Helsingissä on noin 40 000 ”tyhjää” asuntoa, siis asuntoa, jossa kukaan ei asu vakituisesti. Useimmissa niistä kyllä asuu joku enemmän tai vähemmän tilapäisesti. Ne ovat jonkun muualla Suomessa tai muussa maassa kirjoilla olevan kakkosasuntoja tai ulkomailla kirjoilla olevan työntekijän asuntoja. Yhä useampi asunto on Airbnb käytössä.
Nämä muualla Suomessa asuvien kakkosasunnot, niin sanotut ”ooppera-asunnot” painottuvat keskustan tuntumaan. ”Tyhjiä” asuntoja on Kluuvissa lähes 40 % kaikista asunnoista, joista tosin ymmärtääkseni osa on lyhytvuokrauksen piirissä.
Kaupungin menot koostuvat lähinnä kouluista ja kiinteistökaupungin menoista, esimerkiksi liikenneinfran kunnossa pidosta ja joukkoliikenteen järjestämisestä – ja myös kulttuuripalveluista. Ne rahoitetaan lähinnä tuloverolla , siis kunnallisverolla. Tyhjät asunnot ovat nekin riippuvaisia kaupungin panostuksista, mutta eivät maksa siitä juuri mitään.
Kesämökkikunnat voivat kerätä vapaa-ajan asunnoista korkeampaa kunnallisveroa. Näin ei voida tehdä kaupungeissa, koska ”tyhjät” asunnot ovat tavallisissa asunto-osakeyhtiöissä, joissa on myös vakituisesti asuvia. Kiinteistöveroa ei maksa osakas vaan taloyhtiö.
Airbnb sijoittuu keskustoihin
Jos lähdemme turisteina johonkin ulkomaiseen kaupunkiin, emme suuntaa lähiöön vaan pyrimme asumaan keskustassa, jossa on jokseenkin kaikki näkemisen arvoinen. Samasta syystä keskusta-alueet ovat suosittuja myös asuinalueina. Sekä asukas että turisti hyötyvät hyvästä sijainnista, mutta viikkoa kohden turisti hyötyy kymmeniä kertoja enemmän. Siksi markkinavoimat keskittävät lyhytvuokrausta kuten myös yllä mainittuja ”ooppera-asuntoja” keskustan läheisyyteen. Espoossa lyhytvuokraus ei ole mainittava ongelma.
Monissa kaupungeissa lyhytvuokraus on työntämässä vakituisia asukkaita syrjemmälle, mikä on synnyttänyt vaatimuksia rajoittaa lyhytvuokrausta. Helsingissä sijoitusasuntoa saa pitää lyhytvuokrauksen piirissä korkeintaan 90 päivää. Omaan kotiinsa vuokralaisia saa ottaa kuinka paljon hyvänsä.
Jotenkin tulisi mieleen rajoittaa lyhytvuokrausta verojen eikä sääntelyn keinoin.
Tyhjiä asuntoja on voitava verottaa
Samasta syystä kuin kesämökkikunnat voisivat verottaa kesä-asuntoja ankarammin kuin vakituisia asukkaita, pitäisi kaupunkien saada mahdollisuus verottaa ”tyhjiä” asuntoja enemmän kuin vakituisesti asuttuja. Tarvittaisiin jonkinlainen asuntokohtainen kiinteistövero myös niille Airbnb-asunnoille.
Valtion yleensä hitaita toimia odoteltaessa Helsinki voisi tehdä itsekin jotain. Vaikka ooppera-asunnoista ei voisikaan maksaa korkeampaa kiinteistöveroa, tavallistakin kiinteistöveroa ne maksavat yhtä paljon kuin muutkin. Kunnallisveroa eivät maksa lainkaan.
Tämäkin olisi hyvä syy nostaa kiinteistöveroa ja laskea kunnallisveroa.
Kiinteistövero niukkuuden verottamisena, siis tonttimaan verona, olisi hyvä muutenkin. Siksi jokseenkin kaikki ekonomistit suosittavat sitä. Kaupungeissa pääelinkeino ovat palvelut. Henkilöasiakkaille myytäville palveluille tulovero on myrkkyä, koska itse tekeminen on verotonta. Jo siksi kannattaisi painottaa kunnallisveroa.
Tekeekö kiinteistövero elämisestä kalliimpaa?
Markkinatalouden puolesta puhuvan kokoomuksen luulisi kannattavan kiinteistöveron nostoa, mutta tosiasiassa puolue ole markkinataloutta kunnioittava puolue ja vastustaa talousoppineiden kannan vastaisesti kiinteistöveroa. Vasemmistopuolueet vastustavat, koska jos jotkut ymmärtävätkin jotain taloudesta, näyttelevät että eivät ymmärrä.
Kiinteistövero ei tee asumisesta kalliimpaa, koska vaikka se nostaa juoksevia kuluja, se laskee asuntojen hintoja. Sukupolvien välillä tässä on tietysti tulonjako ongelma. Minun ikäiset, jotka asuvat velattomassa omistusasunnossa joutuisivat tietysti maksamaan lisää, mutta asuntomarkkinoille tuleville nuorille halvempi ostohinta kompensoisi kiinteistöveron juoksevat maksut. Alempi kunnallisvero jää heidän voitokseen. Nuorten itäisi siis kannattaa korkeampaa kiinteistöveroa ja minun ikäisteni vastustaa. Tämä selittää, miksi demarit vastustavat
Valtuustossa valta on vanhemmilla ikäluokilla. Siksi minun ikäisteni etu menee nuorten edun ohi.
Espoolaisten silmissä halvempi kunnallisvero tekisi Helsingissä houkuttelevamman. Heidän kannaltaan asuntojen halvempi ostohinta kompensoisi juoksevan kiinteistöveron.