Arto Satonen (5) Vuorotteluvapaa ja aikuiskoulutustuki

Hal­li­tus kat­soi hyväk­si pois­taa vuorot­telu­va­paan ja aikuiskoulutustuen.

Vuorot­telu­va­paan pois­tamis­es­ta en voi urput­taa, kos­ka mei­dän tarkoituk­semme oli jo SATA-komite­as­sa ehdot­taa sen post­amista. Kun tieto tästä lev­isi eduskun­taan, kaik­ki eduskun­taryh­mät – muis­taak­seni myös kokoomus – julis­ti­vat , että sitä ei mis­sään tapauk­ses­sa saa poistaa.

Koko vuorot­telu­va­paa perus­tui alun perin väärään käsi­tyk­seen työ­markki­noista. Ajatelti­in, että työtön ja työssä ole­va voivat vai­h­taa osaa niin, että työtön pääsee töi­hin ja työssä ole­va vapaalle. Tässä kuvitelti­in, että työ­paikko­jen määrä on jostain ulkoa annet­tu eikä sil­lä ole mitään tekemistä työn tar­jon­nan kanssa – ikään kuin olisi puh­das sat­tuma, että isois­sa mais­sa on enem­män työ­paikko­ja kuin pienis­sä.Sitä myös käytet­ti­in väärin. Kun joku halusi lähteä vuorot­telu­va­paalle, joku samas­sa paikas­sa työssä ole­va irti­san­ot­ti­in päiväk­si ja palkat­ti­in vuorot­telu­va­paan sijaisek­si heti ”joudut­tuaan työt­tömäk­si”. (Yksi päiväk­si irti­san­ot­tu Han­nu Han­hi onnis­tui pääsemään täl­lä taval­la mukaan perus­tu­lokokeilu­un, mikä merk­it­si hänelle melkoista tulonlisäystä.)

On vuorot­telu­va­paas­ta tietysti ollut myös hyö­tyä. Uusia ihmisiä on päästy työ­paikoil­la kokeile­maan, mut­ta jos tämä on tarkoi­tus, se voidaan toteut­taa sel­l­aise­naan ja vain siihen tarkoituk­seen rajautuen.

Sinän­sä ihmisil­lä pitäisi olla oikeus pitää taukoa työelämästä, mut­ta itse mak­saen. Yhteiskun­ta voisi tul­la tähän vas­taan sil­lä, että säästämi­nen vuorot­telu­va­paa­ta varten olisi vero­tuk­ses­sa vähen­nyskelpoista ja näi­den säästö­jen syömi­nen verotet­tavaa tuloa. Nyt pro­gres­si­ivi­nen vero­tus toimii  tässä vähän väärin.

Aikuiskoulutustukea olisi pitänyt korjata, ei lopettaa

Aikuisk­oulu­tustues­sa on ongelmia. Kaik­ki sen käyt­tö ei ollut perustel­tua. Mut­ta kan­nat­tiko vähän löysin perustein jaet­ta­va tuki vain lakkaut­taa sen sijaan, että sitä olisi kor­jat­tu? Näitä ”murskak­si vain” asioi­ta jää hal­li­tuk­sen jäljiltä lukuisia.

Kukaan tuskin voi väit­tää, etteikö 50 vuo­den työu­ral­la pitäisi osaamista päivit­täin ja oppia uutta.

Satosen mukaan siinä, että perushoita­ja opiskelee kokik­si ja kok­ki perushoita­jak­si, ei koidu mitään hyö­tyä. Hyödyk­si ei siis las­ke­ta tyy­tyväisem­piä ihmisiä mut­ta ei myöskään motivoidumpia työn­tek­i­jöitä. Kun elämänu­ra pitää vali­ta lapse­na,  moni voi vali­ta väärin.  Toinen vai­h­toe­hto on lykätä val­in­taa viidel­lä vuodel­la, jot­ta tietäisi parem­min mitä elämältään halu­aa. Sekin tulee kalliiksi.