Arto Satonen (1) Suhdannepolitiikka

22 vastausta artikkeliin “Arto Satonen (1) Suhdannepolitiikka”

1. Ilman minkään­laista ammat­ti­maista ana­lyysia min­ul­la on kuti­na, että hal­li­tus kat­soi, että sil­lä on ker­rankin sopi­va poh­ja kor­ja­ta jopa vuosikym­me­nien aikaisia vääryyk­siä ja tehdä iso­ja, työ­nan­ta­jia ja hyvä­tu­loisia suo­sivia ratkaisu­ja. Jät­timäisek­si kas­vanut velka­kin antoi leikkauk­si­in man­daat­tia. Siinä oli var­masti paljon oikeu­den­mukaisu­u­den tun­net­takin mukana — miten voi lisä­tu­losta men­nä 60% veroa, jne. . Mut­ta suh­dan­teesta johtuen ajanko­h­ta mon­elle sinän­sä ehkä perustel­lulle ratkaisulle oli aivan väärä.

   Vastaa

2. Yhtä lail­la, ellei enem­mänkin, työt­tömyyt­tä on kas­vat­tanut Marinin punav­ihreän hal­li­tuk­sen päätökset.
   — Työt­tömien on pakko hakea työ­paikko­ja, tämä on tuonut piilo­tyät­tämyyt­tä esille
   — Työvoiman määrä on kas­vanut maa­han­muu­ton myötä. Vai oliko Marinin hal­li­tus eri­tyisen maa­han­muut­to­vas­tainen ja vas­ta nyky­hal­li­tus on vapaut­tanut maahanmuuttoa?

   Kum­masti vaikka­pa Kreikas­sa talous on kään­tynyt kasvu­un, vaikkei sopeu­tus­toimia tehtäessä taidet­tu kysyä ja kat­soa että onko suh­dan­neti­lanne oikea tehdä rakennemuutoksia.

   Vastaa

   1. Yleewen­sä ei kan­na­ta kat­soa työt­tömyys­luku­ja, kos­ka niis­sä suurin muu­tos tapah­tuu työvoiman ulkop­uolelta työt­tömäk­si ja takaisin. Sik­si tämän hal­li­tuk­sen työt­tömyy­den aikainen nousu ei ole niin hälyyt­tävä kuin julk­isu­udessa esitetään. Nuoriso­työt­tölmyys on suur­ta ja se on paha asia. Minä seu­raan työl­lisyyt­tä. Marinin hal­li­tuk­sen aikana työl­lisyys nousi, nyt se on laskenut. Marinin hal­li­tuk­sen talous­poli­ti­ikas­ta en pitänyt.

      Vastaa

      1. Sitä voi kat­soa myös siltä suunnal­ta, että mis­sä ne työ­paikat ovat olleet ja minne niitä on tullut:

         https://pxdata.stat.fi/…/Stat…/statfin_tyti_pxt_13gf.px/
         https://pxdata.stat.fi/…/Stat…/statfin_tyti_pxt_13gh.px/
         https://pxdata.stat.fi/…/Stat…/statfin_tyti_pxt_135z.px/

         Marinin kau­den lopus­sa julk­isia työ­paikko­ja oli suun­nilleen saman ver­ran kuin hänen aloittaessa.
         Marinin kau­den aikana julk­isia työ­paikko­ja oli keskimäärin vähem­män kuin hänen kaut­ta ennen tai kau­den jälkeen.
         Orpon hal­li­tuk­sen aikana ensim­mäisen vuo­den jäl­keen julk­isil­la oli 40 000 työn­tek­i­jää enemmän.
         Marinin kau­den lopus­sa yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la työsken­teli läh­es 90 000 työn­tek­i­jää enem­män kuin hänen aloittaessa.
         Ensim­mäiseen 1,5 vuo­teen Orpo hal­li­tuskaut­ta katosi suomes­ta 90 000 yksi­tyisen sek­torin työpaikkaa.

         Se on ihan sama mitä mieltä on kenenkin tekemi­sistä, mut­ta jos lai­tat kaup­pati­ete­teen opiske­li­jat innovoimaan talouden suh­teen “kom­mu­nis­min mit­tar­it” ja sen jäl­keen lai­tat ver­taa­maan Marinin ja Orpon dataa, niin Orpo on tässä se Mao, Stal­in, Lenin ja Xi.
         .

      2. willim­ies,

         tuol­lainen tarkaste­lu­ta­pa ei ole mielekäs. On syytä muis­taa, että kukin hal­li­tus tekee sitoumuk­sia ja lin­jauk­sia etupäässä tule­vaisu­u­teen. Eli päätök­siä, jot­ka vaikut­ta­vat tulev­ina vuosi­na tai tulev­ina vuosikym­meninä. Jos hal­li­tus vaikka­pa päät­tää nyt isos­ta liiken­nehankkeesta, sen vaiku­tus val­tion tilin­päätök­seen näkyy pääasi­as­sa 1–10 vuot­ta sen jäl­keen. Vieläkin pidem­pi­vaikut­teisia päätök­siä on. Vaikka­pa EU:n elvy­tys­paket­ti, jos­ta viime hal­li­tuskaudel­la päätet­ti­in, vaikut­taa val­tion­talouteen ja työl­lisyy­teen yli 30 vuo­den ajan. Val­tio­varain­min­is­ter­iö on arvioin­ut, että viime hal­li­tuskaudel­la toteutetun elvy­tys­paketin joh­dos­ta Suomen vuosit­taisi­in EU-mak­sui­hin tulee vuosi­na 2028–2058 noin 230–540 miljoo­nan euron koro­tus lisät­tynä korkoku­luil­la. Eli esimerkik­si kyseisen elvy­tys­toimen hin­ta­lap­pu tulee heiken­tämään tule­vaisu­udessa val­tion­talout­ta noin 8 eduskun­nan kau­den ajan + lasken­nal­liset ja ihan laskutet­ta­vatkin korot.

         Eduskun­taa sito­vat osin jopa yli 100 vuot­ta sit­ten tehdyt sopimuk­set, jot­ka aiheut­ta­vat meno­ja ja leikkaa­vat työllisyyttä.

      3. https://scontent-hel3‑1.xx.fbcdn.net/v/t39.30808–6/494037307_1291825429107119_6321879508338510039_n.jpg?_nc_cat=105&ccb=1–7&_nc_sid=127cfc&_nc_ohc=TUwN1xf8vLcQ7kNvwG6KDYV&_nc_oc=Adq8TC_E1zZgG__1tH1YWiuypU_0Onw0MMj3m_LRGNN6LLQe2kboVSKR3RD5Ui0wufRcb–OdjQnXxRQJ1xg6e‑6&_nc_zt=23&_nc_ht=scontent-hel3‑1.xx&_nc_gid=NrELSdCEIPcPfhI9N8Qq5g&_nc_ss=7b2a8&oh=00_Af5FJUk-F7z10F2CGbnbcp1_q3ACQnWGHNgG6H9Mig9APw&oe=6A1118D1

         Tuos­sa olisi koko Marinin aika ja noin puo­let Orpoilua

      4. Marinin hal­li­tuk­sen aikana työl­lisyys nousi, nyt se on laskenut.
         Marinin hal­li­tuk­sen talous­poli­ti­ikas­ta en pitänyt.

         Marinin hal­l­li­tuk­sen aikana myös val­tion vel­ka suh­teessa brut­tokansan­tuot­teeseen kään­tyi lasku­un ja oli laskus­sa siihen saak­ka, kunnes talous jar­rutet­ti­in ja vieti­in suomen bkt ja työl­lisyys alas. 

         Jälkikä­teen vaikut­taa todel­lakin siltä, että hyvää työl­lisyyt­tä vihataan suomes­sa laa­jalti ja mitään ei pide­tä niin pahana asiana kuin työn­tek­i­jälle mak­set­tavaa palkkaa. Tätä on onnis­tuneesti vähen­net­ty nyt muu­ta­ma vuosi.

3. Kyynisenä ihmisenä epäilen, että hal­li­tuk­sel­la oli kiire lunas­taa lupauk­set EK:lle. Toisek­si köy­hien ja vähäo­sais­ten elämä ei ole hal­li­tuk­sen min­is­tereille ja kansane­dus­ta­jille tut­tua, joten se tuskin kiin­nos­taa mitä heille tapahtuu. 

   Suurin osa alem­mas­takaan keskilu­okas­ta ei ymmär­rä sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän kafkalaista luon­net­ta, kos­ka ansiosi­don­nainen on suo­jel­lut heitä siltä. Ei suo­jele enää, kos­ka por­ras­tus ajaa hake­maan asum­is- ja toimeentulotukea.

   Vastaa

4. En ole aivan var­ma tuos­ta Osmon strate­gias­ta nos­taa ruoan alv:a, kiin­teistöveroa jne. Kun vält­tämät­tömien asioiden hin­taa nos­te­taan, niin ihmiset kom­pen­soi­vat tuon yksi­ty­istä kulu­tus­ta vähen­tämäl­lä. Rav­in­tolois­sa syömistä vähen­netään ensimmäisenä.

   Toise­na huomiona, kuin­ka infor­mati­ivista on ver­ra­ta eri maid­en työl­lisyyt­tä, jos esim. EU:ssakin eri maat saa­vat aivan eri taval­la tulon­si­ir­to­ja? Jos Suo­mi saisi väk­iluku­un suh­teutet­tuna yhtä paljon kuin suurim­mat net­tosaa­jat EU:ssa, niin kai tuo Suomen työl­lisyy­dessä näkyisi?

   Vastaa

   1. Eivät työ­paikat ole kiin­ni EU-tuista. Niitä oli jo ennen EU-jäsenyyttä.
      Kaik­ki vero­tus vähen­tää ostovoimaa. Ruuan ALV olisi help­po. Se kom­pen­soituu sosi­aal­i­tur­van varas­sa oleville automaat­tis­es­ti indek­siehdon kautta.

      Vastaa

      1. Ei kom­pen­soidu. Sosi­aal­i­tur­van indek­siko­ro­tuk­set ovat jo vuosien ajan olleet jäädytet­tynä läh­es kaikissa sosi­aalietuuk­sista ja ovat ensi vuon­nakin. Toimeen­tu­lotues­sa indek­si­jäädy­tyk­siä ei ole ollut, mut­ta siihen tehti­in hil­jat­tain leikkaus indek­sien ohi. Mah­dol­lis­es­ti ensi hal­li­tuskaudel­la leikkauk­sia toimeen­tu­lo­tu­keenkin tulee indeksin kehi­tyk­seen näh­den vielä lisää, kos­ka val­tion talousti­lanne on niin huono.

5. EU:llahan on ollut selvä strate­gia, että entisen Itäblokin maille annetaan tulosi­ir­to­ja sekä tehdään myös poli­it­tisia investoin­te­ja, jot­ta nämä kas­vaisi­vat. Jos kasvua ei tulisi, niin olisi ris­ki, että nämä kään­ty­i­sivät EU:n arvoista pois. Sik­si Suomen työl­lisyyt­tä ei voi ver­ra­ta esim. Itä-Euroopan kehi­tyk­seen, kos­ka painet­ta tulosi­ir­toi­hin EU:lta Suomelle ei ole.

   Vastaa

   1. Työl­lisyysas­teemme on Pohjo­is­maid­en huonoin. Eniten Itä-Euroopan maat kas­va­vat vapaakau­pan ansista, kos­ka pää­sevät hal­van työvoimansa kanssa EU-markki­noille. Niin Suomikin aikanaan kasvoi EFTA-jäsenyy­den ansiosta.

      Vastaa

6. Jotain tämän­su­un­taista on tul­lut ansiokkaan blogi­pal­stan kom­ment­tiken­tis­sä hajateltua. 

   Orpon hal­li­tus toi Suomen poli­ti­ikkaan merkil­lisen kult­tuurin, jos­sa suosi­taan avoimen voimakkaasti ja peit­telemät­tä omia intres­siryh­miä ja kurite­taan oppo­si­tio­ta lähel­lä ole­vaa äänestäjäkun­taa. Perus­teena toisi­naan käytet­ty ”tutkit­tu tieto” on ollut hyvinkin kyseenalaista, kuten koti­talousvähen­nyk­sen (heiken­net­ti­in ensin, ja yllät­täen heiken­nys perut­ti­in) tai potku­lain osalta. Jälkim­mäis­es­tä muis­tan näh­neeni työl­lisyyt­tä lisäävän arvion, jota pidin jopa häm­mästyt­tävän tarkkana. Työt­tömyy­den kas­vaes­sa kuitenkin tarken­net­ti­in, että arvio ei ole aikasi­don­nainen vaan riip­puu etenkin työn kysyn­nästä. Aivan kuin sääen­nus­ta­ja ennus­taisi, että ”koh­ta Skat­tal­la tulee rankasti vet­tä”. Kun valkenisi poutapäivä, tarken­net­taisi­in että aikaikku­na sateelle on valitet­tavasti epä­var­ma, mut­ta eiköhän kesän mit­taan sadeku­uro saavu. 

   Sääli Suomelle, sil­lä nykyi­nen taantuma/lama oltaisi­in voitu vält­tää edes keskinker­taisel­la suh­dan­nepoli­ti­ikalla. Viisas hal­li­tus olisi ymmärtänyt säästää esimerkik­si lakkaut­ta­mal­la kansane­dus­ta­jien sopeu­tu­miseläk­keet. Pieni erä, mut­ta tuli­pa ide­ol­o­gis­es­ti säästet­tyä pienem­piäkin eriä. 

   Mie­lenki­in­nol­la odotan, jääkö täl­lainen poli­it­ti­nen kult­tuuri pysyväk­si ja mil­laista poli­ti­ikkaa kokoomus pääsee seu­raa­maan ensi kaudel­la oppositiossa.

   Vastaa

7. Kir­joit­taako Sato­nen kir­jas­saan myös tästä mamu­jen hakupro­jek­tista ja analysoi sitä, miten hienos­ti se meni maali­in? Hok­sasin vas­ta tämän kir­joituk­sen myötä, että tuos­sakin tehti­in talouden yliku­umen­e­misen vuok­si asioi­ta, jois­sa vas­tat­ti­in mm. hoita­japu­laan. Ain­ut vain, niin hal­li­tus oli jo pois­tanut 7% hoito­työn työ­paikoista ympärivuorokautises­sa ja pakot­tanut aluei­ta real­isoimaan tämän käytän­nössä, joten tämä ei oikein men­nyt maali­in. Siinä vai­heessa, kun 50 poli­tikkoa ja virkami­estä oli käynyt kauko­matkalla jaka­mas­sa lentolip­pu­ja suomeen ja alet­ti­in jär­jestämään fis­ness fin­landin toimes­ta mamu­jen jakok­iertuet­ta pohjois­es­ta etelään monel­la paikkakun­nal­la oli työt­tömyys jo räjähtänyt käsi­in. Toki sovi­tu­ista asioista pidet­ti­in kiin­ni ja nyt saadaan lukea, kuin­ka pitkäl­lä määräaikaisel­la ole­vat maa­han­muut­ta­jat ovat edelleen tekemässä tääl­lä hoito­työtä samal­la kun vak­i­tu­isille suo­ma­laisille on annet­tu kenkää.

   Kum­ma jut­tu, että seu­raa­va lentolip­pu­jen jako­mat­ka jäi tekemättä.

   Vastaa

8. Soin­in­vaara kirjoitti:

   “Suh­dan­tei­den laskus­sa taas syn­tyy itseään vauhdit­ta­va kierre alaspäin. Laskusuh­danne tulee kään­tää noususuh­dan­teek­si elvyt­täväl­lä talous­poli­ti­ikalla, mut­ta vähin­tään yhtä tärkeää on leika­ta yliku­umen­e­mista. Se on päät­täjille vaikeaa. Suh­dan­tei­den yliku­umentues­sa rahaa tulee val­ti­olle ovista ja ikkunoista, jol­loin vasem­mis­to ryn­tää silmät kiilu­en lisäämään meno­ja ja oikeis­to yhtä hurmioituneena laske­maan vero­ja. Kumpaakaan ei saisi tehdä, vaan pitäisi siirtää varo­ja val­tion kas­saan ja lyhen­tää val­tion velkaa.”

   Sel­l­aista tilan­net­ta, että val­ti­olle tulisi rahaa ovista ja ikkunoista, ei ole ollut 1980-luvun jäl­keen. Val­tio on velka­an­tunut lisää liki joka vuosi 1980-luvun jäl­keen. Eikä sitä menoa pysty ehkä enää pysäyt­tämään ken­ties kuin irtaan­tu­mal­la sito­vista sitoumuk­sista, jol­la taval­la Argen­ti­ina umpiku­jas­taan lop­ul­ta irtosi. Vuosikym­meniä voidaan kuitenkin ehkä jatkaa vielä näin, ja velka­an­tua lisää.

   Näyt­tää siltä, että jos nyky­i­sistä velvoit­teista pide­tään kiin­ni, vaik­ka maas­sa saataisi­in kaik­ki ihmiset töi­hin ja sitä kauk­ka tulovero­tu­lo­ja ja arvon­lisävero­tu­lo­ja sekä työt­tömyys­meno­ja ja sosi­aal­i­tukia vähem­mik­si, val­tion talous olisi miinuk­sel­la. Ali­jäämä on niin iso. Lisäk­si jo ker­ry­tet­ty val­tion­vel­ka tulee aiheut­ta­maan todel­la val­ta­van rasit­teen ikään­tyvälle Suomelle. Sitä ei mon­esti ymmär­retä, vaan kuvitel­laan tilan­net­ta sel­l­aisek­si kuin oli vuosikym­meniä sit­ten. Mut­ta tilanne ei ole enää sellainen.

   Vastaa

   1. 2000-luvun alus­sa val­tio ei velka­an­tunut vaan teki roimaa ylijäämää.

      Vastaa

      1. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na tuo­hon val­tion­velka­an 2000-luvun alkun tilanteeseen. Suomen val­tion­vel­ka oli vuosi­na 2000–2004 noin 46,6 %- 40,2 % bkt:sta luokkaa mut­ta olet oike­as­sa siinä että velka­an­tu­mi­nen hidas­tui samal­la kuin talouskasvoi hyvin voimakkaasti. Vuosi­na 2005–2007 vel­ka oli bkt:sta noin 36,5 %-30,0 % luokkaa. Vuon­na 2008 Suomen val­tion­vel­ka bkt:sta oli vain 28,0 %. Mil­lon sit­ten vel­ka alkoi kas­vaa? Se tapah­tui vuo­den 2009 jäl­keen tosin alus­sa hyvin maltil­lis­es­ti aina vuo­teen 2019.Tuolla aikavälil­lä velkaa oli 35,4 %- 44,3 % eli palat­ti­in takaisin 2000-luvun alun tilanteeseen. Vuodes­ta 2020 val­tion­vel­ka kasvoi tuli yli 50%. 

         Tähän vielä las­ket­tuna korkomenot. Suomen val­tio sai vielä 2020–2021 nol­la korol­la velkaa kun taas 2022 korko oli 3% luokkaa.
         Nykyi­nen hal­li­tuk­sen edus­ta­jat ovat siinä oike­as­sa että Marinin hal­li­tuk­sen aikana tämä vel­ka on Marinin hal­li­tuk­sen aikana tehtyä velkaa kos­ka korko­jen nousu oli Marinin hal­li­tuk­sen viimeisenä vuosi­na hyvin korkea. Kun Marinin hal­li­tus aloit­ti korko oli erit­täin matala.Kun sanoit tässä blo­gis­sa Nim­imerk­ki antille
         13.5.2026 17:23 ettet pitänyt Marinin hal­li­tuk­sen talous­poli­ti­ikas­ta. Tarkoititko Marinin hal­li­tuk­sen finanssipoli­ti­ikkaa? Marinin hal­li­tus otti 40 mil­jar­dia euroa velkaa vuosi­na 2020–2022 jos­ta 20 mil­jar­dia meni pan­demi­an ja Ukrainan sodan ener­giakri­isin hoitoon ja toiset 20 mil­jar­dia meni Kepun ja demarei­den keskenäisi­in lahjon­ta menoi­hin jol­la väl­tet­ti­in hal­li­tuk­sen hajoami­nen joka oli kak­si ker­taa hyvin lähel­lä vuosi­na 2021 ja 2022.

      2. Olin näem­mä aav­is­tuk­sen väärässä. 2000-luvun alus­sa val­tio teki pien­tä yli­jäämää use­am­man sil­loin, kun Nokia-klus­ter­ista tuli mil­jardi­t­u­lot val­ti­olle matka­puhe­lin­bis­nek­set. Mut­ta varsin pien­tä. Sil­loin saati­in vuosikymme­nessä sen ver­ran ker­ry­tet­tyä rahaa, minkä ver­ran 2000-luvul­la on saatu aikaan tap­pi­oi­ta 1–2 vuodessa, tois­tu­vasti. 2020-luvul­la ker­tyvien val­tion tap­pi­oiden paikkaamiseen tarvit­taisi­in näil­lä näkymin yli 50 vuo­den yhtä­jak­soinen ajan­jak­so 2000-luvun alun huip­pusuh­dan­neti­lan­net­ta — ja nyt pääl­lä on vielä mon­ta rasitet­ta, mitä sil­loin ei ollut vielä. Ja sen lisäk­si ovat kaik­ki men­neet rasit­teet vielä ajal­ta ennen 2020-luvun.

         Men­neitä luku­ja voi kat­sel­la esim. tästä:: https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot/valtion-tulot-ja-menot/#16286be1

         Kan­nat­taa kat­soa etenkin oikein­ta ja kol­man­nek­si oikein­ta saraket­ta ja ver­ra­ta niitä.

         Olen mon­es­sa asi­as­sa opti­misti, mut­ta val­tion­talous näyt­tää luku­ja tarkem­min tutkies­sa siltä, että se ei enää Suomes­sa nouse ainakaan ennen 2050-lukua käypään kun­toon ilman, että tehdään todel­la perus­ta­van­laa­tu­isia muu­tok­sia yhteiskun­taan. Niitä taas ei kyetä val­tiosään­töoikeudel­li­sista syistä tekemään. 

         Suomel­la on paljon sel­l­aista meno­r­a­sitet­ta, jos­ta ei kyetä irtaan­tu­maan, ja demokra­ti­as­ta tulee — ihan aiheel­lis­es­ti — paine paran­taa silti elin­ta­soa jatku­vasti. On väärin, että mon­et nyky­is­ten sukupolvien syn­tymää edeltävät tapah­tu­mat rajoit­ta­vat nyky­is­ten sukupolvien demokraat­tista päätök­sen­tekom­ah­dol­lisu­ut­ta. Jos­sain kohtaa tulee paine irtaan­tua men­neistä päätök­sistä ja niiden sitovu­ud­es­ta, jos varaa vas­ta­ta niistä ei enää vain ole. Eten­emme Ital­ian tietä kohti yhä korkeampia velka­an­tuneisu­usastei­ta ja iäkkääm­pää väestöä, joka kas­vavaa velkaa ei kykene hal­lit­se­maan. Edessä voi olla Kreikan ja Argen­ti­inan kaltaisia val­in­tati­lantei­ta van­hoista rasit­teista irtau­tu­mis­es­ta ennen vuot­ta 2060. Italia ajau­tunee mak­sukyvyt­tömyys­ti­lanteeseen ehkä noin 15 vuo­den sisään, mut­ta ei var­maan vielä täl­lä vuosikymmenellä.

      3. Kir­joi­tan jotain kir­joit­ta­ja­n­imiko­htaan lait­taen, enkä aina muista, mitä mis­säkin olen käyt­tänyt. Näköjään nyt min­ul­la vai­h­tui nim­imerk­ki kesken keskustelun. Mut­ta siis edelli­nen oli samal­ta kir­joit­ta­jal­ta kuin aiempi.

   2. Nim­imerk­ki i:lle koment­ti­na että vuosi­na 1980–1990 Suomen val­tion­vel­ka bkt:sta oli 9,0 %-10,5 % . Suo­mi oli läh­es vela­ton maa. Vela­ton maa ei kuitenkaan tarkoi­ta että sil­lä on hyvä luot­toluk­i­tus. Venäjä oli pitkään vela­ton maa mut­ta sen luot­tolu­ok­i­tus oli silti koko 2000-luvun negati­ivi­nen. Venäjä paikkasi val­tion­velkaa rahas­toimal­la öljy­tu­lo­ja. Näistäkin suurin osa meni armei­jalle ja Putinin lähipi­irin voiteluihin. 

      Velka­an­tu­mi­nen alkoi vas­ta vuosi­na 1993–1998 jol­loin vel­ka oli yli 50%. Korkomenot oli­vat 1990-luvul­la erit­täin korkeat joka oli yksi syy mik­si val­ti­ol­la oli mak­su­vaikeuk­sia. Suomen val­tio saisi vuo­teen 2021 nol­lako­rol­la velkaa kunnes velka­pros­ent­ti kohosi 3%. Voidaan sanoa että Suomen val­tio velka­an­tui sekä 1990-luvun alus­sa ja 2020-luvun alus­sa hyvin nopeasti. Molem­mis­sa tapauk­sis­sa oli het­ki jota kut­su­taan Mus­tak­si jout­senek­si. Pankkikri­isi ja idänkau­pan rom­ah­t­a­mi­nen 1990-luvul­la oli mus­ta jout­sen siinä mis­sä pan­demia sekä Ukrainan sota oli­vat mus­tia jout­se­nia 2020-luvulla.

      Vastaa

9. liit­tyy velka­jar­ru­un, mut­ta pikkuisen irrallinen.

   tiden­näköisyys on noin 40 % ja veikkaan seu­raavaa joskus tule­vaisu­udessa. kokoomus on se puolue joka rikkoo velka­jar­run. kokoomuk­selle tulee tilanne jos­sakin neu­vot­telus­sa että kumpi val­i­taan, pitää velka­jar­rus­ta kiin­ni vai tehdä veroale rikkaille. kokoomuk­selle val­in­ta tulee ole­maan nopea ja helppo.

   Vastaa