Arto Satonen (5) Vuorotteluvapaa ja aikuiskoulutustuki

Hal­li­tus kat­soi hyväk­si pois­taa vuorot­telu­va­paan ja aikuiskoulutustuen.

Vuorot­telu­va­paan pois­tamis­es­ta en voi urput­taa, kos­ka mei­dän tarkoituk­semme oli jo SATA-komite­as­sa ehdot­taa sen post­amista. Kun tieto tästä lev­isi eduskun­taan, kaik­ki eduskun­taryh­mät – muis­taak­seni myös kokoomus – julis­ti­vat , että sitä ei mis­sään tapauk­ses­sa saa poistaa.

Koko vuorot­telu­va­paa perus­tui alun perin väärään käsi­tyk­seen työ­markki­noista. Ajatelti­in, että työtön ja työssä ole­va voivat vai­h­taa osaa niin, että työtön pääsee töi­hin ja työssä ole­va vapaalle. Tässä kuvitelti­in, että työ­paikko­jen määrä on jostain ulkoa annet­tu eikä sil­lä ole mitään tekemistä työn tar­jon­nan kanssa – ikään kuin olisi puh­das sat­tuma, että isois­sa mais­sa on enem­män työ­paikko­ja kuin pienis­sä.Sitä myös käytet­ti­in väärin. Kun joku halusi lähteä vuorot­telu­va­paalle, joku samas­sa paikas­sa työssä ole­va irti­san­ot­ti­in päiväk­si ja palkat­ti­in vuorot­telu­va­paan sijaisek­si heti ”joudut­tuaan työt­tömäk­si”. (Yksi päiväk­si irti­san­ot­tu Han­nu Han­hi onnis­tui pääsemään täl­lä taval­la mukaan perus­tu­lokokeilu­un, mikä merk­it­si hänelle melkoista tulonlisäystä.)

On vuorot­telu­va­paas­ta tietysti ollut myös hyö­tyä. Uusia ihmisiä on päästy työ­paikoil­la kokeile­maan, mut­ta jos tämä on tarkoi­tus, se voidaan toteut­taa sel­l­aise­naan ja vain siihen tarkoituk­seen rajautuen.

Sinän­sä ihmisil­lä pitäisi olla oikeus pitää taukoa työelämästä, mut­ta itse mak­saen. Yhteiskun­ta voisi tul­la tähän vas­taan sil­lä, että säästämi­nen vuorot­telu­va­paa­ta varten olisi vero­tuk­ses­sa vähen­nyskelpoista ja näi­den säästö­jen syömi­nen verotet­tavaa tuloa. Nyt pro­gres­si­ivi­nen vero­tus toimii  tässä vähän väärin.

Aikuiskoulutustukea olisi pitänyt korjata, ei lopettaa

Aikuisk­oulu­tustues­sa on ongelmia. Kaik­ki sen käyt­tö ei ollut perustel­tua. Mut­ta kan­nat­tiko vähän löysin perustein jaet­ta­va tuki vain lakkaut­taa sen sijaan, että sitä olisi kor­jat­tu? Näitä ”murskak­si vain” asioi­ta jää hal­li­tuk­sen jäljiltä lukuisia.

Kukaan tuskin voi väit­tää, etteikö 50 vuo­den työu­ral­la pitäisi osaamista päivit­täin ja oppia uutta.

Satosen mukaan siinä, että perushoita­ja opiskelee kokik­si ja kok­ki perushoita­jak­si, ei koidu mitään hyö­tyä. Hyödyk­si ei siis las­ke­ta tyy­tyväisem­piä ihmisiä mut­ta ei myöskään motivoidumpia työn­tek­i­jöitä. Kun elämänu­ra pitää vali­ta lapse­na,  moni voi vali­ta väärin.  Toinen vai­h­toe­hto on lykätä val­in­taa viidel­lä vuodel­la, jot­ta tietäisi parem­min mitä elämältään halu­aa. Sekin tulee kalliiksi.

 

 

 

8 vastausta artikkeliin “Arto Satonen (5) Vuorotteluvapaa ja aikuiskoulutustuki”

  1. >   Sinän­sä ihmisil­lä pitäisi olla oikeus pitää

    >   taukoa työelämästä, mut­ta itse maksaen.

    Tähän on jo nyt ole­mas­sa valmis ratkaisu: vapaae­htoinen lisäeläke­vaku­u­tus. Jos täl­lais­es­ta eläke­vaku­u­tuk­ses­ta pois­te­taan ikära­joituk­set, niin asia on pihvi.

    Vastaa

    1. Jos tämän tekee niin, että vuo­den tauko jakau­tuu kahdelle vuodelle tasais­es­ti, vero­pro­gres­sion lasku johtaa siihen, että yhteiskun­ta tulee sap­at­tivuot­ta merkit­täväl­lä summalla!

      Vastaa

  2. Käytet­ti­inko aikuisk­oulu­tus­tukea tosi­asial­lis­es­ti laa­jas­sa mit­taku­vas­sa mihinkään muuhun kuin sote- henkilöstön lisäk­oulu­tuk­seen? Käsit­tääk­seni suun­nilleen kaikil­la muil­la aloil­la työ­nan­ta­ja mak­saa tarvit­ta­van lisäkoulutuksen.

    Vastaa

  3. Oli ehkä perustel­tua lakkaut­taa aikuisk­oulu­tus­tu­ki, mut­ta tilalle olisi pitänyt tuo­da sen päät­tyessä parem­pi malli. Aikuisk­oulu­tustuen rahoi­tus perus­tui isol­ta osin työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sui­hin. Kaik­ki työn­tek­i­jät mak­soi­vat siis kollek­ti­ivis­es­ti aikuisk­oulu­tus­va­paalle jäänei­den menoista.

    Tuki oli ehkä kohtu­ut­toman iso mui­hin tuki­in ver­rat­tuna. Mon­esti tuki oli moninker­tainen esim. koti­hoidon­tu­keen näh­den. Eri­tyis­es­ti mon­et äid­it siir­tyivät aikuisk­oulu­tustuelle, ja opiske­li­v­at sil­lä tuel­la verkkokurs­seina ne vähäiset opin­not, mitkä min­imis­sään piti tuen eteen opiskel­la. Samal­la sai lisää aikaa olla las­ten­sa kanssa, mikä ei ollut vält­tämät­tä ihan huono asia yhteiskun­nan kannal­takaan. Aikuisk­oulu­tustuen saa­jat oli­vat eri­tyis­es­ti sosi­aali- ja ter­veysalaa opiskele­via äite­jä, jot­ka opiske­li­v­at mata­la­palkkaisia töitä, mut­ta han­kki­vat samal­la osaamista, jota pystyivät hyö­dyn­tämään las­ten­sa kanssa toimiessa.

    Vuorot­telu­va­paal­la olleista muuten aika moni taisi vai­h­taa sen jäl­keen työ­paikkaa. Kun oli aikaa olla erossa työ­paikas­ta, tuli mietit­tyä, mitä muu­ta voisi vielä elämässään tehdä, ja oli myös aikaa hakea mui­ta töitä. Se ei vält­tämät­tä palvel­lut vuorot­telu­va­paalle jäämishetken työ­nan­ta­jan tarpei­ta, mut­ta saat­toi kyl­lä edis­tää mon­en osalta sitä, että pää­tyi mielekkäämpi­in töi­hin sen jälkeen.

    Vastaa

  4. Aikuisk­oulu­tustuen lakkau­tus on kelpoinen esimerk­ki hal­li­tuk­sen todel­la hölmöistä päätök­sistä. Kyseessä on säästö, joka näyt­tää paper­il­la suo­ravi­ivaiselta mut­ta gen­eroi pitkäl­lä aikavälil­lä menopainet­ta toisaalle.

    Olkoon meil­lä perushoita­ja ja kok­ki. Aikuisk­oulu­tus­tu­ki on ollut hyödyk­si esim. kokille joka on havain­nut, että keit­tiöhom­mien työl­lisyys­näkymät ovat heikko­ja mut­ta hoitoalal­la olisi duu­nia. Perushoita­ja on saat­tanut tode­ta, että krop­pa ei kestä vuorotyötä mut­ta keit­tiö­työt kyl­lä sujuisi­vat. Saat­ta­vat­pa he olla pää­tyneet asumaan eri maakun­ti­inkin, jois­sa toises­sa tarvi­taan kokke­ja ja toises­sa perushoitajia.

    Kol­mas aikuisk­oulu­tustues­ta hyö­tynyt ryh­mä on asiantun­ti­jat, joil­la puut­tu­va koulu­tuk­selli­nen pätevyys on ajau­tunut uran eten­e­misen esteek­si. Esim. 30–50v työn­tek­i­jä saat­taa havai­ta työ­markki­na-arvon­sa paran­tu­van, jos hänel­lä olisi tiet­ty nimelli­nen koulutus/pätevyys. Hyö­ty ei ole kuitenkaan niin suuri, että yksilön kan­nat­taisi ottaa lainaa, koulut­tau­tua ja mak­saa laina hie­man korkeam­mil­la net­to­tu­loil­la takaisin. Nykypäivänä työ­nan­ta­jat eivät täl­laisia koulu­tuk­sia pääsään­töis­es­ti enää maksa. 

    Hyö­tyjiä oli­si­vat työn­tek­i­jän (korkeampi palk­ka) lisäk­si työ­nan­ta­ja (parem­paa osaamista) ja yhteiskun­ta (isom­mat vero­tu­lot + ammat­ti­taitoisem­pi työvoima joka kyke­nee tekemään korkeam­man jalostusas­teen työtä). Nyt investoin­nin kulut kan­taa yksin työn­tek­i­jä. Aikuisk­oulu­tus­tu­ki kor­jasi tätä vinoumaa.

    Vas­tauk­se­na K‑Veikolle: valitet­tavasti lisäeläke­vaku­u­tuk­sen suo­tu­isa veroko­htelukin tuli lakkautet­tua. Eli jos halu­at tauon työelämästä, on ain­oa ratkaisu tin­kiä kulu­tuk­ses­ta ja säästää/sijoittaa.

    Vastaa

    1. Perushoita­jia ei ole var­maan koulutet­tu yli 30 vuo­teen, ter­mit oikein niin on uskot­tavam­paa keskustella.

      Vastaa

  5. Aikuisk­oulu­tustuen leikkaami­nen on type­r­ää. Help­po olisi nähdä ske­naario, mis­sä tekoä­ly vähen­tää keski­ta­son tieto­työläis­ten tarvet­ta lähivu­osi­na. Tuos­sa tilanteessa olisi luon­te­vaa, että tieto­työstä voisi koulu­tustuel­la vai­h­taa vaik­ka hoitoalalle. 50+-vuotias tieto­työläi­nen ei saa enää uut­ta tieto­työtä. jos jää työt­tömäk­si, kos­ka ikära­sis­mi on jo alka­nut tuos­sa iässä. 50+-vuotiaille olisi hyvä siir­tyä aloille, mis­sä ei ole ikära­sis­mia, kuten hoitoalalle.

    Väitän, että hoitoalan työilmapi­iri­on­gel­mat katoaisi­vat, jos niitä saisi tehdä oma­henkisten työti­imien kanssa. Jos esim. aiem­min it-työtä tehnyt mies saisi tehdä hoitoalan töitä oman­henkisten tyyp­pi­en kanssa, esim. työt­tömik­si jäänei­den entis­ten it-työläis­ten kanssa, niin hoitoalal­la viihty­isi. Jos taas enti­nen it-työläi­nen jou­tu­isi hoitoalalle ammat­tik­oulus­ta tullei­den nais­ten kanssa, niin alal­la ei viihtyisi.

    Hoitoalas­ta pitäisi tehdä “jäähdyt­te­lyu­ra” työt­tömik­si jääneille, jot­ka eivät enää voi työl­listyä vapaille työ­markki­noille. Pitäisi tehdä työti­ime­jä niin, että saman­henkiset tek­i­jät oli­si­vat samoissa tiimeissä.

    Vastaa

  6. Vuorot­telu­va­paa­ta käytet­ti­in osin taval­la, johon sitä ei oltu alun­perin tarkoitet­tu, mut­ta kyl­lä se myös tar­josi osalle työn­hak­i­joista väylän työelämään. Omas­sa per­heessäni on tästä kokemusta.
    Aikuinen lapseni valmis­tui diplo­mi-insinöörik­si noin kolme vuot­ta sit­ten, mut­ta ei saanut heti töitä, kun diplomi­työ­paikas­sakaan ei ollut auki sopi­vaa tehtävää. Noin kah­den kuukau­den etsimisen jäl­keen hän sai puolen vuo­den vuorot­telu­va­paan sijaisu­u­den. Kos­ka hän oli vas­tavalmis­tunut, lyhyt työt­tömyys­jak­so riit­ti hänen palkkaamiseen­sa. Työ oli täs­mälleen hänen koulu­tus­taan vas­taa­va. Kun vuorot­telu­va­paan sijaisu­us oli lop­pumas­sa, samas­sa fir­mas­sa aukeni toinen kah­den vuo­den sijaisu­us, johon hänet valit­ti­in. Ennen kuin se päät­tyi, fir­mas­sa tuli haku­un vak­i­tu­inen paik­ka. Siihen tosin haet­ti­in henkilöä, jol­la on yli 10 vuo­den koke­mus vas­taav­ista tehtävistä, mut­ta kun täl­laista sopi­vaa ei ollut tar­jol­la, lapseni sai paikan. Nyt hän siis työsken­telee vak­i­tuises­sa työ­suh­teessa koulu­tus­taan vas­taavis­sa tehtävis­sä fir­mas­sa, johon hän olisi tuskin päässyt, ellei hän olisi saanut tuo­ta ensim­mäistä vuorot­telu­va­paan sijaisuutta.
    Myös toinen aikuinen lapseni oli eri alalle valmis­tut­tuaan työhaas­tat­telus­sa vuorot­telu­va­paan sijaisu­u­teen. Hän ei saanut sitä paikkaa, mut­ta toden­näköis­es­ti sen sai joku toinen samas­sa tilanteessa ollut.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.