Kruunuvuorenrantaan suunniteltu ratikkasilta on toteutettava niin, että yhteys on olemassa siinä vaiheessa, kun alueella alkaa muuttaa merkittävästi asukkaita. Ratikkayhteyden kanssa Kruunuvuorenrannasta tulee kantakaupungin jatke, ilman ratikkayhteyttä syrjäinen lähiö.
Koska silta on kallis ja koska kaupungilla on rahaa vähän, Kruunuvuorenrannan toteuttamista varten tulee perustaa kunnallinen liikelaitos, jonka taseeseen Helsinki siirtää maaomaisuutensa Kruunuvuorenrannassa. Liikelaitos rahoittaa lainarahalla sekä sillan että muun infrastruktuurin alueella – ei kuitenkaan vesi-, viemäri-, eikä sähköverkkoa, koske niiden rahoittamiseen on omat organisaationsa. Lainan se maksaa maaomaisuuden tuottamilla tuloilla joko myymällä tai vuokraamalla tontteja. Sillan rahoittaminen maaomaisuuden tuottamilla tuloilla on perusteltua, koska sillan ansioista maaomaisuuden arvo nousee enemmän kuin sillan vaatimat 200 miljoonaa euroa. Kun liikelaitos on saanut maksetuksi velkansa, se puretaan.
Liikelaitos huolehtii vain hankkeiden rahoituksesta, se ei päätä kaavoista eikä noudatettavista tontinluovutuksen periaatteista.
Kuinka kaukana on Kruunuvuorenranta
&
(Klikkaa kuva suuremmaksi)
Sanoin valtuustossa, että ajatus hylätä siltayhteys Kruunuvuorenrantaan ja hoitaa liikenne liityntäbusseilla Herttoniemen metroaseman kautta siirtää Kruunuvuorenrannan liikenteellisesti jonnekin Korson etäisyydelle keskustasta.
Olin väärässä. Korsoon pääsee paljon nopeammin.
Ohessa HSL:n tarjoama kartta matka-ajasta Asema-aukiolta. Otin asema-aukion ollakseni ystävällinen tuolle metro- ja liityntäbussivaihtoehdolle. Toki se on ystävällinen myös Korsolle.
Nykyisin liityntäbusseilla matka asema-aukiolta Laajasaloon kestää 50 – 59 minuuttia. Samassa ajassa muihin suuntiin pääsee todella pitkälle.
Ratikkasilta toteutetaan ennemmin tai myöhemmin. Keskeistä on, diilataanko arvokkaat tontit ensin rakennusliikkeille huonojen yhteyksien mukaisella alihinnalla. Kuulopuheiden mukaan tässä on myös selitys sillan viivästymiselle ja epävarmuudelle.
Jätetään koko silta rakentamatta, silloin maan arvo ei nouse turhan korkealle ja meillä on mahdollisuus saada kohtuuhintaisia asuntoja hyvälle paikalle Helsinkiin. Tai sitten vaihtoehtoisesti KSV:n on osoitettava vastaava määrä kohtuuhintaiseen asuntotuotantoo sopivaa maata ja velvoittaa Kruunuvuorenrannan tontinluovustusehdoissa grynderit rakentamaan ensin nuo kohtuuhintaiset asunnot.
Vihreiden politiikka ajaa kaiken asuntotuotannon kalleimpiin asuntoihin ja sitä kautta vaan lisää autoistumista kun vain rikkailla on varaa noihin asuntoihin (ja rikkaat myös autoilevat enemmän) ja toisaalta keskituloiset pakotetaan muuttamaan Nurmijärvelle kahden auton loukkuun. Vihreiden kauniit puheet kohtuuhintaisen asumisen osalta ovat taas kerran sitä itseään
No onko Vuosaari Osmon mielestä periferiaa kun se sijaitsee ”korson matkan” päässä Rautatieasemalta. Aurinkolahdessa, kuten ei Kruunuvuorenrannasakaan asuntojen hintaa ei määritä etäisyys Kolmen sepän patsaalta, sen määrittää merenranta.
Kruunuvuorenranta ei kaupunkirakenteellisesti ole osa kantakaupunkia, se Laajasalon kylä. Seuraavana hierarkiassa on Herttoniemen keskustan omavaraiseksi kehittyvä keskus.
Laajasalolaisia, kuten ei kulosaarelaisaikaan pidä kiusata liityntäbussilla, niille pitää järjestää suora nonstop-runkolinja Herttoniemen keskustan ja Sörnäisten rantatien kautta Rautatieasemalle. Nivelbussit voi maalata oranssilla, ja kutsua järjestelmää vaikka ”hybridimetroksi”. Metro/liityntäbussijärjestelmään ei pidä suhtautua tuehan ortodoksisesti.
Orwellilaisesti ”Kruunu”sillaksi nimetty megalomaaninen betoniturhake tuhoaisi kilometrikaupalla parasta Helsinkiläistä saaristomaisemaa.
Aurinkolahti on hyvä vastine siitä, mitä tästä Kokoomuksen kumipyöräkruunuvuorenrannasta tulisi.
Halutaan parempaa.
Heh, KariS:llä Matti Vanhasmaista logiikkaa. Miksei samantien rakenneta valmiiksi homeisia asuntoja? Silläkin tavalla saadaan kämppien hintoja alas.
Kannatan lämpimästi Oden rahoitusmallia, jottei silta jää tekemättä! Nyt on muuten Laiturissa Kampissa esillä Kruunuvuorenranta-näyttely. Sen mukaan ensimmäisten talojen rakentaminen alkaisi jo ensi vuonna, joten kiirettä pitää sillan kanssa.
Mikä vika siinä lauttayhteydessä olisi?
Vähän argumentoidumpi vastaus Osmo, kiitos! Tarkoitatko kumipyörillä Laajasalon/ Kruunuvuoren kohdalla ehdottamaani hybridimetroa.
Asuntojen yleiseen hintatasoon ei vaikuta kuin kysynnän ja tarjonnan suhde, ei jonkun yksittäisen kaupunginosan tahallinen rampauttaminen pussinperäksi, jossa asutaan vain pakosta. Tarjonnan maksimoiminen edellyttää tiiviyttä, joka puolestaan edellyttää kilpailukykyistä joukkoliikennettä.
Huonoa kaupunkirakennetta on jo tarpeeksi, ei rakenneta sitä enää lisää.
Tuo silta tuhoaa koko Laajasalon. Käytännössä koko liikuntapuisto tuhotaan ja niiden lähellä olevat viheralueet.
Höps.
Kyllä se tuhoaa. Se hävittää koko liikuntapuiston käytännössä sekä sen ympäröivän viheralueen.
Logiikka on siinä, että Osmon ehdotus nostaa asuntojen hintaa, ei niiden toteutuskustannuksia. Siis grynderit saavat paremman hinnan, ja kaupunki saa keploteltua itselleen tuon sillan kustannukset. Häviäjä on taas kerran asunnontarvitsijat.
Näkisin mielelläni edes joskus vihreiltäkin ihmisten todellisista tarpeista lähtevän asuntopoliittisen ehdotuksen, nyt Osmokin toimii kuin kaupungin virkamiehet, koettaen maksimoida kaupungin ja gryndereiden välisen symbioosin mahdollistaman asuntojen hinnan vedätyksen.
En siis vastusta siltaa, mutta ennekuin se tehdään tulee varmistaa, että jonnekin päin Helsinkiä (Kehä ykkösen sisälle) syntyy myös keski- ja pienituloisille mahdollisuuksia hankkia asuntoja. Niitä ihmiset tarvitsevat, ei näitä huippukalliita merinäköala eliittialueita.
Niin, kun niistä asunnoista tulee *parempia*.
Kuten Ode joskus ehdotti, asunnoista saadaan kyllä kohtuuhintaisia, kun niiden etuoveen asennetaan tunnin viiveellä avautuva aikalukko (tällainen ei ole edes kallis…). Tällöin hyvälläkin paikalla olevaan asuntoon pääsisi yhtä hitaasti kuin vähän huonommallakin paikalla, eikä siitä asunnosta kannattaisi maksaa enempää kuin jos se sijaitsisi tunnin matkan päässä.
Tai sitten asunnoista voisi jättää kylpyhuoneet pois ja korvata ne koko talon yhteisellä kylpyhuoneella. Jos vessoistakin tehtäisiin huoneistokohtaisten sijaisesti yksi per kerros, niin kyllä sekin jossain näkisi. Nämä toimenpiteet laskisivat asuntojen hintojen lisäksi jopa niiden rakennuskustannuksia. Kun jätettäisiin vielä asuntokohtaiset vesijohdot pois, niin saataisiin todellakin kohtuuhintaista asumista.
Taas näkyy tuo Osmon harrastama ylimielisyys itäistä Helsinkiä kohtaan. Aurinkolahti on alle kilometrin etäisyydellä Metroasemasta, siis juuri sitä mitä tarvitaan. Raideyhteyksin varustettua kohtuuhintaista asuntotarjontaa. Se vaan sattuu olemaan idässä, siis nauttii vihreiden halveksuntaa.
Ei Aurinkolahdessa ole mitään muuta vikaa kuin että se on lähiö. Se yritettiin tehdä niin hyvin kuin mahdollista korjaamaan Erkki Heikkosen aikaansannoksia Vuosaaressa.
Kokoomuksen kumipyöriin perustuvasta Kruunuvuorenrannasta tulisi yhtä haluttu.
Lähiöissäkään ei ole muuta vikaa kuin että niitä on jo tarpeeksi ja kantakaupunkia taas on liian vähän. Tämä noteerataan asuntomarkkinoilla joka sunnuntai. Siksi pn parempi tehdä Kruunuvuorenrannasta kantakaupungin jatke eikä syrjäistä lähiötä.
Sen lautan ongelma on noin pähkinänkuoressa että sille ei ole edes malleja kiduttamalla saatu juuri matkustajia. Mikä johtuu siitä että se nyt vaan on hidas matkustajan kannalta. Viimeisin tulos taisi olla että lautta on hyötykustannukseltaan negatiivinen, virstanpylväs tuokin kaupunkimme suunnitelussa.
On turhauttavaa seurata, miten nämä lautat ja köysiradat nousevat esiin kerta toisensa jälkeen. Miksi lautta ei ole hyvä ratkaisu? Sopii lukea Joukkoliikennefoorumilta tätä keskustelua tästä viestistä eteenpäin: http://jlf.fi/f20/1275-laajasalon-raideyhteys/index71.html#post129703
Lautta kulkee rannasta rantaan ja sen kustannuksiin on laskettava myös liityntäliikenne lauttarantaan kummassakin päässä. Lauttamatka on vaihdollinen kummassakin päässä. Kaupungin talousarvio paljastaa, että siltaa ei ole tulossa, hanke on seuraavana neljänä vuotena saamassa tasan miljoonan vuodessa, joka on n. 1/200 osa rakennuskustannuksista. Koska Pajunen ja kauppakamarinulikat haluavat autokaupunkia, saamme korkeintaan motarisillan. Ruuhkat Liisankadulla tulevat olemaan aikamoiset ja ratikka ei enää siihen ruuhkaan mahdu, muttei ole tarkoituskaan, sillä eihän kokoomus julkista liikennettä halua.
Yksi merkittävä kriteeri miksi halutaan asua kantakaupungissa on että viihde-elämä on kävely tai korkeintaan ratikkamatkan päässä. Eli rehellisesti sanottuna kapakat. On toki lähiöissäkin kapakoita mutta niissä ei käy naisia riittävästi;)
Jos Laajasalo yhdistetään kantakaupunkiin ratikkasillan avulla, niin takaako se sen, että viimeinen ratikka lähte vasta kapakoiden sulkeutumisen jälkeen, vai pitääkö mennä taksilla joka kiertää mantereen kautta? Vai saavatko taksit ajaa myäös ratikkasillalla öiseen aikaan?
Tämä voi olla ratkaiseva seikka miten hyvin Kruunuvuorenrannan uusi asuinalue menestyy, ja suostuvatko asukkaat maksamaan sellaista hintaa asunnoista mitä pyydetään.
Onhan mahdollista asua kantakaupunkimaisesti jopa Sipoossa Nikkilän ensitessä sairaala-alueella, mutta taksimatka öiseen aikaan Helsingin keskustasta sinne on niin suolaisen kallis että alueen asunnoista ei voi oikein pyytää kantakaupungin hintoja, ei läheskään.
Meillä on valitettavasti liikaa ylihintaista, mutta huikean kysynnän vuoksi silti kaupaksi menevää, asuntotuotantoa. Tuo kantakaupungin jatke kun tarkoittaa samaa kuin ylihinnoittelu, ainakin tuotantokustannuksiin nähden ylihinnoittelu. Jos lähiöt tuottaa kohtuuhintaista asumista, niitäkin on silloin tehtävä. Ei pelkkä huippukalliin tuottaminen loputtomiin voi jatkua, nyt ollaan jo tilanteessa, jossa tavallinen keskituloinen perhe pakotetaan muuttamaan Nurmijärvelle. Milloin vihreöt esittää edes jotain konkreettista muillekin kuin ökyrikkaille
Turhaan vertaat ratikkayhteyttä bussiin. Siltaa vastustavat tahot kun eivät bussiin astu.
Laajasalon liikenteen perustaminen yksityisautoilun varaan ei ole Helsingin mittapuussa edes erityisen älytöntä. Mielellään kuulisin Sirpa ”kaikilla-on-auto” Asko-Seljavaaralta mitä reittiä 20000:n tulevan jätkäsaarelaisen on tarkoitus autoilla merenpinnanalaisilta parkkipaikoiltaan työpaikoilleen.
Se ei sentään halua siitä fanaattisesti eroon, keinolla millä hyvänsä, kuten vihreät autoista.
Toisin sanoen, sille parjatulle Kokoomukselle kelpaa kompromissi.
Ja rakennetaan alueesta samalla mahdollisimman ruma ja epäviihtyisä. Tällöin saadaan asuntojen hinta tiputettua alas. Tämäkö on itsetarkoitus? Kun rikkaat muuttavat asumaan sille kalleimmalle asuinalueelle, toiseksi rikkaimmat pääsevät muuttamaan sille toiseksi kalleimmalle asuinalueelle, jossa rikkaimmat aikaisemmin asuvat jne. Näin ollen kalliin asuinalueen rakentaminen parantaa piirun verran kaikkien asemaa.
Toi ei todellakaan pidä paikkaansa.
Muutenhan asuntojen hinnat laskisi mutta ne nousee koko ajan. Helsingissä ei ole varaa asua enää tavallisen duunarin. Se on jo niin kallista että Helsingissä on työvoimapula kun kukaan pienituloinen ei täällä suostu asumaan.
Ei ne rikkaat mihinkään muuta. Tuo sinun mallisi ei ole koskaan toiminut missään kaupungissa ihmiskunnan historiassa.
Valitettavasti tuo logiikka ei ole toiminut. Nythän on rakennettu vain huippupaikkoja ja seurauksena asumisen hintataso on ylittänyt tavallisen palkkatyöläisen kipukynnyksen lähes koko kaupungissa. Nurmijärvi-ilmitä sen sijaan tuo käytäntö on edistänyt, kuten tilastoista saamme lukea.
Helsinkiin tarvitaan kymmeniätuhansia kohtuuhintaisia asuntoja nopeasti, ja sitten myös näitä huippukalliita. Järjestys pitää olla se, että ensin hieman edullisempaa, ja sitten sitä kallista. Mielenkiintoista havaita, että jopa Kokoomus, ainakin vaaliohjelmissaan, on alkanut puhua hintaongelmasta, mutta nämä vihreät vaan ajavat näitä huippukalliita ratkaisuja. Oikealta ohi Kokoomuksestakin??
Juuri näin! Ei niitä rikkaita ole niin suuri osa väestöstä että ne kaikki hyvillä paikoilla olevat kämpät täyttäisivät, mikäli niitä kämppiä vain rakennetaan tarpeeksi. Nyt ei rakenneta, ja juuri tämä rakentamattomuus johtaa siihen, ettei hyvillä paikoilla asu kuin rikkaita.
Eihän tuo logiikka ole toiminut yhdessäkään valtiossa koko maailmassa. Luuletko että Tukholmassa ei ole rakennettu tarpeeksi? Velkaa ihmisillä on niin paljon että se voi kaataa koko Ruotsin. Kaikki ihmiset eivät voi asua samassa kaupungissa.
Ratkaisu ei ole se, että rakennetaan huonompaa, vaan että rakennetaan enemmän.
Eli kaavoitetaan nopeasti sanomalehtieristeistiä pahvilaatikoita mahdollisimman kauas raideyhteyksistä, niin saadaan keskimääräiset neliöhinnat alas kun noita myydään negatiivisilla hinnoilla kun ottajia ei ole edes ilmaiseksi…
Hyvä ja haluttu asunto lisää tarjontaa kaikissa hintaluokissa. Myös niissä halvimmissa kämpissä. Huono ja kenellekään kelpaamaton asunto ei lisää tarjontaa lainkaan missään hintaluokassa.
Miten niin jos rakennattaisiin valmiiksi homeisia asuntoja? Helsinki tarjoaa masokistille laajan valikoiman asuinmahdollisuuksia, mutta semmoinen piikkimattokorttelin kokoinen reikä on kyllä tarjonnassa.
Miten niin hyvälle paikalle? Se hintahan putoaa juuri siksi, että se paikka muuttuu hyvästä ihan surkeaksi.
Et sä nyt oikeasti voi olla sitä mieltä että joko merenranta tai liikenneyhteydet nostaa alueen arvoa/haluttavuutta, mutta ei kumpikin yhtäaikaa koska nämä ovat toisensa pois sulkevia asioita?
Se sama Herttoniemi jonka metroaseman vieressä on toimistotontit puskenut pajua viimeiset 30 vuotta? Siis siinä missä viereisellä tontilla on pihakivien ulkomyymälä hehtaaritontilla. Ei tämä nyt niin helppoa ole että kirjaamme jonkun aseman paikalliskeskukseksi ja sitten se ihan ittestään keskustuu.
Herttoniemen, niin kuin niin monen muunkin, metrolaiturin ongelma on se että se on irrallaan muusta kaupunkirakenteesta, vähän niin kuin saari. Korjaustoimena esimerkiksi että rakennetaan yhtenäistä kaupunkirakennetta Kruunuvuoresta Laajasalon kautta Herttoniemeen ja edelleen se koko teollisuusalue. Läpi tietenkin ratikkakiskot Jokerille, jolloin saada semmoinen luonteva eri suuntiin palveleva raidekokonaisuus metron kanssa.
Puoli tuntia suuntaansa, jos ollaan optimistisia, Rautatientorille ei enempää busseja mahdu, yksi tai useampi vaihto jos on menossa mihinkään muualle kuin Rautatientorille tai Herttoniemen metroasemalle ja melkein kaikki ovat menossa jonnekin muualle, maksaa… Siis käytännössä toi sun konsepti on kaukoliikenteen bussi, oletko koskaan kattonut paljon eli kuinka vähän niillä on matkustajia?
Raitiovaunu on hyvä liikenneväline Laajasaloon, mutta sen pitäisi kulkea Herttoniemen metroasemalle. Näin ei tarvita myöskään satoja miljoonia maksavia raitiovaunusiltoja, ja rahat voi käyttää johonkin oikeasti tarpeelliseen.
Tuon logiikan voisit yrittää selittää taloustieteiden professoreille, kun mullistat sillä taloustieteen as we know it. Miten jotain asiaa voi olla samaan aikaan liikaa, ylihintaista ja hyvin kaupaksi menevää?
Helposti. Ihmiset ottaa vaan lisää velkaa.
Onko ”kantakaupungin jatkeita” rakennettu muka liikaa viime aikoina? Kysyntää sellaiselle asumiselle kyllä riittää, mutta nähdäkseni tarjonta on ollut aivan liian pientä ja siitä syystä hinnatkin ovat taivaissa.
Kuulin tänään radiosta, että joku naisministeri totesi pääkaupunkiseudun kuntien olevan syvältä, koska eivät ole saaneet kaavoitettua tarpeeksi asuntoja. Totta vai tarua? Eivät kai kunnat tarkoituksellisesti hidastele saadakseen maasta paremman hinnan? Onko niillä liian vähän porukkaa, vai mistä on kysymys? Jotain tuntuu olevan koko asuntohommissa väärin.
Jos yleisillä menee tonne noin tunti, entä yksityisautolla?
Esimerkkinä vaikka Ramsinniemi, jossa on ollut suuria vaikeuksia saada tontteja kaupaksi pyydettyyn hintaan. Kruunuvuorenranta on samanlainen pussinperä ilman siltayhteyttä.
KariS ei ole vielä ehkä lukenut tarpeeksi pamflettia ja muutenkin tuntuu aika vaativalta työhaastattelijalta kunnallisvaaliehdokkaalle, mutta esittää rivien välissä yhden pointin, josta olisi hyvä kuulla lisää.
Eli miten tukea vanhojen lähiöiden elinvoimaa uudella kaupungilla, jota nyt synnytetään paperilla. Ja vielä idän suunnalla. Moni lähiö kärsii nyt huonosta maineesta, jota sen asukkaat eivät sitten kuitenkaan tunnista. Moni uutta asuntoa katselevakin toteaa usein, että kiva asunto, mutta eikös tuolla ole sitä ja sitä. Ongelmiakin sitten on, mutta voiko niihin vaikuttaa kaupunkisuunnittelun keinoin? Miten pamflettiporukka päivittäisi lähiöitä?
Ja eikös tuo idästä välittämättä jättäminen ole aikamoinen harhakuvitelma? Ne ovat vain nämä aktiiviset kalliolaiset, jotka jättävät muut jalkoihinsa ja vääristävät mielikuvia. En rupea nimeltä mainostelemaan, mutta aika ansiokkaita ehdokkaita näyttäisi löytyvän myös Kulosaaren toiselta puolelta.
🙂
Nauroin ääneen, pisteet siitä. Täällä Maa-planeetalla sijaitsevassa Helsingin kaupungissa metrolla pääsee lähtöasema poislukien 16 metroasemalle.
Tässä lienee totuuden jyvänen, monet lähiöiden asukkaat ovat hyvin tyytyväisiä elinympäristöönsä eivätkä juuri koe mitään negatiivista elinympäristössään: ongelmat ovat heidän näkökulmastaan ulkopuolisten silmissä todellista isompia. Sitten toisaalta on myös asukkaita, jotka kärsivät päällepäin hiljaisessa lähiöelämässä paikoitellen esiin tulevasta rikollisuudesta ja melusta ym. häiriöistä. On vaikea sanoa, kummat ovat oikeassa: vähättelevätkö toiset vai liioittelevatko toiset vai ovatko molemmat ihan oikeassa?
Nämä eivät onneksi ole toisensa poissulkevia asioita, kannattaa toki jatkaa Hertsikkaan ihan jo siksi että korvaisi aika ison läjän busseja. Sillassa on myös se hyöty että kun liikenne on nopeampaa saadaan lisää matkustajia, eli lisää lipputuloja, ja ei ole enää mitään tarvetta +100 milliä autotunnelille Herttoniemeen, ei se pelkkä silta muuten välttämättä enempää maksa kuin se putki.
Helposti tulee toistettua itseään, mutta ilman siltaa Kruuvuvuorenrannasta on vaara tulla Helsingin oma Sipoon ranta. Periaatteesa kaunis merenrantalähiö, mutta pitkien työmatkojen johdosta epäkäytännöllinen. Luonnolliset vertailukohdat asunnonostajille tulee olemaan Herttoniemenranta ja Aurinkolahti (erinomainen paikka muuten) ja ilman siltaa on vaikea löytää mitään etuja Kruunuvuorenrannalle.
Kantakaupunkia Kruunuvuorenrannasta ei saa tekemälläkään, koska kukaan ulkopuolinen ei sinne tule tekemään töitä/viettämään vapaa-aikaa, oli silta tai ei. Mutta sillan kanssa Kruunuvuorenranta (ja sillan ansiosta myös muu Laajasalo) on vertailukelpoinen Lauttasaareen.
Samalla Laajasalo tuhotaan kokonaan.
Olen asunut vähän alle vuosikymmenen Laajasalossa ja kulkenut sieltä melkein päivittäin keskustan suuntaan. Pyörälläkin olen kulkenut tuolta. Monet haukkuvat metroja pakollisten liityntäbussien takia. Mutta , mielestäni Laajasalon tapauksessa metro toimii. Todella harvaan rakennetussa Laajasalossa Liityntäbusseja tuntuu kulkevan useammin kuin vastaavanlaisessa Espoon lähiössä kumipyörämetroja. Metro kulkee kumminkin useammin kuin lähijunat nykyisin. Herttoniemen metroasema ei ole syvä onkalo. Metromatka rautatientorille kestää jotain vähän yli 10 minuuttia. Rautatientori on muuten surkea matkaterminaali. Kaikki liikennevaihdot on haulikolla ammuttu laajasti ympäristöön. Kävelymatkat ovat pitkät. Ratikkapysäkki rautatientorin etuovien edessä toimii vain välttävästi. Monet tuntuisivat kaipaavan parempaa yhteyttä Kampin ja Rautatientorin välillä (ei metrolla tulevat). En vaihtaisi nykyistä metrokyytiä pois jos vaihtoehtona olisi bussikenttä Elielinaukiolla.
Nykyisinkin voi kulkea laajasalosta bussilla keskustan suuntaan. Joko yöbusseilla tai vaihdoilla. Matka-aika on kilpailukykyinen hiljaisimpana aikana. Muuten viimeistään Kalasataman kohdalla seisotaan valoissa. Ja samanlainen pullonkaula on heti laajasalon sillan jälkeen minne on suunniteltu sitä tunnelia ruuhkautumisen takia.
Laajasalo on todella hiljainen vihreä väljästi rakennettu nukkumalähiö. On myös omakotitalomattoa. Asukkaiden keski-ikä on korkeahko. Viimeksi kuin kävin oli nuorempaa väkeä tullut lisää. Monet ovat asuneet vuosikymmeniä lähiössään. Kaikki eivät kannata ratikkasiltaa kun nähdään sen tuovan nosturit yms muut haitat. Olen kuullut kuinka jotkut okt-asukkaat ovat kertoneet kuinka eivät vanhoina aikoina edes viitsinet lukita oveaan… Isoimpana laajasalon ongelmana näkisin motarisuunnitelun sammakon laajasalontien. Se on kuin iso berliinin muuri. Kumminkin lyhyehkön tien molemmissa päissä on pullonkaulat. On kai ollut osana jotain isompaa kaupunkimotariverkostoa jota ei koskaan rakennettu? Voi kiihdyttää ihan lyhyen matkan, että pääsee odottamaan valoihin. Erityisesti yölla nopeusrajoitusta ei kunnioiteta. Ainoa , mitä tästä tulee jää käteen on maisemahaitat.
Sitä kutsutaan asuntojen hintakuplaksi.
Nämä asukkaat myös pelkäävät kaikkea muutosta, jopa putkiremonttia ja kaikkein eniten täydennyskaavoitusta.
Ehkä he eivät ole itse myöskään havainneet sitä neljänkymmenen vuodena aikana tapahtunutta palveluiden kuihtumista, koska se on ollut hidasta ja he ovat itse vanhentuneet samalla.
Tästä täysin samaa mieltä. Näin ei saa missään tapauksessa tapahtua. Jos näin käy, syylliset on saatava tilille.
Liittyy samaan kuvioon ratikan kanssa, erinomainen bulevardisointi ja täydennysrakennuskohde, kun liikennemäärätkin ovat pienet. Ja sellaisena pysyvätkin jos tulevilla laajasaloisilla on hyvä joukkoliikenne. Asukasyhdistyskin kannattaa.
Museoviraston mielestä se tosin pitäisi suojella moottoritierakentamisen, ja varmaan myös yleisen päättömyyden, muistomerkkinä 🙂 Kts. esim. http://hannuoskala.fi/blog/2011/11/kaupunginmuseo-sanoo-ei/
Ensin vaikka havaitaan se, että palvelujen näivettyminen johtuu vähenevästä asukasmäärästä: http://www.sarela.fi/vaaliohjelma-pelastetaan-lahipalvelut/. Sitten lähiöitä voidaan lähteä tiivistämään yhdessä asukkaiden kanssa vaikka tähän malliin: http://meidankaupunki.wordpress.com/.
Ja lopuksi voidaan miettiä, että auttaisiko lähiöiden asukkaita, jos lähellä olisi oma keskusta. Jos vaikka Itäkeskus olisi ihan oikea keskusta, eikä läpiajoliikenteelle varattu moottoritien ja parkkipaikan yhdistelmä http://www.ihmistenkaupunki.fi/2012/10/02/itaako/.
Valitettavasti Museovirasto tuntuu elävän ihan omassa maailmassaan. Siellä pitäisi tehdä jonkinlainen ”reality check”.
Jos Museovirasto olisi perustettu pari sataa vuotta sitten asioista päättämään tai päätöksiä ohjaamaan, ei nykyajan Helsingissä olisi kuin muutama maakuoppa ainulaatuisen ”kansallismaiseman” ympäröimänä.
Helsinki on rakennettu rikollisen tehottomasti
-> lähiömäisesti. Haluttua kantakaupunkia täällä on korkeintaan tuo muutama hassu neliökilometri.
Jatka taistelua Osmo!
Kyllähän tälle löytyy empiiristä evidenssiä. Vaikka tuo Munkkiniemenranta. Spåralla pääsee Stockalle, ranta vieressä. Ja silti asunnot ovat halpoja kuin Kainuussa… Vai?
Kruunuvuorenranta on rakennuspaikkana sellainen, että jos sinne järjestetään järjelliset liikenneyhteydet, asiassa alkaa olla jo vaikea epäonnistua. Pienenä haasteena tietenkin on se, että Oden Skatta-asunnon arvonnousu on hitaampaa, jos Kruunuvuorenranta tehdään fiksusti.
Jotenkin keskustelussa tuppaa joskus unohtumaan se, että liikenneyhteyden järjestäminen voi olla ihan aidosti yhteiskunnan tehokkuutta parantava toimenpide, jolloin kyse ei ole nollasummapelistä.
Itse asiassa on aika vahvoja argumentteja sen puolesta, että asuntoja kannattaa nimenomaan tehdä liikenteen puolesta mahdollisimman arvokkaille alueille.
Kruunuvuorenrantaan suunniteltu ratikkasilta on toteutettava niin, että yhteys on olemassa siinä vaiheessa, kun alueella alkaa muuttaa merkittävästi asukkaita. Ratikkayhteyden kanssa Kruunuvuorenrannasta tulee kantakaupungin jatke, ilman ratikkayhteyttä syrjäinen lähiö.
Nykyisin liityntäbusseilla matka asema-aukiolta Laajasaloon kestää 50 – 59 minuuttia. Samassa ajassa muihin suuntiin pääsee todella pitkälle.
Osmo Soinivaarra kirjoitti:
Nykyisin liityntäbusseilla matka asema-aukiolta Laajasaloon kestää 50 – 59 minuuttia. Samassa ajassa muihin suuntiin pääsee todella pitkälle.
Ikävää, että pitää puhua epätäsmällisesti, kun puolustetaan ympäristön kannalta tuhoissa hanketta.
HKL:n reittoppaan mukaan suurimmasta osasta Laajasaloa pääsee liityntämetrolla Keskustaan paljon nopeammin. Jollaksen etäisimmästä kolkasta (Puuskarinne 7) matka kestää 41 minuuttia, Hevossalmesta 34 minuuttia ja Laajasalon keskuksesta 27 minuuttia.
Kaavailtu raitiotiesiltayhteys ei lainkaan nopeuta näiltä suunnilta tehtäviä matkoja.
Tuo käyttämäni HSL:n sivusto laskee ymmärtääkseni ajan kyseisestä pisteestä kyseisellä hetkellä. Siinä on siis mukana odotusaika seuraavaan metroon eikä seuraava metro välttämättä tarjoa hyvää vaihtoa. Tämä siis liioittelee matka-aikaa, mutta niin se liioittelee joka suuntaan.
Se on erittäin tuhoisaa ympäristölle. Laajasalon liikuntapuisto häviää ja kaikki viheralueet niiden ympäriltä. Moni vene ei pääse enää liikkumaan ollenkaan kun ne ei mahdu ali. Silta rehevöittää erittäin runsaasti vettä. Silta on äärettömän ruma ja käytännössä tuhoaa koko maiseman.
Silta myös tarkoittaa sitä että julkista liikennettä Herttoniemen metroasemalle vähennetään erittäin runsaasti. Eli heikkennetään huomattavan osan liikkumista.
Ei tuota siltaa voi kukaan Laajasalon ystävä kannattaa.
Juu, taitaa olla ainoa toteutunut osa Smith & Polvisen liikennesuunnitelmaa 60-luvulta – siis sitä, jossa amerikan arkkitehdit vetelivät rennolla kädellä moottoriteitä, jotka olisivat muiden muassa jyränneet huomattavan määrän keskustan kortteleita…
Lakeuksien standardeilla rakennetun Hakamäentien jäljet johtavat samalle sylttytehtaalle. Ja onhan siellä täällä paikkaansa nähden ylimitoitetulta tuntuvia ratkaisuja, joiden taustalla on varautuminen Smith-Polviseen, esim. Hämeentien silta.
Ikävä kyllä kantakaupunkiin piirrelty tunneliverkosto on ihan suoraa jatkumoa S&P:lle samoin argumentein liikenteen sujuvoittamisesta ja keskustan elävöittämisestä. Pasilanväylän ja keskustatunnelin linjaukset ovat ihan suoraan Smith-Polvisen papereista. Nyt näitä vaan yritetään edistää pätkä tai risteys kerrallaan.
Mitäpä jos:
Eläintarha siirrettäisiin nyt Östersundomin Natura-alueen liepeille.
Hylkysaari, Korkeasaari ja Mustikkamaa yhdistettäisiin täytemaalla ja tehtäisiin asuinalue, josta epäonnistuneen Jätkäsaaren sijaan, oikeasti rakennettaisiin autoton, tiivis kaupunkikeskus Tukholman Vanhan kaupungin mallilla. Sillat olisi Laajasalosta Kulosaareen/ Laajasalosta laajennettuun HylKoMu saareen josta taas silta Kalasatamaan etc. Saisiko tuo etäinen Laajasalon periferia jonkun oikeamman yhteyden minkä kyljessä kasvaa?
Hei,
Aamun lehdessä (HS/19.5.2014, s. B15) oli Helsingin kaupungin kuulutus Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteyden asemakaavan valmistelusta, joka liittyy sillan suunnitteluun Laajasalosta Kalasatamaan.
Tarkoittaako tämä sitä, että lopullinen päätös siltayhteyden valinnan osalta, esim. jonkin muun esillä olleen vaihtoehdon (kuten lautta) sijaan, on kaupungin käsittelyprosessissa valtuustossa(?) jo tehty? (Asia on saattanut jäädä minulta huomaamatta, mutta se voi kiinnostaa muitakin kuin minua, joka en kaikkia kaupungissa tehtäviä päätöksiä herkeämättä seuraa.)
Siltavaihtoehto on valittu pohjaksi. Nyt kiistellään siitä, tuleeko sillalle myös autoja.
Miten Museovirasto liittyy asiaan? Helsingin kaupunginmuseo ja Museovirasto ovat aivan eri asioita. Noin yleensä, museoviranomaiset eivät tee hirvittävästi suojelupäätöksiä vaan ne antavat lausuntoja kulloisestakin tapauksesta ja eri viranomainen sitten päättää suojellaanko esimerkiksi rakennus vai ei.
Eli suunnitellaan edelleen, mutta varsinaista ja lopullista siltaratkaisun sinetöivää investointipäätöstä ei siis ole vielä tehty?
Miten mahtavat pärjätä raitiovaunut kovan lounaistuulen puhaltaessa? Pysyvätkö ne pystyssä sivutuulessa rajoituksitta? Jos silta lopulta tehdään, pitäisi kai jonkun muistaa huolehtia myös siitä, ettei se ala värähtelemään ja heitä ratikoita kiskoilta kovassakaan kelissä. Tarvitaanko sillalle käyttörajoituksia tuulen voimakkuudesta riippuen? Onko tästä keskusteltu?
Fillaristit voinevat päättää, vai voivatko (?), kumpaa puolta sillasta käyttävät. Länsiväylällä on iso ero (ainakin matkanteon miellyttävyyden suhteen) sillä, käyttääkö vähänkään tuulisella säällä eteläistä vai pohjoista reittiä, jos toinen on tuulen ja toinen suojan puolella. (Jostain syystä Länsimetro suosittelee edelleenkin käyttämään vain pohjoista reittiä, vaikka etelän puolelta on hienommat näkymät avomerelle eteläkaakon suuntaan.)