Vielä muutama vuosi sitten kotiini tuli aivan tolkuttomasti postia. Postin määrä on nopeasti vähentynyt, koska esimerkiksi erilaiset kutsut tulevat nykyisin sähköpostiin. Lopulta jäljelle ovat jääneet lähinnä vain laskut. Viime kuukausina postin määrä on vähentynyt nopeasti, koska laskuja ei juuri enää tule. Nyt on varmaankin lyhytaikaiseksi jäävä boomi kirjeistä, jotka kertovat, että nyt siirrytään e-laskuun, eikä paperilaskuja enää tule.
Posti (Itella) menettää nopeasti ainakin puolet liikenteestään. Mitä Itellan siis pitäisi tehdä?
Asiakkaat eivät taida tarvita enää postinkantoa päivittäin. Sitä tarvitaan enää vain työpaikkojen säilyttämiseen. Jos liikenteen määrä putoaa puoleen, voidaan joko vähentää henkilökunnan määrä puoleen tai nostaa hinnat kaksinkertaisiksi tai tehdä jotain siltä väliltä. Kyse on merkittävistä työntekijämääristä. Vuonna 2012 Itellan palveluksessa oli keskimäärin yli 27 000 työntekijää. Julkisuudessa on sanottu tarpeesta vähentää henkilökunnan määrää 8 000 hengellä.
Toki postilla olisi suuri mahdollisuus nettikaupassa, mutta se tuntuu hätistelevän sen itseltään R-kioskille ja lähikaupalle lakkauttamalla hyvillä paikoilla olevat konttorit ja vetäytymällä halpoihin paikkoihin, joiden saavutettavuus on heikko.
Postikonttoreita ei tarvita kuin työpaikan säilyttämiseksi. Mitä järkeä on ylläpitää postikonttoria jossa henkilökunta istuu suurimman osan ajasta tumput suorina? Lähikauppa tai R-kioski hoitaa homman paljon tehokkaammin.
Asiakkaan näkökulmasta postipalveluiden saatavuus on merkittävästi parantunut kun R-kioskit ja lähikaupat alkoivat hoitaa postiasioita. Tärkeintä on laajempi aukioloaika (sis. illat ja viikonloput), lisäksi niiden sijainti on monesti postia parempi ja samalla käynnillä hoituu useampi asia.
Juuri vastikään tilasin ulkomailta nettikaupasta tavaraa. Myyjä ei lähettänyt seurantakoodia. Aikaa kului ja kyseltyäni tilauksen perään sain linkin myyjän käyttämän huolitsijan järjestelmään. Se polku päättyi lähtömaan rajalle.
Kokeilin samaa koodia postin palveluun ja se kertoi että lähetys on jo lähipostissa. Mitään lappua ei koskaan ollut tullut kotiin eikä puhelimeen oltu soiteltu oven takaa. Postissa sitten kävi ilmi että lähetys oli ehditty palauttaa koska ”vastaanottajaa ei tavoitettu”.
Tee työtä jolla on tarkoitus. Rahaa liikkuu, tavaraa liikkuu, aikaa kuluu, bensaa palaa ja palkka juoksee. Mutta lopputuloksena kukaan muu kuin kuoppan kaivanut ja sen heti perään täyttänyt postityöntekijä ei hyötynyt yhtään mitään.
Ei ihme että suomalainen nettikauppa ei ole menestynyt. Siihen ei riitä pelkkä laaja tavaravalikoima, edulliset hinnat, helppo ostaminen ja maksaminen. Tavarat pitäisi saada perille kans ja se ei meillä toimi.
Hei
Ihan kiinnostais tietää postin työpaikkojen lukumäärä aivan aikojen saatossa, sanokamame viimeisen 50 vuoden aikana.
ei pidä vähätellä: posti anoti monille ei kovin leveän leveän mutta varman leivän. (”Rappiointellektuellien suojatyöpaikka.”
Pakettipalvelut lisääntyvät ja kauppa siirtyy verkkoon/kuljetuksiin jopa päivittäistavaroissa.
Pitää panostaa paketti/kuljetuspalveluun ja logistiikkapalveluihin
Ei R-kioski ole huono yhteistyökumppani eivät myöskään lähikaupat.
Postihan voisi tulla lähikauppaan kuten ennen ? Sieltä ne voi hakea kerran viikossa
Lehtien jakelu toimii kyllä muilla keinoinkin ainakin taajamissa, niinhän se toimii jo nytkin
Postin palvelut ovat vain parantuneet sitä mukaa kun omat konttorit ovat lopetettu
Nettikauppa on kasvanut niin räjähdysmäisesti että R-kiskat, kuriirifirmat ym eivät pystyisi hoitamaan kaikkia postille kuuluvia tehtäviä ainakaan suurissa kaupungeissa.
Joskus konttorien lakkauttaminen tuntuu olevan jopa itseisarvo. Täällä maaseudulla on tapauksia, joissa Itella on lakkauttanut lähikaupassa olleen asiamiespostin korvaamatta sitä toisella, vaikka kauppias olisi pitänyt asiamiespostia ilmaiseksi.
”MR kirjoitti :
Asiakkaan näkökulmasta postipalveluiden saatavuus on merkittävästi parantunut kun R-kioskit ja lähikaupat alkoivat hoitaa postiasioita.”
Minulla on päinvastaisia kokemuksia kun lähikauppa alkoi hoitaa postin tehtäviä. Tapahtui niin, että kauppaan syntyi uusi jono entisen lisäksi. Ja kun tehtävää hoiti ainoastaan yksi kaupan myyjä kerrallaan, niin oli varsin selvä asua, että elintarvikeasiakkaat alkoivat äänestämään jaloillaan.
Posti/Itella on nykyään aika omituinen yhtiö, kun sillä on sekä palveluvelvoite, että toisaalta pyrkimys toimia normaalina kaupallisena yrityksenä ulkomaita myöten. Tässä jakeluasiassa lienee kyse siitä, millaisia velvoitteita poliitikot haluavat sille asettaa – Itellan omaan strategiaan suojatyöpaikkojen ylläpito ei varmastikaan kuulu. Uusien palvelunormien asettamisen ohessa pyrkisin myös selkiyttämään postin roolia yleisesti.
Maaseudulla myös lehdet kannetaan usein normaalin kirjejakelun yhteydessä. Minua ei juurikaan haittaisi, vaikka kirjeposti kannettaisiinkin perille vain joka toinen arkipäivä. Joka päivä ilmestyville sanomalehtien tuollainen muutos voisi kuitenkin merkitä entistä jyrkempää paperiversion levikin laskua. Tämä asia on siksi hieman vakavampi, että tässä voi kärsiä myös kansalaisten lukutaito ja sivistys.
Kansalasten palvelemiseksi keksisin postinjakajille moniakin töitä (alkaen vaikkapa vanhusten palveluista), mutta en tiedä miten hyvin tällaiset sopivat kaupalliselle yritykselle tai Suomen kankeasti kääntyville poliitikoille.
Postille pitäisi antaa vapaammat kädet yleispalveluvelvoitteen käytännön toteuttamiseen. Kirjepostivelvoitteet pitäisi voida kuitata kunnollisella sähköpostipalvelulla joka kelpaisi myös viranomaisasiointiin. Netposti siis, mutta oikein toteutettuna. Samalla tehostettaisiin vähän julkista sektoria jossa tällä hetkellä vähän jokainen rakentaa omaa viestintäkanavaansa kun ”sähköposti on niin turvaton”. Siirtymistä sähköisiin palveluihin on jarruteltu aina pienimpään yhteiseen nimittäjään vedoten, mutta jo muutaman vuosikymmenen päästä ollaan tilanteessa jossa vanhuksetkin ovat vanhasta tottumuksesta nettipalvelujen piirissä.
Varsinainen jakelutoiminta pitäisi saada jotenkin markkinatalouden ulkopuolelle suojatyöpaikaksi. Kotiin kannettu paketti lisää elämänlaatua, ja se olisi kuitenkin oikeaa työtä. Tämä ei sulje pois järkevästi sijoiteltuja pakettiautomaatteja ja pakettien toimittamista ruokakauppajakelun yhteydessä. Tämän lähestymistavan ongelma on tietysti se että joko kustannukset haja-asutusalueilla ovat kestämättömät, tai poliittisesti mahdottomat jos omakustannushinta veloitetaan pääosin loppuasiakkaalta.
Jos postitoiminta joutuu kokonaisuudessaan markkinatalouden piiriin, on Posti nykymuodossaan mennyttä. Silloin viivytystaistelu on ymmärrettävä vaikkei kovin asiakaslähtöinen strategia.
Kotiin tuleva posti on tosiaan vähentynyt, mutta pakettiliikenne on ainakin räjähtänyt käsiin nettikaupan, huuto.netin yms seurauksena. Sen huomaa ainakin omasta kotipostistani (Munkkivuori) joka otti juuri käyttöön jonotusnumerot lisääntyneen ruuhkan takia.
Viereisen kaupan pakettiautomaatti on hyvä, mutta sen kapasiteetti ei taitaisi millään riittää kys. postin korvaamiseksi.
Ja kavahdan joka kerta kun paketti löytyy läheisestä Siwasta, Tästä ei ole hyvää sanottavaa, ahdas kauppa jonne paketit eivät meinaa edes mahtua. Jonotusajatkin ovat ikävät siinä ruokaostoksia tekevien seassa ja pakettien käsittelykin tuntuu olevan melkoisen hidasta.
Itellalla ja muilla kuljetusliikkeillä on reippaasti parannettavaa palveluissaan. Nyt paketteja useimmiten yritetään tuoda kotiin keskellä päivää, ja jos ei kotona satu olemaan niin sitten paketti haetaan lähikaupasta tai missä lentokenttäterminaalissa jakelupiste sattuu olemaan. Luulisi että järjestelmistä saisi lähetettyä ennakkoilmoituksen että pakettia yritetään toimittaa seuraavana päivänä johonkin kellonaikaan, tai asiakas voisi suoraan ilmoittaa hakevansa paketin suosiolla sieltä lähikaupasta.
Alkaisi mennä jo ihan palvelun puolelle jos asiakas voisi itse sanoa mihin aikaan olisi paikalla pakettia vastaanottamassa ja paketti tuotaisiin silloin.
Paikallisessa postikonttorissa on ainakin tasainen jono asiakkaita. Useimmat hakevat nettikaupan pakettejaan.
Vennamon uudistus paransi maaseudulla postipalvelua – kirjeet ja paketit kun saa lähtemään postilaatikosta.
Sanomalehdille jalkeun harventaminen on se viimeinen kellon kolahdus.
Suosittelisin jyrkästi valtion Itellan toimintojen ja logistiikkaosaamisen yhdistämistä ainakin sosiaalipalveluihin. Maasudulla postinkantaja on se todennäköisin henkilö, joka huomaa asiakkaan nukahtaneen lopullisesti.
Siis: kirjeiden ja pakettien siirtelystä haja-asutusalueen logistiikkapalveluun. Ei helppoa, mutat mahdollista.
Iso kiitos muuten läpikostinkantajille!
Jos itselleni ei tulisi paketteja ulkomailta, niin lähipostin olemassaololla ei olisi pahemmin väliä. Lähikauppa auttamaatteineen on lähempänä ja sillä on paremmat aukioloajat ja voittaa näin pelin kotimaisten verkkokauppojen osalta.
Tavallista raskaampien pakettien suhteen, joille on tilannut kotiinkuljetuksen, tietysti toivoisi, että postin saisi tarjoamaan niitä silloin, kun joku on kotona, ja että niiden seikkailuja ei muuten joutuisi selvittämään asiakaspalvelun kanssa kyllästyttyään odottamiseen. Viime vuosien kokemukset ovat olleet ”vaihtelevia”.
Toisesta näkökulmasta katsoen: kun minulla on valittavanani kaksi lähikauppaa, joista toisesta voin toisinaan hakea paketin, mutta toisaalta jään keskimäärin 1/3 asiointikerroista odottamaan minuuttitolkulla edellisen asikkaan paketinlunastusta, hoidan päivittäiset kauppa-asiani aivan satavarmasti siinä kaupassa, jossa näitä hidastavia pakettipalveluita ei ole tai jossa ne on ainakin ryhmitelty omalle kassalleen.
En tiedä miten Lähikauppa-ketjulle toimittavien pakettien luovutusprosessi eroaa postijakelun vastaavasta, mutta aivan tolkuttomasti aikaa yksittäisen paketin kanssa puljaamiseen lähi-Valintataloni kassalla tuntuu joka ikinen kerta menevän.
Toisaalta käydessäni tänään postikonttorissa kahdesti työasioiden vuoksi havaitsin, ettei Itellakaan aivan asiakkaan parasta osaa ajatella. Lounasaikaan postissa oli samanaikaisesti toistakymmentä asiakasta, mutta kassoja vain yksi. Pari tuntia myöhemmin olin ainut asiakas, mutta sain valita kahdesta kassasta.
”Suosittelisin jyrkästi valtion Itellan toimintojen ja logistiikkaosaamisen yhdistämistä ainakin sosiaalipalveluihin. Maasudulla postinkantaja on se todennäköisin henkilö, joka huomaa asiakkaan nukahtaneen lopullisesti.”
Eikös sosiaalipalvelu ole jotain muuta kuin hautaustoimistona toimiminen.Ruumiin kuljetus kyllä sopisi logistiikkafirmalle
Ainakin minua lähimmässä postikonttorissa taas on aina jonoa. Palvelu on moitteetonta ja olen postiin paljon tyytyväisempi kuin lähikauppaan ja R-kioskiin. Posti on peruspalvelu, jonka ei saa antaa rapistua. Kaikkea ei voi hoitaa elektronisesti.
Postikonttoreja ei tarvittaisi puoliksikaan niin pajon jos tarjotus kuriiripalvelut toimisivat edes auttavasti. Posti ja moni kuriirifirma pyrkii itsepintaisesti tuomaan paketteja keskipäivällä ihmisten kotiosoitteisiin jolloin tilattu kotiinkuljetus muuttuu lähes aina noudoksi. Paljon netistä tilaavana olen hämmentynyt miten vaikeaa se on.
Monet muutkin ovat huomanneet että nettikaupan lisääntymisen myötä postin ja muiden tavarankuljetuspalveluiden käyttö on kasvanut vauhdilla. Vaikeaa tosin on sanoa mikä on vaikutus postin kokonaistyömäärään.
Asiamiesposteista itselläni on erinomaiset kokemukset. Postitoimistot kun tuppaavat olemaan auki vain silloin kun on töissä toisella puolella kaupunkia. Oma kotipostini toimii ympärivuorokauden auki olevalla huoltoasemalla eli paketin saa koska haluaa.
Kuriiripalveluihin verrattuna postilla on myös pari etua, ensinnäkin, posti tulee yleensä tuomaan pakettia aamulla ennen kuin olen lähtenyt töihin eikä yritä keskellä päivää. Kuka nyt normaalisti on keskellä arkipäivää pakettia odottamassa. Jos postin pakettia ei saada toimitetuksi, voin hakea sen illalla lähihuoltoasemalta. Kuriirifirmojen kanssa sitten seuraavana päivänä soittelemaan ja sopimaan toimituksesta ties minne ties mihin aikaan.
posti kuskaa paketit ja kirjepostin päivällä koska postinjakajallakin on työaika jota noudattaa. tilaa pakettisi postipakettina ja ota paketinohjauspalvelu käyttöösi niin saat hakea sen silloin kun se itsellesi parhaiten sopii ja saat valittua paikankin mieleiseksesi
Sen verran korjaisin, että ainakin kaupungeissa siwojen kanssa on kimppaan lyöttäytynyt matkahuolto (siis bussikartelli) eikä posti. Tekemäsi havainto on siis tietenkin aivan tosi. Olen itsekin nähnyt useita pieniä kaupunkikauppoja, jotka ovat ongelmissa pakettiensa kanssa jo nyt. Tähänhän tietysti liittyy myös se myymälöiden pinta-alaa ja aukioloa naurettavalla tavalla säätelevä laki, joka pakottaa rakennetamaan kooltaan juuri ja juuri rajan alittavan liiketilan, jossa yritetään sitten myydä kaikkea maan ja taivaan väliltä. Nyt siis myös pakettipalveluita.
Tällä matkahuolto/posti -erottelulla on merkitystä siksi, että matkahuolto on kuluttajarahdissa tietääkseni kertaluokkaa pienempi toimija kuin mitä posti. Jos pelkkä matkahuolto pystyy tukkimaan tämän maan siwat ja valintatalot kuten näyttää tapahtuneen, postin palveluiden järjestäminen kattavasti ja tehokkaasti vaikka ruokakauppojen yhteydessä vaatisi oikeasti tosi suuria muutoksia vähän siinä ja tässä.
Lisäksi haluaisin tässä yhteydessä rutista Suomen postin hinnoista. En voi ymmärtää, miksi kahden kilon paketin lähettäminen vaikka nyt Tampereelta Helsinkiin maksaa 7,40 euroa, kun samanlaisen paketin lähettäminen Frankfurtista Helsinkiin maksaa 8,60 euroa. Jos ihmiset laajemmin tämän tietäisivät, ja osaisivat saksan kielestä edes alkeet, olisi suomalainen verkkokauppa todella vaikeuksissa.
Se, että paketin hinta on kotimaassa sama riippumatta sen reitistä, on aivan absurdia. Tässä ilmeisesti jälleen maksatetaan kaupunkilaisilla maalaisten elämäntavan kustannuksia. Uudet pakettiautomaatit parantavat tätä tilannetta hieman, mutta eivät tarpeeksi, ja moni pienen tavaran kauppa jää syntymättä postin kustannusten takia. Olen tästä keskustellut esimerkiksi erään divarinpitäjän kanssa. Kiinnostusta olisi vaikka kuinka paljon, mutta kun postin kuljetushinta keskikokoiselle kirjalle saattaa olla yhtä suuri kuin kirjan itsensä hinta.
Palautusaika kaikille paketeille yhtenäinen. Ilmoitus postin lapulla saapumisesta, ei riitä sähköposti.
R-kioski voi olla 50 km päässä.
Paikallisposti oltava lähellä, vaikka kaupassa.
Mitä vähempi johtajia sitä parempi byrokratrian kitkemiseksi. Sitä sujuvampaa.
Voi Osmo. Minä tilaan Demokraatti-sanomalehteä, jonka posti kantaa maakuntakaupungissa sijaitsevaan residenssiini päivittäin. Toivon, että saan sen postin mukana jatkossakin samana päivänä kuin se jaetaan teille Helsingin herroille. Minulle lehti tosin tulee iltapäivällä, kun Helsingissä se jaetaan aamulla. Hyväksyn tämän, mutta sitä en, että saisin maanantain lehden postin jakelumuutosten takia vasta tiistaina.
Itse olen valmis maksamaan postimaksuista hieman enemmän, jos tiedän, että samalla maaseudun perämetsällä elävä isoäitinikin saa postinsa ajoissa. En hyväksy ajattelua, että syrjäkulmien ihmisten asuinpaikka olisi jokin ”elämäntapavalinta”, jonka perusteella heidät voitaisiin jättää heikompien palvelujen varaan. Posti on peruspalvelu. Pidetään siitä kiinni. Sinäkin, Osmo, voit vaatia mahdollisimman monet laskut paperisena. Siten pidämme Postin elävänä.
Ylipäätään tahdon kiittää Itellaa/Postia hyvästä palvelusta. Kirjeet tulevat perille, vaikka osoitteessa olisi epäselvyyttä. En ymmärrä, kuka hyötyy, jos tuhoamme taas yhden suomalaisen peruspalvelun eli Postin.
Ainakin meidän R-kioskiin postit toimittaa Itella 😀
En jaksanut lukea kuin ensimmäiset kommentit tähän aiheeseen, mutta niiden perusteella ei taida juuri kukaan kommentoijista tietää mitä työ on oikeasti, ja etenkin sitä että miten paljon sitä työtä on tällähetkelläkin. Miten kuvitellaan potkuja, jos nytkään ei saada jaettua työaikaan posteja kaikille?
Joitain vuosia sitten Helsingin pääpostin Poste Restanten puoli palveli 24 h vuorokaudessa; sitten aukioloa lyhennettiin ja posti meni kiinni klo 24, klo 21 ja nykyisin 20 (siinä välissä varsinainen postikonttori suljettiin ja Poste Restanten puolesta tuli varsinainen Helsinki 10, ja sitten sekin vielä pienennettiin puoleen…) Kuvastaa yleisemminkin Postin toiminnan kuihtumista.
Nyt kuitenkin eräs Jätkäsaaressa oleva yritys tarjoaa postipalveluita jälleen 24 h vuorokaudessa ’kioskissaan’. Voisiko olla, että ilman monopolia voidaan saada hyvät tai paremmat postipalvelut?
->Mitä postin jakaminen maksaa maaseudulla verrattuna kaupunkiin ja onko mahdollinen ero huomioitu Itellan hinnoittelussa? Tuli vaan nimimerkki Oikeistodemarin lehtitilauksista mieleen, että onko tämäkin niitä asioita, joissa kaupunkilaiset subventoivat maalaisia…
Suomen posti jäi ”junasta” jo kauan sitten. Oli ”huikeat” mahdollisuudet tavaroiden kuljetukseen. Tätä ei käytetty ja nyt Euroopassa markkinat on jaettu.
Tässä oli samanlainen ”nokiailmiö”, jämähdettiin vanhoihin tuotteisiin (palveluihin).
Täällä Roihuvuoressa asiamiesposti päinvastoin lakkautettiin muutamia vuosia sitten: kauppa, jossa se oli toiminut, purettiin ostarilta. Tilalle tuli pian uusi kauppa, mutta posti ei enää palannut siihen. Olin täysin raivoissani, kunnes ilmeni hämmentävästi, että paketit alettiinkin kantaa rutiininomaisesti ovelle kirjepostin mukana. Tästä ei ollut erikseen tiedotettu yhtään mitään ainakaan minulle. Ja olen vieläpä melkein aina kotona, koska teen etätyötä.
Vain mahdolliset kirjatut paketit joutuu nykyään hakemaan Herttoniemen postista (ja tullattavat lentokentältä). Ja Hertsikassa on päiväsaikaan helposti 20-30 jonotusnumeron jono, neidit ja herrat eivät sielläkään todellakaan seisoskele tyhjän panttina.
Olen ollut tietenkin ylitsevuotavan tyytyväinen, mutta ihmetellyt samalla, voiko tämä hyvä kestää kovin pitkään, kun uutisia postin karsintapaineista ja muualla maassa tapahtuvista palveluhuononnuksista tulee vähän väliä.
Posti ainakin kovasti yrittää:
03.05.2013
Yleisimmät postimaksut muuttuvat 3. kesäkuuta 2013, ja 1. luokan postimerkin hinta nousee 85 senttiin (ennen 80 senttiä) ja 2. luokan postimerkin hinta 75 senttiin (ennen 70 senttiä).
ja
28.11.2013
Yleisimmät postimaksut muuttuvat 1. tammikuuta 2014. Kotimaan 1. luokan postimerkin hinta nousee 1 euroon (ennen 85 senttiä) ja 2. luokan postimerkin hinta 90 senttiin (ennen 75 senttiä).
Sanoisin, että aikamoiset korotukset alle vuodessa noin niinku prosentuaalisesti.
Mahdollisuudet kilpailla periferiasta käsin TNT:n (Hollannin Posti) ja DHL:n (Saksan Posti) kanssa ovat aikalailla nolla. Ei Suomesta käsin päästä paikallisille markkinoille, vain globaaleille, ja kappaletavaralogistiikassa erillistä globaalia markkinaa ei ole olemassakaan.
Samaa mieltä olen minä. Yhteiskunnassa pitäisi määritellä selkeästi peruspalvelut jotka taataan kaikille. Ne pystyttiin postin suhteen takaamaan jotenkin jo menneillä vuosisadoille, niin miksei nyt. Nyt kuitenkin tämä pakettiliikenne on verkkokaupan kautta kasvamassa nopeasti. Ei postisa todellakaan olla tumput suorana ja ymmärrän hyvin Postiliiton vaateita vuoktatyövoiman vastustamisesta.
Maaseudulla ei ole erillistä postin ja lehtien jakelua, vaan posti tuo lehdet kirjepostin mukana. Ehkä tuohon olisi syytä mennä kaupungeissakin, jos kirjepostista ei ole yksin jakajien työllistämiseksi. Koska kaupunkilaiset ovat tottuneet saamaan lehtensä aamukahville, niin eikö kirjeetkin voisi tulla aamusta ja antaa jakajien nukkua iltapäivän.
Maksoin verkkopankissa, ja huomasin merkin, että on saapunut verkkolasku.
Se oli puhelinlasku, jonka olin tilannut E-laskuna ja unohtanut. Puhelinlaskua muistutuksineen oli monta sivua. Muistukset maksoivat enemmän kuin puhelinlasku.
Ennen posti toi ilmaisen muistutuslaskun. Sitten aloitettiin veloittamaan Postin tuomasta muistutuslaskusta.
Nyt veloitetaan jo E-laskujen E-muistutuksistakin.
Postit ja lehdet jakelee Itellan viestinvälitys. Sen liikevaihto on 300 miljoonaa euroa vuodessa. Ei mikään iso summa, kun ajattelee, miten keskeinen yhteiskunnallinen funktio on kyseessä.
Mielestäni Posti kannattaisi vaikka sosialisoida ennen kuin katoaa vallan. Kirjeiden, lehtien, postikorttien ja laskujen on syytä kulkea.
Hankin 10 kg painoisen laserprintterin (musta/valko) verkkokaupasta Itellan toimittamana kotiovelleni hintaan 138 €. Citymarket tarjosi kauppapaikastaan ostettuna ja itse kotiin kantamalla samaa laitetta hintaan 120 €.
Hintaeroa oli 18 € mutta kotiinkannetuna kotiovelle Itellan toimesta, ei ole paha tuo erotushinta 18€ ollenkaan, kun itsellänsä ei ole kuljetetusvälinettä painaville tavaroille käytettävissään (= vanhus, pa-työtön, autoton, heikko voimiltaan, … jne..) .
Ne verkkokaupan paketit voi ohjata lähimpään Smartpost pakettiautomaattiin postin sivuilta.
Ei jonoja.
Ensimmäinen mistä voisi luopua on sanomalehden aamujakelusta.
Vanhuksia lukuunottamatta juuri kukaan ei enää tilaa eilisen päivän uutisia. Sanomalehtien paperimuodot kuolevat pois turhina.
Aikakausilehtiäkään ei ole järkeä tilata paperisina, kun vihdoinkin niitä ei tarvitse säilöä ullakolle tai kantaa suoraan paperinkierrätykseen yhden lukukerran jälkeen.
Yksinkertaisesti, jos jotain painetaan paperille vain yhtä lukukertaa varten, niin se on turhaa.
Vanhukset oppivat tabletin käytön hetkessä ja siihen saa lähes kaikki lehdet. Laitteet eivät maksa tänä päivänä juuri mitään. Moni vanhus lukee lehden suurennuslasilla, ja sellainen löytyy monesta tabletista ihan suoraan.
Lisäksi ei tarvitsisi kuunnella aamujakajan löntystelyä. Joku hurja kun tässäkin taloyhtiössä vielä tilaa päivän jauhelihamainokset aamulehden muodossa.
Volyymien laskiessa kustannukset yhtä lähetystä kohden nousevat.
300 Meur kvartaalissa, ~1200 Meur vuodessa. Kuitenkin alle parikymppiä kuukaudessa suomalaista kohden. Palvelutasoon verrattuna ei kuitenkaan juuri mitään edes kaupunkilaiselle, vaikka suuri osa summasta lienee aluepolitiikkaa ”koko maa on pidettävä asuttuna” -ajalta.
Olen tyytyväinen postin( Itellan) saamiin palveluihin:
Joka päivä(arki) tulee posti postilaatikkoon ja asun sentään pk- seudulla.
En tiedä kuka yo. palvelun maksaa, mutta olen tyytyväinen palveluun.
————————————————–
Onko tulevaisuus semmoinen, että posti tulee harvaanasutuille alueille esim. 3kertaa viikossa?
Miten käy jokapäiväisen sanomalehteni?
Saanko sen tiettyinä päivinä myöhässä esim. 1 vrk?
————————————————-
Onko niin, että Lain vaatimaa yleisvelvoitetta ei tulla noudattamaan tulevaisuudessa, vaan yksityiset yritykset voivat ottaa ”kerman” päältä ja jakaa postin vain isoissa kaupungeissa, josa lienee voitollista ja jättää postin jakelun syrjäseuduille jonkun muun velvoitteeksi?
Eikö noita postin palveluita voisi jotenkin hoitaa valtakunnallisesti siten, että kaikille järjestettäisiin se palvelutaso, joka samalla summalla, esim. ’alle parikymppiä kuukaudessa’ suomalaista kohden, voidaan taata. Jos tällä rahalla posti Kainuun korpeen ei etenisi kuin Kajaanin laidan asiamiespostiin asti, tai jos sillä toisaalta voidaan taata sanomalehden aamujakelu ja päivittäinen iltapäiväposti Tampereen keskustassa, olisi se kuitenkin tasa-arvoa kustannusmielessä: kaikille sen tason palvelut, jotka samalla rahalla (per henkilö) saa.
Tätä periaatetta olisi ehkä syytä harkita laajemminkin, mm. laajakaista- ja sähköyhteyksien osalta. Olisi aika hillittömän kallista vetää valokaapelit jokaiseen yksittäiseen tupaan korpimetsienkin keskelle. Eri asia on sitten tietysti se, jos joku ’lähes tiettömien taipaleitten takana, etäällä kaikista muista asua haluava’ on valmis omaa palvelutasoaan nostamaan ja siitä itse lisää maksamaan.
Joku tolkku ja järjenkäyttö asioista päätettäessä olisi oltava, mutta eikö siihen suuntaan olla jo osin menty, kun asiamiesposteja on kauppojen ja kioskien yhteyteen perustettu?
Sitten mukaan pitäisi saada myös muistutuspalvelu, jossa postista soitellaan kolme kertaa päivässä jokaisesta maksamattomasta laskusta, kunnes se on maksettu. Paperisen postin ehdottomasti paras puoli on se, ettei tarvitse avata tietokonetta, miettiä internet-yhteyden tilaa tai muutenkaan laittaa tikkua ristiin viestin saamiseksi. Etenkin laskujen, kiireellisten viestien ja vastaavien osalta, jossa unohdus maksaa selvää rahaa tai jotain muuta oleellista, on ehdottoman tärkeätä saada fyysinen, virallisen näköinen kirjekuori postissa, jonka jälkeen se tulee joko hoidettua heti tai sitten se muistuttaa olemassaolostaan pöydänkulmalla kunnes näin tapahtuu.