Avainsana: Ansioton arvonnousu

Valta siirtyy valtioilta kaupungeille (3)

Kävin tässä välis­sä Tam­pereel­la Kun­tali­iton jär­jestämässä kuu­den­nen Maail­man parhaat kaupun­git ‑kurssin lop­pusem­i­naaris­sa. En ollut osal­lis­tunut tuo­hon kurssi­in enkä eri­tyis­es­ti hei­dän Milanon matkallaan, mut­ta kuule­mani kiin­nos­ti suuresti.

Yksi Milanon koke­muk­sista oli, että kaupun­gin mah­ta­va nousu viime vuosikym­meninä perus­tui osit­tain siihen, että Ital­ian lain­säädän­töön oli suh­taudut­tu varsin luovasti.

Tämä on yksi mieli­teemoistani. Lait on Suomes­sa laa­dit­tu lähin­nä ajatellen maalaiskun­tia ja ne sopi­vat varsin huonos­ti sovel­let tavak­si kaupungeissa.

Eri­tyisen huonos­ti kaupunkien olo­suhteisi­in sopi­vat val­takun­nal­liset maankäyt­töä säätelevät lait.

Lunastusoikeus maalla ja kaupungeissa

Alku­vi­ikos­ta MTK julisti, että lunas­tus­lain käyt­tö pitäisi käytän­nössä lopet­taa niin, että kau­pat perus­tu­vat vapaae­htoisi­in kaup­poi­hin. Jat­ka lukemista “Val­ta siir­tyy val­tioil­ta kaupungeille (3)”

20. Kaavoitus luo kohtuuttomia pikavoittoja

Päätin joukkois­taa kehit­teil­lä ole­van kir­jani Talous ja kaupun­ki ja julka­ista sen luku ker­ral­laan kom­men­toitavak­si. Sekä kri­it­tiset että kan­nus­ta­vat kom­men­tit ovat hyvin tervetulleita.

(Tässä luvus­sa esitän van­ho­ja muistin­varaisia tieto­ja eri maid­en tavoista leika­ta ansioton­ta arvon­nousua. Toivoisin apua väit­tei­den vahvis­tamises­sa  tai kumoamisessa.)

Olin vuosi­tuhan­nen vai­h­teessa Helsin­gin kaupun­gin tarkas­tus­lau­takun­nan puheen­jo­hta­ja. Lau­takun­nalle annetus­sa koulu­tuk­ses­sa täh­den­net­ti­in, ettei kor­rup­tion vas­tus­tamises­sa tärkein­tä ole valvon­ta vaan kor­rup­ti­olle altistavien tilantei­den tun­nist­a­mi­nen ja poistaminen.

Kaavoituk­ses­sa saate­taan nos­taa jonkun maao­maisu­u­den arvo pil­vi­in samal­la kun toisen maan arvo kaavoituk­sen tulok­se­na jopa las­kee. Joku huono-onni­nen joutuu luovut­ta­maan maa­ta radan alle melko muodol­lista kor­vaus­ta vas­taan, kun toinen saa ase­man omis­ta­mansa maan viereen. Ranta­tont­ti Kata­janokalla on tuhat ker­taa kalli­impi kuin vas­taa­va ranta­tont­ti Inkoos­sa. Ero ei johdu eroista itse ton­tis­sa vaan siitä, että toisen ympärille on raken­net­tu kaupun­ki toisin kuin Inkoossa.

Maat­alous­maan arvoa voi sen omis­ta­ja nos­taa raivaa­mal­la pel­toa ja hoita­mal­la sitä hyvin. Hyö­ty tästä kuu­luu sil­loin omis­ta­jalle. Kaupunki­maan arvon­nousu sen sijaan on seu­raus­ta sen ympärille rak­en­tuneesta kaupungista. Tätä kut­su­taan ansiot­tomak­si arvon­nousuk­si. Ansioton arvon­nousu kos­kee lähin­nä kaupunki­maa­ta, mut­ta lievem­mässä muo­dos­sa tietysti myös maaseu­tu­taa­jamia. Kyl­lä maaseudul­lakin ohi kulke­va tie nos­taa tien var­rel­la ole­van kau­pan kan­nat­tavu­ut­ta ja tielin­jan oikaisu voi vas­taavasti viedä kau­pal­ta jok­seenkin kaik­ki asi­akkaat. Jat­ka lukemista “20. Kaavoitus luo kohtu­ut­to­mia pikavoittoja”