Lukukausimaksut ja pehmeä opintolaina

48 vastausta artikkeliin “Lukukausimaksut ja pehmeä opintolaina”

1. Ihan tarken­nuk­se­na, että Ruot­sis­sa esim. lääkärik­si opiskelevil­la ei ole lukukausi­mak­su­ja EU- ja ETA-maid­en kansalaisille. Ei toki muis­sakaan yliopisto-opinnoissa. 

   Se, mikä Suomes­sa unohdetaan/ei tiede­tä, on se, että opiske­li­joiden esim. ruokailu- ja asum­istuet ovat selvästi Suomea huonom­pia. Opiske­li­jaruokailua ei tue­ta lainkaan ja myös opiske­li­ja-asun­toti­lanne on Suomea heikom­pi, kos­ka opiske­li­ja-asun­to­ja ei raken­neta läh­eskään samas­sa mitas­sa kuin Suomes­sa. Tässä asi­as­sa Suomea ja Ruot­sia har­voin vertaillaan

   Vastaa

   1. Asum­is­tu­ki on mon­es­sa muus­sa maas­sa eri­tyis­es­ti per­hetu­ki. Suomes­sa asum­is­tu­ki on jostain syys­tä kehit­tynyt ajan edetessä eri­tyis­es­ti yksi­na­su­vien tuek­si, ja kah­den van­hem­man lapsel­lisia per­heitä on asumisen tukien piiris­sä Suomes­sa mui­hin mai­hin ver­rat­tuna huo­mat­ta­van vähän. Tarkoi­tan asum­istuel­la tässä niin yleistä asum­is­tukea, eläk­keen­saa­jan asum­is­tukea, opin­totuen asum­is­lisää kuin varus­mi­estenkin asum­is­tuk­i­jär­jestelmän mukaista tukea sekä myös toimeen­tu­lo­tukea asum­is­meno­jen kor­vaavu­u­den osalta.

      Mon­es­sa muus­sa maas­sa sekä opiske­li­jat että ikään­tyneet van­huk­set asu­vat use­am­min lähisu­vun kus­tan­nus­vas­tu­ul­la, ja usein pidem­pään lähisu­vun luona.

      Ruot­sis­sa ei tosi­aan korkeak­ouluis­sa ole ate­riatukea. Perusk­ouluis­sa lounaat ovat mak­sut­to­mia, ja toisen asteen oppi­laitok­sis­sakin yleen­sä, mut­ta korkeak­oulu­jen osalta ajatuk­se­na on, että nor­maali opin­tora­ha kat­taa myös ate­ri­oin­nin, eikä korkeak­oulu­ruokaloi­ta tue­ta Ruot­sis­sa erikseen.

      Vastaa

2. “Rahal­la pääsee opin­nois­sa jonon ohi nytkin. Noin 8000 suo­ma­laista opiskelee tutk­in­toa jos­sain ulko­maises­sa yliopis­tossa. heistä 1500 opiskelee lääkärik­si. Yri­tyk­set rajoit­taa lääkäreik­si valmis­tu­vien määrää ovat tyssän­neet tähän. Nämä opin­not joutuu yleen­sä rahoit­ta­maan itse eikä mitään pehmeän opin­to­lainan kaltaista vaku­u­tus­ta saa.”

   Suomes­sa onnek­si kuitenkin lääkärei­den työ­markki­nati­lanne on sel­l­ainen, että vain laiska ja kyvytön jäävät ilman työ­paikkaa. Laiskalla viit­taan siis henkilöön, joka ei muu­ta työ­paikan perässä vähän syrjempään.
   Tässäkin on aika vin­ha ero, en luokit­tele esimerkik­si sesonkitöi­den perässä Lap­pi­in muut­tamis­es­ta kieltäy­tyvää laiskak­si, tuol­la on sel­l­ainen asun­top­u­la ja ongel­mat tur­is­min joh­dos­ta, että sesonki­työläis­es­tä hyö­tyvät paljon enem­män kaik­ki muut kuin itse sesonki­työläi­nen: tur­isti, yrit­täjä ja kiin­teistön­o­mis­ta­ja saa­vat paljon parem­man kat­teen ja hyö­dyn sesonki­työläis­es­tä kuin mitä sesonki­työläi­nen itse, sil­lä palkat ovat aivan luokat­toman huono­ja ja asum­i­nen kallista ja laadu­ton­ta. Sit­ten pitää vielä kek­siä lop­ulle puoles­ta vuodes­ta tekemistä, kos­ka ansiosi­don­nainen kuulem­ma laiskistaa — on se Juhana Var­ti­ainen älykäs ja terävä kaveri!

   Vastaa

3. Minus­ta olet hyvin laskel­moi­va tässä.

   Kir­joi­tat, että hyvä­tu­loisil­ta yliopis­ton käyneiltä(mutta ei esimerkik­si ammat­tik­oulun käyneiltä) pitäisi ottaa iso­ja opin­to­lain­o­ja, kos­ka nämä saa­vat iso­ja tulo­ja yliopis­ton jäl­keen. Toisaal­ta olet aiem­min kir­joit­tanut, että itse et esimerkik­si koskaan pyrkinyt mak­si­moimaan tulo­ja, mut­ta olit hyvin kiin­nos­tunut nouse­maan yliopis­toih­mis­ten arvostushierarkiassa/menestyksestä tutk­i­jana. Eli pid­it men­estys­tä yliopistomaailmassa/tutkijana parem­pana hyväo­saisuute­na kuin iso­ja tulo­ja. Halu­at kuitenkin verot­taa vain iso­tu­loisia, mut­ta et niitä, jot­ka ovat saa­neet menestystä(=hyväosaisuutta), sosi­aal­isia suhtei­ta ja sta­tus­ta esimerkik­si yliopis­ton positioissa/hierarkioissa/tutkijaelämässä menestymällä. 

   Minus­ta tuo vain näyt­tää siltä, että halu­at, että nuoret opiske­li­jat mah­dol­lis­taisi­vat mak­suil­laan sen, että, että yliopis­tot saisi­vat paljon rahaa, jot­ta niille, jot­ka rahan sijas­ta ovat kiin­nos­tunei­ta rahat­tomis­sa hierarkioissa(esimerkiksi tutk­i­jana) men­estymiseen, olisi tar­jol­la resursse­ja ja paikko­ja. Mik­si mielestäsi kuiv­ia ja ruti­in­i­maisia töitä tekevien(yliopistotutkinnon suorit­tanei­den) tulisi mak­saa iso­ja lukukausi­mak­su­ja, mut­ta esimerkik­si tutk­i­jana men­estynei­den ei, jos usei­den mielestä men­estyneen tutk­i­jan sta­tus on arvokkaampi kuin isot tulot?

   Vastaa

4. Miten tulota­so lainan takaisin­mak­sua varten selvitet­täisi­in ulko­maille töi­hin muuttaneista?

   Vastaa

5. Ver­tailu USA:n lukukausi­mak­sui­hin on myös turhaa. On mon­esti nos­tet­tu esi­in, että on paradok­si siinä, että yliopis­to­jen luen­noille pääsee ilmaisek­si ja usein mate­ri­aal­itkin ilmaisek­si saatavil­la. Mik­si kukaan siis mak­saa lukukausi­mak­su­ja, jos tieto on ilmaista? Sen takia, kos­ka yliopis­tossa mak­se­taan sig­naali­vaiku­tuk­ses­ta. Jos suorit­taa yliopis­to­tutkin­non, johon on han­kala päästä sisälle ja jos­sa rima on korkeal­la, niin se on vain ser­ti­fikaat­ti siitä, että opiske­li­jal­la on ahkeruutta/lahjakuutta ja yliopis­to­tutkin­non seu­lo­jen läpäisy on vain ser­ti­fikaat­ti näille taidoille ja tämän ser­ti­fikaatin tulisi nos­taa opiske­li­jan työ­markki­na-arvoa. Suomes­sa taas on kaavail­tu, että lukukausi­mak­suil­la nos­tet­taisi­in opiskelijamääriä(joka tietysti tarkoit­taisi tason laskua, kun rimaa joudut­taisi­in laske­maan). Eli Suomes­sa päädyt­täisi­in täysin päin­vas­taiseen tilanteeseen. Mak­set­taisi­in tutkin­noista, joil­la ei ole sig­naaliar­voa, kos­ka opiskele­maan olisi help­po päästä ja rima olisi alhaalla.

   Minus­ta olla enem­mänkin nähtävis­sä tule­vaisu­us, mis­sä nuoren väestön laskun vuok­si val­tiot joutu­vat houkut­tele­maan opiskelijoita(eli mak­samaan opiske­li­joille), jot­ta ne saisi­vat opiske­li­joi­ta. Korkeak­oulu­tuk­sen houkut­tele­vu­us tulee muutenkin laske­maan tekoä­lyn uhan vuok­si. Mik­si opiskel­la Suomes­sa, jos esim. vaik­ka Ruotsi/muu ei veloit­taisi lukukausimaksuja?

   Vastaa

6. Eli­na Val­to­nen ehdot­ti joskus sosi­aal­i­tur­vatil­iä. Minä yhdis­täisin koulu­tuk­sen, ter­vey­den­huol­lon, kansaneläk­keen ja sosi­aal­i­tur­van kaik­ki yhden saman yhteiskun­tatilin alle. Siltä tililtä voisi nos­taa rahaa lukukausi­mak­sui­hin päiväkodista tohtorik­si, ter­vey­den­huol­lon kulut, kansaneläk­keen ja perus­tur­van ver­ran rahaa tarvit­taes­sa. Niin kauan kun tilin sal­do on miinuk­sel­la, tuloista pitäisi mak­saa yhteiskun­ta­mak­sua tuolle tilille. Vähän yksi­tyisko­h­tien viilaus­ta ja miet­timistä vaatii että pien­i­t­u­loisil­lakin säi­lyy jokin kan­nuste olla nos­ta­mat­ta perus­tu­loa täysimääräis­es­ti joka kuukausi ja vain ajaa tili niin paljon miinuk­selle kuin ehtii ja toisaal­ta jokin kan­nuste kerätä sinne rahaa eläket­tä varten.

   Vastaa

7. Olen hil­jat­tain suorit­tanut teknil­lisen alan ylem­män korkeak­oulu­tutkin­non pk-seudun ulkop­uolises­sa yliopis­tokaupungis­sa. Omien ja lähipi­iri­ni koke­musten perus­teel­la vaikut­taa siltä, että 2020-luvul­la kone‑, automaa­tio- ja sähkötekni­ikan aloil­la uran alku­vai­heessa diplo­mi-insinöörinä tien­aa net­tona noin 500 euroa enem­män kuukaudessa kuin ammat­tik­oulu­tuk­sel­la samas­sa fir­mas­sa. Jos asen­ta­jana tien­asi kak­si ja puoli ton­nia kuus­sa, aloit­ta­va DI sai kolme ja puoli, jos asen­ta­jana tien­asi kolme ton­nia, aloit­ta­va DI sai neljä ja niin edelleen.

   Jos las­kee tietyin yksinker­tais­tuksin, niin kol­men ton­nin pal­ka­lla ammat­tik­oulutet­tu tien­aa net­tona 2 300 €/kk (brut­tona 3 000 €/kk) ja teekkari 1 400 €/kk (opin­to­laina, opin­tora­ha, asum­is­lisä). 45 tukikuukau­den aikana eroa syn­tyy yli 40 000 euroa ja opin­to­lainahyvi­tyk­senkin jäl­keen päälle opin­to­lainaa yli 32 000 euroa. Laskel­maa on toki yksinker­tais­tet­tu niin, että esimerkik­si palkkake­hi­tys­tä ja opin­to­lainan korko­ja ei ole las­ket­tu mukaan. Laskel­mas­sa tilanne on kuitenkin se, että valmis­tunut DI on jäänyt yli 70 000 euroa jäl­keen saman alan ammat­tik­oulutet­tuun ver­rat­tuna. Kestää siis mah­dol­lis­es­ti kymme­nenkin vuot­ta korkeak­oulus­ta valmis­tu­misen jäl­keen, ennen kuin pelkkä opiskelu­aikana syn­tynyt ero net­to­tu­lois­sa on kurot­tu kiinni.

   Ver­tailua myös kään­tää sen ammat­tik­oulute­tun eduk­si esimerkik­si se, että niil­lä kol­men ton­nin tuloil­la saa suh­teessa aika paljon parem­paa työt­tömyys­tur­vaa kuin neljän ton­nin tuloil­la. Saadun työt­tömyys­tur­van ero­tus voi olla net­tona pienem­pi kuin opin­to­lainan­ly­hen­nyk­sen kuukausierä. Matalem­mil­la tuloil­la voi myös päästää kiin­ni halvem­paan vuokra-asun­toon, johon parem­mil­la tuloil­la ei vält­tämät­tä pää­sisi. Ammat­tik­oulutet­tu on myös voin­ut sijoit­taa osan rahoista kun korkeak­oulutet­tu on opiskel­lut tai vaik­ka ostaa asun­non, jol­la asumisku­lu­ja on saatu kohtuullistettua.

   Olen itse tavan­nut ajatel­la, että ihmi­nen tarvit­see elämässään eniten rahaa nimeno­maan siinä kohtaa, kun oste­taan ensi­a­sun­to ja peruste­taan per­he. Usein nämä tapah­tu­vat korkeak­oulu­tutkin­non suorit­taneil­la joitakin vuosia valmis­tu­misen jäl­keen, kun työti­lanne on vaki­in­tunut. Kaik­ki esite­tyt lukukausi­mak­sumallit kuitenkin syövät tehokkaasti korkeak­oulu­tutkin­non tuot­ta­maa hyö­tyä nimeno­maan sil­loin, kun sitä hyö­tyä kipeim­min tarvit­sisi, eli karkeasti rajat­en ikävu­osi­na 25–40.

   Monil­la var­maan on tässä kohtaa suuri houku­tus lähteä kumoa­maan tehtyä ver­tailua keskiar­voil­la. Koulu­tuk­sen kan­nat­tavu­ut­ta ei kuitenkaan voi arvioi­da keskiar­voil­la vaan pitää huomioi­da myös yksilön kyvyt. Jos yksilö yltää taito­jen­sa puoles­ta vaik­ka sähkötekni­ikan diplo­mi-insinöörien palkka­me­di­aani­in, niin toden­näköis­es­ti olisi sähköasen­ta­jana palkka­me­di­aanin yläpuolel­la. Tai jos vas­taavasti sähköasen­ta­jana yltää nipin napin palkka­me­di­aani­in, niin toden­näköis­es­ti ei saisi diplo­mi-insinöörinä mediaanipalkkaa.

   Vastaa

8. Mik­si muuten sin­un mielestäsi matem­ati­ikan mais­terin tulisi mak­saa Suomes­sa iso lukukausi­mak­su, mut­ta iso­tu­loisen ammat­tik­oul­u­laisen ei? Voisi kuvitel­la, että hyvässä ohjauk­ses­sa toteutet­tu ja men­toroin­nin valvon­nas­sa suoritet­tu suorit­ta­van työn tutk­in­to timpurina/kirvesmiehenä/sähkömiehenä voisi rahal­lis­es­ti olla paljon kalli­im­min toteutet­ta­va tutk­in­to kuin bulkkituontanto/luentopohjainen tutk­in­to yliopistossa?

   Vastaa

   1. Tim­pureista / kirvesmiehistä kovin har­va on iso­tu­loisia. Kausi- ja suh­dan­netyöt­tömyyt­tä on niil­lä aloil­la paljon, ja konkurssit kovin yleisiä, jois­sa mon­elta tim­puril­ta on men­nyt sit­ten kotikin alta ja velkaa jäänyt silti. Sähkömiehistä osa voi ollakin iso­tu­loisia, etenkin jos ovat yrit­täjiä. Näil­lä jää yleen­sä kuitenkin lukiokin käymät­tä. Eli ver­tailuko­htana ei ole yliopis­to­tutkin­non hin­ta vs. ammat­tik­oulun hin­ta, vaan toisen asteen tutkin­non + yliopis­to­tutkin­non kus­tan­nuk­set (ja hyödy) yhteiskun­nalle vs. toisen asteen tutkin­non kus­tan­nuk­set (ja hyödyt).

      Lukukausi­mak­su­jen iso ris­ki on se, että se ohjaa osan jät­tämään tutk­in­tok­oulu­tuk­sen edes aloit­ta­mat­ta. Sik­si kan­natan mak­su­ja lähin­nä vain lisä­tutk­in­to­ja tekeville. Eli jos tekee esim. toista tai kol­mat­ta tai neljät­tä tai viidet­tä mais­ter­in­tutk­in­toa, siinä voisi olla lukukausi­mak­sut. Mut­ta ensim­mäis­es­tä ei ole mielekästä olla.

      Vastaa

9. Koulu­tuk­sen mak­sut­to­muus on tulon­si­ir­to rikkaille. Lukukausi­mak­suil­la tästä tarpeet­tomas­ta tulon­si­ir­rosta päästään eroon. Heikom­mas­sa ase­mas­sa ole­vien opiske­li­joiden tukemiseen käy pehmeä laina kuten UKssa (?) tai joku muu tukimuo­to kuten Aus­tralias­sa, Kiinas­sa ja monis­sa muis­sa mais­sa jois­sa per­itään lukukausi­mak­su­ja. Heikom­mas­sa ase­mas­sa ole­vien opiske­li­joiden tukemiseen kyl­lä kek­sitään kon­ste­ja, joten lukukausi­mak­su­jen lanseer­aami­nen on erit­täin kan­natet­ta­va idea. 

   PS1 “yliopis­to­jen rahoi­tus­ta suh­teessa opiske­li­jamääri­in on jatku­vasti alen­net­tu”. Min­un käytössäole­vien luku­jen perus­teel­la tuo ei pidä viime­vu­osi­na paikkaansa. Orpon hal­li­tus nos­ti rahoi­tus­ta (per opiske­li­ja) reip­paasti ensim­mäiseen bud­jet­tivuo­teen­sa 2024 Marinin viimeis­es­tä 2023 bud­jetista ja rahoi­tus on jäänyt tälle korkeam­malle tasolle sen jälkeen.

   PS2 “Olen samaa mieltä jok­seenkin kaikesta, mitä suuresti kun­nioit­ta­mani Vesa Vihriälä on esit­tänyt”. Kansan­taloudessa melkein kaik­ki asi­at ovat lil­lukan­var­sia eläkkeisi­in ver­rat­tuna. Vihriälä on viimeaikoina pon­nekkaasti esit­tänyt kohtu­ut­tomak­si paisunei­den eläke­mak­su­jen suit­simista. En ole havain­nut tukea tälle ajatuk­selle täl­lä sivus­tol­la. Itse olen myös tässä asi­as­sa Vihriälän linjoilla.

   Vastaa

10. Kuin­ka moni lukukaisumak­su­jen kan­nat­ta­ja olisi valmist mak­samaan omas­ta koulu­tuk­ses­taan takau­tu­vasti? Onko blo­gin pitäjä tehnyt alma mater­illeen paljonkin lahjoituk­sia? Nämähän ovat täysin mah­dol­lisia sekä rahana että eri­laisi­na pro bono suorituksina.

    Kuin­ka toden­näköistä on että siir­ryt­tyämme kokon­aan lukukausi­mak­sui­hin val­tio huo­maisi niihin liit­tyvän poten­ti­aalin vero­tus­läh­teenä? Erit­täin todennäköistä.

    Miten mak­sut määrät­täisi­in? Pitäisikö halu­tu­il­la aloil­la olla korkeam­mat kuin muil­la vai ken­ties kalleim­mil­la aloil­la. Tut­ta­va opiske­li jenkeis­sä ivy league ‑yliopis­tossa kun korona iski, under­gra­dit käs­ket­ti­in koti­in, luen­not, asum­i­nen, bileet, kun­tos­alit, kir­jas­tot jne kor­vat­ti­in zoom luen­noil­la. Sai­vat sen­tään 10% hyvi­tyk­sen 95% sisältöään menet­täneestä tuotteesta.

    Saisiko opin­to­lainaa ilman luot­toti­eto­ja? Entä ilman pankkisuhdetta?

    Yliopis­to on vähän niin kuin jalka­pal­lo: sekään ei ole osa yhteiskun­taa, vaan yhteiskun­ta on osa sitä.

    Vastaa

11. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Rahal­la pääsee opin­nois­sa jonon ohi nytkin. Noin 8000 suo­ma­laista opiskelee tutk­in­toa jos­sain ulko­maises­sa yliopis­tossa. heistä 1500 opiskelee lääkärik­si. Yri­tyk­set rajoit­taa lääkäreik­si valmis­tu­vien määrää ovat tyssän­neet tähän. Nämä opin­not joutuu yleen­sä rahoit­ta­maan itse eikä mitään pehmeän opin­to­lainan kaltaista vaku­u­tus­ta saa.”

    Syytä muis­taa kuitenkin, että kaik­ki ulko­mail­la opiskel­e­vat eivät edes aio pala­ta Suomeen. Lääkärik­si opiskelleis­takin vain osa palaa. Esimerkik­si muis­sa pohjo­is­mais­sa lääkärik­si opiskele­vista moni on äidinkieleltään ruotsinkielisiä ja jää sinne töi­hin, kun siel­lä on korkeampi palkkata­sokin. Ruot­sis­sa suorite­tut lääketi­eteen opin­not ovat suo­ma­laisille ilmaiset. Balt­ian mais­sa opiskelu on mak­sullista ja siel­lä opiskelleista Ruot­sia huo­mat­tavasti isom­pi osa palaa Suomeen, kos­ka tääl­lä puolestaan on sikäläistä tasoa parem­mat palkat. Noin kak­si kol­ma­sosaa Suomes­ta ulko­maille muut­taneista lääketi­eteen opiske­li­joista opiskelee Ruot­sis­sa tai Balt­ian maissa.

    Jos Suomes­sa suorite­tu­ista yliopis­to-opin­noista pitäisi mak­saa veroa, kan­nat­taisi yliopis­to suorit­taa mak­sut­ta vaikka­pa juuri Ruot­sis­sa. Monien lukukausi­mak­sumallien ongel­ma on se, että ne kan­nus­ta­vat herkästi muut­ta­maan pois Suomes­ta. Joko jo opin­to­jen ajak­si tai sen jälkeen.

    Vastaa

12. Jos koulu­tuk­sen mak­sut­to­muus on tulon­si­ir­to myös rikkaille, niin mitä on koulu­tuk­sen mak­sullisu­us köyhille?

    Ja jos koulu­tuk­sen mak­sut­to­muus on tulon­si­ir­to rikkaille, niin eikö sitä ole sil­loin myös varsinkin kaik­ki ansiosi­don­nainen sosi­aaal­i­tur­va mukaan lukien työeläk­keet. Ja miten ilmainen koulu­tus poikkeaa muus­ta mitän rikkaat saa­vat yhteiskun­nan rahoit­ta­m­i­na. Ja eiväthän opiske­li­jat ole rikkai­ta sil­loin kun he opiskel­e­vat, joten mik­si hei­dän pitäisi mak­saa siitä sil­loin kun he ovat köy­hiä. Eikö ole parem­pi että he mak­sa­vat sen sit­ten kun heil­lä on siihen varaa eli veroina.

    Vastaa

    1. Jos asi­aa tarkastel­laan elinkaaren mit­taan, kuten tietysti kuu­luu tehdä, rikkaiden per­hei­den las­ten koulut­ta­mi­nen lääkäreik­si ja juris­teik­si, on tulon­si­ir­to köy­hiltä tikkaille.

       Vastaa

       1. Jos asi­aa tarkastel­laan elinkaaren mit­taan, kuten tietysti kuu­luu tehdä, rikkaiden per­hei­den las­ten koulut­ta­mi­nen lääkäreik­si ja juris­teik­si, on tulon­si­ir­to köy­hiltä tikkaille. 

          Jos korkeak­oulu­tuk­sen mak­sut­to­muus on tulon­si­ir­to köy­hiltä rikkaille, ja tämä tulon­si­ir­to lopete­taan (ainakin osit­tain) lukukausi­mak­su­jen myötä, paljonko köy­hien net­toan­siot tämän tulon­si­ir­ron lopet­tamisen myötä paranevat ja mil­lä mekanismilla?

       2. Mut­ta eikö asi­aa pidä kat­soa etupäässä opiske­li­jan näkökul­mas­ta, ja siitä näkökul­mas­ta mitä opin­to­jen mak­sullisu­us tarkoit­taa köy­hän per­heen lapsille.

          Jos ei halu­ta että opiskelu on kaikille mak­su­ton­ta, niin mik­si se ei voisi olla sit­ten mak­su­ton­ta ainakin niille jot­ka eivät ole rikkai­ta. Ja pro­gres­si­ivisel­la vero­tuk­sel­la­han rikkaatkin osal­lis­tu­vat las­ten­sa koulu­tuskus­tan­nuk­si­in ja valmis­tut­tuaan hyvä­tu­loiset mak­sa­vat takaisin sitä mitä hei­hin on mak­sut­toma­l­la koulu­tuk­sel­la panostettu.

       3. Sehän on täs­d­sä mallis­sa mak­su­ton­ta niille, joiden tulot eivät koulu­tuk­sen ansiostakaan nouse suuriksi.

       4. Mut­ta entä jos rikkaiden per­hei­den lapset oli­si­vat sitä mieltä, että eri­ar­voisu­us ei-rahal­li­sis­sa hier­arkiois­sa, kuten tutk­i­jana ja tutk­i­japi­ireis­sä men­estymisessä, oli­si­vat elämän­laadun kannal­ta isom­pi jut­tu kuin tulo­jen mak­si­moin­ti? Mik­si köy­hien tulisi sub­ven­toi­da rikkaiden las­ten mah­dol­lisu­ut­ta men­estyä tutk­i­japi­ireis­sä? Moti­vaa­tio tutk­i­jana men­estymisessähän perus­tuu siihen, että tutk­i­jana saa arvos­tus­ta, sta­tus­ta ja verkos­to­ja tutk­i­japi­ireis­sä. Hyväo­saisu­ut­ta tutk­i­jana men­estymisessä mitataan ei-rahal­li­sis­sa asioissa.

          Ja toisaal­ta kuvitel­laan, että köy­hästä per­heestä tulee insinööri­opiske­li­ja, joka saa insinööri­työn ikävu­osille 25–45, mut­ta joka menet­tää työn­sä sit­ten automaa­tion ja glob­al­isaa­tion vuok­si. Mik­si täl­l­laisen köy­hän per­heen lapsen tulisi mak­saa korkeaa lukukausi­mak­sua? Vai saisiko lukukausi­mak­sun takaisin, jos isopalkkaisen työn menet­täisi vaik­ka 45-vuo­ti­aana? Tai pitäisikö täl­laisen köy­hän per­heen lapsen sub­ven­toi­da lukukausi­mak­sun muo­dos­sa tehtäväl­lä tulon­si­ir­rol­la rikkaiden las­ten mah­dol­lisu­ut­ta pyrk­iä men­estymään tutk­i­jana? Köy­hän per­heen lap­si mak­saisi isot lukukausi­mak­sut ja menet­täisi sit­ten isopalkkaisen työn 45-vuo­ti­aana, mut­ta samal­la rikkaan per­heen lapsen tutk­i­jan ura mah­dol­lis­tet­taisi­in köy­hän per­heen lapsen lukukausimaksulla?

    2. Juu. Koulu­tuk­sen mak­sut­to­muus on tulon­si­ir­to rikkaille, kos­ka mak­sut­to­muus perus­tuu kaikkien mak­sami­in veroi­hin. Ansiosi­don­nainen sosi­aal­i­tur­va on ensisi­jais­es­ti “rikkaiden” itselleen mak­samaa. Työeläkkeitä verotue­taan tänä vuon­na 5.5mrd€, joten niihin sisäl­tyy, kuten kir­joitit, merkit­tävä tulon­si­ir­to köy­hiltä rikkaille. Uskon, että Suo­mi olisi parem­pi maa, jos sosi­aal­i­tur­va olisi niukkaa ja pelkästään rikkaiden köy­hille maksamaa.

       Vastaa

13. 3. asteen koulu­tuk­sen mak­sullisu­us taitaa olla niitä har­valukuisia asioi­ta, joista olen Soin­in­vaaran kanssa eri mieltä.

    Nykyti­lanteessa yliopis­to­tutkin­non suorit­ta­neet korkeisi­in ansio­tu­loi­hin yltävät hyö­tyvät ver­rat­tuna hei­hin, jot­ka yltävät korkeisi­in ansioi­hin mata­lam­mal­la koulu­tuk­sel­la. Mikäli korkeak­oulu­tuk­ses­ta tulisi mak­sullista, hyö­ty­i­sivät he, jot­ka ovat ehti­neet saa­da tutk­in­ton­sa mak­sut­ta. Jot­ta uusi jär­jestelmä olisi oikeu­den­mukainen, pitäisi oikeas­t­aan kaikille elos­sa oleville 3. asteen tutkin­non suorit­taneille määrätä jonkin­lainen ker­talu­on­teinen raip­pavero hyvät elinkaar­i­an­siot tuoneesta tutkinnostaan. 

    Täl­lainen raip­pavero kaikille suo­ma­laisen 3. asteen tutkin­non joskus suorit­taneille voisi mah­dol­lis­taa samal­la kun­non verore­formin. Asiantun­ti­jatyön vero­tus­ta olisi syytä keven­tää pysyvästi: enää vero­tuk­sen pro­gres­si­ivi­su­ut­ta ei voisi perustel­la sil­lä, että tieto­työssä tarvit­ta­vat tuotan­non­tek­i­jät on saatu yhteiskun­nan kustantamina. 

    Kuvio­ta mutk­istaa entis­es­tään se, että ikälu­okat pienenevät hyvin nopeasti. Nyt päiväkodin aloit­tavia taap­er­oi­ta on noin 75% tänä keväänä yliop­pi­laak­si kir­joit­tanei­den ikälu­okas­ta. Tämän seu­rauk­se­na kaikkea koulu­tuk­seen liit­tyvää opiske­li­ja-asun­noista ja oppi­laitok­sista läh­tien täy­tyy seu­raa­van 10–15v kulues­sa skaala­ta alaspäin. 

    Siitäkin taide­taan olla yksimielisiä, että 3. asteen tutk­in­to­jen (=mais­ter­it ja amk) suorit­tanei­den osu­ut­ta pitäisi saa­da nos­tet­tua. Koulu­tus­poli­ti­ikan asiantun­ti­jat arvel­e­vat, että myöhemp­inä vuosikym­meninä tarvi­taan yhä vähem­män perushoita­jia ja LVI-teknikoi­ta, ja enem­män sairaan­hoita­jia ja LVI-insinööre­jä. Mak­sulli­nen yliopis­to­tutk­in­to saat­taisi ajaa yliop­pi­lai­ta opiskele­maan halvempia/ilmaisia tutk­in­to­ja ETA-alueelle, ja mikäli palkkata­so on korkeampi, osa jää sille tielleen.

    Kun väestö har­maan­tuu, ikälu­okat pienenevät radikaal­isti ja koulu­tus­ta­soa pitäisi saa­da nos­tet­tua, en ole lainkaan var­ma, että mak­sulli­nen 3. asteen koulu­tus edis­täisi suo­ma­laisen yhteiskun­nan tavoit­tei­ta. En siis ajat­tele samoin kuin eräs Helsin­gin kokoomuk­sen kaupung­in­val­tu­utet­tu, joka muu­ta­ma päivä (ilmaisen) tohtor­in­tutk­in­ton­sa valmis­tu­misen jäl­keen julisti Twit­teris­sä, että hänen mielestään kaiken yliopis­tossa opiskelun pitäisi olla maksullista.

    Vastaa

    1. Tämä kan­nustin siir­tyä opiskele­maan ulko­maille on rel­e­vant­ti argu­ment­ti tätä esi­tys­tä vas­taan. Ennen Suomikin pyr­ki saa­maan tänne kan­sain­välisiä opiske­li­joi­ta, kos­ka heistä suuri osa jäi maa­han. Nyt poli­ti­ik­ka on muut­tunut. Halltius ei halua tänne oiskelu­peräistä maa­han­muut­toa ja jos joku on pujah­tanut täne opiskele­maan, hänet halu­taan ulos maas­ta. Muut maat eivät toi­mi yhtä tyhmästi.

       Vastaa

       1. Kiitos vas­tauk­ses­ta!

          2000-luvun alkupuolel­la TKK:lla infrate­knolo­gia-alan syven­tävil­lä kurs­seil­la pyöri run­saasti kehi­tys- tai kehit­tyvistä maista tule­via opiske­li­joi­ta. Ahk­er­at kaver­it pänt­tä­sivät kursse­ja, jot­ta pää­sevät valmis­tu­misen jäl­keen rak­en­ta­maan vas­taavaa infraa koti­maa­hansa. Mielestäni tämä oli aika tehokas­ta kehi­tys­a­pua, vaik­ka näyt­täy­tyi talousti­eteen kir­jan­pidos­sa yliopis­to-opetuk­sen kulu­na. Tuona aikana “Suomen Chi­na Town” sijait­si Servin-Mai­jan tiellä.

          Noin kokon­aisuute­na hah­mot­taisin opiske­li­jalle mak­sullisen 3. asteen ongel­mat seuraavasti:
          (i) Sukupolvien väli­nen eri­ar­voisu­us. Ei ole mielestäni reilua, että esim. 25v OTM on mak­sanut tutkin­nos­taan use­am­man kymp­pi­ton­nin, mut­ta 28v kol­le­gansa ei. Saati 75v eläk­keel­lä ole­va lakimies. Tämä pitäisi jotenkin ratkaista.
          (ii) Kansan­talouden näkökul­mas­ta olisi hyödyl­listä, että jokainen opiske­lisi niin pitkälle kuin kyvyt riit­tävät. Kaik­ista ei voi tul­la mais­tere­i­ta; jonkin­lainen hyv­in­voin­ti­tap­pio syn­tyy, kun ihmiset pää­tyvät alem­man jalostusas­teen ammat­tei­hin kuin mihin rah­keet riittäisivät.
          (iii) Yllä mainit­tu aivovi­en­ti, jos Suomen har­valukui­sista nuorista kyvykkäim­mät lähtevät opin­tielle muualle.
          (iv) Luku­vu­osi­mak­su­ista ker­tyvä tulovir­ta voi olla kansan­talouden näkökul­mas­ta yllät­tävän pieni tulovir­ta vrt. haitalliset vaikutukset.

       2. Onko meil­lä oikeaa tietoa moniko tääl­lä eri asteil­la ja ammat­tialoille koulutet­tu oikeasti jäi Suomeen ? Etenkin kun suomea ei ollut tarpeen osata

       3. Kyl­lä näistä on tarkat tilas­tot. En nyt jak­sa kaivaa niitä esille.

14. Koulu­tus on hyvin perin­nöl­listä mut­ta meil­lä on koulu­tuk­sen suh­teen mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvo. Tulosten tasa-arvoa ei ole mut­ta ei voikaan olla. Lisäk­si aina kun joku men­estyy ja vauras­tuu se hyödyt­tää myös mui­ta. Ns. suppilovaikutus.

    Vastaa

15. Tässä kir­joituk­sesi vuodelta 2003:( https://www.soininvaara.fi/Kolumnit_Suomen_kuvalehti/kolumnit_SK_28-2003.html ). Arvelit kir­joituk­ses­sa aika suo­raan, että insinöörik­si koulut­tau­tu­mi­nen on huono investoin­ti tule­vaisu­udessa, kos­ka nämä joutu­vat kamp­paile­maan koko maail­man väestön kanssa töistä. Kir­joi­tat myös: “Kansan­taloudelle panos­tus insinööri­taitoon on ollut hyvä investoin­ti, mut­ta jatkuuko men­estys niin pitkään, että alalle kan­nat­taa investoi­da oma lapsen­sa?”. Sanoit siis 2003, että insinöörien koulu­tus on ollut nimeno­maan investoin­ti kansan­taloudelle ja nyt puhut koulu­tuk­ses­ta tulon­si­ir­tona(!) rikkaille.

    Nythän insinöörik­oulu­tus­ta heiken­tämään on tul­lut tuon glob­al­isaa­tion lisäk­si tekoäly. 

    Jos Suomes­sa otet­taisi­in lukukausi­mak­su insinööreille, niin se olisi aika lail­la lop­pu suo­ma­laisille insinööri­opiske­li­joille Suomes­sa. Mik­si mak­saa opin­noista niin epä­var­mal­la alal­la kuin insinööri­alal­la, etenkin kun samaa koulu­tus­ta saa mon­es­sa Euroopan maas­sa käytän­nössä ilmaisek­si. Nythän oli jo nähtävis­sä se, että nuoret vähen­sivät selvästi hakemista insinööri­opin­toi­hin eri­tyis­es­ti it-alalle, kun uutiset tekoälystä levisivät.

    Tuon vuo­den 2003 jäl­keen kuitenkin insinööre­jä on Suomes­ta valmis­tunut. Moni sanoisi, että näi­den star­tupit ja yri­tyk­set ovat olleet erit­täin tärkeitä Suomelle vero­tu­lo­jen tuottajana.

    Vastaa

    1. Minus­ta insinööri­opin­not ovat yhä parem­mas­ta päästä. Vaik­ka kuin­ka tulee AI:ta ja muu­ta, niin on silti parem­pi osa­ta ja ymmärtää käytän­nössä tekni­ikan toim­intaa ja sit­ten tästä aukeaa mah­dol­lisuuk­sia liike­toimin­nalle jne. Samaa ei voi sanoa mon­es­ta ns. “toimis­to­työläis­es­tä”, eli jos ain­oat taidot ovat joku tietotekni­ikan käyt­tö, huolel­lisu­us ja kir­joi­tuskyky niin puhutaan juuri sel­l­ais­es­ta jota AI automa­ti­soi tehokkaasti. Sit­ten jos ei ymmär­rä mitään tekni­ikas­ta tai käytän­nön liike­toim­inta-aloista niin itsen­sä työl­listämi­nen on aika vaikeaa. Tiedän parikin tyyp­piä, jot­ka ovat AI:n avul­la ryhtyneet “vibe“koodareiksi. Ongel­ma vaan on se, että jos sin­ul­la ei ole syväl­listä ymmär­rystä tiety­istä aloista ja kaik­ki nojaa AI:hin, niin kuka tahansa voi ruve­ta sin­ulle kil­pail­i­jak­si — sin­ul­la ei ole mitään eri­ty­isiä taito­ja, AI tekee kaiken mut­ta kuvit­telet tekeväsi itse.

       Linus Tor­valds juuri antoi esimerkin tästä kun ker­toi, että Lin­ux­in bugi-rapor­tit täyt­tyvät täl­lä het­kel­lä nohe­vista AI:n avul­la tun­nis­te­tu­ista bugeista. Eli AI:n käyt­täjät kuvit­tel­e­vat ole­vansa hirveän uni­ikke­ja ja osaavia, mut­ta Lin­ux­in raport­ties­imerk­ki osoit­taa, että hirveä määrä pystyy samaan eikä kyseessä ole mikään taito, kos­ka AI tekee jonkun 95–99% työstä mut­ta käyt­täjä sit­ten kuvit­telee, että tämä eri­no­mainen lop­putu­los oli puh­taasti hänen omaa ner­out­taan ja AI oli vähäi­nen avus­ta­va renki.

       Vastaa

16. Opin­to­jen kus­tan­nuk­ses­ta eri eu mais­sa on ver­tail­e­vaa tietoa ole­mas­sa, mut­ta ketään­hän se ei kiin­nos­ta. Fak­toil­la ei ole väliä.

    Jos joku kuitenkin lukee niitä fak­to­ja, niin kan­nat­taa ymmärtää myös se taus­ta. Suomes­sa opiskel­laan aikuise­na, kos­ka tääl­lä on muuten niin huonot mah­dol­lisu­udet tehdä mitään. Ei muual­la tehdä tutk­in­to­ja aikuisiäl­lä, kun näytöt on jo annet­tu. Se suun­nilleen saman tasoinen mah­dol­lisu­us tääl­lä nousee usein parhaak­si vai­h­toe­hdok­si, kun muiden maid­en kohdal­la se ei näyt­täy­dy järkevänä toimintana. 

    Sik­si tääl­lä aikuiset opiskelevat. 

    Ja sik­si nuoret joutu­vat tästä nyt kärsimään.

    Vastaa

17. Entä jos saa anteek­si opin­to­lainaa jos
    — han­kkii lap­sia opin­to­jen jälkeen
    — jos jää julkiselle töihin
    — jos jää töi­hin Suomeen ja mak­saa tarpeek­si veroja
    — mak­sulli­nen opiskelu kyl­lä nopeut­taisi opin­to­ja ja porkkanat pistäisi töi­hin heti ja Suomessa
    Jne

    Porkkanoi­ta jot­ka tuot­taa hyv­in­voin­tia yhteiskuntaan

    Vastaa

    1. En lait­tanut sitä tuo­hon kir­joituk­seen, kos­ka min­ul­la ei ole riit­tävää lasken­taka­p­a­siteet­tia seu­rausten laskemisek­si, mut­ta las­ten saami­nen olisi pohdin­na­nar­voinen lykkäyspe­ruste lainan takaisin­mak­sulle. Oma ajatuk­seni on, että laina menee mak­su­un, jos läh­tee maas­ta, mujt­ta joku EU-juristi voi pulista tästäkin.

       Vastaa

       1. EU-juristi voi toki vapaaseen liikku­vu­u­teenkin liit­tyen tode­ta jotakin, mut­ta ihan käytän­nön haaste on se, että jos joku pois­tuu pysyvästi maas­ta, ei val­ti­ol­la ole mitään keinoa tältä siinä kohtaa enää mitään laskut­taa. Suo­ma­lainen ulosot­to onnis­tuu vain Suomes­sa. Jos joku muut­taa pysyvästi ulko­maille, ja tämän pankki­tilit ovat ulko­mail­la, val­ti­ol­la ei ole mon­esti mah­dol­lisuuk­sia siinä kohtaa enää käytän­nössä laskut­taa mitään. 

          Vas­taavasti esim. osa ulosot­tove­lal­li­sista muut­taa ihan tahal­laan ulko­maille. Suo­ma­lainen ulosot­to ei ulo­tu maan rajo­jen ulkop­uolelle. Suomen ulosot­tovi­ra­nomais­ten toim­inta rajoit­tuu vain Suomen sisälle ja se rajoit­tuu omaisu­u­teen ja tuloon, joka on Suomes­sa. Ulko­mail­la tien­atut tulot, jot­ka on ker­ry­tet­ty ulko­maiselle pankki­tilille, eivät tule ulos­mi­ta­tuik­si. Ulosot­to jatkuu, jos joku palaa Suomeen ennen kuin velat ovat van­hen­tuneet. Mut­ta suvereen­it val­tiot ovat suvereene­ja oman alueen­sa alueel­la, eikä Suomen val­ti­ol­la ole oikeuk­sia toisen val­tion alueelle muut­ta­neen ihmisen velvoit­tamiseen maksamiseen.

          Riip­pumat­ta siitä, mitä vapaan liikku­vu­u­den EU-säädök­set sanovat, tämä aja­tus ei siis toi­mi EU:n ulkop­uoli­sis­sakaan tilanteis­sa, kos­ka val­tion per­in­tämah­dol­lisu­us ei ulo­tu EU:n ulkop­uolisi­in mai­hinkaan muuttaneisiin.

       2. Käytän­nössä pehmeä opin­to­laina vaatisi EU:n yhteistä tulorek­ister­iä, joka nyt var­maan muutenkin tulos­sa lähi­t­ule­vaisu­udessa. Ainakin min­ulle jäi mieliku­va, että EU:n vero­tu­soikeut­ta halu­taan laa­jen­taa, käytän­nössä USA:n liit­to­val­tion mallin mukaan. 

          Tässä nyt tietysti on val­tavasti kysymyk­siä, varsinkin kun EU:saa ei oikein tun­nu­ta tietävän, miten sitä halu­taan kehit­tää. Kuten hyv­in­voin­tialuei­den kanssa, oikeis­to taitaa olla suurin este EU:n kehi­tyk­selle, kos­ka halu­aa estää uusien vero­jen ja vero­tuk­sen taso­jen syntymisen.

       3. @ö
          EU:n vapaaseen liikku­vu­u­teen liit­tyy myös union­in laa­juinen ulosot­to. Euroop­plainen täytän­töön­panope­ruste mah­dol­lis­taa suo­ma­laisen velan uloso­ton myös toises­sa jäsen­maas­sa ja per­in­tädi­rek­ti­ivi 2010/24/EU velvoit­taa toiset jäsen­maat per­imään suo­ma­laiset verosaata­vat. Eli peri­aat­teessa ulosot­to onnis­tuu myös toiseen EU-maa­han, jos vouti tietää, mis­sä velalli­nen on ja viit­sii tehdä vir­ka-apupyyn­nöt. Eri asia on sit­ten se, että netistä löy­tyvien opin­näytetöi­den perus­teel­la näyt­täisi siltä, ettei Suomen vira­nomainen täl­laista tee. Ainakin Min­na-Sti­na Kain­u­laisen opin­näyte­työ antaa täl­laisen vaikutelman.

18. Itse aloit­taisin siitä, että muut­taisin nykyisen opin­to­lainan aidosti opin­to­jen mak­samiseen tarkoitet­tavak­si rahak­si, ja korot­taisin opiske­li­joiden sosi­aal­i­tur­vaa vas­taaval­la sum­mal­la. Eli noin lähtöko­htais­es­ti opiske­li­jan kannal­ta kus­tan­nus­neu­traali jär­jeste­ly, mut­ta rahavir­ran logi­ik­ka olisi järkevämpi ja parem­min yhteen­sopi­va muun yhteiskun­nan kanssa: opiske­li­jankaan ei tarvit­sisi ottaa lainaa henken­sä pitimik­si, mut­ta toisaal­ta arvokkaas­ta tutkin­nos­ta pitäisi maksaa.

    Tästä voisi sit­ten lähteä kehit­tämään jär­jestelmää eri suun­ti­in: yliopis­toille voisi antaa luvan hin­noitel­la tutk­in­to­ja nyky­istä vapaam­min, jol­loin nyky­is­ten (yleen­sä hyvä­palkkaisten) haku­painealo­jen kohdal­la yliopis­tot voisi­vat paika­ta bud­jet­ti­aan korkeam­mil­la lukukausi­mak­suila, ja toisaal­ta opiske­li­jan nyky­istä suurem­paan sosi­aal­i­tur­vaosaan voisi tehdä eri­laisia tulo- ja var­al­lisu­us­pe­rus­taisia pain­oituk­sia; on jok­seenkin absur­dia että edelleen osa opiske­li­joista käyt­tää julkisel­la rahal­la tue­tun opin­to­lainan osakesijoittamiseen.

    Esit­tämässäni jär­jestelmässä opin­to­laina syn­ty­isi automaat­tis­es­ti jonkin­laiselle verotilille jokaises­ta lukuvuodesta/opintopisteestä, ja siihen voisi soveltaa täs­mälleen samo­ja “pehmeitä” takaisin­mak­su­pe­ri­aat­tei­ta joi­ta Soin­in­vaara tek­stis­sään hahmottelee.

    Vastaa

19. Jos raken­netaan tuol­laisia tuk­i­him­meleitä niin ale­taan shop­pail­la tutk­in­to­ja aivan toisel­la taval­la kuin nyt, ja jär­jestelmä vuo­taa. Ei saa­da tarpeek­si insinööre­jä tai ekonome­ja tai juris­te­ja. Sen­si­jaan paljon human­is­te­ja. Lääkärik­si opiskel­e­vat oli­si­vat ehkä ain­oat jot­ka ottaisi­vat riskin että joutuu mak­samaan takaisin “pehmeän opintolainan”. 

    Ammat­tik­oulu­jen ongel­ma taas on että ne eivät houku­ta, kos­ka niil­lä on huono maine, samoin työ­paikoil­la joik­si niistä valmis­tu­taan. Niille pitäisi tehdä jotain.

    Vastaa

20. Kiitos hyvästä kir­joituk­ses­ta. Aiheesta on tul­lut kuuma ja olen kol­le­gani kanssa pyöritel­lyt näitä kysymyk­siä jo jonkin aikaa ja yleis­es­tä kiin­nos­tuk­ses­ta, ei varsi­naise­na tutkimus­pro­jek­ti­na. Olen Itä-Suomen yliopis­ton rehtori Tapio Määtän kanssa pää­tynyt jok­seenkin samaan tilan­neana­lyysi­in, että velka­jar­ru-Suomes­sa edessä on joko leikkauk­set koulu­tuk­ses­ta tai lukukausi­mak­sut. Val­tio­varain­min­is­ter­iö on jo pitkään rum­mut­tanut mak­su­ja, ja super­min­is­ter­iö saa niukku­u­den olois­sa yleen­sä lop­ul­ta mitä halu­aa. Jos lukukausi­mak­sut tule­vat, on parem­pi tehdä sen­tään toimi­va malli kuin huono.

    Oma aiem­pi suh­tau­tu­miseni on ollut hyv­in­voin­ti­val­tioro­mant­ti­nen, eli mak­su­ton koulu­tus on itseis­ar­vo eikä kuu­lu loogisen debatin piiri­in. Mut­ta tähän ajat­telu­un on tul­lut itsel­lä säröjä ajan saatossa. Tärkein on juuri tuo, jon­ka Osmokin mainit­see, eli koulu­tuk­sen periy­tyvyys. On jok­seenkin koomista, että jopa OECD on moit­tin­ut Suomea koulu­tuk­sen eri­ar­vois­tu­mis­es­ta. Joskus parikym­men­tä vuot­ta sit­ten SDP vähän herät­teli keskustelua “mais­teriveros­ta” juuri näistä syistä mut­ta perään­tyi vähin äänin kun tajusi vas­tu­tuk­sen määrän. Mak­su­ton korkeak­oulu­tus on tosi­aan käytän­nössä tulon­si­ir­to niille, joil­la on jo valmi­ik­si eniten, mut­ta toisaal­ta hyv­in­voin­ti­val­tion malli­in­han on aina sisäl­tynyt näitä mekanis­me­ja mis­sä tar­jo­taan palvelu­ja ikäänkuin kaikille, mut­ta naut­ti­jana on lähin­nä se vero­ja mak­sa­va keskilu­ok­ka. Mut­ta näi­den palvelu­jen idea on lisätä sen keskilu­okan sitou­tu­mista hyv­in­voin­ti­val­tioon, ei niinkään tehokkaasti jakaa resursse­ja (kan­nat­taa googlata Kor­pi-Palme ja “the para­dox of redis­tri­b­u­tion”). Tässä mielessä mak­sut­tomas­ta koulu­tuk­ses­ta luop­umi­nen voi olla arvaamatonta. 

    Toinen säröä aiheut­ta­va asia on tutk­in­torakenne. Kol­le­gani kanssa kir­joitimme taan­noin Helsin­gin Sanomien vieraskynässä Suomen “valmi­in mais­terin” ongel­mallis­es­ta per­in­teestä ja siitä, miten Suo­mi ei koskaan oikeas­t­aan toteut­tanut Bolog­nan pros­es­sia kun­nol­la. Yliopis­tot myön­tävät käytän­nössä automaat­tis­es­ti oikeu­den mais­te­ri­opin­toi­hin jo kan­de­ja sisään ottaes­saan, ja opin­not ovat edelleen hyvin putki­maisia, toisin kuin ver­rokki­mais­sa mis­sä mais­teri­in pitää hakea erik­seen melkein aina. Tämä on ongel­mallista myös sik­si, että Suomes­sa mon­een työhön on eksplisi­it­ti­nen mais­terin tutkin­non vaa­timus, joka ei aina ole perustel­tu. Se ylläpitää raken­net­ta, jos­sa kan­di­daat­ti on pelkkä väliase­ma eikä itsenäi­nen tutk­in­to, vaik­ka kandin “työelämäkelpoisu­u­den” paran­tamis­es­ta on puhut­tu vuosikausia.

    Tässä voisikin piil­lä yksi kiin­nos­ta­va kom­pro­mis­si: mak­su­ton tutk­in­to kandi­in asti, mais­teri mak­sullisek­si. Tämä voisi olla uusi hyv­in­voin­ti­val­tion lupaus, eli luvataan kaikille ilmainen kan­di. Pitää muis­taa, että korkeak­oulu­astet­ta mitat­taes­sa kat­so­taan nimeno­maan kandin suorit­tanei­den määrää ja ver­rokki­mais­sa mon­et jät­tää koulu­tien nimeno­maan kandi­in. Toinen vai­h­toe­hto on sitoa koulu­tuk­sen mak­sullisu­us ope­tuskieleen, kuten Tsekeis­sä ja Virossa on tehty. 

    Tämä huomio on enem­män täältä korkeak­oulun arjes­ta ja julkises­ta kesksutelus­ta aika pait­sios­sa: opin­to­jen ohel­la työsken­te­ly on jo niin nor­mi, että opiskelun olete­taan joutu­van työn­teon tieltä eikä päin­vas­toin. Tämä luo kovaa painet­ta helpot­taa kursse­ja ja tin­kiä vaa­timuk­sista, ei sik­si, että opet­ta­jat oli­si­vat laisko­ja, vaan sik­si, että opiske­li­jat palavat lop­pu­un jos niin ei tehdä. Suomen koulu­tusas­teen nousu­un tähtäävä strate­gia ei voi olla se, että annetaan tutk­in­to­ja helpom­min. Mut­ta tämä vaikut­taa ole­van nyt ääneen lausuma­ton linja.

    Tässä vielä muu­tamia kysymyk­siä, jota olemme kol­le­gani kanssa pohtineet: 

    1) Jos lukukausi­mak­sut tulee, niin miten opin­to­laina­jär­jestelmää voisi kehit­tää niin, ettei se lisää opiskelu­a­jan rahal­lista taakkaa ja siten lisää tarvet­ta tehdä töitä opin­to­jen ohel­la? Olisiko tarpeen luo­da lukukausi­mak­suille oma erilli­nen lainalu­okkansa, joka oli aidosti nol­lako­rkoinen ja sitä mak­se­taan takaisin vas­ta valmis­tu­misen jäl­keen ja vain tietyn tulo­ra­jan yli? Tarvi­taanko tänne muista maista tut­tu­ja stipen­de­jä heikoim­mista taloudel­li­sista lähtöko­hdista ponnistaville? 

    2) Miten varmis­taa, ettei lisään­tyvä opin­to­laina luo lisäesteitä ensi­a­sun­non ostamiseen, kuten on käynyt esimerkik­si Bri­tan­ni­as­sa? Voiko opin­to­lainan lyhen­nys­tä jotenkin luo­vasti yhdis­tää ASP-säästämiseen? 

    3) Liit­tyen tuo­hon Bologna-pros­es­si­in: mitä mui­ta reforme­ja yliopis­to­jen toim­intaan tai rahoituk­seen on pakko tehdä lukukausi­mak­su-uud­is­tuk­sen vanavedessä? 

    4) Jos yliopis­tot alka­vat per­iä mak­su­ja, pitäisikö työ­nan­ta­jil­lakin olla suurem­pi vas­tuu? Suomes­sa tosi­aan tutkin­not ovat vah­vasti ammatil­lis­es­ti suun­tau­tunei­ta (ns. valmis mais­teri), minkä takia trainee-kult­tuuri on läh­es olema­ton. Suomes­sa on heikko työn­tek­i­jöi­den pere­hdy­tys, ver­rokki­mais­sa esimerkik­si yri­tyk­set saat­ta­vat ostaa yliopis­tol­ta koulu­tus­mod­u­ule­ja trainee-ohjelmi­in jne. Voisiko lukukausi­mak­su-uud­is­tus olla tilaisu­us vaa­tia myös työ­nan­ta­jil­ta enem­män? Tai kan­nus­taa? Ylipään­sä: ihmiset eivät ihan tiedos­ta miten… erikoista Suomen korkeak­oulupoli­ti­ik­ka on ellei ole näh­nyt sitä läheltä. Ope­tus­min­is­ter­iön virkamiehet laske­vat ja esit­tävät kuin­ka mon­ta lääkäriä, lakimi­estä tai ekono­mia Suomeen “mah­tuu” ja myön­tää aloi­tu­s­paikko­ja sen mukaan. Tämä ei voi olla ideaalia.

    5) Osmon alue­poli­ti­ikkakysymys­tä jatkaen, mitä tapah­tuu pienem­pi­en kaupunkien yliopis­toille, jos mak­sullisu­us lisää opiske­li­joiden hakeu­tu­mista tun­ne­tu­impi­in ja suurimpi­in yksiköi­hin? Onko tähän mekanis­mi, vai annetaanko markki­nalogi­ikan ratkaista? Voisiko korkeak­oulun rahoi­tus­ta itse asi­as­sa sitoa vielä lisää alueel­liseen men­estyk­seen, eli kan­nus­taa yliopis­to­ja toim­i­maan paikallisen elinkei­noelämän kanssa?

    6) Ison-Bri­tann­ian esimerk­ki varoit­taa siitä, miten lukukausi­mak­sut muut­ta­vat opiske­li­jan ja yliopis­ton välistä suhdet­ta kun opiske­li­ja alkaa vaa­tia “vastinet­ta rahoilleen” ja yliopis­tot alka­vat kil­pail­la tyy­tyväisyy­del­lä eikä laadul­la. Miten tämä väl­tetään, vai onko se väistämätön­tä? Tosin: pitää tun­nus­taa että opiske­li­joidenkin kesku­udessa on vah­vaa jakoa miten suh­tau­tu­vat koulu­tuk­seen: sisäi­nen palo ja uteliaisu­us vs. “lip­pu työelämään”. Kaik­ki ei sovi samaan muottiin.

    Vastaa

21. Epäilen, että ehdot­ta­masi malli vahvis­taisi entis­es­tään koulu­tuk­sen periy­tyvyyt­tä. Alem­mista tulolu­ok­ista ei enää uskallet­taisi lähteä mak­sullisi­in yliopis­to-opin­toi­hin. Ymmär­rän kyl­lä, että mallis­sasi ei oikeasti ole riskiä, mut­ta suurin osa ihmi­sistä ei vain ajat­tele näin ratio­naalis­es­ti. Ilmiö on vähän sama kuin siinä, että mon­et ihmiset pitävät kym­meniä tai sato­ja tuhan­sia euro­ja mata­lako­rkoisel­la pankki­tilil­lä sen sijaan, että sijoit­taisi­vat merkit­tävän osan rahoista parem­min tuot­tavi­in osakkeisiin.

    Vastaa

    1. Varsinkin kun nykyti­lanne on täl­läi­nen. Opin­to­lainat vievät nuo­ria ulosottoon:

       “Opin­to­lain­o­ja viedään ulosot­toon aiem­paa enem­män – joka kahdek­sas ulos­otto­velallinen on nuori”
       https://yle.fi/a/74–20229634

       Käsi­tyk­set eivät sormia nap­saut­ta­mal­la muu­tu vaik­ka asia uud­is­tet­taisi­in. Itse en usko että olisin korkeak­oulut­tau­tunut jos sitä varten olisi pitänyt ottaa tyyli­in 10 000€ laina, ja kyse on nimeno­maan mieliku­vista ja tun­teista, ei mis­tään exceleistä.

       Vastaa

22. Olen kom­men­toin­ut tätä ennenkin, ja mielip­i­teeni yhä sama:

    Työikäisen väestön vähetessä korkeak­oulu­tuk­sen mak­sullisu­us olisi Suomen kaltaiselle per­ife­riamaalle ongel­ma: lukukausi­mak­sut huonon­taisi­vat suo­ma­lais­ten yliopis­to­jen kil­pailukykyä suo­ma­lais­ten nuorten koulut­ta­ji­na ver­rat­tuna ulko­maisi­in yliopis­toi­hin. Suurem­pi osa ikälu­okas­ta lähtisi saman tien ulko­maille, ja vain pieni osa palaisi takaisin (par­i­u­tu­mi­nen opiskelu­aikana, tot­tumi­nen uusi­in olo­suhteisi­in, useim­miten tapauk­ses­sa parem­pi palkkata­so koulute­tu­ille). Lukukausi­mak­sut suo­ma­lai­sis­sa korkeak­ouluis­sa siis pahen­taisi­vat Suomen aivovuo­toa. Tilanne muis­tut­taisi kovasti pienen paikkakun­nan nuori­son vuo­tamista opiskelu­paikkakun­nille, mut­ta sama tapah­tu­isi koko maan tasol­la. Tähän Suomel­la ei ole varaa.

    Opin­to­lain­o­jen kasvu on muutenkin jo väestön uusi­u­tu­mista hait­taa­va tek­i­jä, ja pahenisi koulu­tuk­sen mak­sullisu­u­den nos­taes­sa opin­to­lain­o­jen määrää. Opin­to­lainat ovat niskas­sa juuri per­heen­pe­rus­tamisikäisil­lä nuo­ril­la aikuisil­la. Tämä vaikeut­taisi per­heen perus­tamista, samaan aikaan niskas­sa oli­si­vat suurim­mat elämä­naikaiset menot asumisku­luineen. Onko meil­lä liikaa nuo­ria lapsiperheitä?

    Koti­maiset nuoret (sekä koulute­tut nuoret) ja lapset (sekä lap­siper­heet) ovat se asia, joista meil­lä län­si­mais­sa on pahin pula.

    Rikkaan tai edes hyvä­tu­loisen per­heen las­ten lukukausi­mak­sut taas mak­saisi­vat mon­es­sa tapauk­ses­sa hei­dän van­hempansa. Köy­hän per­heen nuori jou­tu­isi otta­maan velkaa. Eli kyn­nys luokkakier­toon nousisi. 

    Kaiken lisäk­si mak­sulli­nen koulu­tus iskisi kovaa niihin, joiden ural­la tulee pakko han­kkia uusi koulu­tus taloudel­lisen mur­roksen viedessä van­han työ­markki­nan alta.

    Vastaa

    1. Tämä aivovuodon pelko on todel­la vah­va argu­ment­ti esi­tys­täni vastaa.

       Vastaa

23. Aja­tus lukukausi­mak­sus­ta ja nykyisen tuloveron päälle lisät­tävästä “pehmeästä opin­to­lainas­ta” sopii huonos­ti yhteen pro­gres­si­ivisen tuloveron ja korkei­den verolu­on­teis­ten mak­su­jen kanssa. Jo ver­rat­tain tavanomaisel­la korkeak­oulu­tutk­in­toa vaa­ti­vas­ta palkkatyöstä saadul­la vuosian­si­ol­la (60 000 euroa/vuosi) menee palkkat­u­loista 32,6 pros­ent­tia veroi­hin ja verolu­on­teisi­in mak­sui­hin [1]. Vas­taa­va mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­ti on 52,3. Soin­in­vaaran tek­sis­sä maini­tun hyvä­tu­loisen korkeak­oulute­tun palkkat­u­loista taas menee 39,3% tuloveroon ja verolu­on­teisi­in mak­sui­hin. Vas­taa­va mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­ti on 52,3. Nämä luvut on las­ket­tu noin 6500 euron kuukausi­palkkaa saavalle henkilölle, jon­ka ansio­tu­lot ovat 90 000 euroa vuodessa [1].

    Pro­gres­si­ivisen tuloveron lisäk­si korkeak­oulu­tutkin­non suorit­taneisi­in henkilöi­hin kohdis­tuu myös mui­ta tulosi­don­naisia mak­su­ja ja tulo­jen kas­vaes­sa pieneneviä etuuk­sia. Näitä ovat esimerkik­si asum­is­tu­ki ja tulosi­don­naiset päivähoit­o­mak­sut. Myös mah­dol­lisu­us päästä ARA-vuokra-asun­toi­hin rajau­tuu pois tulo­jen kasvaessa.

    Jos korkeak­oulu­tutkin­non suorit­taneille ale­taan kehit­tämään lukukausi­mak­su­ja ja uut­ta tulosi­don­naista mak­sua “pehmeän opin­to­lainan” nimel­lä, nousee korkeak­oulutet­tu­jen mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­ti reilusti yli viiteenkymme­neen. Todel­lisu­udessa pro­gres­sio on tätäkin jyrkem­pi, kos­ka mar­gin­aaliv­ero­pros­en­tis­sa ei huomioi­da asum­istuen pienen­e­mistä tulo­jen mukana, eri­laisia tulosi­don­naisia palvelumak­su­ja tai rajau­tu­mista pois tulo­ra­jat sisältävän vuokra-asumisen piiristä.
    Lop­putu­lok­se­na olisi tilanne, jos­sa yli puo­let korkeak­oulu­tuk­sen tuo­mas­ta tulo­jen lisäyk­ses­tä pää­ty­isi veroi­hin, mui­hin verolu­on­teisi­in mak­sui­hin tai “pehmeän opin­to­lainan” nimel­lä markki­noi­tu­i­hin lukukausi­mak­sui­hin. Näin ankara korkeak­oulute­tun tekemän työn verot­ta­mi­nen ei toden­näköis­es­ti ole perustel­tua. Tarkastelun lop­putu­los muut­tuu vielä heikom­mak­si, jos mar­gin­aaliv­eroas­t­een lisäk­si huomioidaan myös tulo­jen mene­tys tutkin­non suorittamisaikana.

    Jos korkeak­oulu­tuk­ses­ta tulee mak­sullista, ryhtyvät koulu­tus­ta suun­nit­tel­e­vat nuoret per­hei­neen ver­taile­maan eri mais­sa tar­jol­la ole­via mah­dol­lisuuk­sia koulu­tuk­sen tason, lukukausi­mak­su­jen tai niiden puut­tumisen, tutkin­non jäl­keen odotet­tavis­sa ole­van palkkata­son sekä monien muiden asioiden perus­teel­la. Suomes­sa suomen kielel­lä suoritet­ta­va mak­sulli­nen korkeak­oulu­tutk­in­to ei vält­tämät­tä voita siinä vertailussa.

    Toinen kysymys on sit­ten se, mil­lainen on korkei­den vero­jen oikeu­tus tilanteessa, jos­sa niiden vasti­neek­si ei saa ter­vey­den­huoltoa ja koulu­tus­ta. Suomes­sa on jo nyt EU:n toisek­si korkein ALV, keski­t­u­loiselle, hyvä­tu­loiselle palka­nsaa­jalle korkea tulovero sekä ver­rat­tain korkea muiden kulu­tusvero­jen taso. Kyseessä olisi merkit­tävä muu­tos koko sosi­aaliseen malliin.

    [1] https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/tuloverot/palkansaajan-veroprosentit/#1db03603

    Vastaa

    1. Sanoitit kyl­lä kaik­ki ajatuk­seni asi­as­ta. Ei keskilu­okkaa voi kuor­mit­taa lop­ut­tomasti. Moni kaveri­ni on jo vai­h­tanut maise­maa mainit­semis­tasi syistä.

       Vastaa

24. Minä lisäisin tuo­hon aivovuo­to-argu­ment­ti­in vielä lisää. Lääk­ishän on per­in­teis­es­ti ollut se ala, jol­la on ollut ker­maa. Mut­ta kuten Osmo kir­joit­ti aiem­min, niin lääkik­seen haun voi kiertää men­emäl­lä entisen Varso­van liiton/Neuvostoliiton alaisu­u­den mai­hin opiskele­maan lääkärin tutkin­non, sisälle pääsee C:n papereil­la. Vain ajan kysymys, kun lääkärien työ­markki­na romahtaa.

    Kun lääkärin tutk­in­to sat­ur­oituu, mitä jää jäl­jelle korkeak­oulute­tu­ille nuo­rille? Tietotekni­ikkalaiset jo nyt ongelmis­sa, kun junior­e­i­ta ei palkata. Suo­mi saat­taa alkaa näyt­täy­tymään nuo­rille maana, jos­sa korkeak­oulute­tu­ille ei ole enää työmah­dol­lisuuk­sia tai korkeak­oulutet­tui­hin töi­hin päästäk­seen tulee tehdä kohtu­u­ton työmäärä kil­pailun keskel­lä ja siltikin palk­ka on pieni ja työ epävarmaa.

    Oikeas­t­aan Suomen työ­markki­nat näyt­tävät hyviltä vain niille, jot­ka ovat sel­l­ai­sis­sa töis­sä, joi­ta ei voi tehdä Suomen ulkop­uolelta ja joi­ta on han­kala automa­ti­soi­da. Nämä alat voivat ay-liik­keen avul­la hina­ta palkkansa ylös ja estää uusien tulokkaiden tulon alalle. 

    Kom­mu­nis­tises­sa Kiinas­sa­han ajatelti­in, että ay-liike on kiel­let­tävä, kos­ka nämä ovat pro­le­tari­aatin kokon­aisjoukkoa ja muu­ta yhteiskun­taa vastaan…

    Vastaa

25. Tääl­lä Euroopan nurkalla on Pisa-tulok­sista tms. kuvitel­ma siitä, että koulu­tus olisi laadukas­ta. Eri­tyis­es­ti ammat­tiko­rkeak­oulu­jen osalta ope­tus on jo niin huonoa ja itseopiskelua, että kukaan ei siitä mitään merkit­tävää lukukausi­mak­sua mak­saisi, jos ulko­mail­la saisi parem­paa oppia samaan hin­taan. Ks. HS artikke­li tekoä­lyn avul­la läpäistys­tä teho­hoitokurssista jos ette tunne ketään amk-opiske­li­jaa, joka voisi vahvis­taa tiedon. Huom! Tämä kos­kee lähin­nä ja eri­tyis­es­ti iso­jen kaupunkien ulkop­uolisia ja ruotsinkielisiä oppilaitoksia.

    Vastaa

    1. “Huom! Tämä kos­kee lähin­nä ja eri­tyis­es­ti iso­jen kaupunkien ulkop­uolisia ja ruotsinkielisiä oppilaitoksia.”

       Meil­lä ei valitet­tavasti ole kovinkaan paljon ver­tailukelpoista tietoa itse opetuk­sen laadus­ta eri amkkien välil­lä. Jotain viit­teitä on, kun esim. vaik­ka ensi­hoita­jat tekee samaa tent­tiä koko suomes­sa tai vaik­ka stukin säteily­tur­val­lisu­u­den opetuk­ses­sa on use­ampia amkke­ja samaan aikaan.

       Kokon­aisku­va on itsel­läni hukas­sa, vaik­ka tässä maail­mas­sa olen ollut niin opiske­li­jana kuin opettamassa. 

       Jos­sain vai­heessa laadukkaim­mak­si amkik­si oli rankat­tu mamk. Se on nyky­isin yhdis­tynyt kymen­laak­son kanssa ja on nyky­isin osa xam­kia. Ainakin kuntoutuk­sen osalta eniten kuraa saa niskaan koko ajan metropo­lia, joka kir­voit­ti oma­l­la huuhaa menol­laan myös hesarin otta­maan kan­taa tähän pelleilyyn. Toiv­ot­tavasti jokin muuttui. 

       Kokon­aisu­ud­es­ta en tiedä, mut­ta pitäisin kum­mallise­na, jos iso­jen kaupunkien ope­tus on todel­lisu­udessa rankat­tu laadukkaam­mak­si, kun keskimäärin vaikut­taa siltä, että ainakin sote- alal­la se kehi­tys tapah­tuu aina muualla

       Vastaa

       1. Xam­kissa pääsi juuri läpi tekoä­lyn avul­la teho­hoidon 5 op kurssin ten­tistä tunnissa.
          https://yle.fi/a/74–20224850

          Min­ulle tulleista työn­hak­i­joista päätellen tekni­ikan alal­la Metropo­lia on oikein hyvä. Pk-seudul­lakin Lau­rea puolestaan ollut ump­isurkea, kuten myös Arca­da. Niin, rahaa pitäisi todel­la jakaa oppimis­tu­losten perus­teel­la, mut­ta rahan­jakokaavas­sa on kaiken­laista älytön­tä kuten valmis­tunei­den määrä ja tutkimus­ta — siis amk:ssa.

          Ode voisi asi­aa tun­te­vana tehdä oman postauk­sen näistä eri­lai­sista rahan­jakokaavoista nykyään!

26. Neu­vos­toli­it­toa ja kom­mu­nis­mia on monel­la kiit­tämi­nen Suomes­sa. Jos kom­mu­nis­mia ei olisi 1900-luvul­la kokeil­tu, moni suo­ma­lainen mies ei olisi löytänyt vaimoa 90-luvul­la. Jos Neu­vos­toli­it­toa ei olisi ollut, niin entisen Itä-Blokin maat oli­si­vat nyt niin vau­rai­ta, että suo­ma­laisil­la ei olisi varaa opiskel­la näis­sä lääkäreik­si täl­lä het­kel­lä ja lääkärip­u­la jatkuisi ikuisesti.

    Sosial­is­mi ja Neu­vos­toli­it­to toi­vat myös kai hyvää myös ainakin joillekin suomalaisille,

    Vastaa