Kaupunkien tyhjiä asuntoja pitäisi verottaa

Helsingis­sä on noin 40 000 ”tyhjää” asun­toa, siis asun­toa, jos­sa kukaan ei asu vak­i­tuis­es­ti. Useim­mis­sa niistä kyl­lä asuu joku enem­män tai vähem­män tilapäis­es­ti. Ne ovat jonkun muual­la Suomes­sa tai muus­sa maas­sa kir­joil­la ole­van kakkosasun­to­ja tai ulko­mail­la kir­joil­la ole­van työn­tek­i­jän asun­to­ja. Yhä use­ampi asun­to on Airbnb käytössä.

Nämä muual­la Suomes­sa asu­vien kakkosasun­not, niin san­otut ”oop­pera-asun­not” pain­ot­tuvat keskus­tan tun­tu­maan. ”Tyhjiä” asun­to­ja on Klu­u­vis­sa läh­es 40 % kaik­ista asun­noista, joista tosin ymmärtääk­seni osa on lyhytvuokrauk­sen piirissä.

Kaupun­gin menot koos­t­u­vat lähin­nä kouluista ja kiin­teistökaupun­gin menoista, esimerkik­si liiken­nein­fran kun­nos­sa pidos­ta ja joukkoli­iken­teen jär­jestämis­es­tä – ja myös kult­tuuri­palveluista. Ne rahoite­taan lähin­nä tuloverol­la , siis kun­nal­lisverol­la. Tyhjät asun­not ovat nekin riip­pu­vaisia kaupun­gin panos­tuk­sista, mut­ta eivät mak­sa siitä juuri mitään.

Kesämökkikun­nat voivat kerätä vapaa-ajan asun­noista korkeam­paa kiin­teistöveroa. Näin ei voi­da tehdä kaupungeis­sa, kos­ka ”tyhjät” asun­not ovat taval­li­sis­sa asun­to-osakey­htiöis­sä, jois­sa on myös vak­i­tuis­es­ti asu­via. Kiin­teistöveroa ei mak­sa osakas vaan taloyhtiö.

Airbnb sijoittuu keskustoihin

Jos lähdemme tur­is­teina johonkin ulko­maiseen kaupunki­in, emme suun­taa lähiöön vaan pyrimme asumaan keskus­tas­sa, jos­sa on jok­seenkin kaik­ki näkemisen arvoinen. Samas­ta syys­tä keskus­ta-alueet ovat suosit­tu­ja myös asuinalueina.  Sekä asukas että tur­isti hyö­tyvät hyvästä sijain­nista, mut­ta viikkoa kohden tur­isti hyö­tyy kym­meniä ker­to­ja enem­män. Sik­si markki­navoimat keskit­tävät lyhytvuokraus­ta kuten myös yllä mainit­tu­ja ”oop­pera-asun­to­ja” keskus­tan läheisyy­teen. Espoos­sa lyhytvuokraus ei ole mainit­ta­va ongelma.

Monis­sa kaupungeis­sa lyhytvuokraus on työn­tämässä vak­i­tu­isia asukkai­ta syr­jem­mälle, mikä on syn­nyt­tänyt vaa­timuk­sia rajoit­taa lyhytvuokraus­ta. Helsingis­sä sijoi­tusasun­toa saa pitää lyhytvuokrauk­sen piiris­sä korkein­taan 90 päivää. Omaan koti­in­sa vuokralaisia saa ottaa kuin­ka paljon hyvänsä.

Jotenkin tulisi mieleen rajoit­taa lyhytvuokraus­ta vero­jen eikä sään­te­lyn keinoin.

Tyhjiä asuntoja on voitava verottaa

Samas­ta syys­tä kuin kesämökkikun­nat voisi­vat verot­taa kesä-asun­to­ja ankaram­min kuin vak­i­tu­isia asukkai­ta, pitäisi kaupunkien saa­da mah­dol­lisu­us verot­taa ”tyhjiä” asun­to­ja enem­män kuin vak­i­tuis­es­ti asut­tu­ja.  Tarvit­taisi­in jonkin­lainen asun­toko­htainen kiin­teistövero myös niille Airbnb-asunnoille.

Val­tion yleen­sä hitai­ta toimia odoteltaes­sa Helsin­ki voisi tehdä itsekin jotain. Vaik­ka oop­pera-asun­noista ei voisikaan mak­saa korkeam­paa kiin­teistöveroa, taval­lis­takin kiin­teistöveroa ne mak­sa­vat yhtä paljon kuin muutkin. Kun­nal­lisveroa eivät mak­sa lainkaan.

Tämäkin olisi hyvä syy nos­taa kiin­teistöveroa ja laskea kunnallisveroa.

Kiin­teistövero niukku­u­den verot­tamise­na, siis tont­ti­maan verona, olisi hyvä muutenkin.  Sik­si jok­seenkin kaik­ki ekon­o­mistit suosit­ta­vat sitä. Kaupungeis­sa pääelinkeino ovat palve­lut. Henkilöasi­akkaille myytäville palveluille tulovero on myrkkyä, kos­ka itse tekem­i­nen on vero­ton­ta. Jo sik­si kan­nat­taisi pain­ot­taa kunnallisveroa.

Tekeekö kiinteistövero elämisestä kalliimpaa?

Markki­na­t­alouden puoles­ta puhu­van kokoomuk­sen luulisi kan­nat­ta­van kiin­teistöveron nos­toa, mut­ta tosi­asi­as­sa puolue ole markki­na­t­alout­ta kun­nioit­ta­va puolue ja vas­tus­taa talousop­pinei­den kan­nan vas­tais­es­ti kiin­teistöveroa. Vasem­mistop­uolueet vas­tus­ta­vat, kos­ka jos jotkut ymmärtävätkin jotain taloud­es­ta, näyt­televät että eivät ymmärrä.

Kiin­teistövero ei tee asumis­es­ta kalli­im­paa, kos­ka vaik­ka se nos­taa juok­se­via kulu­ja, se las­kee asun­to­jen hin­to­ja. Sukupolvien välil­lä tässä on tietysti tulon­jako ongel­ma. Min­un ikäiset, jot­ka asu­vat velat­tomas­sa omis­tusasun­nos­sa jou­tu­isi­vat tietysti mak­samaan lisää, mut­ta asun­tomarkki­noille tuleville nuo­rille halvem­pi osto­hin­ta kom­pen­soisi kiin­teistöveron juok­se­vat mak­sut. Alem­pi kun­nal­lisvero jää hei­dän voitok­seen. Nuorten itäisi siis kan­nat­taa korkeam­paa kiin­teistöveroa ja min­un ikäis­teni vas­tus­taa. Tämä selit­tää, mik­si demar­it vastustavat

Val­tu­us­tossa val­ta on van­hem­mil­la ikälu­okil­la. Sik­si min­un ikäis­teni etu menee nuorten edun ohi.

Espoolais­ten silmis­sä halvem­pi kun­nal­lisvero tek­isi Helsingis­sä houkut­tel­e­vam­man. Hei­dän kannal­taan asun­to­jen halvem­pi osto­hin­ta kom­pen­soisi juok­se­van kiinteistöveron.

 

31 vastausta artikkeliin “Kaupunkien tyhjiä asuntoja pitäisi verottaa”

  1. Helsingis­sä lyhytvuokraus ei ole paisunut mik­sikään ongel­mak­si toisin kuin Espan­jas­sa. Ihan hyvä että asun­to­jen hin­to­jen lask­ies­sa joku pystyy tien­aa­maan sil­lä ja tur­is­tit saa­vat hotel­lia edullisem­man vai­h­toe­hdon yöpymiselle jos eivät halua aamaista tai mui­ta palvelu­ja. Oop­pera-asun­noista en osaa sanoa mitään, vaikut­taa aika mar­gin­aali-ilmiöltä mut­ta kai niitä tarvi­taan juuri sat­un­naisia Helsingisä käyn­te­jä varten. Aika paljon raken­nus- ja mui­ta keikkatyöläisiä tyhji­in asun­toi­hin majoite­taan. Parakki­ma­joi­tus on eilispäivää.

    Kiin­teistöveron nos­to taas olisi rosvoamista ja pakot­taisi ihmisiä mak­samaan uud­estaan jo ker­ran mak­samansa asun­non. Yleis­es­ti pahek­su­taan vuokra­tont­tien vuokrien hir­muko­ro­tuk­sia tyyli­in Lehti­saari, mut­ta kiin­teistöveron koro­tus iskisi asukkaiden kukkaroi­hin samal­la taval­la vaik­ka tont­ti olisi oma. 

    Espooseen ei muute­ta vero­pros­entin takia vaan sik­si että siel­lä on parem­min työ­paikko­ja, koulu­ja ja mui­ta palveluja.

    Vastaa

    1. Kiin­teistövero ei heiken­nä työn kan­nus­timia toisin kuin kunnallisvero.

      Vastaa

      1. Ne joil­la ei ole riit­tävästi kan­nus­timia työn­tekoon asu­vat yleen­sä vuokral­la tue­tuis­sa vuokra-asun­nois­sa eivätkä mak­sa muutenkaan kiinteistöveroa.
        Kiin­teistöveron koro­tus iskisi pahiten työssäkäyvi­in sekä eläkeläisi­in jot­ka asu­vat omis­tusasun­nois­sa. Ja se olisi sel­l­ainen veronko­ro­tus, joka kan­nus­taa muut­ta­maan pois kotikaupungistaan.
        Jos kaupun­ki tarvit­see rahaa infran ja palvelu­jen rak­en­tamiseen, se voidaan ottaa esim autoil­i­joil­ta ruuhka­mak­su­jen muo­dos­sa. Jos seu­raavas­sa hal­li­tuk­ses­sa ovat sekä vasem­mistop­uolueet että Vihreä Liit­to niin olisi aika heikko esi­tys jos ei lakia ruu­uhka­mak­su­ista saa­da aikaan.

  2. Hyvä kir­joi­tus. Tarkoi­tat kai “Kesämökkikun­nat voivat kerätä vapaa-ajan asun­noista korkeam­paa KIINTEISTÖveroa”?

    Vastaa

  3. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Kesämökkikun­nat voivat kerätä vapaa-ajan asun­noista korkeam­paa kun­nal­lisveroa. Näin ei voi­da tehdä kaupungeis­sa, kos­ka ”tyhjät” asun­not ovat taval­li­sis­sa asun­to-osakey­htiöis­sä, jois­sa on myös vak­i­tuis­es­ti asu­via. Kiin­teistöveroa ei mak­sa osakas vaan taloyhtiö.”

    Kesämökkikun­tien vapaa-ajana­sun­to­jen vero­tusar­vo on yleen­sä todel­la mata­la per neliö. Vero­pros­ent­ti on sik­si pakko aset­taa niiden osalta jonkin ver­ran vak­i­tu­isia asun­to­ja korkeam­mak­si, jos kun­ta halu­aa saa­da edes sen ver­ran veroa, mitä vak­i­tuis­es­ti asu­tus­ta asun­nos­ta perit­täisi­in veroa. Osa kun­nista on nos­tanut veroa sitäkin enem­män, mikä on sit­ten asia erikseen.

    Upou­u­den vapaa-ajan asun­to­jen nykyi­nen vero­tusar­vo on 614,75 euroa/m2. Uusien asuinker­rostalo­jen vero­tusar­vo Suomes­sa on nyky­isin 770,58 euroa/m2. Jos on van­hempi talo, siitä tehdään ikävähen­nys ennen veron määräy­tymistä. Ikävähen­nys on yhteen­sä enin­tään 80 %. Eli esim. oikein van­han vapaa-ajan asun­non vero­tusar­vo on ikävähen­nys­ten mak­simis­sa noin 123 €/m2. Vero­tusar­vot ovat usein hyvin kaukana kohtei­den markki­na-arvoista. Itä-Suomen muut­to­tap­piokun­nis­sa moni van­ha raken­nus on markki­nahinnal­taan jopa alle vero­tusar­vo­jen, ja Helsingistä tuskin mis­tään saa uut­ta asuinker­rostaloa verot­ta­jan vero­tusar­von mukaiseen hin­taan. Ei tosin saa vanhaakaan.

    Raken­nusten vero­tusar­vo on siis neliötä kohti nyky­isin vero­tus­lain­säädän­nön mukaan nyky­isin sama sekä Haukivuorel­la että Kampissa.

    Vastaa

  4. Min­ul­la on helsingis­sä 20 neliötä ja kotikaupundis­sa 250 neliötä. Suh­teessa neliöi­hin olen enem­män Helsingis­sä kuin kotona. 

    En todel­lakaan halu­aisi pala­ta hotel­lielämään ja kan­taa mukana kaikkea mitä tarvitsee.

    Vastaa

  5. Vastik­keet ovat nyt aika ylhääl­lä taloy­htiöis­sä, jois­sa ei ole vuokrat­tavia tilo­ja. Vesi mak­saa tule­vaisu­udessa enem­män, sähkö toden­näköis­es­ti tulee mak­samaan enem­män. Kaukoläm­mön hin­ta nousee. Vastik­keet tule­vat nouse­maan joka tapauk­ses­sa ja kiin­teistövero nos­taisi vielä lisää. 

    Nyt asun­to­jen hin­nat laske­vat, mikä on hyvä, kuin­ka paljon ne vielä voivat laskea sen takia, että vastike nousee?

    Vastaa

  6. Asi­as­sa on sel­l­ainen ongel­ma ettemme tiedä noista “tyhjistä” asun­noista juuri mitään, ain­oa tietolähde kun on väestörek­isterin kir­jan­pito. Ennen kuin rupeamme ratko­maan jotain ongel­maa olisi var­maankin hyvä ymmärtää edes pääpi­irteit­täin mikä se on, niin toden­näköisyys että ratkaisu varsi­nais­es­ti toimii kasvaa.

    Yleisel­lä elämänkoke­muk­sel­la ja kevyesti speku­loiden keksin seu­raavia syitä mik­si asun­to on vail­la vak­i­naista asukas­ta, karkeasti arvat­en suuruusjärjestyksessä:

    1) Asun­to on myyn­nis­sä tai sille etsitään uut­ta vuokralaista, mut­ta nykyi­nen asukas on jo muut­tanut pois, huom. myös myymät­tömät uudisasunnot.

    2) Asun­to on remon­tis­sa, esimerkik­si putkiremontti.

    3) Asun­nos­sa tosi­asial­lis­es­ti asuu joku vak­i­tuis­es­ti, mut­ta hän on eri­lai­sista tuki tai veronkier­tosy­istä kir­joil­la muual­la. Näin esimerkik­si omais­es­ti, jos minä siirtäisin kir­jani Vihti­in, niin verot­ta­ja mak­saisi min­ulle sel­l­aiset kolme-neljä ton­nia työ­matkavähen­nyk­siä ajoista joidenkin valvom­i­nen on käytän­nössä hyvin vaikeaa. Minä en toki ole täl­lä taval­la epäre­helli­nen, mut­ta tuskin olen ain­oa joka on tämän mah­dol­lisu­u­den keksinyt.

    3) Kyseessä on kakkosasun­to. Jos tälle halu­aa jotain tehdä niin työ­suhdea­sun­to­jen veroe­tu, joka on sieltä nau­ret­tavim­mas­ta päästä rälssi­etu­ja, tulisi pois­taa. Asi­as­ta tekee poli­it­tis­es­ti han­kalan se että se on kuin räätälöi­ty maakun­tien kansane­dus­ta­jien tarpeisiin.

    4) Asun­toa lyhytvuokrataan, mikä ei asioiden mon­imutkaistamisek­si sul­je pois kohtia 1 ja 3.

    5) Asukas on laitok­ses­sa, kuten van­hainkoti tai vankila.

    6) Asun­to on tosial­lis­es­ti toimis­to tai työtila.

    7) Asun­to on syys­tä tai tois­es­ta asuinkelvot­tomas­sa kun­nos­sa. Näitä on esimerkik­si Kalasa­ta­mas­sa nyt kerrostalollinen.

    Vastaa

    1. Käytän­nössä kaikissa kek­sisimis­säsi esimerkeis­sä on ihan valid­it peruste­lut kan­nus­taa tyhjän asun­non lait­tamista oikeasti käyt­töön. Eri­toten alueil­la mis­sä asum­isti­la on arvokas­ta. Asuinkelvot­to­mia asun­to­ja kan­nat­taa kan­nus­taa remon­toitavak­si arvokkail­la alueil­la, vähäl­lä käytöl­lä ole­via asun­to­jen omis­ta­jia kan­nat­taa kan­nus­taa vaik­ka men­emään hotel­li­in kakkosasun­non sijaan, van­hainkodis­sa ole­via kan­nat­taa kan­nus­taa myymään asun­to tai lait­ta­maan vuokralle. Myytävät asun­not halut­taisi­in nopeasti kier­toon eikä niin että niitä pide­tään tyhjinä vuosikau­sia kun yli­hin­taan osta­jaa odotel­laan (suju­voit­taisi asun­tokau­pan suju­vu­ut­ta kun hin­nat liikkuisi nopeam­min). Ain­ut ehkä vähän “sivulli­nen uhri” on jokin putkire­mont­ti, voi toki ajatel­la että remont­te­jakin kan­nat­taa kan­nus­taa nopeam­mak­si, mut­ta eiköhän ihmiset jo muutenkin halua remon­tit mahd. nopeasti valmiiksi.

      Markki­namekanis­min mukaista hin­noitel­la hait­to­ja. Tyhjistä asun­noista on hait­to­ja kaupun­gin kehi­tyk­selle, eri­tyis­es­ti halu­tu­il­la asuinalueil­la. Jos kaupun­gin kalleim­mil­la alueil­la asun­noista on tyhjil­lään jotain 40%, ei sinne oikein palveluitakaan kehi­ty, tiivi­in kaupunki­rak­en­teen syn­er­giae­tu­ja ei syn­ny ja infra­panos­tuk­set menevät osin hukkaan (joiden osit­tais­es­ta myötä­vaiku­tuk­ses­ta alueesta ylipäätään on alun­perinkin tul­lut niin arvokas).

      Vastaa

    2. Joo tai on työkomen­nuk­sel­la ulko­mail­la vuo­den tai kak­si ja aikoo palata

      Vastaa

    3. Näitä kakkosasun­to­ja, joi­hin lasken maakun­nis­sa toimivien yri­tys­ten Helsingis­sä omis­ta­mat “hotel­lit” yri­tyk­sen työn­tek­i­jöille, on varsin paljon. Muis­te­len että 20 000, mut­ta muis­tiku­va voi olla väärä.

      Vastaa

      1. Näitä kakkosasun­to­ja, joi­hin lasken maakun­nis­sa toimivien yri­tys­ten Helsingis­sä omis­ta­mat “hotel­lit” yri­tyk­sen työn­tek­i­jöille, on varsin paljon. Muis­te­len että 20 000, mut­ta muis­tiku­va voi olla väärä.

        Ode: kokon­ais­määrä 40 000.
        Ode: puo­let yri­tyk­sil­lä, jot­ka pyörit­tää näis­sä keikkalaisia. 

        Väitä, että itsenäis­es­ti mak­savia asun­to­ja on kokon­aisu­udessaan enem­män kuin yri­tys­ten mak­samia keikkakämp­piä. Kokon­aisu­udessaan näil­lä numeroil­la olisi jo kaik­ki tyhjät käm­pät liikku­van työvoiman käytössä.

        Todel­lisu­udessa toki on mutkikkaam­paa. Esim. sairaalan päivystysosas­ton nor­maali kuor­mi­tusti­lanne ilman yhtään yli­paikkalaista voi olla esim. 135 ‑140%. Tätäkin on mon­en han­kala ymmärtää, mut­ta tuon hok­saami­nen aut­taa ehkä ymmärtämään sitä, miten asun­to­ja voi olla mon­es­sa toimin­nas­sa samaan aikaan.

        Onko­han täl­lä het­kel­lä edelleen se tilanne, että Mer­i­haan hoas sol­un vuokraa­mal­la saa toden­näköis­es­ti koko ison asun­non itselleen, kun muut asukkaat ovat toden­näköis­es­ti helsinkiläisiä, jot­ka asu­vat van­hempi­en asun­nos­sa, mut­ta ovat tehneet vuokra­sopimuk­sen, jot­ta saa­vat tukia?

  7. Kyl­lä perikun­nat saa käm­päään jonkun kir­joille jos nyt on pakko. Toinen asia on mis­sä kukin asuu 

    Toisaal­ta kun pis­tetään tulo­ton serkun­pi­ika asun­toon saadaan ylläpi­to kus­tan­nuk­set kun yksi huonebon­nvuokrathu pilkkahin­nal­la. Voisin minäkin mut­taa erilleen osoit­teeseen kuin mies ja jopa lapsen kanssa niin voitaisi­in samal­la hoitaa koulupiirishoppailu

    Vastaa

  8. Asun pienem­mässä kaupungis­sa mut­ta käyn viikot­tain Helsingis­sä töis­sä, kun viime kesänä tuli toimistopakko 2 päivää viikos­sa use­an vuo­den etä­työsken­te­lyn jäl­keen. Tois­taisek­si junal­la ja/tai airbnb asun­nois­sa yöpyen. Ja läh­es kaik­ki hyvä­palkkaiset työt kun ovat Helsin­gin keskus­tas­sa, mut­ta en halua siel­lä asua.

    Olen nyt sit­ten harkin­nut oman yksiön ostamista Helsin­gin keskus­tas­ta, Kamp­ista tai Punavuores­ta saa yksiöitä jopa 100k hin­taan. Työa­sun­tovähen­nyk­sen yms. veroe­tu­jen kanssa tuo on nyt kan­nat­tavaa kun asun­to­jen hin­nat ovat vuosia laske­neet. Ehkä sen voi jopa välil­lä antaa airbnb käyttöön.

    Onko tuo sit­ten hyvä vai huono asia että olen pari — kolme päivää viikos­sa Helsingis­sä? Mut­ta muuten asun­to on tyhjil­lään? Tai ehkäpä Helsinkiläisille tek­isi hyvää että hei­dät määrätään työsken­telemään 2 päivää viikos­sa Turus­sa tai Jyväskylässä paikan päällä?

    Vastaa

    1. Kum­ma kun työa­sun­toon saa veroe­tu­ja, mut­ta ihan asum­isas­un­toon ei.

      Vastaa

      1. Työa­sun­tovähen­nys 450 €/k on kieltämät­tä omi­tu­isu­us suo­ma­laises­sa vero­tuk­ses­sa. Se kan­nus­taa mon­en­laisi­in kikkailui­hin. Työa­sun­tovähen­nyk­seen liit­tyy KHO:2015:121 päätök­sen mukaises­ti myös oikeus verovähen­tää matkat pait­si työ­paikan ja työa­sun­non välil­lä, myös viikoit­tain matkat työsken­te­ly­paikkakunnal­ta vak­i­tuis­es­ti asu­tulle paikkakun­nalle per­heen luo ja takaisin. Käytän­nössä työa­sun­non perus­teel­la voi saa­da tehdä jopa reilusti yli 1000 €/kk edestä verovähen­nyk­siä mon­elta kuukaudelta, jos ilmoit­taa tekevän­sä viikoit­tain matkan per­heen luo loma-aiko­ja luku­unot­ta­mat­ta. Vuosi­ta­sol­la työa­sun­tovähen­nys­tä ja matkaku­lu­vähen­nyk­siä saa Suomes­sa tehdä yhteen­sä enin­tään 12 400 €/vuosi.

    2. “Olen nyt sit­ten harkin­nut oman yksiön ostamista Helsin­gin keskus­tas­ta, Kamp­ista tai Punavuores­ta saa yksiöitä jopa 100k hin­taan. Työa­sun­tovähen­nyk­sen yms. veroe­tu­jen kanssa tuo on nyt kannattavaa…”

      Työa­sun­tovähen­nys­tä ei saa omis­tusasun­toon. Jot­ta työa­sun­tovähen­nys­tä voi saa­da, työa­sun­non pitää olla joko vuokra-asun­to, työ­suhdea­sun­to, asum­isoikeusasun­to tai osaomis­tusasun­to. Vuokrat­tu työa­sun­to saa olla tutul­ta vuokrat­tu, mut­ta itse siitä ei saa omis­taa enem­mistöä, jos halu­aa saa­da työa­sun­tovähen­nyk­sen. Itse itselle mak­set­tua vuokraa ei huomioi­da työa­sun­tovähen­nys­tä määritettäessä.

      Vastaa

      1. Olen siis yrit­täjä, eli voin ostaa asun­non 100% omis­ta­mal­leni yri­tyk­selle ja myön­tää sen itsel­leni työ­suhdea­sun­nok­si. Ja kui­tata kaiken­laisia vähen­nyk­siä sekä yri­tyk­sel­leni että itselleni.

  9. Niin ja edel­liseen viesti­in jatkona, innois­tu­in liian nopeasti postaamaan.

    Juuri ns. kakkosasun­non, veroko­htelun pitäisi olla RASKAAMPAA eikä kevyem­pää kuin ns. asumiseen käyte­tyn asun­non. Mut­ta niin­hän Suomes­sa sijoi­tusasun­nonkin veroko­htelu on kevyem­pää kuin asum­isas­un­non. On tämä kyl­lä kum­ma maa, pääo­ma­lle pitää kehitel­lä jatku­vasti lisäe­tu­ja, ei saa vaan tavalli­nen ihmi­nen olla tasaver­tais­es­ti kohdel­tua pääo­man kanssa vaan pääo­ma­lle pitää kek­siä jatku­vasti keven­nyk­siä ja alennuksia.

    Vastaa

    1. Koko maail­ma opti­moi pääo­mia ja niiden ker­tymistä eri tavoin. Ruot­sis­sa ei asun­to­lain­o­ja mak­se­ta takaisin vaan porukalla on varaa kulut­taa ja sijoittaa.

      Virossa yri­tys­ten ei tarvitse mak­saa yhteisöveroa, suomes­sa pitää mak­saa heti 20%. Virossa ei asun­toa myytäessä tarvitse mak­saa varain­si­ir­toveroa, suomes­sa pitää jne.

      Jos kat­soo että mitkä maat vauras­tu­vat ja mitkä köy­htyvät, niin Suo­mi on niitä mai­ta joista rahat ja pääo­mat häviävät mui­hin mai­hin. On valitet­tavaa että vasem­mis­to ei tuo­ta asi­aa koskaan tajua.

      Vastaa

  10. Tarkan tiedon tyhjien asun­to­jen määrästä saa las­ket­tua Helenin sähkönku­lu­tus­datas­ta. Niin var­maan on jo tehtykin. Tyhjän asun­non (tai asun­non jos­sa asu­taan vaik­ka vain oop­per­areis­su­jen ver­ran) erot­taa hel­posti jatku­vasti asutusta.

    Vastaa

      1. Mut­ta ei lyhytvuokrauk­ses­sa ole­via asuntoja.

      2. “Sähkönku­lu­tustiedoista saisi selville myös kannabik­sen kasvattajat.”

        spna -> led on tapah­tunut jo ajat sitten.

    2. Se nyt ei hirveästi vaa­di, että ohjaa automaa­ti­ol­la jos­sain määrin sat­un­nais­es­ti sähkönku­lu­tus­ta tyhjässä asun­nos­sa, jol­loin se erot­ta­mi­nen ei enää niin help­poa enää olekaan. Joku tietokonet etäo­h­jat­tavil­la pis­tora­sioil­la kytkemään vaik­ka lamp­pu­ja ja vaik­ka siir­ret­tävän sähköläm­mit­ti­men päälle ja pois. Tai ken­ties voisi vähen­tää sähkön kus­tan­nuk­sia vaik­ka louhi­mal­la bit­coine­ja sil­lä sähköllä.

      Vastaa

  11. Hyvä huomio:

    Kiin­teistöveron ei pitäisi kohdis­tua kiin­teistöön vaan asuin­neliö pin­ta-alaan ja kohdis­tua sen halti­jaan (asun­to-osak­keen­o­mis­ta­jaan). Täl­löin erot­telu asu­tun ja tyhjil­lään ole­van erot­telu olisi helppoa. 

    Vuokrat­tu­jen asun­to­jen asuin­neliövero­pros­ent­tia säätelemäl­lä voitaisi­in myös mikro-ohja­ta kaupun­gin osien taloudel­lista kehitystä.

    Olisiko tässä jär­jestelyssä häviäjiä?

    Vastaa

    1. No kyl­lähän asuin­neliöpin­ta-alaan poh­jau­tu­va vero aliv­erot­taa tehot­tomasti maa­ta käyt­täviä OKT- ja riv­i­taloa­su­jia ja yliv­erot­taa kerrostaloasujia.

      Kiin­teistöveron on paras­ta poh­jau­tu­va maapo­h­jaan eli ton­tin pin­ta-alaan. Täl­löin ker­rostaloa­sukkaat ja tehokas maankäyt­tö saa taloudel­lista tukea, eli jär­jestelmä ohjaa käyt­tämään rajal­lista maa­ta tehokkaasti.

      Vastaa

  13. Poli­itikot puhu­vat kiin­teistöveron omi­naisuuk­sista niinkuin se olisi maapo­h­jan verot­tamista vaik­ka käsit­tääk­seni kiin­teistövero on edelleen pääsään­töis­es­ti raken­nusten verot­tamista. Raken­nusten, raken­nu­soikeu­den ja rak­en­tamisen verot­ta­mi­nen las­kee asun­to­jen tar­jon­taa ja siten tosi­aankin nos­taa asumisen hintaa?

    Vastaa

    1. Nykyi­nen kiin­teistövero on suurimpi­en kaupunkien ulkop­uolel­la pääasi­as­sa raken­nusten verot­tamista. Se mis­tä talousti­eteil­i­jät pihu­vat, on maapo­h­jan verot­tamista ja sitä on kysymys myös tässä.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.