Uusi hyvinvointivaltio 9: luonnollisen niukkuuden verottaminen

66 vastausta artikkeliin “Uusi hyvinvointivaltio 9: luonnollisen niukkuuden verottaminen”

1. Osmol­la on näköjään maan­omis­tuk­seen täl­lainen rahapoli­it­ti­nen näkökul­ma. Asioi­ta kan­nat­taisi tarkastel­la myös yksilön kannalta.
   Minus­ta, jos on ostanut ton­tin hal­val­la jostain sivum­mal­ta niin ei ole oikein, että hän­tä ran­gais­taan myöhem­min siitä, että muut halu­a­vat tul­la samalle alueelle asumaan.
   Suomen kielessä on hyvä sana ”juuret­to­muus”. Täl­laisel­la kiin­teistöverot­tamisel­la mitä Osmo suosit­telee, aiheutetaan nimeno­maan juuret­to­muut­ta. Kun per­heet joutu­vat muut­ta­maan korkei­den kiin­teistövero­jen takia pois kodeis­taan. Ehkä rahatukku kouras­saan, mut­ta pois kotoaan.
   Näyt­tää Osmo halu­a­van viedä sen ”rahatukunkin” pääosin valtiolle.
   Olen kuul­lut, että esim Roomas­sa on keskilu­okkaisia per­heitä, jot­ka ovat asuneet samas­sa talos­sa vuo­sisato­ja. Miten lie jär­jestäneet ansiot­toman arvon­nousun verot­tamisen siel­lä päin.

   Vastaa

   1. Mitenkäs vero­tat arvon­nousus­ta, jos asun­not eivät ole kaupan!

      Vastaa

      1. Verotan arvon­nousua kiin­teistöverol­la, joka perus­tuu arvioon maapo­h­jan arvosta.

   2. En tiedä, paljonko omakoti­talon kiin­teistövero on vaikka­pa Helsin­gin Käpylässä, Nur­mi­järvel­lä jne. Kan­takaupun­gin ker­rostalois­sa kiin­teistöveron osu­us yhtiö­vastik­keesta on melkoisen pieni, kak­sios­sa pari kymp­piä kuukaudessa. Moni kulut­taa sen ver­ran rahaa karkkei­hin, mut­ta kai ne ovat tärkeämpiä kuin kun­nan tar­joa­mat palve­lut. Kiin­teistövero on järkevä vero ja sen pitäisi kohden­tua vielä parem­min asun­non ja sijain­nin arvoon kuten Osmo on jo aiem­minkin esit­tänyt. Hal­pa asun­to — pieni vero, kallis asun­to — iso vero, niin­hän meil­lä suurin osa muus­takin vero­tuk­ses­ta toimii. En muuten ymmär­rä, mik­si kaupun­git myyvät niin hanakasti raken­nus­maa­ta eivätkä vuokraa sitä. Eikös usein tode­ta, ettei lyp­sävää lehmää kan­na­ta myy­dä? Tont­ti­maa on rajal­lista, jos­sain vai­heessa se ja siten myös tulon­lähde lop­puu. Kaupun­ki voisi olla vuokraa­jana kuitenkin vas­tu­ulli­nen ja luotettava.

      Vastaa

      1. “En tiedä, paljonko omakoti­talon kiin­teistövero on vaikka­pa Helsin­gin Käpylässä, Nur­mi­järvel­lä jne. Kan­takaupun­gin ker­rostalois­sa kiin­teistöveron osu­us yhtiö­vastik­keesta on melkoisen pieni, kak­sios­sa pari kymp­piä kuukaudessa. ”

         Tuo riip­puu aika paljon siitä, onko talo kaupun­gin vuokra­ton­til­la vai muul­la ton­til­la, ja että minkä ikäi­nen talo on kyseessä. Kiin­teistöverossa on talon osalta ikävähen­nyk­set, jot­ka on van­hois­sa talois­sa merkit­täviä (mak­simis­saan 80 %). Omis­tus­ton­tista menee kiin­teistövero maapo­h­jankin osalta. Kookkaas­ta uud­es­ta omakoti­talosta voi päästä mak­samaan korkeimpi­en vero­tusar­vo­jen kun­nis­sa lähem­mäs 2000 €/vuosi, ja pienessä kun­nas­sa, jos­sa maal­la ei ole juuri arvoa, taas pienen van­han omakoti­talon kiin­teistöveros­ta voi selvitä alle sadal­la eurol­lakin vuodessa. Sik­si pienis­sä kun­nis­sa nimel­liset vero­pros­en­tit ovat usein korkei­ta, kun muuten kiin­teistöveros­ta ei ker­ty­isi niis­sä paljoakaan tuloa, kun maan arvo on niin alhaista.

         Uudessa ikävähen­nyk­set­tömässä talos­sa kiin­teistövero on Suom.essa keskimäärin suun­nilleen 3 €/kem (eri asia kuin myytävät neliöt) + maapo­h­jan vero, joka perus­tuu raken­netun määrän sijaan raken­nu­soikeu­den määrään. Ikävähen­nys on 1,25 % vuodessa muuten, pait­si kiv­i­talois­sa 1 %. Tuon takia esimerkik­si 50-vuo­ti­aas­sa puu­talos­sa kiin­teistövero on merkit­tävästi pienem­pi kuin samanikäisessä kiv­i­talos­sa. Sel­l­aisia talo­ja, jot­ka pää­si­sivät mak­si­mi-ikävähen­nyk­si­in asti on aika vähän asuin­raken­nuksi­na, kos­ka talot pure­taan usein jo ennen sitä. Suomes­sa pure­taan nyt jo 1980- ja 1990-luku­jenkin taloja.

      2. Kir­joituk­ses­sa puhut­ti­in vain maapo­h­jan kiin­teistöveros­ta. Raken­nuk­si­in ei kohdis­tu mitään luon­nol­lista niukku­ut­ta. Niitä voi rak­en­taa lisää.

      3. Soin­in­vaara kirjoitti:

         “Raken­nuk­si­in ei kohdis­tu mitään luon­nol­lista niukku­ut­ta. Niitä voi rak­en­taa lisää.”

         Kohdis­tu­uhan. Raken­nus­ma­te­ri­aalei­hin liit­tyy luon­nol­lista niukku­ut­ta. Maail­man sekä luon­non­va­ro­jen käytöstä että jät­teistä huo­mat­ta­va osa kohdis­tuu nimeno­maan raken­nuk­si­in. Raken­nuk­si­in kuluu sekä val­ta­va määrä mate­ri­aa (ja vielä enem­män menee, kun huomioi koko raa­ka-aineketjun): esimerkik­si 1000 kiloa LVI-konei­ta ei syn­ny 1000 kg:sta mate­ri­aalia, vaan jo met­al­lien valmis­tus vaatii melkoisen määrän kaivoslouhos­ta yms. Raken­nuk­sista aiheutuu myös val­ta­va määrä purku­jätet­tä. Ympäristösy­istä raken­nusten elinkaar­ta pitäisi yrit­tää piden­tää ja vähen­tää raken­nusten muo­dos­tu­mista jätteiksi.

         Toisek­seen, myös ilmati­las­ta on pulaa kaupunkialueel­la. Talot var­josta­vat toinen tois­taan, ja mil­tei jokainen talo korkeussu­un­nas­sa kohotes­saan ylem­mäs vaikut­taa näkyvyysasioi­hin jostain toisaalta. 

         Nykyisen kiin­teistövero­tuk­sen hyvä puoli raken­nusten osalta on se, että se kan­nus­taa säi­lyt­tämään van­ho­ja raken­nuk­sia, kos­ka kiin­teistövero van­has­ta raken­nuk­ses­ta on sen­tään uut­ta pienem­pi. Tosi­asialli­nen van­han kiin­teistön arvo ei silti ole vält­tämät­tä esim. muut­to­tap­piokun­nis­sa enää viides­osaakaan uud­is­raken­nuk­sen arvos­ta. Ikävähen­nyk­sen mak­si­mi on nykyään liian pieni siihen näh­den, mitä van­himpi­en huonokun­tois­t­en talo­jen tosi­asial­liset markki­nahin­nat ovat pienis­sä kun­nis­sa. Raken­nuk­sen korkeus ei ole nyky­isin vero­tuk­seen vaikut­ta­va peruste, kun taas vaikka­pa se on, että onko talos­sa vesikier­toinen läm­mi­tysjär­jestelmä vai esim. suo­ran sähköläm­mi­tyk­sen sähkö­pat­ter­it (jälkim­mäisessä on alem­pi vero). Siltä osin kan­nus­timet menevät ongel­mallis­es­ti nykyisessä kiin­teistövero­tuk­ses­sa siihen näh­den, mikä olisi ympäristö­vaiku­tusten min­i­moin­ti­in tähtäävää vero­tus­ta. Sen sijaan se ei vaiku­ta vero­tuk­seen, onko käytössä maaläm­pö vai että toimi­iko vesikier­toinen läm­mi­tys sähkökat­ti­lal­la, mikä taas on aika epäloogista.

   3. “Minus­ta, jos on ostanut ton­tin hal­val­la jostain sivum­mal­ta niin ei ole oikein, että hän­tä ran­gais­taan myöhem­min siitä, että muut halu­a­vat tul­la samalle alueelle asumaan.”

      Vero­tus on tylp­pä työkalu ja sitä suun­nitel­lessa pitää ajatel­la kokon­aisu­u­den etua. On kohtu­u­ton­ta ajatel­la, että yksilölle muo­dos­tu­isi jokin pysyvä oikeus kalli­iseen alueeseen vain, kos­ka on muut­tanut sinne ennen kallis­tu­mista. Ja tuskin­pa näitä yksilöitä lop­ul­ta kovin paljon olisi. Vero­tuk­sen tehokku­udel­la on paljon suurem­pi vaiku­tus suo­ma­lais­ten hyvinvoinnille.

      Vastaa

      1. Minus­ta ihmisel­lä on oikeus asua koton­aan, huoli­mat­ta siitä, että alueen maapo­h­jan arvo nousee.
         Omis­ta­jan vai­h­dok­set ovat eri asia. Myyn­tivoit­tovero ja per­in­tövero hoi­tanevat ongel­mat pois.
         Sinän­sä on ihmeel­listä, että oman asun­non myyn­tivoit­to ei ole verotettavaa.

      2. Myyn­tivoiton vero inflaa­tion olois­sa on han­kala. Se tuot­taa val­ta­van luk­i­tus­vaiku­tuk­sen, kos­ka myös ostet­taan uuden asun­non hin­ta on nous­sut yhtä paljon, mut­ta asun­non vai­h­ta­ja joutuu kuitenkin mak­samaan kol­men­nek­sen hin­nan kohoamise­na veroa.

      3. Pent­ti A K Häkki­nen: “Minus­ta ihmisel­lä on oikeus asua koton­aan, huoli­mat­ta siitä, että alueen maapo­h­jan arvo nousee.”

         Minus­ta ei (siis siinä mielessä, että olisi elinikäi­nen oikeus veroon, joka ei nouse).

2. Soin­in­vaara kirjoitti:

   “Ruuhkia kan­nat­taa verot­taa sen sijaan, että liiken­net­tä säädel­lä jonot­ta­mal­la. Täl­lä ei olisi suur­ta rahal­lista merk­i­tys­tä. Sen hyödyt tuli­si­vat liiken­teen parem­mas­ta suju­mis­es­ta ja pysäköin­tipaikan löytymisestä.”

   Ymmär­rän tämän pointin kyl­lä, mut­ta tämä ei ole ongel­ma­to väite. Ruuhkavero­tuk­sen ongel­ma on se, että vaik­ka väitetään sen sen johta­vat siihen, että liiken­net­tä käyt­täi­sivät eniten ne, jot­ka hyö­tyvät siitä ruuh­ka-aikaan eniten tai joiden liikenne hyödyt­tää kansan­talout­ta eniten tai on ympäristön kannal­ta järkev­in­tä, tosi­asi­as­sa teo­ri­an mukaan käy myös kuten alus­sa oli todet­tu, eli että ruuhka­mak­suy­hteiskun­nis­sa liikku­miseen on eniten käyt­tää varaa niil­lä, joil­la on käynyt tsägä var­al­lisu­u­den ker­tymisen muo­dos­sa. Täl­löin liiken­teessä keskimääräistä vau­raam­mat mor­jen­sta­vat toisi­aan, ja köy­hät ovat sivus­sa nopeil­ta väyliltä, vaik­ka saa­vat osak­seen senkin liiken­teen negati­iviset ulkois­vaiku­tuk­set kuten melun. Se ei ole kovin yhdenvertaista.

   Ambu­lanssien, poli­isien ja paloau­to­jen liikenne-etu­udet, joka on erään­laista ruuhkasään­te­lyä, jos­sa ei tehdä kuitenkaan talous­pe­rus­taista pri­or­isoin­tia siitä, että kenen hen­ki on arvokkaampi kuin toinen. Niin köy­hä kuin rikaskin saa liikenne-etu­udet ambu­lanssis­sa sairaskul­je­tuk­ses­sa ollessaan.

   Vastaa

   1. On aika epä­toivoista puo­lus­taa kaupunkili­iken­teen ilmaisu­ut­ta sil­lä, että köy­hä kär­sii. Swe on vähän kuin väit­täisi, että timant­tien verot­ta­mi­nen suun­tau­tu­isi köy­hiä vas­taan, kun näil­lä ei olisi enää varaa jalokivi­in. Jos mit­taisi autoil­i­joiden tulota­soa Län­siväyläl­lä ja ver­taisit sitä joukkoli­iken­teen käyt­täji­in, huo­maisit ruuhka­mak­su­jen kohdis­tu­van lähin­nä suurituloisiin.

      Vastaa

   2. Tässä minus­ta uno­htuu se, että köy­hät saa­vat osu­u­den niistä ruuhka­mak­suina mak­se­tu­ista rahoista. (nehän meni­sivät kun­nan tai val­tion kas­saan, siis yhteisek­si omaisu­udek­si) Joten eivät hekään jää vaille hyö­tyä tästä järjestelystä.

      Itse ainakin ottaisin paljon mielum­min lisää rahaa kun­nan kas­saan, kuin oikeu­den ajaa län­siväyläl­lä ruuhka-aikaan.

      Vastaa

   3. Kos­ka verovähen­nyk­set eivät kuulem­ma ole tukea, niin täl­lä logi­ikalla voisimme “tukea” Helsingis­sä mata­la­palkkaisten autoilua vaikka­pa siten, että ruuhka­mak­sun saa ilmaisek­si, jos työ­paik­ka on rek­isteröi­ty Helsinki­in ja vaikka­pa tun­tipalk­ka on alle 16€/h. Tämä ei kuitenkaan ole tukea, sil­lä verovähen­nyk­set ja muut mak­su­vähen­nyk­set eivät kuulem­ma ole [hyvä­tu­lois­t­en mukaan] tukea.

      Huo­mataan myös mata­la­palk­ka-aloil­la ole­van tyyp­il­listä, että työtä tehdään tuntipalkalla.

      Vastaa

   4. ruuhka­mak­suy­hteiskun­nis­sa liikku­miseen on eniten käyt­tää varaa niil­lä, joil­la on käynyt tsägä var­al­lisu­u­den ker­tymisen muo­dos­sa. Täl­löin liiken­teessä keskimääräistä vau­raam­mat mor­jen­sta­vat toisi­aan, ja köy­hät ovat sivus­sa nopeil­ta väyliltä, vaik­ka saa­vat osak­seen senkin liiken­teen negati­iviset ulkois­vaiku­tuk­set kuten melun. Se ei ole kovin yhdenvertaista. 

      Tämä on kap­i­tal­is­min isom­man tason ongel­ma. Sama ongel­ma on kaikkien muidenkin perusedel­ly­tys­ten han­k­in­nas­sa ja käytössä, ei vain liikku­mises­sa. Tämän takia tarvi­taankin tulon­tasauk­sia, tai muuten meil­lä on vain yhteiskun­ta mis­sä rikas eli­it­ti vain sikailee mielin­määrin ker­ryt­tämäl­lään vau­raudel­la. Se onko vau­raus alun­perin kasautunut miten­paljon meri­it­tien mukaan alkaa ole­maan sinän­sä aika merk­i­tyk­setön­tä, varsinkin kun vau­raus on ker­tynyt sukupolvelta toiselle.

      En kuitenkaan heit­täisi markki­namekanis­mia ikku­nas­ta tämän takia, sil­lä kyl­lä tulon- ja vau­rau­den tasaisem­paa jakoa voidaan tehdä vero­tuk­sel­lisin ja muiden val­tioiden käytet­tävis­sä olevin keinoin. Näin­hän tehti­in toisen maail­man­so­dan jäl­keen aina 1980-luvulle asti (joka oli muuten aikakausi jol­loin kukois­ta­va keskilu­ok­ka käytän­nössä syn­tyi ja jona aikana talouskasvu oli his­to­ri­an nopein­ta). Sen jäl­keen on vain ollut tuhoisaa poli­ti­ikkaa mis­sä vau­raus on kiihtyvästi kasautet­tu vain rikkaim­mille pros­en­teille, taval­la joka syö myös talouskasvul­ta poh­jan kun keskilu­ok­ka kutis­tuu ja köy­htyy eikä heil­lä ole enää varaa kuluttaa/investoida kuten ennen.

      Ruuhka­mak­sut eivät ole ongel­ma, vaan tulo­jen ja var­al­lisu­u­den kasautu­mi­nen yhä enem­män heille joil­la on jo jär­jet­tömän paljon.

      Vastaa

3. Pysäköimme automme taval­liseen tapaan asukaspysäköin­tipaikalle Krunikas­sa. Jostain syys­tä bus­si, mahd. tilaus-tai siir­toa­jos­sa ole­va, vei siitä toisen kyl­jen kään­tyessään, ja auton kor­jaus on kestänyt jo kuukau­den. Ahtaiden, eri­lais­ten tietöi­den ja remont­tien ahdis­ta­mat kadun­var­ret eivät ole mitään ensilu­okkaista pysäköin­ti­ti­laa, jos­ta voidaan per­iä pysäköin­ti­hallin hin­taa läh­estyvä mak­su. Esimerkik­si Kru­u­nun­haas­sa hal­li­paikko­ja ei ole saatavissa.

   Vastaa

   1. Hal­li­paik­ka mak­saa noin 200 €/kk, asukaspysäköin­ti 60 €/kk

      Vastaa

      1. Kyl­lä nyt, mut­ta esil­lä oli koro­tus 90 euroon kk. Asun­to Krunikass­sakaan ei ole niin houkut­tel­e­va, etteikö hyvä­tu­loinen vai­h­taisi esim. Hauk­i­lah­teen. Onko tarkoi­tus houkutel­la Helsin­gin kan­takaupunki­in nimeno­maan pien­i­t­u­loisia autottomia.

      2. Siel­lä Hauk­i­lahdessa kaa­va velvoit­taa sijoit­ta­maan autopaikat ton­tille. Joko kallista tont­tia on parkkikent­tänä, tai autopaat ovat maan alla, jos­ta kus­tan­nus on 20 €/kk äåäomakuluna.

      3. no ooon, tosi hal­paa„ eli vas­taa isohkon omakoti­talon lämmityskustannuksii…hallipaikka lol..kuukaudes..vuodes jne

      4. JH: “Kyl­lä nyt, mut­ta esil­lä oli koro­tus 90 euroon kk. Asun­to Krunikass­sakaan ei ole niin houkut­tel­e­va, etteikö hyvä­tu­loinen vai­h­taisi esim. Hauk­i­lah­teen. Onko tarkoi­tus houkutel­la Helsin­gin kan­takaupunki­in nimeno­maan pien­i­t­u­loisia autottomia.”

         On tarkoi­tus houkutel­la niin hyvä­tu­loisia, että voivat ja eri­tyis­es­ti halu­a­vat mak­saa sen 30–50k€ siitä luolahallipaikasta.
         Päästään eroon köy­histä ja naut­ti­maan seg­re­gaa­tion hedelmistä.

      5. Onko tarkoi­tus houkutel­la Helsin­gin kan­takaupunki­in nimeno­maan pien­i­t­u­loisia autottomia.”

         Mis­tä aja­tus, että autot­tomat oli­si­vat pien­i­t­u­loisia? Töölössä val­taen­em­mistö on autot­to­mia, mut­ta tuskin pien­i­tuoisia. Sama kos­kee Kruununhakaa.

   2. Jos pysäköin­tipaikoista on nykyisel­lä hin­nal­la niukku­ut­ta, eli jos paikat ovat keskimäärin täyn­nä (tai ainakin niin korkeal­la käyt­töas­teel­la, ettei se ole tarkoituk­sen­mukaista, esimerkik­si jos paikkaa joutuu sään­nön­mukaises­ti etsimään kauan), tuo­ta hin­taa on perustel­tua nos­taa. Selvästi paikko­jen arvo on nyky­hin­taa korkeampi, vaik­ka osaisim­mekin nimetä sitä alen­tavia seikko­ja, kuten ahtaut­ta jne.

      Toki jos paikko­jen käyt­töaste on nykyisel­lään kohtu­ullisel­la tasol­la, hin­ta on sopi­va. Mut­ta täl­löin­hän kir­joi­tus ei sen korot­tamista suositakaan.

      Vastaa

   3. Jos asukaspysäköin­ti Kru­unuhaas­sa koetaan niin arvot­tomak­si, ettei se ole edes 60€/kk (tai 30€/kk sähköau­toille) arvoista autoil­i­jalle niin kan­natan asukaspysäköin­tipaikko­jen muut­tamista esim. pyöräkaistoik­si ja lev­eäm­mik­si jalankulku­väy­lik­si ja parkleteik­si. Nämä kaik­ki toden­näköis­es­ti paran­taisi­vat alueen viihty­isyyt­tä ja kau­pan­päälle autoli­ikenne vähenisi alueella.

      Vastaa

4. Kun kerät­ty hait­tavero tai ‑mak­su käytetään täysimääräis­es­ti hai­tan kom­pen­soimiseen, ei tule ongel­maa veropo­h­jan pois syömis­es­tä. Ei esim. päästö­mak­su­ja pidä käyt­tää julkisen ter­vey­den­hoidon kustannuksiin.

   Vastaa

   1. Eli ruuhka­mak­sul­la voidaan rahoit­taa joukkoli­iken­net­tä. Samoin maapo­h­jan arvoon perus­tu­val­la kiin­teistöverol­la voidaan rahoit­taa julk­ista infraa jne.

      Kum­masti molem­mat näistä koitu­vat pien­i­t­u­lois­t­en eduk­si, ja autoile­vien omis­ta­jien haitak­si, pitkäl­lä aikavälil­lä. Sen takia onkin selvää, että niitä voimakkaasti vastustetaan.

      Vastaa

5. Minus­ta Soin­in­vaara ei ota ana­ly­y­si­seis­sään huomioon sitä, että ihmiset muut­tanevat enenevis­sä määrin pois Suomesta. 

   Korkea kiin­teistövero olisi taas yksi lisätek­i­jä tuo­hon suun­taan. Mik­si asua Suomes­sa, jos siel­lä ei kan­na­ta omis­taa asuntoa?

   Vastaa

   1. Kiinteist5övero ei nos­ta asumisen hintaa.

      Vastaa

      1. Soin­in­vaara kirjoitti:

         “Kiinteist5övero ei nos­ta asumisen hintaa.”

         Kyl­lä nos­taa. Kat­so vaik­ka minkä tahansa ARA-yhteisön tilin­päätöstä. ARA perii omakus­tan­nusvuokrat (sal­lit­tuine pääo­man mak­sim­i­tuot­toi­neen). Kiin­teistövero on omakus­tan­nus siinä mis­sä vesi- tai läm­pölaskutkin, ja nos­taa joka ain­oas­sa ARA-kohteessa vuokria suo­raan ja täysimääräisesti.

         Omis­tusko­htei­den osalta siitä on eri­laisia näke­myk­siä, miten kiin­teistöveroa on järkev­in­tä käsitel­lä. Tutkimusten mukaan kiin­teistövero vaikut­taa ton­tin hin­taan. Mitä korkeampi kiin­teistövero, sitä alem­pi ton­tin arvo. Eli taval­laan korkeampi asumiskus­tan­nus hei­jas­tuukin sit­ten jo ton­tin hin­taan. Mut­ta kiin­teistöveron nousut vaikut­ta­vat kyl­lä asumiskus­tan­nuksi­na kaikki­in omistusasujiin.

         Muiden kuin ARA-kohtei­den osalta tilanne riip­puu. Sil­loin kun olen ollut ton­tin­vuokrausasioiden neu­vot­teluis­sa mukana, viime vuosikymme­nen aikana läh­es kaikissa sopimuk­sis­sa vuokra­sopimus on esitet­ty tehtävän kiin­teistöverot­toma­l­la hin­nal­la ja ehtoi­hin on sisäl­tynyt, että vuokralainen vas­taa kiin­teistöveros­ta. Täl­lai­sis­sa tilanteis­sa kiin­teistöveron muu­tok­set ovat suo­raan vuokralaisen menoi­hin vaikut­ta­va asia.

      2. Sor­ry, tarkoitin sanoa, ettei kiin­teistövero nos­ta asumisen hin­taa vapail­la markki­noil­la. Kos­ka oli puhe tont­ti­maan kiin­teistöveros­ta, sitäkään ei ARA-kohteil­ta mene )Helsingis­sä) kos­ka ovat kaupun­gin vuokratontilla.
         Sel­l­ainen sopimus, jos­sa vuokralainen mak­saa mah­dol­lisenki­in­teistöveron, pitäisi kieltää laittomana.

      3. Ode: “Sel­l­ainen sopimus, jos­sa vuokralainen mak­saa mah­dol­lisenki­in­teistöveron, pitäisi kieltää laittomana.”

         Jokainen yksi­tyisel­lä omis­tus­ton­til­la vuokral­la asu­va mak­saa luon­nol­lis­es­ti kiin­teistöveroa vuokras­saan. Eli siis osal­la vuokras­ta mak­se­taan sen kiin­teistön kiinteistöveroa.
         Mil­läs muul­lakaan? Hyväntekeväisyydellä?

         Ja miten toi kiel­letään lailla?
         Pitäs siis kieltää itse kiinteistövero?

      4. Toke. Kan­nat­taisi tutus­tua vbaik­ka talousti­eteen peruskurssi­in. Kiin­teistövero­la ei ole vaiku­tus­ta tont­ti­maan markki­navuori­in, kos­ka omis­ta­ja ottaa vuokraa niin palon kuin vuokralainen suos­tuu maksamaan.

      5. Minä olen jo mon­ta päivää yrit­tänyt päästä jyvälle tästä Osmon väit­teestä, ettei kiin­teistövero nos­ta asumisen hintaa.
         Min­ul­la ainakin asumisen hin­ta nousee, kun kiin­teistöveroa korotetaan.
         Pitäisikö tämä maapo­h­jan kiin­teistövero käsit­tää jonkin­laise­na omis­tuk­sen vero­tuk­se­na. Kun oikein saivar­rel­laan niin sil­loin­han se ei ole asumisen verotusta.

      6. Jos omi­s­tat asun­non jo nyt ja asut siinä itse, kiin­teistöveron koro­tus nos­taa tietysti asumisku­lu­jasi. Jos olet vas­ta osta­mas­sa asun­toa, kiin­teistövero kap­i­tal­isoituu asun­non hin­taan ja saat asun­non vas­taavasti halvem­mal­la, eikä asum­is­menosi nouse. Jos asut vapaara­hoit­teises­sa vuokra-asun­nos­sa, jon­ka vuokra määräy­tyy markki­noil­la, kiin­teistövero ei vaiku­ta vuokraan. ARA-asun­nois­sa asia olisi toisin, jos ne oli­si­vat oma­l­la ton­til­la. Har­voin ovat.

      7. Ode: “Kan­nat­taisi tutus­tua vbaik­ka talousti­eteen peruskurssi­in. Kiin­teistövero­la ei ole vaiku­tus­ta tont­ti­maan markki­navuori­in, kos­ka omis­ta­ja ottaa vuokraa niin palon kuin vuokralainen suos­tuu maksamaan.”

         Noh, kiin­teistöalal­la ei “puh­das” markki­na­t­alous useinkaan toteudu. Ei ole mitään yli­tar­jon­taa, jos­ta saa vali­ta. Vuokralainen val­i­taan yleen­sä pitkäk­si aikaa ja hin­nat, arvot ja suh­dan­teet muut­tuvat hur­jasti. Vuokralaisen vai­h­to taas voi kus­tan­taa paljonkin isoina remonttitarpeina.

         Mut­ta on edelleenkin has­sua sanoa, ettei kiin­teistöveroa mak­se­ta vuokratuloilla.
         Mil­lähän se sit­ten makasetaan?

         Jos meil­lä olisi puh­das markki­nati­lanne, niin sil­loin asun­non kus­tan­nuk­set tietysti vaikut­ta­vat hin­taan. Ja jos kus­tan­nuk­set eivät vaiku­ta hin­taan, niin siitä voi päätel­lä, ettei markki­na­t­alous toteudu. Kiin­teistövero on yksiselit­teis­es­ti yksi asun­non kus­tan­nuk­sista. Ja se voi olla isom­pi tai pienempi.

         Joten, puh­taas­sa kil­pailu­ti­lanteessa asun­non kus­tan­nuk­set vaikut­ta­vat asumisen hin­taan ja siten kiin­teistövero vaikut­taa asumisen hin­taan. MOT

      8. Tuol­la vas­tauk­sel­la et pää­sisi läpi talousti­eteen peruskurssista. Kus­tan­nuk­set vaikut­ta­vat hin­taan sitä kaut­ta, että uut­ta tar­jon­taa ei syn­ny, jos kus­tan­nuk­set kas­va­vat. Sik­si kiin­teistöveron pitää kohdis­tua maapo­h­jaan eikä raken­nuk­seen. Sil­loin se ei vaiku­ta tar­jon­taan. Maapo­h­ja ei voi pae­ta veroa.

      9. Ode: “Tuol­la vas­tauk­sel­la et pää­sisi läpi talousti­eteen peruskurssista. Kus­tan­nuk­set vaikut­ta­vat hin­taan sitä kaut­ta, että uut­ta tar­jon­taa ei syn­ny, jos kus­tan­nuk­set kas­va­vat. Sik­si kiin­teistöveron pitää kohdis­tua maapo­h­jaan eikä raken­nuk­seen. Sil­loin se ei vaiku­ta tar­jon­taan. Maapo­h­ja ei voi pae­ta veroa.”

         Ongel­ma tässä lie­nee se, että peruskurssil­la tai mil­lään muul­lakaan kurssil­la ei opete­ta Hkin kaupun­gin salaista algo­rit­miä, jol­la hin­ta määräytyy.
         Vas­taavasti verokarhun määritelmäl­lä ei ole mitään tekemistä markki­na­t­alouden kanssa.

         Asuin­rak­en­tamises­sa ja asuinki­in­teistö­var­al­lisu­udessa on niin mon­ta dimen­sio­ta “puh­taan kysyn­tä-tar­jon­ta-jär­jestelmän” ulkop­uolel­la, että oikeas­t­aan mis­tään ei voi sanoa, että kuin­ka paljon markki­na­t­alous siihen vaikuttaa.

         Jos ja kun “geo­ri­alaisit­tain” vero laitet­taisi­in maapo­h­jaan, niin yhtä hyvin sekin on uusi kus­tan­nus, joka hidas­taa rakentamista.

         Pitkän ajan vaiku­tuk­se­na voisi ajatel­la harisel­don-tyyp­pis­es­ti, että varakkaiden tah­to pakkau­tua keskus­taan häl­ve­nee sitä mukaa kun keskus­ta-asumisen kus­tan­nusten kasvu ylit­tää siitä saata­van hyödyn.

         Ilman tarkem­paa tietoa siitä, miten toi maapo­h­jan­vero määritet­täis ja miten se siitä sit­ten muut­tuisi ajan myötä, on vaikea sanoa, johtaako se esim. seg­re­gaa­tion kasvu­un vai laskuun.

      10. Ton­tin vero­tusar­voa ei määärää Hels­ingn kaupun­ki vaan val­tio. Ton­tin kiin­teistövero muo­dostaa saman kus­tan­nuk­sen aivan siitä riip­pumat­ta, raken­netaanko siihen talo vai ei.

      11. Ode: “Ton­tin vero­tusar­voa ei määärää Hels­ingn kaupun­ki vaan val­tio. Ton­tin kiin­teistövero muo­dostaa saman kus­tan­nuk­sen aivan siitä riip­pumat­ta, raken­netaanko siihen talo vai ei.”

          Puhun tietenkin siitä hypo­teet­tis­es­ta tilanteesta, jos­sa maapo­h­javerol­la verotet­taisi­in maapo­h­jan arvo nollaan.
          Sil­loin vero­tusar­von pitäisi vas­ta­ta todel­lisu­ut­ta tai hom­ma ei toimi.

          Eri­tyisen haitallista tilanteessa olisi, jos vero­tusar­vo las­ket­taisi­in todel­lisu­ut­ta korkeam­mak­si. Jol­loin kiin­teistösi­joi­tus juok­sisi karku­un parem­mille maille.

          Tai sit­ten pitäisi olla joku sys­tee­mi, jos­sa saa liikaa verote­tut sum­mat vaik­ka 50 vuodelta, kun kaup­pa tapah­tuu ja siten todel­li­nen hin­ta on todis­tet­tavasti olemassa.

          Olisi toisaal­ta mie­lenki­in­toista tietää, mik­si vero­tusar­vo on nyt niin kaukana todel­lis­es­ta arvosta?
          Mihin täl­lais­ten illu­u­sio-sys­teemien hyö­ty perus­tuu? Ja kenen hyöty?

      12. Mie­lenki­in­nol­la olen seu­ran­nut kom­men­toi­ja toke n ja Osmon hyvinkin teo­reet­tista väittelyä.
          Tässä teo­ri­a­puo­lessa min­ua on alka­nut kiin­nos­taa tapaus, että ton­tin kiin­teistöverol­la verote­taan sen arvo nol­laa. Käypä arvon on nol­la. Miten vero täl­löin muodostuu?
          Toisaal­ta jos kiin­teistöverol­la hoide­taan, että tont­tien hin­nat ovat samat koko kaupungis­sa. Miten sil­loin kiin­teistövero voi olla erilainen?
          Jotenkin alan kallis­tua sille kan­nalle, että toke on enem­män oike­as­sa kuin Osmo.

      13. Kyl­lä se kiin­teistyöveron oikea taso on määrät­tävis­sä, vaik­ka vero ajaisi tont­tien hin­nat lähelle nol­laa. Ton­tin vero­ton arvo on sen verolli­nen arvo + t/r, mis­sä t 0jn kiin­teistöveron määrä ja r sovel­let­ta­va korkokanta.

      14. “Kyl­lä se kiin­teistyöveron oikea taso on määrät­tävis­sä, vaik­ka vero ajaisi tont­tien hin­nat lähelle nol­laa. Ton­tin vero­ton arvo on sen verolli­nen arvo + t/r, mis­sä t 0jn kiin­teistöveron määrä ja r sovel­let­ta­va korkokanta.”

          Kikkailetko huumorim­ielel­lä?

          Kun ihmette­len, että mis­tä se “todel­li­nen” hin­ta saataisi­in ja mik­si vero­tusar­vo ei ole lähel­läkään todel­lisu­ut­ta, niin vas­taat tuolla?

          Kos­ka jotaan pitää vas­ta­ta, etkä kuitenkaan halua syvem­min asi­aa ihmetellä?

      15. Pent­ti: “Tässä teo­ri­a­puo­lessa min­ua on alka­nut kiin­nos­taa tapaus, että ton­tin kiin­teistöverol­la verote­taan sen arvo nol­laa. Käypä arvon on nol­la. Miten vero täl­löin muodostuu?
          Toisaal­ta jos kiin­teistöverol­la hoide­taan, että tont­tien hin­nat ovat samat koko kaupungis­sa. Miten sil­loin kiin­teistövero voi olla erilainen?
          Jotenkin alan kallis­tua sille kan­nalle, että toke on enem­män oike­as­sa kuin Osmo.”

          Niin­pä.
          Tässä on siis todel­lisen kehäpäätelmän ongelmaa.

          Ongel­ma tosin voi olla vain terminologinen.
          Kun puhutaan “markki­na-arvos­ta” tai “todel­lis­es­ta arvos­ta”, niin se on joku hypo­teet­ti­nen imag­inääri­nen arvo, jol­lain sat­un­naisel­la ajan het­kel­lä his­to­ri­as­sa tai tule­vaisu­udessa, jos maapo­h­jaa ei veroteta.

          Joka sit­ten hakataan kiveen tai päivitetään joidenkin vuosien välein ja sen mukaan sit­ten isketään sitä geor­gis­tista veroa sen mukaan.

          Mut­ta ei tos­ta help­poa ja yksinker­taista ja eri­tyis­es­ti kon­sen­sus­ta herät­tävää saa­da mitenkään.

          Pitänee kuitenkin muis­taa, että sen jäl­keen kun maapo­h­jal­la ei ole arvoa, niin sil­lä raken­nuk­sel­la yhä on. Ja osa raken­nuk­sen arvos­ta tulee sen sijainnista.

      16. Korkean kiin­teistöveron kaupungeis­sa ton­tin kiin­teistövero perus­tuu ton­tin verot­tomaan arvon, joka on aika help­po laskea. =vero­ton arvo = verolli­nen arvo + T/r, mis­sä t on kiin­teistövero ja r on korko.

      17. No nyt ainakin pääsit velo­dro­mi­akin lyhyem­pään kehäpäätelmään: vero­ton arvo tulee verol­lis­es­ta arvos­ta ja toisinpäin.
          Has­sun­haus­ka muna-kana-ongelma.

          Kos­ka meil­lä on nyt ole­mas­sa vain ne kiin­teistöveron mukaiset arvot, niin niistäkö lähtisit maapo­h­jan­veroa kehittämään?

   2. Oiko­tien ilmoituk­ses­sa omakoti­ta­lo (220 m²) Espoon Koukku­niemessä mak­saa 1,8 miljoon­aa euroa ja sen kiin­teistövero on reilu 100 euroa kuukaudessa. Jos tuo nousisi vaik­ka 30 pros­ent­tia, niin aika pien­estä se kamelin­selkä tait­tuisi. Samoin se on tosin myös kirkol­lisveron kanssa, siinä ei auta regres­si­ivisyyskään, (kään­teinen pro­gres­si­ivi­su­us). Pienen maalaiskun­nan eläkeläis­mum­mo mak­saa kiltisti kak­si pros­ent­ti­aan, mut­ta kasvukeskuk­sen suu­rit­u­loiselle yhden pros­entin vero ‘pakot­taa’ eroa­maan kirkos­ta. Ihmi­nen on ahne.

      Vastaa

      1. 100 euroa kuukaudessa tekee siis 1200 euroa vuodessa.
         Vaik­ka talo mak­saisi 300.000 niin kiin­teistövero on sama samankokoisel­la tontilla.

      2. Opti­maa­li­nen kiin­teistövero riip­puu ton­tin arvos­ta. Vaik­ka talo olisi mil­lainen rähjä, tont­ti ei voi ola kovin arvokas, kos­ka tont­ti on siis korkein­taan 300 000 euron arvoinen

6. Myös val­tion luo­maa keinotekoista niukku­ut­ta olisi syytä verot­taa. Imma­te­ri­aalioikeudet ja kannabis verolle.

   Vastaa

   1. Miten Imma­te­ri­aalioikeudet eivät ole verolla?

      Laite­taan var­al­lisu­usvero julkaise­mat­tomille teoksille?

      Vastaa

7. Niukku­us raken­nu­soikeud­es­ta ei ole luon­nol­lista, vaan keinotekoista.

   Jos jokaiselle rak­en­tamiseen tarkoite­tulle ton­tille saisi rak­en­taa niin paljon asun­to­ja kuin sielu sietää, ei kaupunki­in raken­net­taisi yhtään enem­män asun­to­ja kuin nytkään, mut­ta ansioton­ta arvon­nousua ei syn­ty­isi, kos­ka asun­to­jen hin­nat eivät karkaisi rakennuskustannuksista.

   Helsingis­sä ei tarvit­sisi edes varoa urban sprawlia, kos­ka kaupun­gin rajat ovat tulleet jo vas­taan. Näin kaupun­ki tiivisty­isi orgaanisesti.

   Vastaa

   1. Tont­ti kaupun­gin keskus­tas­sa on niuk­ka hyödyke ja tulee aina ole­maan. Sitä ei muu­ta mnuuk­si se, että jon­nekin kauas kesku­tas­ta saa rak­en­taa vapaasti.

      Vastaa

      1. Jokaisen ton­tin päälle voi rak­en­taa siihen korkeu­teen saak­ka kunnes aurinko sulat­taa siivet.

         Se, että kuin­ka korkealle saa rak­en­taa, on pelkästään poli­it­ti­nen päätös.

         Niukku­us on keinotekoista, ei luonnollista.

      2. Amos: “Jokaisen ton­tin päälle voi rak­en­taa siihen korkeu­teen saak­ka kunnes aurinko sulat­taa siivet.”

         Voi rak­en­taa, mut­ta ei se tarkoi­ta, että rakentaa.
         Ihmi­nen voi men­nä kuuhun, mut­ta kaik­ki eivät ole menneet.

         Nyt ollaan kuvaavas­sa tilanteessa, jos­sa koko maa on täyn­nä luvitet­tu­ja asuin­raken­nusten aloituk­sia, joi­ta lykätään. Voi rak­en­taa, mut­ta ei raken­na. What gives?

8. Pääkaupunkiseudul­la asun­nois­sa tulee hin­taa oudosti jostain muual­takin kuin ton­tista ja itse raken­nuk­ses­ta. Tämän voi havai­ta etsimäl­lä vaik­ka Oikoti­estä vuokra­ton­teil­la ole­via asun­to­ja. Vuokra­ton­til­la Helsingis­sä sijait­se­van asun­non­han pitäisi olla suun­nilleen saman hin­tainen kuin vas­taa­van asun­non vaik­ka Kou­volas­sa (jos­sa ole­tan maan arvon ole­van lähel­lä nol­laa ver­rat­tuna Helsinki­in), mut­ta sitä se ei yleen­sä ole. Halvem­pi kyl­lä kuin oma­l­la ton­til­la ole­va, mut­ta ei tarpeek­si. Toimi­vatko markki­nat tässä epära­tionaalis­es­ti vai onko joku kol­mas asia itse asun­non ja sen ton­tin lisäk­si mis­tä ihmiset maksavat?

   Vastaa

   1. Tont­tien vuokrat ovat ali­hin­noitel­tu­ja niin, että edulli­nen vuokra­sopimus on muut­tunut omaisu­udek­si. On tilantei­ta, jos­sa vuokra on pienem­pi kuin olisi ton­tista mak­set­ta­va kiinteistövero.

      Vastaa

      1. Tilas­toti­eteil­i­jä ei vetoaisi yksit­täiseen tapaukseen.

      2. Asia on juuri noin. Ja sik­si aiem­min keskustelus­sa esitet­ty väite ei pidä paikkaansa, eli tämä:

         “Kan­nat­taisi tutus­tua vbaik­ka talousti­eteen peruskurssi­in. Kiin­teistövero­la ei ole vaiku­tus­ta tont­ti­maan markki­navuori­in, kos­ka omis­ta­ja ottaa vuokraa niin palon kuin vuokralainen suos­tuu maksamaan.”

         Omis­ta­jat kun eivät ota ton­tista läh­eskään aina vuokraa niin paljon kuin vuokralainen suos­tu­isi mak­samaan. Se ole­tus on osoitet­tu talousti­eteessä maail­mal­la vääräk­si, ja se ei päde Suomenkaan aineis­tossa. Vuokranan­ta­jat eivät opti­moi tuot­to­jaan niin ratio­naalis­es­ti kuin teo­ria aikoinaan olet­ti. Siihen on mon­ta syytä. Yksi on vuokra­sopimusten eri­tyisen pitkässä pitu­udessa ja indek­siehdois­sa: osa vuokra­sopimuk­sista on solmit­tu epäop­ti­maaliseen aikaan, jol­loin vuokra­sopimus voi olla epäop­ti­maa­li­nen vaik­ka 70 vuot­ta, jos indek­siehto pitää hin­nat epäop­ti­maal­isi­na koko sopimuskau­den ajan. Ton­tin­vuokra­sopimusten kokon­aisu­us markki­noil­la nimeno­maan ei ole sil­lä tasol­la, mikä olisi vuokranan­ta­jien teo­reet­ti­nen maksimi.

         Joskus kiin­teistöverokeskusteluis­sa tör­mää väit­teeseen tuos­ta vuokrien mak­si­maal­isu­u­teen laitos­ta, poh­jat­en ihan vain yksipuoliseen teo­ri­aan, ei empiri­aan. Monipuolisem­pi teo­ria sanoo, että sopimus syn­tyy vain, jos se on riit­tävän hyvä sekä vuokranan­ta­jan että vuokralaisen kannal­ta, mikä tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että vuokra­sopimuk­sista osa on keskimääräisiä ja osa sitä parem­pia vuokranan­ta­jan kannal­ta ja osa sitä huonom­pia. Kaik­ki sopimuk­set eivät mis­sään tapauk­ses­sa kuitenkaan ole vuokranan­ta­jan tuo­ton kannal­ta optimissa.

   2. Todel­li­nen hin­ta on kuitenkin lop­ul­ta se toteu­tunut myyn­ti­hin­ta eikä Oikotiel­lä ilmoitet­tu pyyntihinta.

      Vastaa

9. Ode: “Kaupunki­maalle pitäisi määrätä niin korkea kiin­teistövero, että se leikkaa tont­tien hin­nat läh­es samoik­si sijain­nista riip­pumat­ta, eli siis kon­fiskoi kaupunki­rak­en­teen tuot­ta­man ansiot­toman arvon­nousun yhteiskunnalle.

   Osit­tain tämä on jo toteu­tunut Helsingissä.”

   Ja kuin­ka ollakkaan tämä on toteu­tunut niin, että sen eri­ar­vois­ta­va eli var­al­lisu­usero­ja kas­vat­ta­va vaiku­tus on maksimoitu.

   Omis­tus­ton­til­ta asun­non omis­ta­va “varakkaampi” henkilö mak­saa hyvin pien­tä kiinteistöveroa.
   “Köy­hempi” vuokra­ton­til­la asun­non omis­ta­van tont­tivuokra nousee alati ja sil­lä ton­til­la “omis­tusasun­nos­sa” asu­va asuu käytän­nössä puo­lik­si vuokral­la. Kos­ka tont­tivuokra on huolto­vastik­keen verran.

   Uudessa asum­is­tuk­i­lais­sa on sel­l­ainen käpy, ettei se tun­nista tätä “puo­livuokra-asum­ista”.
   Tarvit­taisi­in muu­tos, että viimeistään siinä tilanteessa, kun tont­tivuokra ylit­tää huolto­vastik­keen, asun­to las­ke­taan vuokra-asun­nok­si, jol­loin siihen on mah­dol­lista saa­da asumistukea.

   Kiin­teistöveron nos­t­a­mi­nen tont­tivuokran tasolle on voin­ut onnis­tua NY:ssä, mut­ta sen toteu­tu­mi­nen Hkis:ssä on ihan täysin sci­fiä. Mik­si haikail­la mahdottomia?
   Voitaisi­in myös miet­tiä sitä, että köy­hyyt­tä tor­jut­taisi­in sil­lä, että köy­hille ostet­taisi­in fuu­siovoimala jokaiseen kotiin?

   Vastaa

10. 10 vuot­ta valmis­telus­sa ollut kiin­teistöver­ou­ud­is­tus ohjaa maapo­h­jan arvos­tus­ta jatkos­sa parem­min suh­teessa kysyn­tään. Maapo­hjien arvos­tus perus­tuu alueen toteu­tuneisi­in asun­tokaup­poi­hin. Voi siis myös laskeakin. Kiin­teistövero­pros­ent­tikin on erotel­tu erik­seen raken­nuk­selle ja maapo­h­jalle. Eli tämä läh­tee toteu­tu­maan tule­vaisu­udessa, jos poli­ti­ikoil­la riit­tää uskallus­ta korkeam­mille maapo­h­jan kiinteistöveroprosenteille.

    Vastaa

11. Minäkin olen hil­jalleen päässyt jyvälle tästä Osmon kiinteistöveroajattelusta.
    Jotenkin alkoi tun­tua, että Osmo on palaa­mas­sa keski­aikaiseen vero­tuskäytän­töön. Tuol­loin useim­mat ihmiset tekivät töitä toisilleen. Vaikea oli val­tio­val­lan men­nä työn­tekoa verot­ta­maan. Maaomis­tus oli tuol­loin hyvä verotuskohde.
    Nykyaikana työn vero­tus ajau­tuu hil­jalleen umpiku­jaan. Robot­tien ja tekoä­lyn käytön myötä. Tun­tuu jotenkin takap­er­oiselta, että vero­tuk­ses­sa siir­ryt­täisi­in takaisin keski­aikaisi­in menet­te­ly­i­hin. Nykyaikana tavara (ja data) liikku­vat aivan eri sfääreis­sä kuin keski­a­jal­la. Sieltä ne vero­tusko­hteet on löy­det­tävä. Arvon­lisävero tulee heti mieleen. En ole pere­htynyt Googlen ja Metan ansain­timenetelmi­in, mut­ta luulisi niiden datavir­ras­ta löy­tyvän verotettavaa.

    Vastaa

12. Yhteiskun­ta­rauhan säi­lyt­tämisek­si en sano mitään metsämaasta.

    Viisas val­in­ta. Mik­si aloit­taa vaikeas­ta ja vähä­tuot­tois­es­ta, kun suurim­mat tehokku­ustap­pi­ot ja epäoikeu­den­mukaisu­udet löy­tyvät kaupungeista? Kaupunkien maan­omis­ta­jat ovat pehmeä maali ver­rat­tuna kepulaiseen.

    Luon­nolli­nen, oikeu­den­mukainen ja per­in­teinen tapa siir­tyä kohti maapo­h­jan tuo­ton poisvero­tus­ta olisi näin kerät­ty­jen raho­jen anta­mi­nen asevelvol­lisille. Tämä olisi palk­ka hei­dän tuot­ta­mas­taan suo­jelu­palvelus­ta. Asi­aa ei edes tarvit­sisi ottaa esille par­la­men­taaris­es­ti, vaan tähän käytän­töön siir­ryt­täisi­in liikekan­nallepanon jäl­keen, kun muut kiireet anta­vat myöten.

    Apropoo: Nyt olisi muuten itä-Euroopan mail­la (Suo­mi ml.) hyvä aika tukea Ukrainan rauhan­pyrkimyk­siä varus­ta­mal­la monot­o­nis­es­ti kas­va­va määrä soti­lasyk­sikköjä. Har­joituk­set rajan pin­taan kuten naa­puril­la. Olen aivan var­ma, että he vain tykkäävät kun heitä haaste­taan ja hei­dät ote­taan vakavasti.

    Vastaa

    1. Minä en ymmärtänyt tästä Olli S n met­säkom­men­tista mitään.
       Suomes­sa oli 1990 luvulle asti met­sien kiin­teistövero. Kut­sui­v­at sitä pin­ta-alaveroksi. Se oli pro­gres­si­ivi­nen tulovero. Ja omaisu­usvero vielä päälle.
       Mikä lie johti luop­umaan tuos­ta vero­tuk­ses­ta. Ainakin henkilöt, jot­ka halu­si­vat säästel­lä met­siään hakkuil­ta, jou­tu­i­v­at mak­samaan siitä kalli­isti. Lasken­nalli­nen tulo lisät­ti­in esim palkkat­u­lo­jen päälle.

       Vastaa

13. Ode,
    onko geor­gis­mi tut­tu ismi sulle?

    Mitä mieltä olisit, kun nykyään kun­nal­lisverol­la kerätään 35mrd ja kiin­teisöverol­la 2mrd, niin jos noi kiekaut­tais toisinpäin?

    Jos tuo­hon vielä sitoisi sen, että asum­is­tuku­ki (sekä yleinen, että eläkeläis­ten) tulisi kun­tien hoidet­tavak­si, niin kun­nil­la olisi todel­li­nen tarve opti­moi­da asumisen hin­taa, kos­ka sekä tulot, että menot riip­puisi­vat siitä.

    Mites? Kuis?

    Vastaa