Avainsana: Kiinteistövero

26. Myydä vai vuokrata maata?

Päätin joukkois­taa kehit­teil­lä ole­van kir­jani Talous ja kaupun­ki ja julka­ista sen luku ker­ral­laan kom­men­toitavak­si. Sekä kri­it­tiset että kan­nus­ta­vat kom­men­tit ovat hyvin tervetulleita.

Jos kaupun­ki kaavoit­taa omis­ta­maansa maa­ta, pitäisikö sen luovut­taa ton­tit tämän jäl­keen myymäl­lä vai vuokraa­mal­la? Myyn­nistä saa tuloa heti, vuokrat­u­lo taas tuot­taa kaupungille pysyvän ja ennustet­ta­van tulovir­ran. Jos vuokra on neljä pros­ent­tia ton­tin myyn­ti­hin­nas­ta, vuokraami­nen on kaupungille edullisem­paa, jos kaupun­gin omista lain­ois­taan mak­sama reaa­liko­rko on alle neljä pros­ent­tia. Tämä kuitenkin edel­lyt­täen, että kaupun­gin taloudelli­nen tilanne on niin hyvä, ettei velan määrä vaiku­ta sen lain­o­jen korkoon. Kos­ka vuokra on sidot­tu hin­tain­dek­si­in, tuot­to­pros­ent­tia tulee ver­ra­ta reaa­liko­rkoon eli nimel­lisko­ron ja inflaa­tion ero­tuk­seen. Laskel­mas­sa on lisäk­si otet­ta­va huomioon, että jos kaupun­ki myy ton­tit, se saa niistä jatkos­sa kiin­teistöveroa. Yleen­sä kaupun­ki saa lainaa halvem­mal­la kuin asun­nonos­ta­ja, jol­loin kaupungilla on suh­teelli­nen etu omis­tamiseen. Se puoltaa tont­tien vuokraamista.

Jos ton­tit vuokrataan, vuokraa voidaan määräa­join tark­istaa ylöspäin, jos maan arvo on nous­sut ja alaspäin, jos se on jostain syys­tä laskenut.

Myy­dessään tont­ti­maan kaupun­ki saa itselleen siihen asti toteu­tuneen maan arvon­nousun, mut­ta ei sen jälkeistä arvon­nousua. Helsin­gin kalleim­mil­la alueil­la asun­to­jen hin­nat ovat nimel­lis­es­ti kolminker­tais­tuneet kolmes­sakymme­nessä vuodessa. Tämä arvon­nousu on men­nyt läh­es kokon­aan noiden asun­to­jen onnekkaille omis­ta­jille. Myös vuokrates­sa maa­ta arvon­nousu jää aluk­si asukkaille itselleen, kunnes vuokraa joskus tark­iste­taan. Helsingis­sä tämä vuokran­tark­istus tapah­tuu 60 vuo­den kulut­tua, mut­ta se voi olla sil­loin todel­la suuri, jopa kym­menker­tainen. Kiin­teistövero sen sijaan seu­raa tai sen ainakin pitäisi seu­ra­ta alueen arvon kehi­tys­tä jatku­vasti. Jat­ka lukemista “26. Myy­dä vai vuokra­ta maata?”

Uusi hyvinvointivaltio 9: luonnollisen niukkuuden verottaminen

Olen häm­mästyt­tänyt luk­i­joi­tani esit­tämäl­lä joukon tapo­ja vähen­tää julk­isia meno­ja. En tee sitä alen­taak­seni vero­tus­ta, vaan kos­ka malli­ni tarvit­see rahaa ja paljon. Rahan tarpeesta myöhem­min. Keski­tyn tässä ja seu­raavas­sa osios­sa tulopuoleen.

Kuin tilauk­ses­ta Heik­ki Pur­si­ainen (kok) twi­it­tasi aiheesta, johon olin aikeis­sa tarttua:

Kap­i­tal­is­mi ei ole mer­i­tokra­tia. Se ei palk­itse ahkeru­ud­es­ta, vaan niukko­jen voimavaro­jen omis­tamis­es­ta. Tämä kap­i­tal­is­min olen­nainen piirre johtaa resurssien tehokkaaseen käyt­töön ja on vau­rautemme perus­ta. Se kuitenkin tarkoit­taa, että rikas­tu­mi­nen on paljolti tsägää.

Voin nyt siis puhua suul­la suuremmalla.

Jotkut asi­at ovat luon­nos­taan niukko­ja. Sik­si niiden arvo nousee ilman, että omis­ta­jal­la on mitään osaa eikä arpaa asi­aan – tai oikeas­t­aan, arpaonnes­ta juuri on kyse. Jat­ka lukemista “Uusi hyv­in­voin­ti­val­tio 9: luon­nol­lisen niukku­u­den verottaminen”

Puheenvuoroni kaupunkistrategiasta Helsingin kaupunginvaltuustossa.

Onnit­te­len strate­gias­ta neu­votellei­ta hyvästä poli­it­tis­es­ta kult­tuurista. Syn­tyy paljon parem­paa jälkeä, kun arvosta­vat toisi­aan. Muu­tos edel­liseen val­tu­us­tokau­teen on ver­rat­tuna merkittävä.

Kokoomus­laiset ovat tääl­lä kiit­täneet sitä, että strate­gias­sa sul­je­taan pois kun­nal­lisveron koro­tuk­set. Minäkin olen siitä tyy­tyväi­nen, vaikkakin eri syistä.

Helsin­ki on palvelu­val­tainen kaupun­ki. Palveluil­la vero­tus veroki­ilan merk­i­tyk­sessä on myrkkyä, kos­ka itsepa­lvelu on verotonta.

Sel­l­aises­sa Helsingis­sä, jos­ta minä haaveilen, kaupun­ki kuitenkin tarvit­see vah­van tulopo­h­jan ja kaupun­gin tulee voi­da rahaa myös käyt­tää. Jat­ka lukemista “Puheen­vuoroni kaupunkistrate­gias­ta Helsin­gin kaupunginvaltuustossa.”

Oden vaaliohjelma (9) Tonttimaan kiinteistöveroa on korotettava rutkasti

Palkkaan kohdis­tu­vat verot ovat myrkkyä kaupungeille, kos­ka kaupunkien idea on vai­h­dan­ta ja erot jar­rut­ta­vat tätä. Verol­lis­ten palvelu­jen kil­pail­i­jat ovat verot­tomat itsepa­lve­lut tai itse tekeminen.

Tämä yksi syy siihen, että kiin­teistövero on parem­pi tapa kerätä rahaa kaupunkien kassaan.

Toinen syy liit­tyy maapo­h­jan ansiot­tomaan arvon­nousu­un. Se, että ranta­tont­ti Kata­janokalla mak­saa 3 000€/m2 ja saman­lainen ranta­tont­ti Inkoos­sa vähem­män kuin sada­sosan tästä, johtuu tietysti siitä ympäril­lä olev­as­ta kaupungista eikä mis­tään sen ton­tin omi­naisu­ud­es­ta, joka olisi ton­tin omis­ta­jan ansiota.

Anglosak­sises­sa maail­mas­sa pide­tään luon­nol­lise­na verot­taa tont­ti­maan arvon­nousu kiin­teistöveron kaut­ta yhteiskun­nalle. Jos näin olisi tehty aina, kukaan ei esit­täisi siihen mitään muu­tos­ta.  Sil­loin tont­tien (ja asun­to­jen) hin­nat oli­si­vat halvem­pia ja vas­taavasti vuo­tu­inen asumiskus­tan­nus korkeampi. Asumiskus­tan­nuk­set yhteen­sä asun­non osto­hin­ta mukaan luet­tuna ei siitä nousisi, joskaan ei myöskään lask­isi. Vuokrille ei tapah­tu­isi mitään. Jat­ka lukemista “Oden vaalio­hjel­ma (9) Tont­ti­maan kiin­teistöveroa on korotet­ta­va rutkasti”

Kiinteistöveron korotus suosisi nuoria ja vuokralla asuvia

Kiin­teistöveron koro­tus olisi kan­nat­tavaa niiden nuorten kannal­ta, jot­ka ovat vas­ta osta­mas­sa asun­toa, kos­ka se ei lisää hei­dän asumiskus­tan­nuk­si­aan, ja vuokral­la asu­vien kannal­ta, kos­ka kiin­teistöveron koro­tus ei vaiku­ta markki­navuokri­in mitään. Nämä molem­mat ryh­mät hyö­ty­i­sivät kun­nan saamista kiin­teistövero­tu­loista joko alen­tuneena kun­taverona tai paran­tuneina palveluina. Häviölle jäi­sivät asun­non nykyiset omis­ta­jat, kos­ka he eivät enää hyödy asun­to­jen arvon laskus­ta mut­ta joutu­vat mak­samaan korkeam­paa kiin­teistöveroa. Tässä on siis etur­i­s­tiri­ita sukupolvien välillä.

Val­tio ei pako­takaan Helsinkiä nos­ta­maan kiin­teistöveroa ja kun ei ole pakko, Helsin­ki ei nos­ta. Ei vaik­ka ekon­o­mistit ovat jok­seenkin yksimielisiä siitä, että kan­nat­taisi nos­taa, kos­ka kiin­teistövero on hai­ta­ton vero toisin kuin tulovero, jol­la on haitallisia vaiku­tuk­se­na työn­teon kannattavuuteen.

Kiin­teistöveroa ei halu­ta nos­taa, kos­ka asum­i­nen on Helsingis­sä muutenkin niin kallista.

Helsingis­sä säätelemät­tömässä asun­to­tuotan­nos­sa asun­to­jen hin­nat ja vuokrat määräy­htyvät markki­noil­la, mikä tarkoit­taa, että ne eivät ole kus­tan­nus­pe­rusteisia. Asun­not myy­dään ja vuokrataan sil­lä hin­nal­la kuin niistä saadaan, eikä tähän hin­taan vaiku­ta mitään se, kuin­ka paljon niistä on mak­set­tu. Jat­ka lukemista “Kiin­teistöveron koro­tus suo­sisi nuo­ria ja vuokral­la asuvia”