Vähentääkö verotus työntekoa vai lisääkö se sitä?

Yleinen hoke­ma on, että vero­tus vähen­tää työhalu­ja. Tätä ole­tus­ta kan­nat­taa vähän eritellä.

Kun tulota­so nousee, halu lyhen­tää työpäivää lisään­tyy, kos­ka lyhyem­pi työai­ka riit­tää halut­tuun elin­ta­soon. Tämä riip­pu­vu­us on aivan ilmeinen. Korkeam­man tulota­son mais­sa tehdään vähem­män työtä henkeä kohden.

Jos näin on, mik­si sama ei koskisi net­to­tu­lo­ja? Jos tulota­so nousee 20 pros­ent­tia ja se ulos­mi­tataan 20 pros­entin tasaverol­la, net­to­tu­lot pysyvät ennal­laan. Sil­loin on vaikea väit­tää, että lop­putu­lok­se­na olisi työhalu­jen vähen­e­m­i­nen vero­tuk­sen takia. Pikem­minkin vero­tus palaut­taa ne ennalleen kumoa­mal­la nousseen ansio­ta­son vaiku­tuk­sen. Jos siis vero­tus pienen­tää net­to­tu­lo­ja, voisi ajatel­la, että halu­tun kulu­tus­ta­son saavut­tamiseen on tehtävä enem­män työtä, ei vähem­män. Jos ole­tamme, että yleinen tulota­son nousu johtaa lyhyem­pään työaikaan, mei­dän pitäisi myös olet­taa, että vero­tus johtaa pidem­pään työaikaan, ei lyhyem­pää. Tämä siis pääsään­tönä, mut­ta kysymys vero­tuk­sen muo­dos­ta tekee asi­as­ta monimutkaisemman.

Tasavero vastaa tasaista palkan alennusta

Jat­ka lukemista “Vähen­tääkö vero­tus työn­tekoa vai lisääkö se sitä?”

Ajatuksia arvonlisäverosta

Hal­li­tuk­sen kehys­ri­ihikan­taa odotel­lessa vähän arvon­lisäveros­ta ja sen tulo­vaiku­tuk­sista. Tietoni voivat olla osin vähän van­ho­ja, kos­ka tutus­tu­in asi­aan noin kymme­nen vuot­ta sit­ten val­tio­varain­valiokun­nan verojaostossa.

Regressiivinen vero?

Tähän on vas­tat­tu, että kun ruo­ka ja lääk­keet ovat alem­man verokan­nan mukaisia, regres­si­ivisyys on vähäisem­pää. Näitä alen­net­tu­ja verokan­to­ja käsit­te­len alem­pana. Merkit­täväm­pää on se, että vuokrat eivät ole arvon­lisäveron piiris­sä. Markki­navuori­in ALV ei vaiku­ta ainakaan lyhyel­lä tähtäimel­lä mitään, kus­tan­nus­pe­rusteisi­in vuokri­in (ARA) vaikut­taa lähin­nä hoit­o­meno­jen kaut­ta, mut­ta ei siis koko pain­ol­laan niihinkään.  Arvon­lisävero ei vaiku­ta myöskään asun­to­lain­o­jen hoitomenoihin.

Ruuan arvonlisävero

Jat­ka lukemista “Ajatuk­sia arvonlisäverosta”

Sijoitusvarallisuuden verotus on ongelmallista

STTK:n pääekon­o­misti Patrizio Lainà esit­tää omaisu­usveron palaut­tamista Suomeen. Ker­ron tässä, mik­si en kan­na­ta, vaik­ka jaan kiukun siitä, että hal­li­tus kas­vat­taa tuloeroja.

Pääomatulot ovat liian liukkaita verotettavaksi

Opti­maalises­sa maail­mas­sa pääo­mia ja pääo­mat­u­lo­ja verotet­taisi­in paljon nyky­istä enem­män ja ansio­tu­lo­ja vas­taavasti vähem­män. Jok­seenkin kaik­ki maat kuitenkin verot­ta­vat pääo­mat­u­lo­ja palkkat­u­lo­ja kevyem­min niin, että vero­tus kokon­aisu­udessaan ei ole  kovinkaan pro­gres­si­ivista. Näin on pakko tehdä.

Pääo­mia on help­po siir­rel­lä maas­ta toiseen. Jos niitä yritetään verot­taa yhdessä maas­sa mui­ta ankaram­min, pääo­ma livah­taa johonkin kevyen vero­tuk­sen maa­han ja korkeaa veroa yrit­tänyt maa ampuu vain itseään jalkaan.

Thomas Piket­ty esit­tää ratkaisuk­si globaalia vero­tus­ta. Tässä hän on oike­as­sa. Asi­aa ei voi ratkaista yhdessä maas­sa. Aika vaa­ti­ma­ton­ta min­imiverosopimus­ta­han ollaan tekemässäkin. Myön­nän, että yleis­maail­mallisen ratkaisun syn­tymi­nen on vaikeata.

Suomalaisilla kotitalouksilla vähän sijoitusvarallisuutta

Suomen ongel­ma on koti­talouk­sien vähäi­nen var­al­lisu­us ver­rat­tuna vaikka­pa Ruot­si­in. Tähän san­o­taan, että Ruot­si ei ole sot­in­ut pari­in sataan vuo­teen ja viimeisen sotansakin se kävi Suomes­sa. Ruot­sis­sa on sik­si enem­män van­haa rahaa kuin Suomes­sa. Näin minäkin luulin, mut­ta tosi­asi­as­sa ero on syn­tynyt vuo­den 2000 jäl­keen. Vuon­na 2000 suo­ma­lais­ten ja ruot­salais­ten koti­talouk­sien net­to­var­al­lisu­us oli suun­nilleen yhtä suur­ta, nyt ruot­salais­ten keskimääräi­nen net­to­var­al­lisu­us on kaksinker­taista suo­ma­laisi­in näh­den. Jat­ka lukemista “Sijoi­tus­var­al­lisu­u­den vero­tus on ongelmallista”

Olen melkein samaa mieltä Purran kanssa liikenteen veroista

Val­tio­varain­min­is­teri Riik­ka Purra uhkaa sähköau­toil­i­joi­ta eril­lisverol­la, kos­ka val­tion liiken­teestä saa­mat vero­tu­lot uhkaa­vat huve­ta, kun polt­toaineista saadaan vuosi vuodelta vähem­män vero­tu­lo­ja samoin kuin auto- ja ajoneu­voveros­ta. Hän väläyt­ti mon­en­laisia vero­ja, mut­ta kom­men­toin hänen alku­peräistä aja­tus­taan kilo­metriveros­ta sähköau­toille ja vain niille.

Näin siinä on käymässä. Tosin vero­tu­lo­ja vähen­tää neljän­nesmil­jardil­la myös se, että hal­li­tus on alen­tanut polt­toain­everoa ja eniten saas­tut­tavien auto­jen vuosit­tain mak­set­tavaa ajoneu­voveroa, entistä tarraveroa.

Olen esit­tänyt ennenkin, että liiken­teen vero­tuk­ses­sa pitäisi siir­tyä pikkuhil­jaa kohti kilo­me­trei­hin perus­tu­via vero­ja. Tässä olen Riik­ka Purran kanssa yhtä mieltä. Mut­ta siihen yksimielisyys loppuu.

Sakot  päästökiintiön ylittämisestä

Purra esit­tää, että jonkin­lainen tiemak­su tulisi vain sähköau­toille. Näin tietysti jar­rute­taan liiken­teen sähköistymistä ja lisätään maamme päästökau­pan ulkop­uolisia päästöjä. Pelkästään Purran puheen­vuoro asi­as­ta jar­rut­taa sähköau­to­jen kaup­paa. Niiden osalta meil­lä on kansalli­nen tavoite, jon­ka ylit­tämi­nen tulisi varsin kalli­ik­si. Onko Purra ottanut laskelmis­saan tämän huomioon? Jat­ka lukemista “Olen melkein samaa mieltä Purran kanssa liiken­teen veroista”

Pehmeä budjettirajoite on turmiollinen

Oheises­sa kaavios­sa on sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon ja ja pelas­tus­toimen nimel­lis­ten meno­jen kasvu yhdessä vuodessa hyv­in­voin­tialueit­tain. Ne ovat kas­va­neet koko maas­sa 10,2 %. Kasvua selit­tää inflaa­tio ja väestön ikään­tymi­nen, mut­ta ei se kaikkea selitä.  Väitän, että pehmeän bud­jet­ti­ra­joit­teen peri­aate on merkit­tävä syy meno­jen kasvuun.

Pehmeäl­lä bud­jet­ti­ra­joit­teel­la tarkoite­taan peri­aatet­ta, joss­sa ylem­pi taho – tässä tapauk­ses­sa VM – aset­taa menoka­ton, mut­ta jos sen ylit­tää, saa lisää rahaa. Mik­si siis ei ylit­täisi? Tuo­han meno­jen ylit­tämi­nen alueelle kaikkea kivaa, kuten työ­paikko­ja, parem­mat palkat ja parem­mat palve­lut. Itse kut­sun peri­aatet­ta manku­mis­mallik­si, mut­ta samas­ta asi­as­ta on kyse. Jat­ka lukemista “Pehmeä bud­jet­ti­ra­joite on turmiollinen”

Kiitos hallitukselle kiinteistöverosta

Val­tio pakot­taa Helsin­gin nos­ta­maan maapo­h­jan kiin­teistöveroa. Se on oikein hyvä asia. Nimeno­maan maapo­h­jaan – ei raken­nuk­si­in –kohdis­tu­va kiin­teistövero on hyvä ja oikeu­den­mukainen vero. Sil­lä verote­taan yhteiskun­nalle osa ansiot­tomas­ta ansion­nousus­ta, joka johtuu siitä, että ton­tin ympärille on raken­net­tu kaupun­ki. Mil­lään muul­la ei voi selit­tää sitä, että ranta­tont­ti Kata­janokalla on tuhat ker­taa arvokkaampi kuin saman­lainen ranta­tont­ti Inkoossa.

Kiin­teistövero nos­taa omis­tusasu­jan kus­tan­nuk­sia, jos hän omis­taa asun­non sil­lä het­kel­lä, kun koro­tuk­ses­ta päätetään, mut­ta ei niiden asumiskus­tan­nuk­sia, jot­ka osta­vat asun­ton­sa sen jäl­keen. Kiin­teistövero kap­i­tal­isoituu asun­to­jen hin­toi­hin tässä tapauk­ses­sa niitä alen­taen. Nuorten ikälu­okkien tulisi rakas­taa kiinteistöveroa.

Niille, jot­ka pitävät kiin­teistöveroa sosial­is­mi­na, halu­an huo­maut­taa, että kiin­teistövero on paljon Suomea merkit­tävämpi vero Yhdys­val­lois­sa. Tämä johtuu ilmeis­es­ti siitä, että markki­na­t­alouden perus­teet tun­netaan siel­lä parem­min. Jat­ka lukemista “Kiitos hal­li­tuk­selle kiinteistöverosta”

Työmarkkinatuella olevaa hallitus ei taida näillä keinoilla saada töihin.

Yritän hah­mot­taa esimerkki­laskelmil­la, mik­si hal­li­tuk­sen sosi­aalipoli­it­tiset aikeet eivät tee työn vas­taan­ot­tamis­es­ta kan­nat­tavam­paa, vaan pikem­minkin vähen­tävät sitä, kun on kyse työ­markki­natukea saavista.

Tässä kir­joituk­ses­sa käsit­te­len työ­markki­nat­uel­la ole­via. Joku voi pitää näitä mar­gin­aalise­na ryh­mänä, mut­ta eri maat eroa­vat työl­lisyy­dessä toi­sis­taan siinä, kuin­ka hyvin ne onnis­tu­vat työl­listämään syys­tä tai tois­es­ta huono­tuot­toista työvoimaa. Osaavien ja hyvin koulutet­tu­jen ja ter­vei­den työl­listämi­nen ei ole vaikeaa mil­läkään maalle.

Otan esimerkin pien­i­t­u­lois­es­ta yksin­huolta­jas­ta nimeltään Anna, jol­la on kolme las­ta, iältään kuusi ja 11 vuot­ta ja joka on töis­sä kau­pan kas­sal­la. Palk­ka on kokoaikatyöstä 2000 €/kk tai 12 €/h. Hänel­lä on hyvät suh­teet työ­nan­ta­jaansa niin, että hän voi tosi­asi­as­sa sopia tekemän­sä tun­timäärän halu­a­mak­seen. Tämä on tietysti lain­vas­taista, kos­ka tehdessään osa-aikatyötä hän saa sovitel­tua päivära­haa, vaik­ka sil­loin hänen oikeas­t­aan pitäisi halu­ta kokoaikatyötä.

Jos Annal­ta kysytään hänen halus­taan tehdä kokoaikatyötä, hän tietysti vas­taa, että halu­aa sitä, kos­ka muun­lainen vas­taus tulisi hänelle kalli­ik­si. Jat­ka lukemista “Työ­markki­nat­uel­la ole­vaa hal­li­tus ei tai­da näil­lä keinoil­la saa­da töihin.”

Lisääkö solidaarisuusvero verotuloja?

Oppo­si­tio on ilkkunut hal­li­tuk­selle, että se leikkaa köy­hiltä ja las­kee rikkaiden vero­ja. Täl­lä jälkim­mäisel­lä tarkoite­taan aikanaan väli­aikaisek­si sääde­tyn sol­i­daarisu­usveron rajan nos­tamista. Riik­ka Purra vetosi tässä Laf­ferin käyrään, siis siihen, että jos­sain vai­heessa vero­jen kiristämi­nen las­kee veron tuot­toa, kun ihmiset alka­vat ansai­ta vähemmän.

Ihmettelin ensin, kuka on Purralle tuon hölmöy­den syöt­tänyt. Laf­ferin käyrän huip­pua ei tiede­tä, kos­ka sitä ei ole ylitet­ty — siis maan kokon­aisveroast­et­ta ajatellen.

Toisen maail­man­so­dan jäl­keen Yhdys­val­lois­sa nos­tet­ti­in yli mar­gin­aaliv­ero yli 90 pros­ent­ti­in ja Iso-Bri­tan­ni­as­sa peräti 98 pros­ent­ti­in ilman sen suurem­paa katas­trofia. Ei ollut Laf­ferin käyrän laske­val­la osu­udel­la edes sil­loin. Veron kohteek­si joutunut The Bea­t­les tosin julka­isi kap­paleen Taxman.

Mut­ta ennen oli ennen ja nyt on nyt. Nyt työvoiman liikku­vu­us on tehnyt asi­as­ta toisen­laisen. Jat­ka lukemista “Lisääkö sol­i­daarisu­usvero verotuloja?”

Miksi asuntolainojen korkojen verovähennysoikeutta ei tule palauttaa

Laitoin X:ään (Twit­ter) ketjun  asun­to­lain­o­jen korkovähen­nyk­sistä, joi­ta demar­it esit­tävät palautet­taviksi. Julkaisen sen yht­enäisek­si edi­toitu­na myös tässä. 

Asun­to­lain­o­jen korko­jen verovähen­nysoikeu­den palaut­tamista on perustel­tu asun­to­tuotan­non elvy­tyskeinona. Sel­l­aise­na se olisi teho­ton ja menisi pääosin ohi maalin. Suo­ra tuki tuotan­nolle olisi paljon tehokkaam­paa ja Helsin­gin osalta tilapäi­nen ton­tin­vuokrista tin­kimi­nen uusien vuokra­sopimusten osalta.

On kysyt­ty, mik­si sijoi­tusasun­non korot saa vähen­tää vero­tuk­ses­sa, mut­ta oman asun­non korko­ja ei saa. Ero on siinä, että sijoi­tusasun­non vuokra on verotet­tavaa tuloa, jota omas­sa asun­nos­sa asumis­es­ta ei mak­se­ta. Ei siis ole tuloa, jos­ta korko vähen­netään. Jat­ka lukemista “Mik­si asun­to­lain­o­jen korko­jen verovähen­nysoikeut­ta ei tule palauttaa”

Aikaa vai roinaa? Tulonjako (6/6)

Moni reagoi vihreän ver­ou­ud­is­tuk­sen ajatuk­seen selkäran­gal­la sanoen, että tasavero­jen osu­u­den nos­to kär­jistää tulo­ero­ja. Kär­jistää, jos halu­taan, että se kär­jistää, ja voi vaik­ka pienen­tää, jos sitä halu­taan. Myös tasavero­jen ja tulon­si­ir­to­jen (lue: perus­tu­lo) yhdis­telmässä päästään juuri sel­l­aiseen tulon­jakoon kuin halutaan.

Peri­aat­teessa pitäisi jokaisen saa­da ratkaista itse, paljonko halu­aa työaikaansa myy­dä. Se ei jär­jestöille eikä päälu­ot­ta­mus­miehille kuu­lu. Vähem­män työtä merk­it­see tietenkin vähem­män palkkaa. Kun osal­lis­tuu tuotan­toon vähem­män, saa tuotan­non tulok­sis­takin vähem­män itselleen. Reilu peli siis?

Tässä on kak­si ongel­maa. Jos suu­rit­u­loinen lep­pois­taa, yli puo­let hänen brut­toan­sioiden laskus­taan menee vero­tuk­sen kaut­ta yhteiskun­nan tap­piok­si. Nalle Wahlroos on esit­tänyt vapaa-ajan verot­tamista.  Ongel­ma lieve­nee vaan ei pois­tu siir­tymäl­lä vihreään ver­ou­ud­is­tuk­seen. Niis­sä mais­sa, jois­sa on meitä suurem­pi vapaus vali­ta osa-aikatyö, tämä ei ole kuitenkaan johtanut suurem­pi­in ongelmi­in. Jat­ka lukemista “Aikaa vai roinaa? Tulon­jako (6/6)”