Kruunusilta on hieno!

Olen ylit­tänyt Kru­unuvuoren sil­lan fil­lar­il­la laskelmieni mukaan jo ainakin 14 ker­taa. Se on muut­tanut kokon­aan fil­larire­it­ti­ni Itä-Helsinki­in. Vaik­ka mat­ka on 2 km pidem­pi, sil­ta on niin hieno, että sen pol­kee mielellään.

Sil­lal­la oli paljon vas­tus­ta­ji, mut­ta tuskin he muis­ta­vat enää vas­tus­ta­neen­sa. Tosi­asi­as­sa sen hyväksymi­nen oli pien­estä kiin­ni. Pidä tätä suure­na vihreän kaupunkisu­un­nit­telun voittona.

Sillin kun sil­las­ta päätet­ti­in ajat­telin sitä lähin­nä ratikkasil­tana. Pidin fil­lari- ja jalankulkuy­hteyt­tä lähin­nä teo­reet­tise­na. Tässä olin täysin väärässä. Tänään ajaes­sani yli, tuli tuol­la run­saan kilo­metrin matkalla vas­taan 54 fil­lar­ia, ja työ­matkali­ikenne oli jo tauon­nut. Jalankulk­i­joi­ta oli paljon enem­män. Tuol­la tahdil­la fil­lare­i­ta on päivässä vähin­tään kymme­nen tuhatta.

Nyt kun sil­ta fil­lar­il­la aja­mal­la on nopein tapa päästä Kru­unuvuoren­ran­nas­ta keskus­taan – siis nopeampi kuin julk­isil­la ja nopeampi kuin autol­la –  sitä tietysti käytetään paljon. Kun ratik­ka joskus alkaa liiken­nöidä, fil­lar­it var­maankin vähenevät.

Sil­las­sa on 20 metrin nousu, kos­ka sen ali piti päästä pur­jeve­neel­lä. Aika isok­si tuli hin­ta yhtä pur­jevenet­tä kohden, mut­ta pur­jeve­neel­lä pääsy on kuulem­ma peru­soikeus. Entisenä munkkalaise­na on todet­ta­va, että autotie Espooseen sul­ki koko  Laa­jalah­den pur­jeveneiltä ja vähän muil­takin veneiltä. En tiedä, olisiko mata­lampi sil­ta Kru­unuvuoreen tul­lut halvem­mak­si rak­en­taa, mut­ta näin hieno se ei kyl­lä olisi ollut.

Sil­taa vas­tustet­ti­in, kos­ka se vei esteet­tömän mer­inäköalan mon­elta. Meri näköalan kat­seli­joi­ta on nyt paljon enemmän.

Sil­ta valmis­tui etu­a­jas­sa, mut­ta HSL ei saa aloitet­tua ratikkali­iken­net­tä kuin lop­pusyksys­tä. On puhut­tu tur­val­lisu­u­songelmista, mut­ta tosi­asial­lise­na syynä taita­vat olla sopimuk­set bus­sili­iken­teestä, joista ei se pääse eroon. Pääsee tietysti rahal­la, ja se kan­nat­taisi kyl­lä mak­saa. Minus­ta tämä on moka, kos­ka kyl­lä HSL:n piti tietä kauan sit­ten, että sil­ta on edel­lä aikatauluaan.

Toinenkin moka ovat ne fil­lar­i­tien liityn­täsaumat, jot­ka ovat vaar­al­lisia ja jos niitä osaa varoa, tap­pa­vat vauhdin fil­lar­il­ta. Täl­lainen ongel­ma on myös Kulosaaren sil­lal­la sen eteläpuolel­la, mut­ta ei pohjois­puolel­la. Min­un on vaikea uskoa, että olisi kovin mon­imutkaista tehdä tästä tasainen samal­la tekni­ikalla kuin liityn­täsaumat saadaan tasaisik­si autoteil­lä. Siinä on kuulem­ma ongel­mana, että korko­kengän korko voi men­nä väli­in. Korko­kenkä fillaritiellä?

En ala leikkiä insinööriä, mut­ta uskon, että tähän löy­tyy ratkaisu.

On pelotel­tu sil­lan tuulisu­udel­la. Yllät­täen sivu­tu­uli ei olekaan pahin vaan sil­lan suun­tainen tuuli.  Vas­tatu­uleen men­täessä sil­lan kan­si suo­jaa tuulelta ja ylös pääsee hel­posti, mut­ta mäen lael­la tuuli puris­tuu kant­ta vas­ten sitäkin pahemmaksi.

Sil­lan on san­ot­tu tekevän Kru­unuvuores­ta osan kan­takaupunkia. Kan­takaupunkia on se osa Helsinkiä, joka kuu­lui Helsinki­in ennen vuot­ta 1946 ja vuon­na 1946 tai sen jäl­keen Helsinki­in liite­tyt ovat liitos­aluei­ta. Laa­jasa­lo liitet­ti­in Helsinki­in vuon­na 1946 eikä sil­ta muu­ta his­to­ri­aa takau­tu­vasti. Tarvit­sisimme oman ter­min sille, mitä moni nyt kut­suu virheel­lis­es­ti kan­takaupungik­si. Väit­täväthän Laut­tasaare­laiset saaren­sa kuu­lu­van nyt kan­takaupunki­in, vaik­ka sekin liitet­ti­in Helsinki­in vuon­na 1946.