Avainsana: kaupungistuminen

Uusi hyvinvointivaltio 8: Asumisen tuki

Pitäisikö kasvukeskuk­sis­sa mak­saa korkeampia palkko­ja, kos­ka asum­i­nen on niis­sä huo­mat­tavasti kalli­im­paa, vai pitäisikö tehdä niin kuin nyt tehdään, eli tukea asumisen hin­taa ARA-poli­ti­ikalla ja asum­istuel­la, jot­ta pienem­mäl­läkin pal­ka­lla tulisi toimeen?

Tietyssä mielessä asum­is­tu­ki on työ­nan­ta­jien sub­ven­toimista kaupungeis­sa. Yhdys­val­lois­sa, jos­sa asum­is­tukea ei mak­se­ta, pien­im­mät palkat ovat selvästi korkeampia siel­lä, mis­sä asum­i­nen on kalli­im­paa, esimerkik­si Kali­for­ni­as­sa. Niin­pä Eteläran­ta suh­tau­tuu esimerkik­si ARA-asun­toi­hin huo­mat­ta­van myönteisesti.

Yhden ihmisen muut­ta­mi­nen Helsinki­in edel­lyt­tää noin 200 000 euron investoin­tia.  Yli puo­let tästä johtuu asun­to­jen rak­en­tamis­es­ta, lop­ut ovat kun­tien ja yksi­ty­is­ten infra­struk­tu­uri- ja palveluin­vestoin­te­ja. Arvio on omani kymme­nen vuo­den takaa ja se perus­tui Helsin­gin bud­jetin analysoin­ti­in. Toden­näköis­es­ti sum­ma on sen jäl­keen noussut.

On erään­lainen markki­navääristymä, että tuo­ta menoa tue­taan verovaroin. Jos ei tuet­taisi, työn hin­ta olisi Helsingis­sä korkeampi ja moni yri­tys sijoit­taisi työ­paikkansa Helsin­gin ulkop­uolel­la, joko muualle Suomeen tai vaikka­pa Viroon. Jat­ka lukemista “Uusi hyv­in­voin­ti­val­tio 8: Asumisen tuki”

Nuorten osaajien keskittyminen kiihtyy

25 — 34 ‑vuo­ti­aiden aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­tanei­den osu­us seu­tukun­nit­tain vuon­na 2017

Olen noin 25 vuot­ta seu­ran­nut erästä alue­poli­it­tista tilas­to­su­uret­ta, nuorten aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­tanei­den sijoit­tumista Suomes­sa. Tämä ei ole paras mit­tari, mitä rahal­la saa, muit­ta paras, jon­ka saa ilman rahaa. Kyse ei ole siis opiske­li­joista vaan valmis­tuneista. Muu­ta­ma tohto­ri­opiske­li­ja tietysti joukkoon mah­tuu, mut­ta se ei muu­ta asi­aa. Tuo ikälu­ok­ka on valit­tu sik­si, että sen jäl­keen muut­ta­mi­nen hilje­nee olennaisesti.

Huo­mat­takoon tuon kohde­joukon määrä koko maas­sa on kään­tynyt lasku­un. Suo­ma­lais­ten koulu­tu­ta­so on jämähtänyt paikalleen ja moni nuori koulutet­tu on muut­tanut maasta. 

Tämän joukon alueelli­nen keskit­tymi­nen on häkel­lyt­tävän kovaa. Vuon­na 2017 heistä kolme neljä­sosaa asui viidel­lä yliopis­tokaupunkiseudul­la ja läh­es puo­let Helsin­gin seudul­la. Muulle Suomelle jää yksi neljä­sosa. Huo­mat­takoon, että tuos­sa joukos­sa on opet­ta­jia, apteekkare­i­ta, lääkäre­itä ja kun­nan­jo­hta­jia. Niin­pä yri­tys­ten käytössä ole­via nuo­ria osaa­jia on muual­la maas­sa todel­la vähän. Jos on perus­ta­mas­sa korkeaan osaamiseen nojaavaa yri­tys­tä, sijain­tipaikko­jen suh­teen on aika vähän valin­nan­varaa. Tämä on asia, jol­la ei oikein voi mitään. Vai­h­toe­htona on, että nuorten osaa­jien maas­ta­muut­to kiihtyy.

Huo­mat­takoon, että Helsin­gin osu­us nuorista osaa­jista on huo­mat­tavasti suurem­pi kuin osu­us hei­dän koulu­tuk­ses­taan. Maakun­tayliop­sto­jen opiske­joista huo­mat­ta­va osa muut­taa valmis­tut­tuaan Helsinkiin.

Mut­ta kat­so­taan­pa viime vuosien kehitystä.

Heksin­gin, Tam­pereen, Turun, Oulun ja Jyväskylä seu­tukun­tien osu­us nuorista aka­teemi­sista. vuodes­ta 2000 vuo­teen 2017 

Huo­maamme, että osaa­jien keskit­tymi­nen on nyky­hal­li­tuk­sen aikana kiihtynyt huo­mat­tavasti. Vielä häkel­lyt­täväm­pää on, kun kat­somme erik­seen Helsin­gin seu­tukun­taa ja neljää muuta. 



Helsin­gin seu­tukun­nan osu­us nuorista akateemisista.

Tam­pereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seu­tukun­tien osu­us nuorista akateemisista.

Noiden neljän muun osu­us on kään­tynyt lasku­un, niiden kaikkien jopa.

Onko Sumi matkalla kohden yhden men­estyvän kaupun­gin mallia?

Suomen aluerakenne

Suomes­sa on meneil­lään kaupunkien pudo­tus­peli. Teol­lisu­uskaupungeista katoa­vat tehdas­salien työ­paikat. Tilalle tulee korkean osaamisen ammat­te­ja, jot­ka viihtyvät suuris­sa kaupungeis­sa lähel­lä toisi­aan. Näitä urbaanien osaa­jienkeskit­tymiä, cityjä, ei Suomeen mon­ta mahdu.

Nuoret osaa­jat ovat jo äänestäneet jaloil­laan. Heistä peräti 72 pros­ent­tia asuu Helsin­gin, Tam­pereen, Oulun, Jyväskylän ja Turun seuduil­la. Tämän viiden kärkiryh­män perässä selvänä kuu­tose­na kirii Kuo­pio, joka on paran­tanut selvästi tah­ti­aan viime vuosi­na. Jat­ka lukemista “Suomen aluerakenne”