mal­li­seen teh­tä­vään jou­duin. On sanot­ta­va, että tämä kokous oli todel­la vai­kea, mut­ta sii­tä toiste.

Aids-akti­vis­tit oli­vat myös tul­leet Rioon vaa­ti­maan hal­vem­pia AIDS-lääk­kei­tä. Sii­hen aikaan lääk­keet oli­vat tol­kut­to­man kal­lii­ta, kos­ka patentit.

Ennen kokous­ta pää­sih­tee­ri Peter Piot halusi puhua kans­sa­ni ja valit­ti, että nuo mie­le­no­soit­ta­jat voi­vat olla hyvin väki­val­tai­sia. ”Should we invi­te here, ­I don’t know what it is in English, gorillas.

Sanoin, että jos Bra­si­lian hal­li­tus on sitä miel­tä, että tar­vit­sem­me tur­vak­sem­me tääl­lä mel­lak­ka­po­lii­se­ja, niin tul­koon tän­ne, mut­ta minä en halua joh­taa kokous­ta, jota mel­lak­ka­po­lii­sit reu­nus­ta­vat. En halua näh­dä niitä.

Pää­tin myös, että mie­le­no­soit­ta­jat saa­vat pitää kokouk­ses­sa vii­den minuu­tin puheen­vuo­ron ja sen jäl­keen pois­tua. Tätä pää­tös­tä­ni pidet­tiin pöy­ris­tyt­tä­vä­nä. Kos­kaan ennen ei mitään vas­taa­vaa ole tapah­tu­nut YK:n his­to­rias­sa. Sanoin vain, että jon­kun on olta­va ensimmäinen.

Tuo mie­le­no­soit­ta­jien puheen­vuo­ro oli todel­la kor­kea­ta­soi­nen ja pysyi sekun­nil­leen anne­tus­sa raamissa.

Kokous oli todel­la vai­kea. Ongel­ma­na on Rans­ka. Olim­me kokouk­sen jäl­keen kaik­ki uupu­nei­ta sen jäl­keen ja onnit­te­lim­me toi­siam­me. Vir­ka­mie­het kiit­ti­vät minua puheen­joh­ta­jan oikeuk­sien luo­vas­ta soveltamisesta.

Sit­ten muis­tin ne gorillat.

Mis­ter Biot, what about the goril­las? You never invi­ted them?

Minis­ter, This hotel is full of goril­las but you said, you don’t want to see them. 

En näh­nyt yhtään mellakkapoliitisia.

Vastaukseni Rinteen kysymyksiin

Huo­maan, että kaik­ki itse­ään kun­nioit­ta­vat tahot vas­tai­le­vat näi­nä päi­vi­nä Ant­ti Rin­teen kysymyksiin.

Mik­si en siis minäkin.

1) Hii­li­neut­raa­li ja luon­non moni­muo­toi­suu­den tur­vaa­va Suomi

a) Olet­te­ko sitou­tu­neet glo­baa­lis­ti ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen pysäyt­tä­mi­seen 1,5 astee­seen? Olet­te­ko sitou­tu­neet sii­hen, että Suo­mi on hii­li­neut­raa­li vuo­teen 2035 men­nes­sä ja sen jäl­keen nopeas­ti hiilinegatiivinen?

Toki. Ihan yksin Suo­mi ei sitä pysäy­tä, mut­ta Suo­men on teh­tä­vä oma osuu­ten­sa ja vähän enem­män­kin, kos­ka van­hat syn­tim­me ovat niin ras­kaat. Ilma­ke­häs­sä on pal­jon Suo­men lipul­la varus­tet­tu­ja hiilidioksidimolekyylejä.

b) Mil­lai­sia toi­men­pi­tei­tä ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen mie­les­tän­ne edel­lyt­tää eri yhteis­kun­nan osa-alueilla?

Hin­taoh­jaus on tehok­kain­ta, siis eri­lai­sia hii­li­ve­ro­ja ja pääs­tö­oi­keus­mak­su­ja. Paras­ta oli­si, jos EU vähen­täi­si pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rää niin, että pääs­tö­oi­keu­den hin­ta nousi­si nopeas­ti sataan euroon ton­nil­ta. Nii­tä jou­dut­tai­si ehkä tuke­maan hii­li­tul­leil­la mais­ta, jois­sa ei ole omaa pääs­tö­oi­keus­jär­jes­tel­mää. Osa näin pääs­tö­kau­pan tulois­ta tulee jakaa hii­lio­sin­ko­na kan­sal­le takai­sin, jot­ta tulon­ja­ko­vai­ku­tuk­set eivät oli­si niin ikäviä.

On alet­ta­va kehit­tää hii­li­nie­lu­jen kyt­ke­mis­tä pääs­tö­oi­keus­kaup­paan Ante­ro Var­tian hengessä.

Puut pitää kas­vat­taa täy­teen mit­taan ennen kuin ne kaa­de­taan. Sil­loin met­sis­sä on kes­ki­mää­rin enem­män hiil­tä sitou­tu­nee­na samal­la, kun vähän malt­ta­mal­la saa­daan parem­pi tuot­to. kos­ka tuk­ki­puu on arvokkaampaa.

c) Mit­kä näet­te kes­kei­si­nä kei­noi­na luon­non moni­muo­toi­suu­den tur­vaa­mi­sek­si ja parantamiseksi?

On suo­jel­ta­va huo­mat­ta­vas­ti isom­pi osan Suo­men metsistä.

2. Suo­mi on koko­aan suu­rem­pi maailmalla

a .Miten Euroo­pan unio­nia tulee kehit­tää? Mit­kä ovat Suo­men EU-puheen­joh­ta­juus­kau­den kes­kei­set tavoitteet?

Koh­ti mää­räe­nem­mis­tö­pää­tök­siä, että pää­tök­siä noin yli­pään­sä saa­tai­siin aikaan. Suo­men puheen­joh­ta­ja­kau­del­la pääs­tö­kaup­pa on hiot­ta­va iskukuntoon.

b) Olet­te­ko val­miit tuke­maan vii­mei­sim­mis­sä selon­teois­sa vah­vis­tet­tua Suo­men ulko­po­li­tii­kan linjaa?

Tot­ta kai. Suos­tun ihan kaikkeen.

c) Mikä roo­li Euroo­pan on otet­ta­va yhteis­työs­sä Afri­kan unio­nin ja sen jäsen­mai­den kans­sa Afri­kan kehittämisessä?

Ymmär­tää­kö kysy­jä itse­kään, kuin­ka tär­keä asia tämä on. Nyt on vii­mei­nen het­ki – ellei se jo men­nyt – pelas­taa Afrik­ka väes­tö­ka­ta­stro­fil­ta. Se tapah­tuu vain nais­ten kou­lu­tuk­sen ja talou­del­li­sen kehi­tyk­sen kaut­ta. Jotain voi­si­vat kyl­lä Afri­kan maat teh­dä asias­sa itse­kin. Mil­jar­di afrik­ka­lais­ta näl­kä­pa­ko­lais­ta oli­si Euroo­pal­le vähän liikaa.

Perus­suo­ma­lai­set vas­tus­ta­vat tie­tys­ti tätä­kin, kos­ka joh­don­mu­kai­suus oli­si elitismiä.

3. Tur­val­li­nen oikeus­val­tio Suomi

a) Kuvat­kaa käsi­tyk­sen­ne Suo­mes­ta oikeus­val­tio­na ja ker­to­kaa kei­not sen vah­vis­ta­mi­sek­si. Miten edis­täi­sit­te ihmi­soi­keuk­sien toteu­tu­mis­ta Suo­mes­sa? Mil­lä tavoin olet­te val­miit kehit­tä­mään kan­sal­lis­kiel­ten ase­maa Suomessa?

Tuo­miois­tuin­ten pitäi­si kehit­tää toi­min­taan­sa, jot­ta rat­kai­sut eivät vii­pyi­si niin koh­tuut­to­man pit­kään. Tus­kin kan­sal­lis­kiel­ten ase­maan on tulos­sa muu­tok­sia. Itse en pidä pakol­lis­ta toi­sen koti­mai­sen opis­ke­lua vält­tä­mät­tö­mä­nä, kos­ka suu­rim­mal­le osal­le ei ole sil­le tai­dol­le mitään käyttöä.

b) Mikä on käsi­tyk­sen­ne lain­val­mis­te­lun laa­dus­ta ja olet­te­ko val­miit hyväk­sy­mään komi­tea­pe­rus­tei­sen lainvalmistelun?

Aika heik­koa on lain­val­mis­te­lu ollut. Sata-komi­teas­ta jäi niin vah­vat trau­mat, että toi­von joi­den­kin mui­den uhrau­tu­van komi­teoi­den jäse­nik­si. Ehkä komi­teoi­den työ kan­nat­tai­si aloit­taa ensin asian­tun­ti­ja­voi­min ja vas­ta kun poh­jaeh­do­tus on val­mis, pääs­tää edun­val­vo­jat irti.

c) Mit­kä ovat sisäi­sen tur­val­li­suu­den ris­ki­te­ki­jät ja kuin­ka vah­vis­tai­sit­te sisäis­tä turvallisuutta?

Autoi­li­jat tap­pa­vat 200 ihmis­tä vuo­des­ta. Sen rin­nal­la muut uhkai­li­jat ovat aika kesy­jä. Kort­ti pois, jos ei osaa ajaa sään­tö­jen mukaan.

d) Olet­te­ko val­miit tuke­maan vii­mei­sim­mis­sä selon­teois­sa vah­vis­tet­tua Suo­men puo­lus­tus­po­li­tii­kan linjaa?

Joo joo, tot­ta kai. Jokai­sel­le kan­san­edus­ta­jal­le nimik­ko­hä­vit­tä­jä oman valin­nan mukaan. Mar­kus Mus­ta­jär­vi esi­mer­kik­si valit­si­si var­maan­kin tutun ja tur­val­li­sen MIG-15:n. Jos Mik­ko Ala­ta­lo oli­si vie­lä edus­kun­nas­sa, hän valit­si­si Fou­ga Magis­te­rin, jos­ta Eero Rait­ti­nen lau­laa niin tun­teik­kaas­ti: “yöhön kesäi­seen Fou­ga kau­nii­na kul­kee. Hän kant­to­rik­si aikoo…”.

4. Elin­voi­mai­nen Suomi

a) Näet­te­kö, että Suo­mi voi ilmas­ton­muu­tok­sen ja mui­den megat­ren­dien rat­kai­su­jen kaut­ta raken­taa itsel­leen uut­ta, kes­tä­vää vien­ti­ve­tois­ta kas­vua? Näet­te­kö tar­peel­li­se­na, että Suo­meen laa­di­taan yhtei­nen stra­te­gia vah­vis­tu­van elin­voi­man ja kes­tä­vän kehi­tyk­sen talous­kas­vun tur­vaa­mi­sek­si? Mit­kä oli­si­vat sen pääkohdat?

Estei­den rai­vaa­mi­nen kau­pun­kien kas­vun tiel­tä, kos­ka talous­kas­vu tapah­tuu kau­pun­geis­sa. Aikaa on vain nel­jä vuot­ta. Sit­ten Kes­kus­ta änke­ää taas hal­li­tuk­seen sabo­toi­maan kau­pun­kien kehitystä.

Ilman ilmas­ton­muu­tok­sen rat­kai­sua ei ole kasvuakaan.

b) Mil­lai­sil­la toi­men­pi­teil­lä kehi­te­tään met­ro­po­lia­luet­ta, kas­va­via kau­pun­ki­seu­tu­ja, seu­tu­kes­kuk­sia ja har­vaan asut­tu­ja alueita?

Kun rahaa ei kui­ten­kaan ole, pitää met­ro­po­lia­lu­eel­le antaa toi­min­ta­va­pauk­sia. Val­tio voi­si vetäy­tyä koko­naan met­ro­po­lia­lu­een infrain­ves­toin­neis­ta ja kor­va­ta se seu­dun kun­nil­le kiin­teäl­lä vuo­sit­tai­sel­la raha­sum­mal­la, joka jae­taan kun­tien kes­ken asu­kas­lu­vun kas­vun suh­tees­sa. Yksi itse­päi­nen kok­ki vähem­män ja kun­nil­le oikea kan­nus­tin nykyi­sen man­ku­mis­kult­tuu­rin tilalle.

c) Miten var­mis­tai­sit­te Suo­men lii­ken­nein­fra­struk­tuu­rin yllä­pi­tä­mi­sen ja kehit­tä­mi­sen? Mikä on mal­lin­ne rahoi­tuk­sen kehittämiseksi?

Hal­vin­ta oli­si tie­tys­ti, että val­tio ottai­si nol­la­kor­kois­ta lai­naa ja rahoit­tai­si infran, mut­ta jos itse teh­ty­jen sään­tö­jen kier­tä­mi­nen edel­lyt­tää ulko­puo­li­sil­le mak­sa­mis­ta, niin mak­se­taan sit­ten. Voi­si teh­dä infrayh­tiös­tä kan­san­osak­keen, jon­ne ihmi­set voi­si­vat siir­tää rahan­sa nol­la­kor­koi­sil­ta tileiltä.

5. Luot­ta­muk­sen ja tasa-arvois­ten työ­mark­ki­noi­den Suomi

a) Miten kehit­täi­sit­te työ­elä­mää ja sen sään­te­lyä yhteis­työs­sä työ­elä­män osa­puol­ten kans­sa? Hyväk­syt­te­kö työ­elä­män vähim­mäi­seh­to­jen sään­te­lyn nykyi­sel­tä pohjalta?

Vähim­mäi­seh­dois­ta voi­tai­siin sää­tää lail­la, ettei työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jä tar­vit­se aina vai­va­ta asialla.

b) Miten uudis­tai­sit­te perhevapaita?

Me mie­het vaa­dim­me tas­a­puo­li­ses­ti vapai­ta myös miehille.

c) Mit­kä ovat kes­kei­set kei­non­ne mies­ten ja nais­ten väli­sen palk­ka­ta­sa-arvon toteuttamiseksi?

Nai­sil­le lisää kun­nian­hi­moa ja terä­väm­mät kyynärpäät.

6. Kes­tä­vän talou­den Suomi

a) Mil­lä kei­noil­la var­mis­tai­sit­te työl­li­syy­sas­teen kas­vun sel­väs­ti yli 75 pro­sent­tiin 2020-luvun aikana?

Jäl­jel­le on jää­nyt lähin­nä vain vai­keam­min työl­lis­tet­tä­viä. Muut ovat jo töis­sä. Nos­ta­mal­la palk­ka­tuen käyt­tö Ruot­sin tasol­le saa­daan heti kak­si pro­sent­tiyk­sik­köä lisää työllisyyttä.
Parem­pi oli­si­vat kui­ten­kin täy­den­tä­vät tulon­siir­rot, kos­ka palk­ka­tu­ki sitoo tuet­ta­van hen­ki­lön yhteen työ­nan­ta­jaan, joka voi olla täy­si ääliö. (Miten SAK voi puol­taa tätä vaih­toeh­toa?) Veroas­teik­ko voi­tai­siin vetää tulo­jen ala­pääs­sä pari­sa­taa euroa nol­lan ala­puo­lel­le pie­ni­palk­kai­sen auto­maat­ti­se­na palk­ka­tu­ke­na. Työ­mark­ki­na­jär­jes­töt taas voi­si­vat sopia tämän tur­vin har­joit­te­li­ja- ym alem­mis­ta pal­kois­ta niil­le, jot­ka eivät nyt pää­se töi­hin. Net­toan­siot eivät täs­tä las­ke, kun on se 200 euron nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro pohjalla.

Perus­tur­va­na mak­set­ta­va työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke muu­tet­ta­koon vam­mais­tuek­si, joka ei pie­ne­ne, vaik­ka ansait­see kuin­ka pal­jon hyvän­sä. Siis sama peri­aa­te kuin näkövammaisilla.

b) Kuvat­kaa teki­jät, joil­la jul­ki­sen talou­den kes­tä­vyys tur­va­taan eri­tyi­ses­ti väes­tö­ke­hi­tys huo­mioon ottaen.

Varo­taan nyt aina­kin kat­teet­to­mia elä­ke­lu­pauk­sia. Jos saa­daan Suo­men Yri­tys­tu­ki­puo­lue oppo­si­tioon ja itse Pää-Pek­ka­roi­ja perä­ti Brys­se­liin, voi­daan alkaa kar­sia yri­tys­tu­kia alkaen eni­ten vahin­koa tuot­ta­vis­ta ja teh­dä niil­lä­kin rahoil­la sen sijaan jotain hyödyllistä.

7. Oikeu­den­mu­kai­nen, yhden­ver­tai­nen ja mukaan otta­va Suomi

a) Miten vah­vis­tai­sit­te hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pal­ve­lui­ta ja ihmis­ten toi­meen­tu­lon tur­vaa­via etuuk­sia? Kuvat­kaa eri­tyi­ses­ti kei­non­ne, joil­la vah­vis­tat­te ikään­ty­vien ihmis­ten pal­ve­lui­ta ja toi­meen­tu­loa. Mit­kä ovat kei­non­ne lap­si­per­he­köy­hyy­den vähentämiseksi?

Vaa­li­kam­pan­jan panii­kis­ta huo­li­mat­ta ei men­nä mihin­kään tasai­seen hen­ki­lös­tö­mi­toi­tuk­seen, vaan arvioi­daan jokai­sen hoi­don tar­ve erik­seen ja näi­den sum­ma­na teh­dään kun­kin yksi­kön mitoi­tus. Muu­toin kun­nat pitä­vät hen­ki­hie­ve­ris­sä ole­via van­huk­sia koti­hoi­dos­sa. Tehos­te­taan työ­tä sääs­tä­vän auto­maa­tio­ta hoi­va­työs­sä ja hyväk­sy­tään sen otta­mi­nen huo­mioon hoi­ta­ja­mi­toi­tuk­ses­sa. Kun minä ja minun kave­rit ollaan sii­nä iäs­sä, mei­tä on pal­jon eikä hen­ki­lö­kun­taa rii­tä mitenkään.

c) Miten rahoit­tai­sit­te edel­li­ses­sä koh­das­sa kuvaa­man­ne toi­men­pi­teet? Kuvat­kaa kei­non­ne konkreettisesti.

Kun puo­lu­eet ovat pääs­seet vas­tauk­sis­saan tähän asti, rahat on joka tapauk­ses­sa jo lop­pu. Kun lisää rahaa ei ole eikä tule, pitäi­si olla roh­keut­ta alkaa kar­sia meno­ja van­hen­tu­neis­ta kohteista.

d) Mit­kä eriar­voi­suus­te­ki­jät suo­ma­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa tun­nis­tat­te ja miten vähen­täi­sit­te eriarvoisuutta?

Työ­elä­mä on muut­tu­nut eriar­voi­sem­mak­si, kos­ka lah­jak­kaim­mat ja hyvin kou­lu­te­tut voi­vat pyy­tää mil­lais­ta palk­kaa tahan­sa ja perus­duu­na­rit ovat mark­ki­noi­den armoil­la. Sik­si on hyväk­syt­tä­vä suu­rem­mat palk­kae­rot ja tasat­ta­va nii­tä sit­ten vero­tuk­sel­la ja täy­den­tä­vil­lä tulonsiirroilla.

8. Osaa­mi­sen, sivis­tyk­sen ja inno­vaa­tioi­den Suomi

a) Tun­nis­tat­te­ko, että kes­tä­vän talous­kas­vun perus­tan vah­vis­ta­mi­sek­si on teh­tä­vä inves­toin­te­ja kou­lu­tuk­seen, tut­ki­muk­seen, inno­vaa­tioi­hin sekä infra­struk­tuu­riin? Kuvat­kaa kon­kreet­ti­set keinonne.

Ahon hal­li­tuk­ses­ta en kek­si mitään muu­ta hyvää sanot­ta­vaa kuin sen, että anka­ran laman olois­sa se panos­ti kou­lu­tuk­seen ja tutkimukseen.

b) Tun­nis­tat­te­ko tar­peen, että koko ikä­luo­kan tuli­si suo­rit­taa vähin­tään toi­sen asteen tut­kin­to? Kuvat­kaa kei­non­ne tähän pääsemiseksi.

Aloi­te­taan sii­tä, että jokai­nen suo­rit­tai­si perus­kou­lun kun­nol­la. Alas armo­vi­to­set. Jot­kut kehit­ty­vät hitaam­min kuin toi­set, joten luo­kal­le jää­mi­nen ei ole aina miten­kään huo­no vaih­toeh­to. Jos perus­kou­lun saa val­miik­si ennen kuin täyt­tää 18 vuot­ta, niin sit­ten toi­sen asteen kou­lu­tuk­seen, jon­ka pitäi­si olla koko­naan ilmainen

c)  Miten var­mis­tai­sit­te sen, että jokai­sen oppi­mi­nen ja osaa­mi­sen kehit­tä­mi­nen jat­kuu läpi työuran?

Kai­kil­le oikeus ja vel­vol­li­suus vii­kon mit­tai­seen kou­lu­tuk­seen vuo­sit­tain. Oppi­vel­vol­li­suusi­kä 65 vuoteen!

d) Miten edis­täi­sit­te kult­tuu­rin ase­maa Suomessa?

Yri­tän rahoit­taa sitä par­haa­ni mukaan käy­mäl­lä kon­ser­teis­sa ja teat­te­ris­sa ja uusia kesä­kuus­sa taas Museo­kort­ti­ni. Puhu­mat­ta­kaan kir­jas­tois­ta: Haluan huo­maut­taa, että Hel­sin­gin kes­kus­ta­kir­jas­ton ruot­sin­kie­li­nen nimi on Ode.

9. Sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­män koko­nai­suu­dis­tus edel­lyt­tää useam­pia vaa­li­kausia. Olet­te­ko val­mii­ta yhdis­tä­mään eri etuuk­sia ja hyväk­sy­mään yhte­näi­sen etuus­ta­son eri syy­pe­rus­teil­la siten, että uudis­tus lisää työl­li­syyt­tä, nos­taa kou­lu­tus­ta­soa, vähen­tää köy­hyyt­tä ja eriar­voi­suut­ta sekä paran­taa osallisuutta?

Minä raken­tai­sin perus­tur­van nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron varaan. Kun työ­elä­män käy­tet­tä­vis­sä ole­mi­nen on joil­le­kin vah­va usko­na­sia, niin lisä­tään tämä vaa­ti­mus sii­hen nyt sit­ten. Kun tähän ei mah­du pidem­pää vas­taus­ta, viit­taa blo­gil­la­ni ole­vaan jut­tusar­jaan sosi­aa­li­tur­van uudistamisesta.

10. Esit­tä­kää läh­tö­koh­tan­ne sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon uudistamiseksi.

Tuhat ter­veys­kes­kus­lää­kä­riä perus­ter­vey­den­hoi­toon ja se on siinä.

Vii­si sote-aluet­ta oli­si hyvä, kos­ka mil­joo­na­pii­rit ovat jo ole­mas­sa ja kos­ka ei le ris­kiä, että näis­tä tuli­si maa­kun­tia, jot­ka sot­keu­tui­si­vat esi­mer­kik­si maan­käyt­töön tai elinvoimapolitiikkaan.

11. Olet­te­ko val­mii­ta osal­lis­tu­maan sosia­li­de­mo­kraat­tien joh­ta­maan enem­mis­tö­hal­li­tuk­seen, ja onko teil­lä osal­lis­tu­mi­sel­len­ne mah­dol­li­sia kynnyskysymyksiä?

Ei lie­ne pel­koa, että otettaisiin.

 

Sote nouskoon tuhkasta

En osaa sur­ra Soten kaa­tu­mis­ta. Se läh­ti hyvin liik­keel­le, mut­ta sit­ten poliit­ti­nen sopi­mus nopeu­te­tus­sa aika­tau­lus­sa toteu­tet­ta­vas­ta pak­ko­yk­si­tyis­tä­mi­ses­tä ja 18 maa­kun­nas­ta pila­si kaiken.

Kaik­kia Soten tavoit­tei­ta ei voi­da saa­vut­taa, kos­ka ne ovat ris­ti­rii­das­sa kes­ke­nään. Ras­kain sydä­min luo­pui­sin sosi­aa­li­toi­men ja ter­vey­den­huol­lon yhdis­tä­mi­ses­tä saman komen­non alai­suu­teen ja kor­vai­sin sen ”sil­lal­la”, jos­sa molem­mat toi­mi­si­vat itse­näi­ses­ti, mut­ta nii­den välil­lä oli­si tii­vis­tä kans­sa­käy­mis­tä ja samat tietojärjestelmät.

Ama­töö­rin intui­tiol­la sanoi­sin, että päih­de­huol­lon ja psy­kiat­rian asiak­kaat kuu­lu­vat ter­vey­den­huol­lon vas­tuul­le niin kau­an kun sai­raus ei tuo­ta sosi­aa­li­sia ongel­mia, mut­ta jos elä­mä alkaa men­nä rateil­taan, vas­tuu kuu­luu sosi­aa­li­huol­lol­le, joka on tii­viis­sä yhtey­des­sä terveydenhuoltoon.

Eri­kois­sai­raan­hoi­don ja perus­ter­vey­den­huol­lon yhdis­tä­mi­sel­lä saa­tai­siin mer­kit­tä­vä paran­nus. Nyt eri­kois­sai­raan­hoi­to on perus­ter­vey­den­huol­toa olen­nai­ses­ti parem­min resur­soi­tu. Kuten Mart­ti Keko­mä­ki on sano­nut, tuhat yleis­lää­kä­riä lisää ja se oli­si siinä.

Oli­si hyvä, että ter­veys­kes­kuk­sis­sa oli­si läs­nä myös eri­kois­lää­kä­rei­tä. Kon­sul­taa­tio voi­si tapah­tua käy­tä­vän toi­sel­la puo­lel­la pii­pah­taen niin, että yleis­lää­kä­ri on läs­nä. Aina voi oppia lisää.

 

Yleis­lää­kä­ri pitäi­si muu­ten­kin palaut­taa ter­vey­den­huol­lon kes­ki­öön – min­kä pitäi­si tie­tys­ti näkyä myös pal­kas­sa. Kun lää­ke­tie­teel­li­sen tie­don mää­rä lisään­tyy val­ta­val­la vauh­dil­la, yleis­lää­kä­rin on yhä vai­keam­pi tie­tää kaik­kea sitä, mitä pitäisi.

Tämä voi mul­lis­tua pian­kin. Teko­ä­ly tulee ole­maan olen­nai­nen lää­kä­rin työ­vä­li­ne. Käsi­tyk­set vaih­te­le­vat sii­tä, kum­man diag­noo­sit ovat parem­pia, lää­kä­rin vai teko­ä­lyn, mut­ta kaik­kien mie­les­tä ken­tau­ri, ihmi­sen ja koneen yhdis­tel­mä, on ylivoimainen.

Kun jokin uusi lää­ke­tie­teel­li­nen tie­to viral­lis­tuu kai­kil­le jaet­ta­vak­si, teko­ä­ly voi­daan päi­vit­tää seu­raa­vak­si aamuk­si. Lää­kä­rei­den kou­lu­tus käy vähän hitaammin.

= = =

Moni innos­tui valin­nan­va­pau­des­ta aja­tel­len, että sen jäl­keen ras­kas ter­veys­kes­kus­asioin­ti kor­vau­tui­si työ­ter­veys­huol­los­ta tutul­la kevyel­lä ja jous­ta­val­la palvelulla.

Perus­ter­veel­le ihmi­sel­le riit­tä­vät kevyet pal­ve­lut, kun­han hänet tar­vit­taes­sa ohja­taan vaa­ti­vam­pien pal­ve­lu­jen äärel­le. Työs­sä käy­vä arvos­taa pal­ve­lu­jen suju­vuut­ta, vaik­ka se tar­koit­taa­kin lie­vää tin­ki­mis­tä hoi­don laa­dus­ta.  Aika on kallista.

Näen euroop­pa­lai­ses­sa per­he­lää­kä­ri­jär­jes­tel­mäs­sä pal­jon hyviä puo­lia. Se voi­si kat­taa 70 % kan­sa­lai­sis­ta, eli ehkä 10 % hoi­don tar­pees­ta, kos­ka kyse on perus­ter­veis­tä. Kysy­mys isän alko­ho­lis­mis­ta, äidin mus­tel­mis­ta ja lap­sen psyyk­ki­ses­tä oirei­lus­ta tar­vit­see inte­graa­tio­ta, jos jokin. Työ­ter­veys­huol­lon pahin ongel­ma on, että se hajot­taa per­heen­jä­se­net eri orga­ni­saa­tioi­den asiakkaaksi.

Vaik­ka valin­nan­va­pau­teen liit­ty­vä pak­ko­yk­si­tyis­tä­mi­nen oli­si joh­ta­nut talou­del­li­seen kata­stro­fiin, ei yksi­tyi­siä pal­ve­lu­ja kan­na­ta ulos­kaan raja­ta. Yksi­tyi­set yri­tyk­set ovat usein parem­min joh­det­tu­ja kuin kun­nal­li­set pal­ve­lut, aina­kin parem­min kuin huo­noim­mat kun­nal­li­set pal­ve­lut. Huo­no yksi­tyi­nen yri­tys kar­siu­tuu pois, mut­ta huo­no jul­ki­nen jää.

Maa­kun­nal­la tulee olla oikeus tila­ta pal­ve­lu­ja yksi­tyi­sel­tä, vaan ei vel­vol­li­suut­ta. Näin pide­tään koko­nai­suus kasas­sa samal­la, kun yksi­tyi­set voi­vat osoit­taa voi­man­sa teke­mäl­lä asioi­ta edul­li­sem­min ja ken­ties jopa paremmin.

Muu­ten olen sitä miel­tä, että maa­kun­tien – tai mik­si nii­tä nyt kut­su­taan­kin – mää­räk­si vii­si oli­si paras.

.….….….….

Kir­joi­tus on jul­kais­tu kolum­ni­na Lääkärilehdessä.