Uusi hyvinvointivaltio 8: Asumisen tuki

Pitäisikö kasvukeskuk­sis­sa mak­saa korkeampia palkko­ja, kos­ka asum­i­nen on niis­sä huo­mat­tavasti kalli­im­paa, vai pitäisikö tehdä niin kuin nyt tehdään, eli tukea asumisen hin­taa ARA-poli­ti­ikalla ja asum­istuel­la, jot­ta pienem­mäl­läkin pal­ka­lla tulisi toimeen?

Tietyssä mielessä asum­is­tu­ki on työ­nan­ta­jien sub­ven­toimista kaupungeis­sa. Yhdys­val­lois­sa, jos­sa asum­is­tukea ei mak­se­ta, pien­im­mät palkat ovat selvästi korkeampia siel­lä, mis­sä asum­i­nen on kalli­im­paa, esimerkik­si Kali­for­ni­as­sa. Niin­pä Eteläran­ta suh­tau­tuu esimerkik­si ARA-asun­toi­hin huo­mat­ta­van myönteisesti.

Yhden ihmisen muut­ta­mi­nen Helsinki­in edel­lyt­tää noin 200 000 euron investoin­tia.  Yli puo­let tästä johtuu asun­to­jen rak­en­tamis­es­ta, lop­ut ovat kun­tien ja yksi­ty­is­ten infra­struk­tu­uri- ja palveluin­vestoin­te­ja. Arvio on omani kymme­nen vuo­den takaa ja se perus­tui Helsin­gin bud­jetin analysoin­ti­in. Toden­näköis­es­ti sum­ma on sen jäl­keen noussut.

On erään­lainen markki­navääristymä, että tuo­ta menoa tue­taan verovaroin. Jos ei tuet­taisi, työn hin­ta olisi Helsingis­sä korkeampi ja moni yri­tys sijoit­taisi työ­paikkansa Helsin­gin ulkop­uolel­la, joko muualle Suomeen tai vaikka­pa Viroon.

Alue­poli­ti­ikan kannal­ta asum­is­tu­ki tukee kaupungis­tu­mista. Samanaikaises­ti Suomes­sa jar­rute­taan kaupungis­tu­mista huo­mat­tavil­la sum­mil­la. Julkisen talouden kannal­ta nämä toisi­aan vas­taan soti­vat tuet eivät tun­nu eri­tyisen järkeviltä. Kun rahas­ta on pulaa, yksi keino voisi olla rahan vähen­tämi­nen tas­a­puolis­es­ti sekä kaupunkien kasvun tukemis­es­ta että sen jarruttamisesta.

Kaupunkien kasvun tukem­i­nen juon­taa juuren­sa suuren maal­ta­paon vuosil­ta, jol­loin suo­ma­laiset kaupun­git eivät pystyneet otta­maan vas­taan maal­ta kaupunkei­hin tul­vivia, joten neljän­nesmiljoona suo­ma­laista menetet­ti­in lähin­nä Ruot­si­in, mut­ta myös muualle. Tuo aika on men­nyt­tä, mut­ta asun­topoli­tik­ka jatkaa van­haan tahtiin.

Itse asi­as­sa val­taosaa kaupunkien asukkaista ei tue­ta asum­istuel­la eikä ARA-poli­ti­ikalla. Sik­si palkat ovat pääsään­töis­es­ti Helsingis­sä korkeampia kuin muual­la maas­sa ja sik­si moni sel­l­ainen asiantun­ti­ja-alan työ­paik­ka, joka muuten sijoit­tuisi Helsinki­in, sijoit­tuu nyt Tampereelle.

Edward Glaeser osoit­taa kir­jas­saan Tri­umpf of the city, että net­toan­siot asum­is­menoil­la vähen­net­tynä ovat samas­ta työstä pienem­piä siel­lä, mis­sä ihmiset halu­a­vat asua kuin siel­lä, mis­sä eivät halua. Näin onkin. Lääkäri asuu ja elää paljon lev­eäm­min pienessä kaupungis­sa kuin Helsingis­sä. Pikkukaupungis­sa hänel­lä on varaa isoon omakoti­taloon. Helsingis­sä hän jou­tu­isi tyy­tymän ker­rostalokolmioon, mut­ta pikkukaupungis­sa ei juuri ole mui­ta aka­teemis­es­ti koulutettuja.

Entä pieni­palkkaiset? Eikö hei­dänkään asum­is­meno­jaan pitäisi kom­pen­soi­da. Kokoomus­laiset mesoa­vat sosi­aalises­sa medi­as­sa, että jos ei ole varaa asua pääkaupunkiseudul­la, ei pidä siel­lä asuakaan. Sitä loogista johtopäätöstä he eivät tee, ettei pidä tehdä pääkaupunkiseudul­la myöskään työtä, jol­loin Helsingis­sä pitäisi selvitä ilman poli­ise­ja, perushoita­jia, kau­pan myyjiä ja rav­in­toloiden tar­joil­i­joi­ta. Tietysti ne pieni­palkkaiset, joiden puoliso on isopalkkainen tai jot­ka ovat per­i­neet omis­tusasumisen, voisi­vat edelleen tehdä työtä Helsingissä.

Sel­l­ainen maail­ma on kuitenkin mah­dolli­nen, jos­sa myös pienis­sä palkois­sa on mukana reilu kalli­in paikan lisä, eikä asum­ista tuet­taisi mitenkään. Se toimisi jopa loogisem­min, mut­ta siihen siir­tymi­nen nykyti­lanteesta olisi erit­täin han­kalaa, suo­ras­taan tuskallista. Tämän puolen asi­as­ta somes­sa mesoa­vat kokoomus­laiset uno­hta­vat kokonaan.

Monimutkainen muutos

Jos tam­miku­un 1. päivänä 2025 vai­hdet­taisi­in sys­teemiä niin, että kaik­ki pienet palkat nousi­si­vat pääkaupunkiseudul­la merkit­tävästi niin, että ne mah­dol­lis­ta­vat myös asumisen, paljon palvelu­alo­jen työ­paikko­ja joudut­taisi­in kar­si­maan ja yri­tyk­set meni­sivät konkurssi­in. Olisi esimerkik­si aivan liikaa rav­in­toloi­ta. Niihin ei nous­sei­den hin­to­jen vuok­si yksinker­tais­es­ti riit­täisi asi­akkai­ta. Sama koskisi kaup­po­ja, kam­paamo­ja ja vähän kaikkea. Palve­lu­työ­paikko­jen määrä vähenisi.

Muis­tan lap­su­ud­estani, että baariruo­ka Lahdessa mak­soi merkit­tävästi vähem­män kuin Helsingis­sä. Nyt palat­taisi­in tähän takaisin, mut­ta ei siis niin, että syömi­nen Lahdessa halpenisi.

Sotealuei­den pitäisi nos­taa perushoita­jien palkko­ja merkit­tävästi. Ne siis mak­saa tosi­asi­as­sa val­tio. Näin val­tio menet­täisi osan niistä rahoista, joi­ta se säästää asum­is­tuki­menois­sa, ellei tarkoi­tus ole vähen­tää henkilökun­taa koro­tusten suhteessa.

Val­tion vero­tu­lo­jen tasaus­ta olisi muutet­ta­va. Nyt kun­nat, joil­la on paljon vero­tu­lo­ja, mak­sa­vat niille, joil­la on vähän vero­tu­lo­ja. Kun­nat käyt­tävät kuitenkin pääosan tulois­taan mak­saak­seen palkko­ja, suo­raan tai välil­lis­es­ti. Jos kun­nan alueel­la palkkata­so on 20 % korkeampi kuin muual­la maas­sa, se saa 20 % enem­män vero­tu­lo­ja, mut­ta joutuu mak­samaan 20 % korkeampia palkko­ja. Yksi suurim­mista vero­tu­lo­jen tasauk­sen mak­sajista, Van­taa, on tämän joh­dos­ta jo nyt suuris­sa vaikeuk­sis­sa. Vero­tu­lo­jen tasauk­sen pitäisi perus­tua siihen, kuin­ka paljon kun­nas­sa on suh­teel­lis­es­ti korkea­palkkaisia huomioiden tämä alueelli­nen palkko­jen ero.

Ja niin edelleen. Val­ta­van moni asia muut­tuisi. Ei mah­do­ton, mut­ta hyvin mon­imutkainen urakka.

Työttömät pois työpaikkojen ääreltä?

Entä mitä tehdä työt­tömille? Työt­tömyyspäivära­has­sa oli aiem­min kalli­in­paikan­lisä, mut­ta Ahon hal­li­tus poisti sen kaupunke­ja suo­si­vana.  Työ­markki­nat­uel­la ei Helsingis­sä mak­sa vuokraa, ellei saa asumistukea.

Somes­sa riehu­vat kokoomus­laiset esit­tävät, että työt­tömien pitäisi muut­taa sinne, mis­sä heil­lä on varaa asua, siis mah­dol­lisim­man kauas työ­paikoista. Sil­loin he ainakin jäi­sivät pysyvästi työttömiksi.

Sitä pait­si työt­tömil­lä on ystäviä, las­ten­lap­sia, iso­van­hempia ja las­ten leikkikavere­i­ta. Vähän voisi ajatel­la myös inhimillisyyttä.

Kun suuri määrä pien­i­t­u­loisia muut­taisi pois pääkaupunkiseudul­ta, hei­dän asun­ton­sa vapau­tu­isi­vat parem­pit­u­loisille. Alueel­liset tulo­erot kas­vaisi­vat ja korkean jalostusas­teen yri­tyk­siä muut­taisi Helsin­gin seudulle ja mata­lan jalostusas­teen yri­tyk­siä pois. Helsinkiläi­nen keskilu­ok­ka jou­tu­isi mak­samaan enem­män palveluis­taan, mut­ta asumisen hin­ta lask­isi ainakin vähäk­si aikaa.

Jo nyt helsinkiläisen keskilu­okan ja muun maan välil­lä on selvä henk­i­nen kuilu. Köy­hien karkot­ta­mi­nen pois Helsingistä ja koulute­tun keskilu­okan kasaami­nen sinne ei tätä kuilua ainakaan madaltaisi.

Olisi ehkä ollut parem­pi, ettei asumisen korkeaa hin­taa kasvukeskuk­sis­sa olisi ryhdyt­ty koskaan tuke­maan, mut­ta kun sitä on tuet­tu, muu­tos on vaikea. Tätä kut­su­taan polkuri­ip­pu­vu­udek­si. Kieliku­vaa voi jatkaa niin, että jos on valit­tu polku, joka menee rotkon toista puol­ta ja ale­taan kat­ua val­in­taa, ei kan­na­ta oikaista rotkon yli toiselle puolelle.

Yhdys­val­lois­sa asum­is­tukea ei mak­se­ta, joskin monil­la kaupungeis­sa on sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa. Kalli­iden asumiskus­tan­nusten alueil­la, esimerkik­si Kali­for­ni­as­sa, mak­se­taan paljon korkeam­paa palkkaa suorit­tavas­ta työstä. Ei sekään ihan kivut­tomasti ole men­nyt. Dis­ney­lan­dis­sa puuhataan lakkoa, jot­ta palkoil­la voisi asua muual­lakin kuin asuntovaunussa.

Asumistuki on köyhän maan sosiaalipolitiikkaa

Suomea on arvostel­tu siitä, että sosi­aaliset tulon­si­ir­rot, esimerkik­si työ­markki­natu­ki, ovat Suomes­sa kohtu­ut­toman matalia. Tässä ver­tailus­sa uno­hde­taan asum­is­tu­ki, jon­ka kanssa työ­markki­natu­ki onkin ihan ver­tailukelpoinen. Jos asum­is­tu­ki lakkautet­taisi­in, tulon­si­ir­to­ja pitäisi vas­taavasti nos­taa. Tämä tulisi kalli­im­mak­si, kos­ka tuki nousisi taval­laan turhaan niil­lä, joil­la asum­is­menot eivät ole korkei­ta. Jos asum­is­tukea ei olisi, työ­markki­nat­uen ohel­la myös pien­impiä eläkkeitä pitäisi nos­taa, kos­ka mon­en köy­hän eläkeläisen eline­hto on eläk­keen­saa­jan asumistuki.

Asum­is­tu­ki voidaan nähdä myös edullise­na täy­den­tävänä tulon­si­ir­tona, kos­ka se tukee vai niitä pieni­palkkaisia, joiden asum­i­nen on kallista.

Niin­pä asum­istuen lakkaut­ta­mi­nen ei vält­tämät­tä pienen­täisi val­tion menoja.

 

16 vastausta artikkeliin “Uusi hyvinvointivaltio 8: Asumisen tuki”

  1. Kaik­ki usko­vat markki­noi­hin ja niiden oikeu­den­mukaisu­u­teen tiet­tyyn pis­teeseen asti. Sit­ten jokaisel­la on se oma “mut­tansa”, tässä tuli taas yksi. Onhan se kiva pitää kivikylässä palvelusväkeä muiden piikkiin.

    Aiotko kir­joit­taa rahoi­tus­puolestakin jotain, ken­ties ansiot­toman arvon­nousun verotuksesta?

    Vastaa

  2. Minus­ta Helsin­gin kasvua ei kan­na­ta tukea. Osake­markki­noil­la neu­votaan hajaut­ta­maan. Sama kos­kee kaupunke­ja. On pyrit­tävä siihen, että olisi kouralli­nen kaupunke­ja, jois­sa olisi ok näkymä tulevaisuuteen.

    Vastaa

    1. Helsin­ki kas­vaa tuke­mat­takin (kun­han sitä ei ale­ta keinotekois­es­ti rajoittamaan).

      Vastaa

  3. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Yhdys­val­lois­sa, jos­sa asum­is­tukea ei mak­se­ta) pien­im­mät palkat ovat selvästi kore­ampia siel­lä, mis­sä asum­i­nen on kalli­im­paa, esimerkik­si Kali­for­ni­as­sa. Niin­pä Eteläran­ta suh­tau­tuu esimerkik­si ARA-asun­toi­hin huoat­ta­van myönteisesti.”

    Vuosia ARA-tukia on erääl­lä tapaa suo­jasi se, että ARA on ollut eduskun­nan ulkop­uo­li­nen rahas­to, jol­loin näi­den tukien menot eivät ole näkyneet bud­jetis­sa menona eikä tulona. Nyt se rahas­to ollaan aja­mas­sa alas, kun ARA ollaan lakkaut­ta­mas­sa ja siirtämässä sen aiem­pi virkakun­ta ympäristömin­is­ter­iön osak­si siltä osin kuin virat yt-neu­vot­telu­jen jäl­keen säi­lyvät, ja tuet siir­tyvät val­tion bud­jetin puolelle.

    Amerikas­sa koulu­jen rahoi­tus riip­puu paikalli­sista vero­tu­loista. Siel­lä on huono­tu­lois­t­en huono­jen koulu­jen alueet ja hyvä­tu­lois­t­en hyvien koulu­jen alueet. Hyvä­tu­lois­t­en alueil­la myös asun­not ovat kalli­impia. Se on kierre, jos­sa kalli­im­mat asun­notkin valikoi­vat hyvien koulu­jen alueille hyvä­tu­loisia asukkai­ta, joil­la on parem­min varaa mak­saa myös palveluista siivoo­jille yms. kuin mitä huono­tu­lois­t­en alueil­la mak­se­taan vas­taav­ista palveluista.

    “Alue­poli­ti­ikan kannal­ta asum­is­tu­ki tukee kaupungistumista.”

    Riip­puu asum­istuen sisäl­löstä. Omis­tu­so­makoti­talo­jen yleistä asum­is­tukea esim. ei mak­se­ta Helsinki­in kuin joillekin kym­me­nille. Sen saa­jat asu­vat 99 pros­ent­tis­es­ti muual­la Suomes­sa. Sen sijaan esim. taloy­htiöi­den vastikkeisi­in perus­tu­vaa asum­is­tukea on mak­set­tuHelsinki­in varsin iso osu­us suh­teessa siihen, paljonko koko Suomes­sa taloy­htiöi­hin on mak­set­tu yleistä asum­is­tukea. Nyt kun asum­istuen ehto­ja muute­taan (mm. omis­tusasun­noil­ta pois­tuu asum­is­tu­ki ja tulee var­al­lisu­us­ra­jat), muut­tuu samal­la se jakau­ma, mille suun­nille Suomea asum­is­tukea mitenkin paljon maksetaan.

    Viime aikai­sis­sa asun­to­jen hin­ta- ja vuokrati­las­tois­sa Oulu on ollut hin­noil­taan kohoavaa aluet­ta, mut­ta mon­es­sa muus­sa kasvukeskuk­ses­sa asun­to­jen ja vuokrienkin reaal­i­hin­nat ovat tulleet alaspäin. Osasyy tähän lie­nee asum­is­tu­keen jo tehdy­il­lä indek­si­jäädy­tyk­sil­lä ja leikkauk­sil­la. Jos joil­lain alueil­la yli kol­mannes vuokra-asu­jista on asum­istuen saa­jia, ja jos tältä yli kol­ma­sos­alta tuki tip­puu yhtä aikaa, niin kyl­lähän niin iso muu­tos poten­ti­aalis­es­ti vaikut­taa markki­navuokri­inkin niiden kehi­tys­tä alen­tavasti. Oulus­sa asum­istuen saa­jien merk­i­tys asun­tomarkki­noi­hin on ollut monia mui­ta kaupunke­ja pienempi.

    Ainakin väli­aikaises­ti asumiskus­tan­nuk­si­in apua tuo siis se, että asumisen reaa­likus­tan­nuk­set ovat viime vuosi­na olleet laskus­sa — ehkä keskeis­es­tikin sen takia, että toimeen­tu­lotues­sa ja asum­istues­sa on ollut jäädy­tyk­siä ja leikkauk­sia hyväksy­tyis­sä asum­is­menois­sa, mikä on saat­tanut hei­jas­tua koko asun­tomarkki­naan. Leikkauk­set näyt­tävät jatku­van ensi vuon­nakin asum­istuen osalta, mikä voi hei­jas­tua edelleen markkinaan.

    ” Jos asum­is­tukea ei olisi, työ­markki­nat­uen ohel­la myös pien­impiä eläkkeitä pitäisi nos­taa, kos­ka mon­en käy­hän eläkeläisen eline­hto on eläk­keen saa­jan asumistuki.”

    Eläk­keen asum­istues­sa on jo jonkin aikaa ollut menos­sa indek­si­jäädy­tys kaikille, joka jatkuu ensi vuon­nakin, ja sen lisäk­si siihen taan­noin päätet­ti­in tehdä lisäleikkauk­sia tiukan­ta­mal­la merkit­tävästi mm. sitä, miten ole­mas­sa ole­va omaisu­us vaikut­taa asum­istuen saamis­määri­in. Näi­den leikkausten joh­dos­ta asum­istuen saa­jien määrä tulee tip­pumaan kym­me­nil­lä tuhan­sil­la eläk­keen­saa­jil­la ver­rat­tuna siihen, mitä aiem­pi­en ehto­jen aikaan oli. Lisäk­si asum­istuen reaaliar­vo on jo nyt tip­punut kaikil­la sitä saaneil­la eläk­keen­saa­jil­la, ja tip­puu ensi vuonnakin.¨

    Taloudel­lisia haastei­ta tämän myötä lie­nee edessä monil­la eläkeläisil­lä. Pien­in­tä mah­dol­lista eläket­tä eli taku­ueläket­tä nyky­isin saav­ista toisaal­ta yllät­tävän moni ei ole ollenkaan asum­istuen saa­ja. Moni, jol­la työu­rakin on jäänyt lyhyek­si eri­lais­ten haastei­den takia, ei hal­litse Kelan haku­lo­makkeitakaan, ja muis­ti­sairaat kotona asu­vat van­huk­set ovat ihan oma lukun­sa muutenkin, kun eivät ylipäätään osaa eivätkä muista itse tehdä vält­tämät­tä mitään hake­muk­sia. Täl­löin tukien hakem­i­nen on omais­ten varas­sa, jos mui­ta edun­valvo­ji­akaan ei ole asetet­tu, ja tuet kohdis­tu­vat kotona asu­vista eläkeläi­sistä sil­loin eri­tyis­es­ti niille, joiden omaisil­la on kyky ja moti­vaa­tio tukia hakea.

    Vastaa

  4. Kesäl­lä tuli hiukan kier­ret­tyä Suomea ja käy­tyä pien­ten paikkakun­tien pienis­sä mar­keteis­sa. Hin­nat oli­vat keskimäärin yli 50 % korkeampia kuin kaupunkien isois­sa liikkeis­sä. Tuli mietit­tyä sitä, miten ihmis­ten ken­ties pienet tulot riit­tävät sel­l­aisil­la hin­tata­soil­la ympäri vuo­den ruoan hankintaan.

    Suomes­sa ei ole ainakaan 1980-luvun jäl­keen val­tion toimes­ta selvitet­ty, minkä suu­ruiset elinkus­tan­nuk­set mis­säkin osas­sa maa­ta tosi­asi­as­sa on vält­tämät­tömik­si kat­sot­tu­jen elämiskus­tan­nusten osalta. Siis niin, että kat­sot­taisi­in, että paljonko minkäkin paikkakun­nan hin­tata­soil­la mak­saa muukin kuin vuokrat. Olisi erit­täin mie­lenki­in­toista nähdä sel­l­ais­es­ta asi­as­ta tutkit­tu­ja luku­ja eri­lais­ten paikkakun­tien osalta mutu-arvioiden sijaan. Nyt sel­l­ainen tietopo­h­ja puuttuu.

    Teo­ri­an mukaan palvelu­jen hin­nat ovat korkeampia siel­lä mis­sä on mui­ta enem­män kysyn­tää, jos niis­sä voi ylläpitää korkeampia hin­to­ja, mut­ta teo­ri­an mukaan palvelu­jen hin­nat voivat olla korkeampia siel­läkin, mis­sä kysyn­tää on vähän, kos­ka palvelui­ta ei halu­ta tap­pi­ol­lakaan tarjota.

    Vastaa

  5. Asum­is­tu­ki tulisi siirtää val­tion bud­jetista täysimääräis­es­ti kun­tien mak­set­tavak­si, aivan kuten Liisa Hyssälä Kelan (ex?)pääjohtajana esitti.

    Aivan no-brain­er, jota ei silti ole saatu tehtyä.

    Vastaa

    1. Tämä sopisi Helsingille, kos­ka Helsin­gin osu­us asum­is­tuki­menoista n pienem­pi kuin helsinkilis­ten osu­us val­ton tuloveroista. Köy­hät aalaiskun­nat eivät tätä kest5äisi, kosa niis­sä on paljon köy­hiä eläkeläisiä, jot­ka elävät asumistuella

      Vastaa

      1. Köy­hissä maalaiskun­nis­sa asumisen ei pitäisi mak­saa juuri mitään, joten asum­is­tuki­meno­jenkin (= vuokrien) pitäisi olla olen­nais­es­ti matalammat.

        Ehkäpä eräs syy sille että ne eivät ole on siinä, että asum­is­tu­ki on niin avokätinen.

      2. En tiedä mitä mieltä olen nykyään tuos­ta ehdote­tus­ta kun­tasi­ir­rosta, kun asiois­sa on puolen­sa ja puolen­sa. Mut­ta olen lueskel­lut asum­is­tuk­i­ti­las­to­ja kun­tako­htais­es­ti, ja mielestäni tuo perustelu on kyseenalainen. 

        Köy­hissä maalaiskun­nis­sa on tilas­to­jen mukaan suh­teessa huo­mat­tavasti vähem­män asum­istuen saa­jia kuin maas­sa keskimäärin. Niis­sä on pienem­mät keskimääräiset asum­istuet kuin kasvukeskuk­sis­sa. Yksi syy asi­aan on ehkä se, että näis­sä kun­nis­sa ei ole edes Kelan toimis­to­ja, jos­ta kukaan vinkkaisi tuen ole­mas­saolostakaan ja aut­taisi hakemisessa. 

        Köy­histä maalaiskun­nista asum­is­tu­ki lisäk­si har­voil­ta saa­jil­taankin osalta lop­puu tämän vuo­den jäl­keen. Ei niis­sä paljoa vuokra-asun­to­ja ole, ja ne har­vatkin ovat 1990-lukua edeltävänä aikana valmis­tunei­ta, vaan niis­sä puoli-ilmaisia omis­tusasun­to­ja. Kun yleinen asum­is­tu­ki omis­tusasun­toi­hin lop­puu eduskun­nan päätök­sen mukaises­ti vuo­den 2024 lop­un jäl­keen, katoaa pien­ten maalaiskun­tien asum­istuen saa­jista iso osa. Osa näistä siir­tyy Kelan toimeen­tu­lotuelle, jos­ta kun­ta mak­saa puo­let ja val­tio toisen puolen.

      3. Kor­jaan hiukan edel­listä kom­ment­tiani. Kävin läpi vielä vähän kesäku­un ihan tuor­e­i­ta tilas­to­ja. Omakoti­taloon eläk­keen­saa­jan asum­is­tukea saavia on koko maas­sa e3 258, ja keskimääräi­nen tuki 104,60 €/kk. Vuokra-asun­toon tukea saa 188 104 ja keskimääräi­nen tuki 277,81 €/kk. Osakea­sun­nos­sa 11 632 tuen­saa­jaa ja keskimääräi­nen tuki 167,51 €/kk. Mainit­sen omakoti­talon tuen sik­si, että maalaiskun­nis­sa moni pien­i­t­u­loinenkin asuu nimeno­maan omakotitalossa.

        Helsingis­sä eläk­keen­saa­jil­la vas­taa­vat luvut ovat 20 580 saa­jaa vuokra-asun­nos­sa ja tuki keskimäärin 329,47 €/kk. Omakoti­taloon tukea saa Helsingis­sä 7, jos­sa tuki keskimäärin 110,89 €/kk. Osakea­sun­nos­sa 1282 tuen­saa­jaa ja tuki keskimäärin 228,56 €/kk. Asukasluku­na vaik­ka viime vuo­den­vai­h­teen luku 675 000. Taku­ueläk­keen saa­jia on 11 437 eli noin 1,7 % väestöstä.

        Juukaa on use­asti esitel­ty Suomen köy­him­pänä kun­tana asukkaiden tulo­jen osalta. Siel­lä on väestö ikään­tynyt ja huo­mat­ta­va osa väestöstä köy­hiä eläkeläisiä. Kat­so­taan sen tilas­to­ja. Tuen­saa­jia vuokra-asun­toon 207 ja keskimääräi­nen tuki 223,92 €/kk. Tuen­saa­jia omakoti­taloon 15, jois­sa tuki keskimäärin 83,98 €/kk. Osakea­sun­nois­sa tuen­saa­jia 22 ja tuki keskimäärin 92,23 €/kk. Tuor­ein asukasluku mitä ilmaisek­si löysin, oli 4259. Taku­ueläk­keen saa­jia kun­nas­sa on yhteen­sä 224 eli noin 5,3 % väestöstä eli noin kolminker­tainen osu­us Helsin­gin vas­taavaan luku­un nähden.

        Näil­lä luvuil­la las­ket­tuna Juuas­sa eläk­keen­saa­jan asum­is­tukea mak­se­taan keskimäärin 11,7 €/kk asukasluku­un suh­teutet­tuna ja Helsingis­sä 10,5 €/kk.

        Väk­ilu­vut taisi­vat olla vuo­den­vai­h­teelta ja tukimäärät kesäku­ul­ta 2024, eli eivät ihan samal­ta ajan­hetkeltä, mut­ta kuitenkin suun­taa antavia lukuja.

        Eli olet sit­tenkin oike­as­sa siinä, että pien­i­t­u­loisim­mis­sa eläkeläis­val­tai­sis­sa kun­nis­sa eläk­keen­saa­jan asum­istuen määrä on isom­pi kuin Helsingis­sä, ja etenkin tuloi­hin suhteutettuna.

        Mut­ta häm­men­tävän pieni esimerkik­si Juuas­sa mak­set­tu eläk­keen­saa­jan asum­istuen määrä on siihen näh­den, että kun­nan väestö on sekä ikään­tynyt­tä että pien­i­t­u­loista. Sähkö ja vesikin mak­saa siel­lä paljon.

        Nykyisessä sys­tee­mis­sä on aito­ja ongelmia sen osalta, että kohdis­tuuko tuet oikeasti sel­l­aisille köy­him­mille ja pien­i­t­u­loisille miten tehokkaasti, jot­ka eivät ole kovin koulutet­tu­ja eivätkä kykene hake­maan tukia, joi­hin voisi­vat olla oikeutet­tu­ja, vält­tämät­tä itsenäisesti.

      4. Aja­tus ei var­maan ollut kuitenkaan lakkaut­taa samal­la val­tion tuloveroa val­tion asum­istuen kanssa, joten siihen viit­taami­nen tässä kon­tek­sis­sa on mielestäni epärelevanttia.

        Toki vält­tämät­tä Helsin­ki ei olisi pahiten muu­tok­ses­ta kär­sivä kun­ta, mut­ta taitaisi kuiten olla muu­tok­ses­ta kär­sivien listal­la. Isoimpia voit­ta­jia olisi var­mas­tikin jotkin omis­tusasu­jil­la täyte­tyt kaupunkien kehyskunnat.

  6. Mainit­sit kak­si ker­taa, että Yhdys­val­lois­sa ei asum­is­tukea mak­se­ta; kan­nat­taa tehdä net­ti­haku haku­sanoil­la Sec­tion 8

    Vastaa

  7. Helsingis­sä on aika iso joukko ihmisiä että per­heitä joiden työ­panos pitkässä juok­sus­sa yhteiskun­nan rak­en­tamiseen että oman toimeen­tu­lon­sa han­kkimiseen on hyvin pieni tai olematon. 

    Kuin­ka paljon halvem­mak­si tulisi tätä väestönosaa — jota huom! — en nyt tässä väitä huonom­mak­si kuin ketään muu­ta, totean vaan työ­tun­tien toteu­tu­man men­emät­tä syi­hin jot­ka tuskin ovat kenenkään hal­lus­sa …siis kuin­ka paljon halvem­mak­si tulisi jol­lakin houkut­telu­u­vu­us­mekanis­mil­la siirtää hei­dän asum­ista siihen suun­taan, jos­sa asum­i­nen on huo­mat­tavasti halvem­paa ja asun­tokan­taa tar­jol­la paljon? Pianhan se raja alkaa tul­la jo Sal­paus­seläl­lä vas­taan? Tämä siir­tymi­nen tietenkin perustuen täy­teen vapaaehtoisuuteen. 

    Nythän jo hyvin toimeen­tule­vat tuo­vat esi­in pieni­palkkaisille kysymyk­sen, että onko sitä pakko asua Helsingis­sä, kan­takaupungis­sa ainakaan? 

    Mik­sei tätä kysymys­tä kuitenkaan esitetä yhtä estot­tomasti kokon­aan tulon­si­ir­to­jen varas­sa oleville yllä esit­tämil­leni ryh­mille: mikä pakko sitä on asua pk-seudul­la lainkaan jos ei töis­sä käy­dä ? Tässä tule­vatkin nyt vas­taan sit­ten yllät­täen “arvot” ‑kuten pitääkin ! — mut­ta pieni­palkkaista “ara-väkeä” voidaan siir­rel­lä sit­ten näil­lä pohdin­noil­la hyvin vapau­tuneesti mil­loin min­nekin tyyli­in: junal­la pääsee Hyvinkäältä ihan hyvin tänne töihin. 

    Olen alka­nut pikku hil­jaa ymmärtää mik­si todel­li­nen drop-out ‑elämä alkaa houkut­taa monia. Tulon­si­ir­to­jen varas­sa kokon­aan ole­van ja pieni­palkkaisen ihmisen asumisen­sa jäl­keeen saa­man net­to­tu­lon ero­tus alkaa olla hyvin pieni. Ja drop-out­il­la­han on lomaa 12 kuukaut­ta, mini­palkkadu­u­nar­il­la 1 kk. 

    Eli kyl­lä asumiselle pitäisi alkaa tehdä jotakin että myös pieni­palkkaisen kan­nat­taa asua ja tehdä töitä. Nythän Heka-asun­noista lähtevät tulo­rajo­jen myötä mon­et palkkatyöläiset jot­ka naut­ti­vat keskipalkkaa. Osa läh­tee vaikka­pa Hyvinkäälle, osa kauea­m­mas. Tulee tilaa täysvu­osilo­ma­laisille. Menee siis päin­vas­toin kuin ehdo­tuk­seni. Kyl­lä se Helsin­gin tuloarvios­sa tulee jos­sakin kohtaa vastaan.

    Vastaa

    1. Tai ehkä Helsin­gin kaupun­gin bud­jetis­sa onkin varaa pitää yllä tuo­ta järjestelmää.
      Tulon­si­ir­to­jen superkäyt­täjät ja keskilu­okkalaiset vau­raat stadin rajo­jen sisäl­lä ja pieni­palkkaiset ja keskipalkkaiset vuokralaiset kaukana radan­var­sikylis­sä stadin rajo­jen ulkopuolella.

      Vastaa

  8. “Jo nyt helsinkiläisen keskilu­okan ja muun maan välil­lä on selvä henk­i­nen kuilu. Köy­hien karkot­ta­mi­nen pois Helsingistä ja koulute­tun keskilu­okan kasaami­nen sinne ei tätä kuilua ainakaan madaltaisi.”

    Tämä on yksi tärkeim­mistä pointeista rahana jaet­ta­van asum­istuen puoles­ta. Ruotsin (ja Ran­skan) maa­han­muut­ta­jien lisään­tynyt väki­val­ta (vaik­ka eihän se toki ole lähel­läkään esimerkik­si pohjois­suo­ma­lais­ten väki­val­tata­so­ja) johtuu nähdäk­seni siitä, että siel­lä asumisen tuk­i­jär­jestelmät eriyt­tävät van­hat asukkaat uusista tuli­joista äärim­mäisen tehokkaasti. Jos ihmiset eivät tutus­tu eri yhteiskun­talu­okkaan kuu­lu­vi­in, ne alka­vat aikaa myöten luul­la niistä toi­sista kum­mallisia asioi­ta. Varakkampi­en osalta näkökul­ma vinoutuu siinä, etteivät ne enää ymmär­rä heikom­min toimeen tule­vien elämän (suh­teel­lista) kur­ju­ut­ta ja menet­tävät sen mukana empa­tiansa rippeetkin. Köy­hempi­en osalta näkökul­ma vinoutuu siinä, että ne alka­vat uskoa tele­vi­sion ja influ­ensserei­den tuot­ta­maan kuvaan parem­pio­sais­ten vai­vat­tomas­ta elämästä, jota ne eivät ole edes ansain­neet omil­la ansioillaan.

    Vastaa

  9. Ei pien­palkkaisten palkko­ja nos­te­ta, jot­ta voisi­vat asua kalliisti.
    Hei­dät pakote­taan junan­tuomik­si eli muut­ta­maan kauas, jos­sa asum­i­nen on halpaa.
    Kau­pan­päälle segregaatio.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.