Suomen aluerakenne

Suo­mes­sa on meneil­lään kau­pun­kien pudo­tus­pe­li. Teol­li­suus­kau­pun­geis­ta katoa­vat teh­das­sa­lien työ­pai­kat. Tilal­le tulee kor­kean osaa­mi­sen ammat­te­ja, jot­ka viih­ty­vät suu­ris­sa kau­pun­geis­sa lähel­lä toi­si­aan. Näi­tä urbaa­nien osaa­jien­kes­kit­ty­miä, city­jä, ei Suo­meen mon­ta mahdu.

Nuo­ret osaa­jat ovat jo äänes­tä­neet jaloil­laan. Heis­tä perä­ti 72 pro­sent­tia asuu Hel­sin­gin, Tam­pe­reen, Oulun, Jyväs­ky­län ja Turun seu­duil­la. Tämän vii­den kär­ki­ryh­män peräs­sä sel­vä­nä kuu­to­se­na kirii Kuo­pio, joka on paran­ta­nut sel­väs­ti tah­ti­aan vii­me vuosina.

Osaa­mis­kes­kit­ty­mi­nä menes­ty­viä kau­pun­ke­ja ei Suo­meen pal­jon tätä enem­pää mah­du. Koko maan alue­ra­ken­net­ta aja­tel­len oli­si hyvä, että tämä kisa edes pysyi­si koh­tuu­li­sen tasai­se­na, eikä kaik­ki kes­kit­tyi­si Helsinkiin.

Jos SM-lii­gas­sa yksi jouk­kue on sel­väs­ti parem­pi kuin muut, tasa­pai­noa ei paran­ne­ta tuke­mal­la vii­tos­di­va­rin jouk­kuei­ta. Jos alue­po­li­tii­kan tär­keim­mäk­si tavoit­teek­si ote­taan koko maan pitä­mi­nen asut­tu­na, kes­ki­ty­tään her­käs­ti vain hei­koim­pien tuke­mi­seen. Sen tien pääs­sä voi olla, että maas­sa on vain yksi menes­ty­vä kaupunkiseutu.

Poh­jois-Savon maa­lais­kun­nil­la ei oli­si mitään tule­vai­suut­ta ilman menes­ty­vää Kuo­pio­ta. Maa­lais­kun­nat voi­vat sitä huo­nom­min, mitä kau­em­pa­na ne ovat kau­pun­geis­ta. Menes­ty­vä Kuo­pio on koko maa­kun­nan etu. Tämän sanon, vaik­ka suku­ni onkin kotoi­sin Iisalmesta.

= = =

Maa­seu­tua pide­tään elin­voi­mai­se­na par­hai­ten suo­si­mal­la maa­seu­tu­mai­sia elin­kei­no­ja pai­kas­ta riip­pu­mat­ta. Vika ei ole aina val­tios­sa. Suo­ma­lais­ten pitäi­si oppia arvos­ta­maan ruu­an laa­tua ja tie­toa sii­tä, mis­sä se on vil­jel­ty. Kau­pan kes­kit­ty­mi­nen, joka näyt­tää vain jat­ku­van, on teh­nyt Suo­mes­ta bulk­ki­ruu­an maan. Tämä on paha jut­tu vil­je­li­jöi­den ja koko maa­seu­dun kannalta.

Bio­ta­lous luo työ­tä maa­seu­dul­le. Tosin met­sän­kor­juu kil­pai­lee mat­kai­lun kans­sa. Mobii­li­tek­niik­ka saa aikaan sen, että kau­pun­ki­lai­set voi­vat vetäy­tyä mökil­le teke­mään töi­tä läp­pä­rin­sä kans­sa. Vaik­ka maa­lais­kun­tien asu­kas­lu­ku yhä las­kee, kes­ki­mää­räi­nen läs­nä ole­va väes­tö ei ehkä vähe­ne­kään, kos­ka kesä­asun­to­ja käy­te­tään entis­tä pidem­piä aikoja.

Mök­kei­li­jät­kään eivät enää tyy­dy askeet­ti­seen elä­mään, vaan halua­vat esi­mer­kik­si syö­dä ravin­to­las­sa ja teet­tä­vät remon­tit jol­lain sel­lai­sel­la, joka osaa teh­dä sen.  Ulko­maa­lai­set ovat täs­sä suo­ma­lai­sia edel­lä. Kun­nan kan­nal­ta jokai­nen ulko­mail­le myy­ty mök­ki on hyvä asia, kos­ka se tuo vuo­ren var­mo­ja turistituloja.

= = =

Kau­pun­kien pudo­tus­pe­lin voit­ta­jat ja häviä­jät eivät ole miten­kään kiveen hakat­tu­ja. Her­raon­nel­la – vii­sail­la päät­tä­jil­lä – on tavat­to­man suu­ri mer­ki­tys.  Kuo­pion her­raon­ni on ollut hyvä.

Kau­pun­kia­su­mi­ses­sa asu­mi­nen kes­kel­lä kau­pun­kia ruu­tu­kaa­vas­sa käve­ly­mat­kan pääs­sä kai­kes­ta on nos­ta­nut nopeas­ti suo­sio­taan niin Suo­mes­sa kuin ulko­mail­la. Kuo­pion vah­vuuk­siin kuu­luu, että se on oikea kau­pun­ki, jos­sa suu­ri osa pys­tyy asu­maan käve­ly­kau­pun­gis­sa ruutukaava-alueella.

Tämä on vii­sai­den päät­tä­jien ansio­ta, mut­ta on sitä avit­ta­nut sekin, että vesis­töt ovat estä­neet kau­pun­kia levit­täy­ty­mäs­tä ympä­riin­sä, mil­lä moni muu kau­pun­ki on pilattu.

= = =

Kuo­pion ase­maa osaa­mi­sel­la menes­ty­vä­nä kau­pun­ki­na hei­ken­tää sen pie­ni koko ja syr­jäi­nen sijain­ti.  Aloi­tin kir­joi­tuk­se­ni täl­lä pals­tal­la koros­ta­mal­la rau­ta­tei­den mer­ki­tys­tä Kuo­piol­le ja sii­hen ajat­te­lin myös lopettaa.

Juna on tär­keäm­pi kul­ku­neu­vo kuin mil­tä sen osuus mat­kus­ta­jis­ta antai­si ymmär­tää.  Aja­tus­työ­tä teke­vät mat­kus­ta­vat sel­väs­ti mui­ta useam­min junal­la. Heil­le junas­sa vie­tet­ty aika ei ole huk­ka-aikaa toi­sin kuin aika auton ratis­sa tai len­to­kent­tien tur­va­tar­kas­tuk­sis­sa. Enem­mis­töl­lä junal­la mat­kus­ta­vis­ta on edes­sään läppäri.

Juna Hel­sin­gis­tä Kuo­pioon on tun­nin ver­ran lii­an hidas. Tämä tun­ti on rat­kai­se­va. Edes­ta­kai­ses­sa mat­kas­sa se on kak­si tun­tia. Päi­vän edes­ta­kai­nen mat­ka ei oikein onnis­tu, kos­ka peril­lä­kin pitäi­si aikaa olla.

Juna on myös aivan lii­an kal­lis. Edes­ta­kai­ses­ta mat­kas­ta on 130 euroa lii­an paljon.

Lipun hin­taan on onnek­si tulos­sa muu­tos. Bus­si­lii­ken­tees­sä on siir­ryt­ty sään­nös­tel­lyis­tä hin­nois­ta rajuun kil­pai­luun.  Vaik­ka kil­pai­lu vaa­ran­taa syr­jä­seu­tu­jen yhteyk­siä, koko jouk­ko­lii­ken­teen suo­sio­ta aja­tel­len se on erin­omai­nen asia. Se myös paran­taa maa­kun­ta­pää­kau­pun­kien ase­maa Suo­mes­sa, kos­ka kul­ke­mi­nen nii­den välil­lä hal­ven­tuu olennaisesti.

Hal­vat bus­sit ovat haas­ta­neet myös junat. VR ei voi yllä­pi­tää sel­lai­sia hin­to­ja kuin se on ylläpitänyt.

VR on tuo­mit­tu häviä­mään kil­pai­lun bus­seil­le lyhyil­lä vähä­lii­ken­tei­sil­lä väleil­lä. Se onkin heit­tä­nyt pyyh­keen kehää tap­piol­li­sim­pien vuo­ro­jen osal­ta. Paha asia menet­tä­vil­le paik­ka­kun­nil­le, mut­ta hyvä suu­ril­le kau­pun­geil­le, kuten Kuopiolle.

Helsinki–Kuopio ‑lip­pu toi­ses­sa luo­kas­sa mak­saa nyt 63 – 72 euroa suun­taan­sa. VR kui­ten­kin myy kym­me­nen mat­kan sar­ja­kort­te­ja 249 euron hin­taan, siis 25 euroa suun­taan­sa. Lip­pu ei ole hen­ki­lö­koh­tai­nen, sitä saa käyt­tää kuusi kuu­kaut­ta ja se kel­paa vaik­ka Pen­do­li­nos­sa. Täs­sä alkaa hin­ta olla koh­dal­laan. Tam­pe­reel­le sar­ja­li­pun saa vie­lä hal­vem­mal­la, 199 euroa.

Pitäi­si enää saa­da nopeam­pi rata.  Lii­ken­ne­vi­ras­tos­sa ja ennen kaik­kea val­tio­va­rain­mi­nis­te­riös­sä las­ke­tan rai­de­lii­ken­teen inves­toin­te­ja pel­käs­tään lii­ken­ne­ta­lou­del­lis­ten hyö­ty­jen kuten sääs­ty­neen polt­toai­neen ja aika­kus­tan­nus­ten mukaan otta­mat­ta huo­mioon edes sitä, että junas­sa voi teh­dä työ­tä. Ruot­sis­sa las­ke­taan mukaan alue­po­liit­ti­set hyö­dyt ja pää­dy­tään aivan toi­sen­lai­siin ratkaisuihin.

= = =

Tämä on las­kel­mie­ni mukaan 37. kir­joi­tuk­se­ni täl­lä pals­tal­la [LISÄYS 22.11.2015: Savon Sano­mis­sa]. Olen päät­tä­nyt, että tämä saa riit­tää. On aika teh­dä tilaa uusil­le kirjoittajille.

Kii­tän kaik­kia luki­joi­ta. Olen ollut iloi­nen saa­mas­ta­ni roh­kai­se­vas­ta palautteesta.

 

(Kir­joi­tus on jul­kais­tu kolum­ni­na Savon Sanomissa)

140 vastausta artikkeliin “Suomen aluerakenne”

  1. Kyl­lä se että junas­sa voi teh­dä työ­tä ote­taan lii­ken­ne­mi­nis­te­riön las­kel­mis­sa huo­mioon, aika junas­sa on las­ken­nas­sa pal­jon hal­vem­paa kuin autos­sa juu­ri sik­si. Loo­gi­ses­ti näke­mys perus­tel­tu, kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti ei.

  2. Aja­tus sii­tä, että koko Suo­mi pide­tään asut­tu­na on tie­ten­kin loo­gi­nen mah­dot­to­muus, sil­lä maas­sam­me on ja tulee ole­maan suu­ria aluei­ta, jois­sa ei asu ketään. Ja itse asias­sa aja­tus alu­eel­li­ses­ta tasa-arvos­ta on absur­di, kaik­kia pal­ve­lui­ta ei miten­kään voi olla joka pai­kas­sa — tur­ha höpöt­tää tätä sote-uudis­tuk­sen yhteydessä.

  3. Ei kan­na­ta har­mis­tut­taa tur­ku­lai­sia. Turus­sa­han on (, kuten Tam­pe­reel­la­kin,) pal­jon “nätei flikoi”.

    Tar­koi­tat­ko nyt ‘Turun seu­tua’ vai viit­taat­ko pie­nel­lä alku­kir­jai­mel­la, sanas­sa ‘turun’ (seu­duil­la), ylei­sem­min kaik­kiin mark­ki­na­paik­koi­hin ja torei­hin sekä nii­den ympäristöihin? 

    PS. Tori löy­tyy muis­taak­se­ni mm. niin Kot­kas­ta (Kot­kan­saa­res­ta) kuin Vaasastakin.

  4. Mil­lai­nen­han oli­si Suo­mi jos oli­si tasa­päis­tä­mis­tä ja kom­mu­nis­min pel­koa­kin uhma­ten lai­tet­tu yli­opis­tot aina ennes­tään vah­voil­le ja tuot­ta­vuu­del­taan ainut­laa­tui­sil­le teh­das­paik­ka­kun­nil­le. Suo­mea ei oli­si tar­vin­nut raken­taa (enää) tyh­jäs­tä niin pal­jon ja oli­si hui­mia osaa­mis­kes­kit­ty­miä eri­lais­ten pal­ve­lui­den ja tuot­tei­den koko elinkaarelle.

  5. Hyviä blo­ge­ja on vähän, yleen­sä ne ovat kal­tais­te­ni mer­ki­tyk­set­tö­mien hal­lin­toa­la­mais­ten ylei­sön­osas­to­kir­joit­te­lua, tai poliit­tis­ten sih­tee­rien esi­mie­hen­sä nimis­sä kir­joit­ta­maa puu­ta­hei­nää ilman että palaut­tee­seen rea­goi­daan miten­kään. Tämä blo­gi on ollut vir­kis­tä­vä poik­keus, mut­ta lie­nee aikaa­vie­vä yllä­pi­det­tä­vä joten ymmär­rän päätöksen.
    Eläm­me mie­len­kiin­toi­sia aiko­ja, maas­sa ja maa­il­mal­la tapah­tuu iso­ja muu­tok­sia, saas näh­dä mil­lai­nen maa ja maa­il­ma täs­tä syn­tyy ja synnytetään.
    Hyviä pyö­räi­ly­ke­le­jä Blo­gis­til­le ja muil­le samoin, kul­le­kin mie­len­kiin­ton­sa mukaan.

  6. Ohi­men­nen, Hel­sin­gis­sä — ja jopa Turus­sa — on kym­me­niä ket­jui­hin kuu­lu­mat­to­mia kaup­po­ja. Jot­kut kut­su­vat nii­tä “etni­sik­si”. Jos ket­ju­kau­pat har­mit­ta­vat, sii­nä on vaih­toeh­to. Usein hin­nat ovat ihan kilpailukykyisiä.

    Mut­ta, joo, mitä täs­sä paa­saa­maan, kyl­lä­hän Osmo­kin niis­sä käy­nee sään­nöl­li­ses­ti, kun ker­ran vas­tus­taa kauppaketjuja. 

    Tai onhan sitä tosi­aan vie­lä Stock­mann, tuo kor­keam­man kes­ki­luo­kan kapi­na ale­poi­ta vastaan.

  7. Nyt jos kos­kaan on Suo­mes­sa oikea aika teh­dä talou­del­li­ses­ti jär­ke­viä infrain­ves­toin­te­ja vaik­ka vel­ka­ra­hal­la. Eli esim. ne radat kun­toon mis­sä on tar­peek­si lii­ken­nöin­tiä sekä kas­vu­po­ten­ti­aa­lia ja Savon rata on yksi niistä.

    Toi­saal­ta nii­tä pik­ku­po­li­ti­koin­nin sil­ta­rum­pu­ja ei tule teh­dä. Täl­tä osin olem­me vaa­ras­sa Kepun olles­sa vallassa. 

    Soten ja jat­kos­sa monia mui­ta­kin alo­ja hoi­ta­va maa­kun­ta­hal­lin­to yhdis­tet­ty­nä kepu­lai­seen alue­po­li­tiik­kaan tulee tar­koit­ta­maan järi­syt­tä­vää vero­tu­lo­jen siir­toa kir­joi­tuk­ses­sa mai­ni­tuis­ta luon­nol­li­sis­ta kas­vu­kes­kuk­sis­ta kepu­lais­ten hal­lit­se­mil­le perä­hi­kiöil­le. Valta‑, pää­tök­sen­te­ko- ja rahoi­tus­ra­ken­nel­mat ovat suu­res­sa mur­rok­ses­sa suur­ten kau­pun­kien tappioksi.

  8. Kuo­pios­sa eteen­kin Joen­suu — Kuo­pio — Jyväs­ky­lä (-Tam­pe­re) on oma kasvukäytävä.

    Kuo­pion ja Mik­ke­lin kes­ki­näi­nen päät­ty­mä­tön vään­tö taas kuih­dut­ti koko seutua.

    Val­tion alu­eel­lis­ta­mi­sel­la on aika sur­keat tulok­set niin ihmis­ten, teke­mi­sen kuin joh­ta­mi­sen osal­ta. Jos pää­kau­pun­gis­ta jotain siir­ret­tään, niin Hämeen­lin­na, Lah­ti, Tam­pe­re suun­ta se mis­sä per­he pys­tyy valit­se­maan molem­pien työl­lis­ty­mi­sen ja asuin­paik­kan­sa. Samal­la asioin­ti onnis­tuu mui­den toi­mi­joi­den kanssa.

  9. Maa­seu­dun elin­kel­poi­se­na pitä­mi­sen suh­teen olen ihme­tel­lyt pidem­män aikaa, mik­si muu­al­la maa­il­mas­sa toreil­le men­nään osta­maan, kos­ka siel­lä on kaup­paa edul­li­sem­paa, mut­ta Suo­mes­sa pitäi­si syys­tä X olla mak­sa­mas­sa ext­raa, että saa ostaa toril­ta. Kyl­lä, hin­ta on se joka mas­so­jen osto­käyt­täy­ty­mis­tä sään­te­lee, ei mikään muu. Torit oli­si­vat elä­viä, jos hin­ta­ta­so oli­si koh­dil­laan. Elä­vät torit voi­si­vat mer­ki­tä myös elä­vää maaseutua.

  10. Teh­das­työ­paik­ko­jen vähe­ne­mi­nen on olut vali­tet­ta­va poliit­ti­nen valin­ta sil­tä osin, kun se on itse­ai­heu­tet­tua. Esi­merk­ke­jä höl­möi­lys­tä ovat säh­kö­ve­ron kal­tai­set koko maa­ta kos­ke­vat asiat ja pai­kal­lis­ten san­ka­rien teko­set, kuten Turun ihan oma sekoi­lu die­sel­teh­taan ahdis­ta­mi­sek­si Ita­li­aan, UM:n yri­tys saa­da SAKO:n tuo­tan­to die­sel­moot­to­rien perään samaan suun­taan sekä Hel­sin­gin onnis­tu­mi­nen Itä­me­ren ainoan voi­te­luai­ne­teh­taan siir­tä­mi­ses­sä Pietariin. 

    Nois­ta kaik­ki kol­me vii­mek­si­mai­nit­tua muu­ten vai­kut­ta­vat Suo­men huol­to­var­muu­teen. Oli­si muka­va kuul­la kun­nol­li­nen sel­vi­tys, ket­kä ovat syyllisiä?

    Kai­kes­ta yri­tyk­ses­tä huo­li­mat­ta teol­li­sia työ­paik­ko­ja täl­lä het­kel­lä on Suo­mes­sa, syn­tyy Suo­meen ja jopa palaa Suo­meen. Suo­mes­sa ei ole mää­rään­sä enem­pää kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­ja tietotyöhön. 

    Ole­mas­sa ole­vat ja tule­vat teol­li­set työ­pai­kat ovat tär­kei­tä. Suo­mel­le tär­keäm­piä kuin monel­le muul­le maal­le, kos­ka pyrim­me estä­mään mah­dol­li­suuk­sien mukaan pal­ve­lue­lin­kei­no­jen kehit­ty­mi­sen. Pyrim­me estä­mään niin pal­ve­lut yksi­tyi­sil­le hen­ki­löil­le, kuten kodin­hoi­to­pal­ve­lut että ylei­sem­min mm. ravin­to­la­pal­ve­lut pyri­tään mm. alko­ho­li- ja työn vero­tuk­sel­la minimoimaan.

    Teol­li­sil­la työ­pai­koil­la on mer­ki­tyk­sen­sä. Vali­tet­ta­vas­ti on nii­tä polii­tik­ko­ja, jot­ka yrit­tä­vät tuho­ta suo­ma­lai­sen teol­li­suu­den par­haan kykyn­sä mukaan. Muu­ten kir­joi­tus oli aika hyvä.

  11. Onnek­si et Osmo ole lopet­ta­mas­sa blo­gia­si! En ole aina samaa miel­tä kans­sa­si mut­ta hyvin perus­tel­tu­ja näke­myk­siä­si on ilo lukea.

    Liit­tyen lii­ken­tee­seen ja junan mer­ki­tyk­seen, auto­maat­ti­au­tot voi­ne­vat tar­jo­ta vaih­toeh­don rai­de­lii­ken­teel­le. Jae­tun omis­ta­juu­den mal­li, miten se toteu­te­taan­kin, las­kee kus­tan­nuk­sia samal­la kun auto­maat­tioh­jaus mah­dol­lis­taa työs­ken­te­lyn ja ajan­vie­ton samaan tapaan kuin junas­sa. Ottaen huo­mioon jous­ta­vuu­den, toden­nä­köi­ses­ti nykyi­seen näh­den suu­rem­man nopeu­den, sekä suu­rem­man yksi­tyi­syy­den voi olla että junan, rai­tio­vau­nun tai met­ron voi olla vai­kea kil­pail­la auto­maat­ti­au­ton kanssa. 

    Esi­merk­ki­nä täl­lai­ses­ta kehi­tyk­ses­ta Vol­von Concept 26 auto:

    http://blog.caranddriver.com/volvo-concept-26-drivers-deserve-a-maybach-seat-in-our-automated-future/

  12. Osaa­mis­kes­kit­ty­mi­nä menes­ty­viä kau­pun­ke­ja ei Suo­meen pal­jon tätä enem­pää mah­du. Koko maan alue­ra­ken­net­ta aja­tel­len oli­si hyvä, että tämä kisa edes pysyi­si koh­tuu­li­sen tasai­se­na, eikä kaik­ki kes­kit­tyi­si Helsinkiin.

    Sanoo polii­tik­ko, joka suun­nit­te­lee lisää­vän­sä Hel­sin­gin seu­dun asu­kas­mää­rää sadoil­la tuhansilla.

    Maa­lais­kun­nat voi­vat sitä huo­nom­min, mitä kau­em­pa­na ne ovat kaupungeista.

    Tar­koi­tat­ko että hyvin­voin­ti tar­koit­taa suur­ten kau­pun­kien naa­pu­ri­kun­tien suu­ria oma­ko­tia­luei­ta? Las­kit­ko vain veroeu­rot ja asu­kas­mää­rän kas­vun, vai kat­taa­ko hyvin­voin­ti muutakin?

    Maa­seu­tua pide­tään elin­voi­mai­se­na par­hai­ten suo­si­mal­la maa­seu­tu­mai­sia elin­kei­no­ja pai­kas­ta riippumatta.

    Mik­si pitäi­si suo­sia eri­tyi­ses­ti tätä ammat­ti­kun­taa? Mik­si osaa­mi­sam­ma­tit pitäi­si­vät elin­voi­maa huo­nom­min yllä? Ymmär­sin että ole­tit osaa­mi­sam­mat­tien ole­van nii­tä kaik­kein tuot­toi­sim­pia. Ehkä tar­koi­tit, että maa­seu­dul­la osaa­mi­sam­ma­teis­ta pitäi­si suo­sia nii­tä, jot­ka omaa­vat kul­la­kin paik­ka­kun­nal­la par­haat mah­dol­li­suu­det menes­tyä. Toi­vot­ta­vas­ti et sitä, että osaa­mi­nen kan­nat­tai­si unoh­taa maa­seu­tu­mai­sis­sa kunnissa.

    Bio­ta­lous luo työ­tä maaseudulle.

    Met­sä- ja maa­ta­lou­den (viljely‑, kor­juu- ja pai­kal­li­sen jalos­tus­ta­son) työ­pai­kat ovat vähen­ty­neet mon­ta vuo­si­kym­men­tä. Onko sinul­la mie­les­sä­si joi­tain tiet­ty­jä bio­ta­lou­den työ­paik­ko­ja, jot­ka toi­si­vat työ­tä maaseudulle?

    Taus­taa: Se bio­ta­lous jos­ta yleen­sä puhu­taan tuo ison teh­taan Ääne­kos­kel­le ja muu­ta­man lisä­työ­pai­kan met­sä­ko­nei­den ja rek­ko­jen kul­jett­ta­jil­le. Vii­ni­ti­lat ja vas­taa­vat pien­ja­los­tusyk­si­köt voi­si­vat ehkä työl­lis­tää enem­män, mut­ta nii­tä ei kai uuteen ylös ajet­ta­vaan bio­ta­lou­teen las­ke­ta. Mar­jo­jen poi­mi­mi­nen on työl­lis­tä­nyt vii­me aikoi­na ihmi­siä, mut­ta uudet työn­te­ki­jät ovat olleet pää­osin ulkomaalaisia.

    Mobii­li­tek­niik­ka saa aikaan sen, että kau­pun­ki­lai­set voi­vat vetäy­tyä mökil­le teke­mään töi­tä läp­pä­rin­sä kanssa.

    Aivan. Samoin maa­lai­set voi­vat teh­dä töi­tä läp­pä­rin­sä kans­sa, ja käy­dä lomil­la kaupungissa.

    Lipun hin­taan on onnek­si tulos­sa muu­tos. Bus­si­lii­ken­tees­sä on siir­ryt­ty sään­nös­tel­lyis­tä hin­nois­ta rajuun kil­pai­luun. Vaik­ka kil­pai­lu vaa­ran­taa syr­jä­seu­tu­jen yhteyk­siä, koko jouk­ko­lii­ken­teen suo­sio­ta aja­tel­len se on erin­omai­nen asia.

    Suu­ri osa syr­jä­seu­tu­jen lin­ja-auto­yh­teyk­sis­tä kuih­tui jo autois­tu­mi­sen myö­tä. Tois­tai­sek­si lii­ken­neyh­teyk­sien kes­kus­kau­pun­kien suun­taan koe­taan kes­ki­mää­rin kai paran­tu­neen (eri­tyi­ses­ti hal­ven­tu­neen) uuden bus­si­vil­li­tyk­sen myö­tä. Muu­ta­mat VR-vuo­ro­ja jo menet­tä­neet ovat tie­ten­kin kär­si­neet, mut­ta hyö­ty­jiä saat­taa olla enemmän.

    VR on tuo­mit­tu häviä­mään kil­pai­lun bus­seil­le lyhyil­lä vähä­lii­ken­tei­sil­lä väleillä.

    Uudet bus­si­vuo­rot kil­pai­le­vat erit­täin tehok­kaas­ti myös, ja ehkä eri­tyi­ses­ti juu­ri pit­kän mat­kan yhteyk­sis­sä, esim. suo­raan pää­ra­dan var­rel­la. Hin­nat ovat niin mer­kit­tä­väs­ti VR:n hin­to­ja alem­mat (esim. vii­des­osa), että pie­ni ahtaus (ja hie­man hei­kom­pi läp­pä­ri­työn­teon tehok­kuus) bus­sis­sa ei häiritse.

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Olen lopet­ta­mas­sa kolum­ni­pals­tan Savon Sano­mis­sa, en tätä blogia.

    Eikö kan­nat­tai­si siir­tyä lobbariksi?

    Lob­baa­mi­nen on tehokasta. 😉

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ral­le: on hie­noa ja ihail­ta­vaa että joku jak­saa miet­tiä näi­tä maam­me asioi­ta ja pää­tök­siä sekä esit­tää äly­käs­tä kri­tiik­kiä suun­ni­tel­mis­ta. Suo­men, Euroo­pan, Yhdys­val­tain jne. ongel­mat tii­vis­ty­vät aina kui­ten­kin tähän samaan: kuin­ka me ihmi­set oppi­sim­me elä­mään tasa­pai­nos­sa ympä­ris­töm­me kans­sa? Kulu­tam­me liil­kaa, saas­tu­tam­me lii­kaa, lisään­nym­me lii­kaa… Maa­pal­lo­ja on vain yksi.

  15. Hyvä kir­joi­tus Osmo, mut­ta jäin miet­ti­mään miten suu­riin rai­dein­ves­toin­tei­hin pitäi­si suh­tau­tua itse­ään aja­vien auto­jen teh­des­sä tulo­aan? On aivan mah­dol­lis­ta ellei jopa toden­nä­köis­tä, että 10 vuo­den pääs­tä Kuo­pios­ta Hel­sin­kiin kul­je­taan oman auton taka­pen­kil­lä läp­pä­rin kans­sa istuen. Jos auto vie­lä kul­kee eko­säh­köl­lä, sii­nä jää juna toi­sek­si — autol­la kun pää­see ovel­ta ovel­le, ja pai­kan pääl­lä­kin on sit­ten kul­ke­vä­li­ne käytössä.

  16. Osaa­mi­sam­ma­tit kes­kit­ty­vät sik­si että ne vaa­ti­vat isoh­ko­ja ver­kos­to­ja. Mai­nos­toi­mis­to ei elä ellei asiak­kai­ta ole joko pal­jon tai todel­la iso­ja. Sof­ta­ta­lot eivät elä jos asiak­kai­ta ei ole pal­jon tai todel­la iso­ja. Jne. Toki myös maa­la­ri tai muu­ra­ri­kin elää vain jos asiak­kail­la on niin pal­jon maa­lat­ta­vaa että elan­toa riit­tää. Suo­men vero­tuk­sel­la maa­la­rit, muu­ra­rit ja maan­vil­je­li­jät eivät oikein elä­tä toi­si­aan. Tar­vi­taan sof­tan­te­ki­jöi­tä, lää­kä­rei­tä ja laki­mie­hiä joil­la on varaa. Tätä voi­si kyl­lä kor­ja­ta alen­ta­mal­la työn verotusta.

  17. Minus­ta ole­tus, että menes­tys vaa­tii kor­ke­aa ylem­män kor­ka­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­nei­den mää­rää, on vää­rä. Tule­vai­suu­den menes­ty­sa­lo­hin kuu­luu pelia­la, jos­sa pöhi­nää on pie­nem­mil­lä­kin paik­ka­kun­nil­la, kuten Kajaa­ni ja Kot­ka. Alan kou­lu­tus ja kau­pun­gin panos­tus yri­tys­toi­min­taan on tule­van menes­tyk­sen resep­ti kai­kil­la aloil­la. Ei sii­hen toh­to­rin­hat­tua tarvita.

    http://yle.fi/uutiset/pelialalla_paiskitaan_oikeita_toita/6593623

  18. JY:
    Minus­ta ole­tus, että menes­tys vaa­tii kor­ke­aa ylem­män kor­ka­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­nei­den mää­rää, on vää­rä. Tule­vai­suu­den menes­ty­sa­lo­hin kuu­luu pelia­la, jos­sa pöhi­nää on pie­nem­mil­lä­kin paik­ka­kun­nil­la, kuten Kajaa­ni ja Kot­ka. Alan kou­lu­tus ja kau­pun­gin panos­tus yri­tys­toi­min­taan on tule­van menes­tyk­sen resep­ti kai­kil­la aloil­la. Ei sii­hen toh­to­rin­hat­tua tarvita.

    http://yle.fi/uutiset/pelialalla_paiskitaan_oikeita_toita/6593623

    No eihän yli­opis­to­jen teh­tä­vä ole tuot­taa val­ko­kau­lus­duu­na­rei­ta vaan kas­vat­taa aka­tee­mi­ses­ti sivis­ty­nei­tä tutkijoita!

    Yli­opis­to­jen taso las­kee, kun kaik­ki nuo­ret sur­vo­taan sisään ja kaik­ki eivät nyt ole vain niin hyviä sii­nä mitä yli­opis­tos­sa opis­kel­laan. Jos yli­opis­to aikoo saa­da rahaa, niin huo­nom­mat­kin täy­tyy pääs­tää läpi, ja se onnis­tuu vain las­ke­mal­la tasoa tai kat­so­mal­la läpi sor­mien. Ja tätä tapah­tuu suo­ma­lai­sis­sa yli­opis­tois­sa jatkuvasti.

    Yli­opis­to­jen pitäi­si pääs­tä takai­sin tähän aitoon teh­tä­vään­sä, joka on tuot­taa tutkijoita.

    Ei se mää­rä, vaan laatu.

    He, joil­la ei ole min­kään­lais­ta moti­vaa­tio­ta tai halua tut­ki­jak­si, ei pitäi­si kos­kaan edes hakea yliopistoon.

    Mut­ta, ongel­ma­na on se, että ammat­ti­kor­ka­kou­lut eivät mones­sa­kaan tapauk­ses­sa tar­joa riit­tä­vää osaamista.

    Siis, pitäi­si kye­tä paran­ta­maan ammat­ti­kor­kea­kou­lu­ja, jot­ka sit­ten tuot­tai­si­vat sen bul­kin työmarkkinoille.

    Suo­mes­sa on kym­me­niä tuhan­sia yli­opis­to-opis­ke­li­joi­ta, joi­ta tut­ki­jan ura ei kiin­nos­ta pät­kää­kään, vaan pel­käs­tään ura yksi­tyi­sel­lä sektorilla.

    Lisäk­si ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen kou­lu­tus­tar­jon­taa voi­si siir­tää koh­ti oppi­so­pi­mus­jär­jes­tel­mää, jos­sa yri­tys ostaa kou­lu­tet­ta­vil­le työn­te­ki­jöil­le koko­nai­suu­den ammattikorkeakoululta.

    Siis, jos yri­tys tar­vit­see itsel­leen moti­voi­tu­ja ja sitou­tet­tu­ja työn­te­ki­jöi­tä, vaik­ka­pa auto­maa­tioin­si­nöö­reik­si, niin yri­tys rek­ryäi­si hen­ki­löt, joi­den kou­lu­tuk­sen yri­tys maksaisi.

    Lisäk­si pitäi­si muu­ten­kin siir­tyä pois nykyi­ses­tä ammat­ti­kor­kea­kou­lus­ta, johon ote­taan x mää­rä opis­ke­li­joi­ta ja rajoit­ta­va­na teki­jä­nä on seinät. 

    Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­ja voi­si ripo­tel­la ympä­ri maa­ta, lisä­tä nii­hin oppi­so­pi­mus­jär­jes­tel­män ja etäopiskelun.

    Yli­opis­to­ja taas pitäi­si pur­kaa ja kes­kit­tää. Antaa nii­den kes­kit­tyä tut­ki­mi­seen ja sivis­ty­nei­den tut­ki­joi­den kasvattamiseen.

    Itse ope­tuk­sen sisäl­tö­hän on pää­piir­teit­täin Suo­mes­sa hyvää tasoa, myös ammattikorkeakouluissa. 

    Niin, on aika huvit­ta­vaa, että ihmi­set mene­vät yli­opis­toon, kos­ka eivät “pääs­seet” ammat­ti­kor­kea­kou­luun. Tämä on mah­dol­lis­ta Suo­mes­sa, kos­ka ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen rajoit­ta­va­na teki­jä­nä ovat sei­nät. Ei voi­da ottaa sisään enem­pää, vaik­ka tun­kua olisi.

  19. Juho Laa­tu: tuot­toi­sim­pia. Ehkä tar­koi­tit, että maa­seu­dul­la osaa­mi­sam­ma­teis­ta pitäi­si suo­sia nii­tä, jot­ka omaa­vat kul­la­kin paik­ka­kun­nal­la par­haat mah­dol­li­suu­det menes­tyä. Toi­vot­ta­vas­ti et sitä, että osaa­mi­nen kan­nat­tai­si unoh­taa maa­seu­tu­mai­sis­sa kunnissa. 

    Toi­vot­ta­vas­ti Osmo ei tar­koit­ta­nut ensin­mai­nit­tua­kaan. Kun­ta­si­don­nai­suus on (osaa­mi­sam­ma­teis­sa) enem­pi maa­il­man väli­sar­jan kau­pun­kien jut­tu. Iso­jen kau­pun­kien vai­ku­tusa­lue on koko maa­il­ma. Väli­sar­jan kau­pun­git vetoa­vat vie­lä pai­kal­li­suu­teen. Se osuus mikä toi­me­liai­suu­des­ta vie­lä on pik­ku­kau­pun­geis­sa poh­jau­tuu, ehkä yllät­täen taas, glo­baa­liin kysyn­tään ja abso­luut­ti­seen paik­ka­riip­pu­mat­to­muu­teen ja täy­del­li­seen ver­kos­toi­tu­mi­seen. Väli­sar­jan kau­pun­kien pelas­tus voi­si olla luo­pu­mi­nen kaik­ki­voi­pai­suu­den har­has­ta ja ryh­tyä yhteistyöhön!

  20. Emi­lia:
    jäin miet­ti­mään miten suu­riin rai­dein­ves­toin­tei­hin pitäi­si suh­tau­tua itse­ään aja­vien auto­jen teh­des­sä tulo­aan? On aivan mah­dol­lis­ta ellei jopa toden­nä­köis­tä, että 10 vuo­den pääs­tä Kuo­pios­ta Hel­sin­kiin kul­je­taan oman auton taka­pen­kil­lä läp­pä­rin kans­sa istuen. 

    Itsea­ja­va auto ei pois­ta mat­ka­pa­hoin­voin­tia joka on seu­raus, jos autos­sa yrit­tää käpis­tel­lä läp­pä­rin kanssa.

  21. Junayh­teyk­sis­sä on kak­si ongel­maa. Radoil­la huip­pu­no­peus on vie­lä yleen­sä 140 km/h, ellei alem­pi­kin, kun uudem­mal­la juna­ka­lus­tol­la se on 200 — 220 km/h. Toi­saal­ta useim­mat rei­tit Hel­sin­gis­tä Osmon mai­nit­se­miin maa­kun­ta­kes­kuk­siin ovat enem­män tai vähem­män epä­suo­ria. Tur­kuun pitää kier­tää Kar­jaan kaut­ta ja Kuo­pioon Kouvolan.
    Näin rau­ta­tiet anta­vat mel­koi­sen kil­pai­lue­dun maan­tie­lii­ken­teel­le. Ainoas­taan Vaa­saan reit­ti on kuta­kuin­kin suora.
    Ensin mai­nit­tua ongel­maa voi kor­ja­ta ver­rat­tain pie­nin panos­tuk­sin kuten esi­mer­kik­si Poh­jan­maan radan kun­nos­tuk­sen yhtey­des­sä on teh­ty. Jäl­kim­mäi­nen ongel­ma vaa­tii tie­tys­ti koko­naan uusia rato­ja ja on siten huo­mat­ta­vas­ti kalliimpaa.
    Rau­ta­teil­lä on luon­tai­ses­ti mer­kit­tä­vä nopeuse­tu, jos sitä vain pääs­tään käyt­tä­mään. Nykyi­sel­lään­kin juna on Kuo­pioon nopein maa­lii­ken­ne­muo­to; itse asias­sa Hel­sin­gin ja Mik­ke­lin­kin välil­lä se on nopeam­pi kuin Onni­bus­si, joka ei pysäh­dy kuin kah­del­la välipysäkillä.
    Juha

  22. max: Toi­vot­ta­vas­ti Osmo ei tar­koit­ta­nut ensin­mai­nit­tua­kaan. Kun­ta­si­don­nai­suus on (osaa­mi­sam­ma­teis­sa) enem­pi maa­il­man väli­sar­jan kau­pun­kien jut­tu. Iso­jen kau­pun­kien vai­ku­tusa­lue on koko maa­il­ma. Väli­sar­jan kau­pun­git vetoa­vat vie­lä pai­kal­li­suu­teen. Se osuus mikä toi­me­liai­suu­des­ta vie­lä on pik­ku­kau­pun­geis­sa poh­jau­tuu, ehkä yllät­täen taas, glo­baa­liin kysyn­tään ja abso­luut­ti­seen paik­ka­riip­pu­mat­to­muu­teen ja täy­del­li­seen ver­kos­toi­tu­mi­seen. Väli­sar­jan kau­pun­kien pelas­tus voi­si olla luo­pu­mi­nen kaik­ki­voi­pai­suu­den har­has­ta ja ryh­tyä yhteistyöhön!

    Infor­maa­tio­tek­no­lo­gia­han on jo teh­nyt maa­il­mas­ta yhden kylän. Pik­ku­paik­ka­kun­nil­la kehi­te­tään vaik­ka­pa tie­to­ko­neoh­jel­mia mui­den tar­pei­siin, eikä käyt­tä­jä huo­maa eroa pik­ku­paik­ka­kun­nal­la ja isol­la paik­ka­kun­nal­la kehi­tet­ty­jen ohjel­mien välil­lä. Ver­kos­sa tuot­teet käy­vät kau­pak­si kit­kat­ta, ja yhteis­työ sujuu hyvin.

    Hah­mo­tan maa­il­man niin, että joil­lain aloil­la kool­la ja sijain­nil­la ei jat­kos­sa ole pal­joa­kaan mer­ki­tys­tä. Intia myy jo muil­le puhe­lin­pal­ve­lui­ta, ja Suo­men pik­ku­kun­nis­sa on verkkokauppoja.

    Osa suur­ten paik­ka­kun­tien vah­vuuk­sis­ta ei katoa. Hal­lin­nol­li­sil­la kes­kus­paik­ka­kun­nil­la on edel­leen veto­voi­maa sik­si, että jo pie­ni ero saa­vu­tet­ta­vuu­des­sa / lob­bai­lu­mah­dol­li­suk­sis­sa on mer­kit­tä­vä. Samoin yli­opis­tot ovat edel­leen pal­jol­ti kes­ki­tet­ty­jä, vaik­ka etä­opis­ke­lua­kaan ei mikään nyky­ään peri­aat­tees­sa estä.

    On mah­dol­lis­ta, että osaa­mi­seen perus­tu­va talous on tule­vai­suu­des­sa maa­seu­tu­mai­sis­sa ympä­ris­töis­sä joil­lain aloil­la jopa kau­pun­ke­ja ylei­sem­pää. Näin sik­si, että itse­näi­set netis­sä toi­mi­vat yrit­tä­jät voi­vat vali­ta asuin­paik­kan­sa vapaam­min kuin joi­hin­kin teh­das- tai toi­mis­to­komplek­sei­hin sido­tut työn­te­ki­jät. Aloi­te­taan vaik­ka­pa maa­ta­lou­den tar­vit­se­mis­ta verk­ko­pal­ve­luis­ta ja ohjel­mis­ta (sik­si että enem­mis­tö kiin­nos­tu­nees­ta kehit­tä­jä­kun­nas­ta asuu maa­seu­dul­la jo nyt).

    Maa­il­ma siis muo­tou­tuu uudel­leen. Aika näyt­tää mihin suun­taan ihmi­set sitä ohjaillevat.

  23. Suu­ret kau­pun­git ovat suo­si­tuim­pia asuin­paik­ko­ja ensin­nä­kin sik­si että niis­sä on jat­ku­vat työ­voi­ma­pu­la ja tar­jol­la töi­tä jat­ku­vas­ti myös niil­le joi­la ei ole huip­pu­kou­lu­tus­ta tai jot­ka eivät ole huippuammattilaisia.

  24. JY:
    Minus­ta ole­tus, että menes­tys vaa­tii kor­ke­aa ylem­män kor­ka­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­nei­den mää­rää, on vää­rä. Tule­vai­suu­den menes­ty­sa­lo­hin kuu­luu pelia­la, jos­sa pöhi­nää on pie­nem­mil­lä­kin paik­ka­kun­nil­la, kuten Kajaa­ni ja Kot­ka. Alan kou­lu­tus ja kau­pun­gin panos­tus yri­tys­toi­min­taan on tule­van menes­tyk­sen resep­ti kai­kil­la aloil­la. Ei sii­hen toh­to­rin­hat­tua tarvita. 

    Ylem­pi kor­kea­kou­lu­tut­kin­to on maisterin‑, ei toh­to­rin­tut­kin­to. Peli­fir­mois­sa on töis­sä pal­jon mais­te­rei­ta, jon­kin ver­ran tohtoreitakin.

    Suh­tau­dun vähän skep­ti­ses­ti näi­hin “pelin­te­ki­jä­kou­lui­hin”, niin amk- kuin ammat­ti­kou­lu­ta­sol­la. Tulok­set eivät vie­lä ole olleet hir­veän lupaa­via, jos tulos mita­taan rahas­sa eikä posi­tii­vi­ses­sa pöhinässä.

  25. supi­koi­ra: No eihän yli­opis­to­jen teh­tä­vä ole tuot­taa val­ko­kau­lus­duu­na­rei­ta vaan kas­vat­taa aka­tee­mi­ses­ti sivis­ty­nei­tä tutkijoita!

    Yli­opis­to­jen taso las­kee, kun kaik­ki nuo­ret sur­vo­taan sisään ja kaik­ki eivät nyt ole vain niin hyviä sii­nä mitä yli­opis­tos­sa opis­kel­laan. Jos yli­opis­to aikoo saa­da rahaa, niin huo­nom­mat­kin täy­tyy pääs­tää läpi, ja se onnis­tuu vain las­ke­mal­la tasoa tai kat­so­mal­la läpi sor­mien. Ja tätä tapah­tuu suo­ma­lai­sis­sa yli­opis­tois­sa jatkuvasti.

    Yli­opis­to­jen pitäi­si pääs­tä takai­sin tähän aitoon teh­tä­vään­sä, joka on tuot­taa tutkijoita.

    Yli­opis­to­jen teh­tä­vä on aina ollut tuot­taa kruu­nul­le hal­lin­to­vir­ka­mie­hiä. Mitään muu­ta tar­koi­tus­ta sil­lä ei oikeas­taan ole. Se, että yli­opis­toi­hin on otet­tu epä­mää­räi­siä oppiai­nei­ta, ei tätä fak­taa muuta.

  26. Juha Kor­ho­nen: Nykyi­sel­lään­kin juna on Kuo­pioon nopein maa­lii­ken­ne­muo­to; itse asias­sa Hel­sin­gin ja Mik­ke­lin­kin välil­lä se on nopeam­pi kuin Onni­bus­si, joka ei pysäh­dy kuin kah­del­la välipysäkillä.
    Juha 

    Käyn työ­ni puo­les­ta usein Kuo­pios­sa, ja koke­muk­se­ni perus­teel­la voin sanoa ettei asia ole näin.
    Auto on nopeam­pi: mat­ka-aika ovel­ta ovel­le on 3.40–4.10 tun­tia. Junis­ta vain pen­do­li­no pää­see ase­mal­ta-ase­mal­le tähän. Pääl­le vie­lä mat­kat ase­mal­le ja ase­mal­ta, ja kun ote­taan huo­mioon se, ettei juna vält­tä­mät­tä läh­de juu­ri sil­loin kun haluai­sit, niin lop­pu­to­lok­se­na junal­la hävi­ää päi­vän reis­sul­la jopa pari tuntia.

    Käyt­täi­sin mie­lel­lä­ni junaa sen muka­vuu­den takia, mut­ta hitaus ja kal­leus tekee sen huo­nok­si vaihtoehdoksi.

    1. AV
      Vie­lä täs­sä kuus­sa voit ostaa kym­me­nen mat­kan sar­ja­li­pun Hel­sin­gis­tä Kuo­pioon 249 eurol­la. Peit­to­aa hal­puu­des­sa kyl­lä auton.

  27. supi­koi­ra:Ei se mää­rä, vaan laatu.

    Nime­no­maan näin. Laa­tuun pääs­tään vain siten, että opis­ke­li­joil­la on vah­va sisäi­nen moti­vaa­tio, jota opis­ke­lu­ym­pä­ris­tö ja opis­ke­lu­käy­tän­nöt tuke­vat. Täl­lä het­kel­lä yli­opis­tos­sa lie­nee suo­rit­ta­jia noin 80 % ja moti­voi­tu­nei­ta noin 20 %. 

    Sel­vi­tyk­set ovat pal­jas­ta­neet, että opin­toi­hin väli­neel­li­ses­ti suun­tau­tu­vat ja opin­to­jaan vält­tä­väs­ti suo­rit­ta­vat val­mis­tu­vat (nopeas­ti), kun taas opin­nois­sa menes­ty­vät ja sisäi­ses­ti moti­voi­tu­neet saat­ta­vat heit­tää lei­kin kesken.

    Täl­le epä­suh­dal­le täy­tyi­si teh­dä jotain. Oma ehdo­tuk­se­ni on, että opin­not siir­re­tään verk­koon kenen tahan­sa ulot­tu­vil­le, min­kä jäl­keen opis­ke­li­joi­ta kar­si­taan opin­to­jen ede­tes­sä opin­to­me­nes­tyk­sen perusteella. 

    Opin­to­jen sisäl­löis­sä täy­tyi­si kes­kit­tyä oppi­mi­sen tuke­mi­seen sen sijaan että lue­taan tie­teel­li­siä teok­sia, jot­ka ovat oppi­misp­sy­ko­lo­gi­ses­ti kel­vot­to­mia oppimiseen. 

    Tie­de on yksi asia ja oppi­mi­nen toi­nen. Tie­teel­li­sel­lä aineis­tol­la oppi­mi­nen jää aina pin­nal­li­sek­si. Ensin pitäi­si oppia asia sii­hen tar­koi­te­tul­la väli­neis­töl­lä, ja vas­ta sit­ten kat­soa opit­tuun tie­teel­lis­ten lasien läpi.

  28. Juho Laa­tu:Aivan. Samoin maa­lai­set voi­vat teh­dä töi­tä läp­pä­rin­sä kans­sa, ja käy­dä lomil­la kaupungissa.

    Pitää paik­kan­sa.

    Käy­tän­nön toteu­tuk­ses­sa muu­ta­ma asia joh­taa kui­ten­kin sii­hen, että tämä on harvinaista:

    1. Läp­pä­rin­käyt­tä­jät eivät yleen­sä halua asua syväl­lä maa­seu­dul­la, vaan yliopistokaupungissa. 

    2. Jos halu­aa asua maa­seu­dul­la, mut­ta tar­vit­see­kin töi­tä, on hyvin vai­kea­ta vakuut­taa 300 km pääs­sä asu­vaa työ­nan­ta­jaa päte­vyy­des­tä ja sii­tä, että hom­mat onnis­tu­vat koto­na läp­pä­ril­lä. Työl­lis­ty­mi­nen maa­seu­dul­la on siis pal­jon vai­keam­paa kuin kasvukeskuksessa.

    3. Koh­das­ta 2 seu­raa, että myös puo­li­son on vai­kea löy­tää töitä.

    4. Koh­dis­ta 1–3 seu­raa, että maa­seu­dul­la toi­mi­van asian­tun­ti­ja­pal­ve­lui­ta tar­joa­van yrit­tä­jän on vai­kea laa­jen­taa, sil­lä hän ei saa työvoimaa.

    Rek­ry­toin­nin vai­keus on tosia­sia. Ero kas­vu­kes­kuk­sen, jos­sa on yli­opis­to ja kas­vu­kes­kuk­sen, jos­sa on edel­li­seen ver­rat­tu­na oikea tie­de­kun­ta yli­opis­tol­la, on suu­ri (“koke­mus­ta on”). Niin­pä ero yli­opis­to­kau­pun­gin ja todel­li­sen maa­seu­dun välil­lä on pak­ko olla järkyttävä.

  29. supi­koi­ra: Yli­opis­to­jen pitäi­si pääs­tä takai­sin tähän aitoon teh­tä­vään­sä, joka on tuot­taa tutkijoita.

    Eivät ne yli­opis­tot muu­al­la­kaan pelk­kiä tut­ki­ja­kou­lu­ja ole . Mones­sa maas­sa yli­opis­tot kou­lut­ta­vat suu­rem­man osan nuo­ri­sos­ta kuin Suomessa

    Esim Nor­jas­sa, Englan­nis­sa , Ete­lä-Koreas­sa etc ikä­luo­kas­ta suu­rem­pi osa val­mis­tuu yliopistosta

    Mut­ta useim­mil­le riit­tää ns alem­pi kor­kea­kou­lu­tut­kin­to ja ylem­pään tut­kin­toon, joka on tut­ki­mus­pai­not­tei­nen, jat­kaa pie­nem­pi osa

  30. Emi­lia:
    On aivan mah­dol­lis­ta ellei jopa toden­nä­köis­tä, että 10 vuo­den pääs­tä Kuo­pios­ta Hel­sin­kiin kul­je­taan oman auton taka­pen­kil­lä läp­pä­rin kans­sa istuen. 

    Olen yleen­sä ollut jon­kin­lai­nen edel­lä­kä­vi­jä, läp­pä­rin kans­sa tein hom­mia junas­sa jo 1998. Vii­me vuo­si­na Hel­sin­kiin on men­ty työ­hom­mis­sa mie­luum­min autol­la, kos­ka se on nopeam­paa, muka­vam­paa ja autos­sa voi kes­kus­tel­la rau­has­sa. Tai pitää telcoja.

    Ennus­tan että 10 vuo­des­sa puheen­tun­nis­tus kehit­tyy sil­le tasol­le, että ihmi­set alka­vat taas arvos­taa omaa tilaa, jos­sa voi raja­tus­ti puhua ilman että kaik­ki kuu­le­vat. Ehkä näi­tä blo­gi­kom­ment­te­ja­kin sanel­laan nopeam­min kuin kirjoitetaan.

    Tai jotain muu­ta yllättävää.

  31. Van­taa­lai­nen: Torit oli­si­vat elä­viä, jos hin­ta­ta­so oli­si koh­dil­laan. Elä­vät torit voi­si­vat mer­ki­tä myös elä­vää maaseutua.

    Inter­net on tuo­mas­sa tähän­kin avun. 

    Sin­ne on syn­ty­mäs­sä vir­tu­aa­li­sia tore­ja, joil­ta voit ostaa maa­ti­lo­jen, puu­tar­ho­jen, kalas­ta­jien jne. tuot­ta­mia elin­tar­vik­kei­ta mel­kein kotio­vel­le­si toi­mi­tet­tu­na. Maa­ti­lan jne. ja sinun välil­lä­si saat­taa olla pai­kal­li­nen yhden mie­hen kul­je­tus­yri­tys tai ei edes sitä­kään, kos­ka emän­tä tai isän­tä tekee mie­lel­lään itse kier­rok­sen, kun tilauk­sia on koh­de­seu­dul­la tarpeeksi.

    Hin­nat ovat yllät­tä­vän kil­pai­lu­ky­kyi­siä, mut­ta et vält­tä­mät­tä saa pih­ve­jä enää tilaus­päi­vän illaksi.

  32. Pahoit­te­len, että kir­joi­tuk­ses­ta­ni uupui­vat opet­ta­jat. Tie­ten­kin yli­opis­toil­la on myös tär­keä teh­tä­vä kou­lut­taa opet­ta­jia! Mut­ta tar­vit­ta­vien opet­ta­jien luku­mää­rää voi­daan enna­koi­dan hel­pos­ti syn­ty­vyy­den perusteella.

  33. Tie­de­mies:
    Osaa­mi­sam­ma­tit kes­kit­ty­vät sik­si että ne vaa­ti­vat isoh­ko­ja ver­kos­to­ja. Mai­nos­toi­mis­to ei elä ellei asiak­kai­ta ole joko pal­jon tai todel­la iso­ja. Sof­ta­ta­lot eivät elä jos asiak­kai­ta ei ole pal­jon tai todel­la iso­ja. Jne. 

    Itse näki­sin, että kor­kean osaa­mi­sen amma­teis­sa vie­lä asi­kas­suh­tei­ta tär­keäm­pi kes­kit­ty­mis­vai­ku­tus tulee työ­mark­ki­noil­ta. Kyl­lä tur­ku­lai­sel­le (tai intia­lai­sel­le…) yri­tyk­sel­le voi teh­dä brän­di-ilmeen yhtä hyvin Mänt­sä­läs­sä kuin Hel­sin­gis­sä­kin, ja sof­ta kul­kee tie­to­verk­ko­ja pit­kin min­ne vaan, mut­ta osaa­vien teki­jöi­den rek­ry­töi­mi­nen on käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta jos nii­tä ei yksin­ker­tai­ses­ti ole lähia­lueil­la saa­ta­vil­la. Eikä kukaan osaa­va teki­jä muu­ta Mänt­sä­lään yksit­täi­sen työ­nan­ta­jan peräs­sä, jos Hel­sin­gis­sä on tar­jol­la usei­ta joi­ta voi kil­pai­lut­taa toi­si­aan vastaan.

    Asia­kas­ver­kos­tot (ja per­he­si­teet) sit­ten saa­vat aikaan sen, että kor­kean osaa­mi­sen työ­mark­ki­nat eivät voi syn­tyä tyh­ji­öön. Eli esi­mer­kik­si “Peliklus­te­rin Busi­ness Par­kin” raken­ta­mi­nen johon­kin syr­jä­ky­lään on kuol­lee­na syn­ty­nyt ajatus.

  34. Sylt­ty: Pitää paikkansa.

    Käy­tän­nön toteu­tuk­ses­sa muu­ta­ma asia joh­taa kui­ten­kin sii­hen, että tämä on harvinaista:

    1. Läp­pä­rin­käyt­tä­jät eivät yleen­sä halua asua syväl­lä maa­seu­dul­la, vaan yliopistokaupungissa.

    Vai­kut­taa­ko läp­pä­rin käyt­tö joten­kin pre­fe­rens­si­hin? Maal­la­kin on mel­koi­nen jouk­ko läp­pä­rin käyt­tä­jiä. Ole­tit­ko konen tyy­pin tai ole­mas­sao­lon vai­kut­ta­van hei­hin jotenkin?

    2. Jos halu­aa asua maa­seu­dul­la, mut­ta tar­vit­see­kin töi­tä, on hyvin vai­kea­ta vakuut­taa 300 km pääs­sä asu­vaa työ­nan­ta­jaa päte­vyy­des­tä ja sii­tä, että hom­mat onnis­tu­vat koto­na läp­pä­ril­lä. Työl­lis­ty­mi­nen maa­seu­dul­la on siis pal­jon vai­keam­paa kuin kasvukeskuksessa.

    Uskon että molem­mis­sa tapauk­sis­sa (kau­pun­ki­lai­nen töis­sä mökil­lä, maa­lai­nen töis­sä maal­la) hel­poin­ta on olla itse oma työ­nant­jan­sa. Näin mene­tel­len työ­nan­ta­ja ei kyse­le tur­hia etä­työn­teon mait­ta­vuu­des­ta mökil­lä tai maalla.

    3. Koh­das­ta 2 seu­raa, että myös puo­li­son on vai­kea löy­tää töitä.

    Maa­seu­dul­la läp­pä­rin kans­sa työ­tä teke­vä saat­taa teh­dä näin sik­si, että puo­li­so on töis­sä maa­seu­dul­la. Eli läp­pä­rin käyt­tö on täs­sä hel­pot­ta­va teki­jä, ei hankaloittava.

    4. Koh­dis­ta 1–3 seu­raa, että maa­seu­dul­la toi­mi­van asian­tun­ti­ja­pal­ve­lui­ta tar­joa­van yrit­tä­jän on vai­kea laa­jen­taa, sil­lä hän ei saa työvoimaa.

    Ei kai päde kovin vah­vas­ti, jos on hom­mis­sa, joi­hin etä­työs­ken­te­ly läp­pä­ril­lä sopii hyvin, kuten täs­sä esimerkissä.

    Rek­ry­toin­nin vai­keus on tosia­sia. Ero kas­vu­kes­kuk­sen, jos­sa on yli­opis­to ja kas­vu­kes­kuk­sen, jos­sa on edel­li­seen ver­rat­tu­na oikea tie­de­kun­ta yli­opis­tol­la, on suu­ri (“koke­mus­ta on”). Niin­pä ero yli­opis­to­kau­pun­gin ja todel­li­sen maa­seu­dun välil­lä on pak­ko olla järkyttävä.

    Ongel­mat vähe­ne­vät oleel­li­ses­ti, kun puhu­taan töis­tä, joi­ta voi teh­dä etä­työ­nä läppärillä.

    Näyt­ti sil­tä, että erka­nit jo hie­man sivuun OS:n mök­ki-ske­naa­rios­ta mat­kan var­rel­la. Puhum­me­ko vie­lä (kau­pun­ki­lais­ten ja maa­lais­ten) vapaas­ti valit­se­mas­ta fyy­si­ses­tä työn­te­ko­pai­kas­ta (läp­pä­rin mahdollistamana)?

  35. the­ta: Ylem­pi kor­kea­kou­lu­tut­kin­to on maisterin‑, ei toh­to­rin­tut­kin­to. Peli­fir­mois­sa on töis­sä pal­jon mais­te­rei­ta, jon­kin ver­ran tohtoreitakin.

    Suh­tau­dun vähän skep­ti­ses­ti näi­hin “pelin­te­ki­jä­kou­lui­hin”, niin amk- kuin ammat­ti­kou­lu­ta­sol­la. Tulok­set eivät vie­lä ole olleet hir­veän lupaa­via, jos tulos mita­taan rahas­sa eikä posi­tii­vi­ses­sa pöhinässä. 

    Osa ihmi­sis­tä elää yksin omis­sa maa­il­mois­saan, osa arjes­sa, osa median luo­mas­sa “pöhi­nä­maa­il­mas­sa”. Media tun­tuu rakas­ta­van pöhi­nä­jut­tu­ja ja eri­koi­suuk­sia, eri­tyi­ses­ti poik­kea­vuuk­sia. Niis­tä voi muo­dos­tua aika kum­mal­li­nen maa­il­man­ku­va, jos mitään kri­tiik­ki-suo­da­tin­ta ja asioi­den pai­noar­von mer­ki­tys­tä ei käy­tä. Peli­fir­mat ovat vain pie­ni osa kokonaisuudesta.

    Jos maa­il­maa tar­kas­te­lee vain pin­ta­me­dian, vaik­ka­pa esi­mer­kik­si yksi­no­maan Hesa­rin Nyt-liit­teen kaut­ta, voi reaa­li­maa­il­man karu todel­li­suus hel­pos­ti unoh­tua. Maa­nan­tai-illan käve­ly­kier­ros Kam­pin, Bule­var­din, Erot­ta­jan ja Ison Roban suun­nal­la, sekä monet uudet, (vii­kon­lo­pun jäl­keen!) tyh­jyyt­tään huu­ta­vat ravin­to­lat ja kapa­kat, tai nii­den väli­muo­dot, ker­toi­vat sii­tä ehkä hiu­kan enem­män. Niis­tä eivät löy­ty­ne nyky­maa­il­man puur­ta­jat. Syn­ty­vät­kö par­haat pelit­kään pöhnässä?

    No, ehkä päi­vä oli vää­rä, mut­ta jäin sil­ti miet­ti­mään, riit­tää­kö nel­jä­kään “ravin­to­la­päi­vää” vuo­des­sa löy­tä­mään tuol­le alal­le par­haat ja (joka suh­tees­sa, myös talou­des­sa) osaa­vim­mat alan yrit­tä­jät, ja pitä­mään yri­tyk­sen­sä myös pystyssä.

    Kau­pun­ki­ku­va sii­nä kyl­lä köyh­tyy, jos joka “näy­teik­ku­nan” takaa löy­tyy jat­kos­sa enää vain baa­ri, ravin­to­la, pizze­ria, muo­ti- tai pyö­rä­lii­ke. Kuka kan­tai­si huol­ta kes­kus­tan kadun­var­sien näky­mien moni­puo­li­suu­des­ta? Pel­käs­tään kapa­koil­le­ko löy­tyy kes­kus­tas­ta nykyi­sin enää kysyn­tää? Se on mie­les­tä­ni aika köyhää …

    Ehkä Hel­sin­gin pitäi­si tosi­aan­kin kas­vaa oikean kau­pun­gin mit­toi­hin, tyy­liin ja kau­pun­kie­lä­män moni­puo­li­seen kir­joon, ikä­vim­piä lie­veil­miöi­tä lukuu­not­ta­mat­ta, mut­ta miten tuo teh­dään fiksusti?

  36. Toi­saal­ta, Hel­sin­gin­kin tuli­si kye­tä säi­lyt­tä­mään tyy­lin­sä, vaik­ka se kasvaisi. 

    Myös yhteyk­siä eri puo­lel­le maa­ta tulee kehit­tää suju­vam­mik­si, jot­ta mat­kan­te­koon ei kului­si lii­an pal­jon aikaa. Tavoit­teek­si esim. VR:lle tuli­si­kin ottaa vaik­ka­pa aluk­si: “Junal­la tun­nis­sa Hel­sin­gis­tä Tam­pe­reel­le tai Tur­kuun, ja tie­tys­ti myös vas­tak­kai­siin suuntiin!”

  37. Vai­ka kysymys:

    Kuo­pioon on mat­kaa Hel­sin­gis­tä 464 rau­ta­tie­ki­lo­met­riä, ja lyhin mat­ka-aika on run­saat 4 tun­tia. Kes­ki­no­peus siis on (pysähdyksineen)105 km/t. Lyhin mat­ka maan­teit­se on 384 km. siis 80 lyhyempi.

    Lyhyem­mäl­lä ratayh­tey­del­lä Toi­va­kakn kaut­ta (saml­la tämä kai­vat­tu suo­ra ratayh­teys Jyväs­ky­lään) mat­ka siis lyhen­net­täi­siin 80 km , ja peri­aat­tees­sa vajaal­la tun­nil­la. Mut­ta sit­ten Mik­ke­li jäi­si mat­kas­ta pois, mikä ei mike­li­läi­sis­tä epäi­le­mät­tä ei oli­si kivaa.

    Ratayh­teys Hei­no­las­ta Ota­vaan ja Mik­ke­liin lyhen­täi­si mat­kaa 40 km, noin huo­li­mat­toams­ti kar­tas­ta katsoen.

    Kuin­ka pal­jon on päi­vit­täin mat­kus­ta­jia Hgis­tä Kuo­pioon? Kuin­ka pal­jon lisään­tyi­si? Kuin­ka pal­jon täl­lai­seit oiko­ra­dat mak­sai­si­vat osapuilleen?

    Täl­lai­sia ksys­mys­kiä kävi mie­les­sä, kun var­si­nai­sin töihn tart­tu­mi­nen ei oikein maistu.

    Suo­mi­ha on pie­ni maa: suun­nil­leen saman ver­ran asuk­kait kuin sano­kaam­me Köl­nin lähiympäristössä.

  38. Eivät nuo etäi­syy­det ole enää ongel­ma, kokouk­sen voi pitää net­ti­neu­vot­te­lu­na eikä mat­kus­ta­mis­ta tapahdu

    Tapa­sin juu­ri van­han kol­le­ga­ni, hän on täis­sä Nokial­la ja hän ker­toi, että nykyi­nen orga­ni­saa­tio, jos­sa hän on töis­sä toi­mii yhdek­säs­sä maas­sa , yksit­täi­siä hen­ki­löi­tä eri paikoissa

    Neu­vot­te­lut ovat pää­asias­sa net­ti­neu­vot­te­lu­ja , kai­kil­le yhtei­siä naa­ma­pal­ve­re­ja on ker­ran vuo­des­sa, muu­ta­ma pie­nel­lä poru­kal­la asiak­kaan tar­peen mukaan.

    Ei orga­ni­saa­tio tar­vit­se toi­miak­seen matkustamista.Naamapalveri on lähin­nä sosi­aa­li­nen tapah­tu­ma, jos­sa päi­vi­te­tään hen­ki­lö­koh­tais­ta tietoa

  39. teek­ka­ri: lähia­lueil­la saa­ta­vil­la. Eikä kukaan osaa­va teki­jä muu­ta Mänt­sä­lään yksit­täi­sen työ­nan­ta­jan peräs­sä, jos Hel­sin­gis­sä on tar­jol­la usei­ta joi­ta voi kil­pai­lut­taa toi­si­aan vastaan. 

    Ei sitä mänt­sä­lä­läis­tä kiin­nos­ta mänt­sä­lät sinän­sä hän vain sat­tuu asu­maan siel­lä ehkä lap­suu­des­taan saak­ka eikä ole aja­tel­lut muut­taa myös­kään hanoi­hin vaik­ka asiak­kaat ajan­het­kel­lä x oli­si­vat siel­lä. Väli­sar­jan kau­pun­git ovat tär­kei­tä pai­kal­li­si­na ins­ti­tuu­tioi­na eivät­kä hevil­lä luo­vu ase­mas­taan. Se on tot­ta. Yli­opis­tot eivät tule sal­li­maan etä­opis­ke­lua jota toi­nen kom­men­taat­to­ri kai­pa­si. Muut toi­mi­vat noma­dim­min. Tyy­liin “Nyt vain sat­tuu ole­maan näin. Ja jos ei oli­si niin sit­ten on toi­sin.” Huom!. tämä ei miten­kään pois­sul­je sitä, että väli­sar­jan kau­pun­gis­sa on 101 osaa­jaa ja noma­di­pik­ku­kau­pun­geis­sa 100 osaa­jaa. Polii­ti­kot tie­ten­kin ylis­tä­vät noi­ta 101 osaa­jaa kos­ka se on enem­män kuin 100. Aina. Itseisarvoisesti.

  40. max: Se on tot­ta. Yli­opis­tot eivät tule sal­li­maan etä­opis­ke­lua jota toi­nen kom­men­taat­to­ri kaipasi. 

    Kor­jaus, sal­li­vat kyl­lä. Mah­dol­li­ses­ti ei jaka­mis­ta­lou­den avoi­muu­del­la mut­ta kuitenkin.

  41. Mark­ku af Heur­lin:

    Kuo­pioon on mat­kaa Hel­sin­gis­tä 464 rau­ta­tie­ki­lo­met­riä, ja lyhin mat­ka-aika on run­saat 4 tun­tia. Kes­ki­no­peus­siis on (pysähdyksineen)105 km/t. Lyhin mat­ka maan­teit­se on 384 km. siis 80 lyhyempi.

    Sul­la on van­hen­tu­nut­ta tie­toa. Etäi­syys Hel­sin­gis­tä Kuo­pioon on Lah­den oiko­ra­dan käyt­töön­o­ton jäl­keen 439 km. Eli mat­ka lyhe­ni jo v 2006 30 km:llä. Kun VR saa ohjaus­vau­nu-sys­tee­mit trim­mat­tua, voi­daan pysäh­dy­sai­kaa Kou­vo­las­sa lyhen­tää 15 minuu­tis­ta n 5 minuut­tiin. Käy­tän­nös­sä mat­ka tai­tiiui­si him­pun ver­ran alle 4 tun­nin silloin. 

    Se on ihan kil­pai­lu­ky­kyi­nen mat­ka-aika auto­jen kans­sa aina­kin tal­vi­ke­leiil­lä. Moni­ko autoi­li­ja joka ajaa Hel­sin­gis­tä Kuo­pioon alle 4 tun­nis­sa nou­dat­taa nopeusrajoituksia?

  42. Juho Laa­tu:

    Ongel­mat vähe­ne­vät oleel­li­ses­ti, kun puhu­taan töis­tä, joi­ta voi teh­dä etä­työ­nä läppärillä.

    Kaik­kia töi­tä joi­ta teh­dään läp­pä­ril­lä voi­daan tet­tää Intias­sa ja Kii­nas­sa. Myös pele­jä voi raken­taa Intias­sa tai Kii­nas­sa. Tie­tys­ti nii­tä töi­tä voi teh­dä Pih­ti­pu­taal­la­kin mut­ta pit­käs­sä juok­sus­sa ei min­kään fir­man kan­na­ta mak­saa sii­tä työs­tä enem­män kuin mitä Kii­nas­sa tai Intias­sa mak­se­taan, var­sin­kaan os työ ei ole joh­ta­mis­ta, ja kai­kis­ta ei voi joh­ta­jia tul­la. Vie­lä kun ottaa huo­mioon että kaik­ki puhu­vat englan­tia, jos­kin jot­kut sel­lai­sel­la koros­tuk­sel­la että sii­tä ei saa selvää.

    Suo­mi on sii­nä ja sii­nä vai­hees­sa että jos ei uut­ta Noki­aa syn­ny niin suu­ren osan poru­kas­ta on pak­ko muut­taa tääl­tä pois lei­vän peräs­sä. Vähän niin­kuin 1800-luvul­la muu­tet­tiin Ame­rik­kaan tai 1950–70-luvulla Ruotsiin. 

    Maa­seu­tu ja teol­li­suus­paik­ka­kun­nat tyh­je­ne­vät ja Hel­sin­gin kas­vu­kin kään­tyy las­kuun, kun vir­ka­mie­hiä tar­vi­taan entis­tä vähemmän.

    Ei mitään Noki­aa raken­net­tu telco­jen avul­la vaik­ka hei­dän val­mis­ta­mat tuot­teet mah­dol­lis­ti­vat sen. Eui kan­na­ta aina elää niin­kuin opet­taa. Nokian, Koneen, Wärt­si­län, Mari­me­kon sun mui­den inno­vaa­tiot syn­tyi­vät sik­si että sodan jäl­keen tar­vit­tiin hyö­dyk­kei­tä joi­den val­mis­tus kulut­ti­vat raa­ka-ainei­ta, ener­gi­aa ja työ­voi­maa ja ulko­maan valuut­taa mah­dol­li­sim­man vähän. Ne syn­tyi­vät niin että tuo­te­ke­hit­tä­jät pis­tet­tiin yhteen huo­nee­seen vuo­ro­kausik­si eikä pääs­tet­ty ulos ennen­kuin mitään syntyi. 

    Miet­ti­kää vähän mikä on se resurs­si mikä teol­li­suus­mais­sa rajoit­taa elä­mää eni­ten ja mitä miel­lä vie­lä on. 

    Suo­mes­sa on puh­das­ta vet­tä. Suo­mes­sa on osat­tu val­mis­taa olut­ta, vii­naa ja vir­voi­tus­juo­mia mut­ta brän­däys on vähän epä­on­nis­tu­nut tai jää­ty suur­ten jäl­keen. Mil­tä kuu­los­taa suo­ma­lai­nen kiven­näis­ve­si jol­la on sama nimi kuin mil­lä Rans­kan 2. maa­il­man­so­dan aikais­ta mie­hi­tys­hal­li­tus­ta kut­sut­tiin? Tai appel­sii­ni­lim­saa israe­li­lai­sen kau­pun­gin mukaan? Vähän oma­pe­räi­sem­mät brän­dit teki­si­vät hyvää. Kos­ken­kor­va on hyvä brän­di, parem­pi kuin Fin­lan­dia esim.

    Suo­men yli­opis­tot voi­si kou­lut­taa myös opet­ta­jia mui­den mai­den perus­kou­lui­hin tai aina­kin “kou­lu­tus­pa­ket­te­ja”, mut­ta me halu­taan pitää pesus­kou­luam­me oma­nam­me. Sake­man­nit kehit­ti­vät aikoi­naan Stei­ner-kou­lut jois­ta tuli suo­sit­tu­ja aika­naan koko maailassa. 

    Suo­men Puo­lus­tus­voi­mien kou­lu­tus­ta arvos­te­taan muu­al­la maaa­il­mas­sa, mut­ta NATOon kuu­lu­mat­to­muus estää suu­rem­mat yhteis­työt mui­den mai­den kans­sa, no jotain len­tä­jiä sen­tään koulutetaan. 

    Käy­tän­nös­sä Suo­men mat­kai­lu on anee­mis­ta jo Ruot­sin ja Nor­jaan ver­rat­tu­na. Ja ruo­ka. Ber­lusco­ni oli oikeas­sa. Mat­kai­lu­teol­li­suus on kui­tan­kin maa­il­man suu­rin teol­li­suus ja jos tän­ne saa­dan vain ris­tei­ly­lai­vo­ja poik­kea­maan päi­väk­si niin sil­lä ei hur­ra­ta. Venä­läis­ten­kin mat­kai­lu tän­ne joh­tui pää­asias­sa tax-free ostoksista. 

    Tääl­lä on kiin­nos­ta­via mat­kai­lu­koh­tei­ta mut­ta nii­hin päsee useim­mi­ten vain omal­la autol­la. Rau­ta­tie­yh­teyk­siä pitää kehit­tää myös mat­kai­lua aja­tel­len, ei pel­käs­tään työ­mat­ka­lii­ken­net­tä tai teol­li­suut­ta var­ten. Kesä­se­son­gin aika­na pitäi­si saa­da junia kul­ke­maan Por­voo­seen, Rau­mal­le ja tal­vel­la Kuusa­moon (Tai­val­kos­kel­le) ja Vuo­kat­tiin, Nil­si­ään ja Lah­den Sal­paus­se­läl­le­kin oli­si hyvä kul­kea juna vaik­ka viikonloppuisin. 

    Tos­sa nyt muu­ta­mia ideoi­ta. Saa vapaas­ti hyödyntää.

  43. TL:
    Tai jotain muu­ta yllättävää. 

    Tar­ken­net­ta­koon että vir­tu­aa­li­läs­nä­olo, vir­tu­aa­li­ky­pä­rät, 5G ja eri­lai­set puo­li­au­to­maat­ti­set pil­vi­te­ko­ä­lyt sekä puheen­tun­nis­tus muut­ta­vat työs­ken­te­ly­ta­po­ja ja pai­kan merkitystä.

    Kyse ei oikeas­taan ole enää edes tek­no­lo­gian mah­dol­li­suuk­sis­ta, vaan työ­kult­tuu­rin muu­tok­ses­sa. Mut­ta muu­tos­vas­ta­rin­ta suo­ma­lai­sis­sa yri­tyk­sis­sä on kova, sen olen huomannut. 

    Junan tai robot­ti­au­ton kyy­dis­sä läp­pä­ril­lä työs­ken­te­ly kuu­los­taa minus­ta vain niin van­han­ai­kai­sel­ta jo nyt vuon­na 2015. Saa­ti sit­ten vuon­na 2025. 

    Mut­ta toki jos­sain lähe­tel­lään vie­lä tele­fak­se­ja ja tulos­tel­laan pape­ria. Käy se niinkin.

  44. R. Silf­ver­berg: Kaik­kia töi­tä joi­ta teh­dään läp­pä­ril­lä voi­daan tet­tää Intias­sa ja Kii­nas­sa. Myös pele­jä voi raken­taa Intias­sa tai Kiinassa. 

    Kaik­ki työ, joka nyky­vä­li­neil­lä voi­daan teet­tää jär­ke­väs­ti hal­pa­mais­sa, tee­te­tään hal­pa­mais­sa. Mut­ta mitä tahan­sa läp­pä­ri­työ­tä ei voi/kannata teet­tää hal­pa­mais­sa — onnek­si. Läp­pä­ri­työ ei ole lapiotyötä.

  45. TL: Olen yleen­sä ollut jon­kin­lai­nen edel­lä­kä­vi­jä, läp­pä­rin kans­sa tein hom­mia junas­sa jo 1998. Vii­me vuo­si­na Hel­sin­kiin on men­ty työ­hom­mis­sa mie­luum­min autol­la, kos­ka se on nopeam­paa, muka­vam­paa ja autos­sa voi kes­kus­tel­la rau­has­sa. Tai pitää telcoja. 

    Toi­vot­ta­vas­ti sitä autoa ajaa kul­jet­ta­ja, eikä “telcoi­li­ja”, jon­ka huo­mio on puhe­li­mes­sa, eikä liikenteessä.

  46. TL: Tar­ken­net­ta­koon että vir­tu­aa­li­läs­nä­olo, vir­tu­aa­li­ky­pä­rät, 5G ja eri­lai­set puo­li­au­to­maat­ti­set pil­vi­te­ko­ä­lyt sekä puheen­tun­nis­tus muut­ta­vat työs­ken­te­ly­ta­po­ja ja pai­kan merkitystä.

    Kyse ei oikeas­taan ole enää edes tek­no­lo­gian mah­dol­li­suuk­sis­ta, vaan työ­kult­tuu­rin muu­tok­ses­sa. Mut­ta muu­tos­vas­ta­rin­ta suo­ma­lai­sis­sa yri­tyk­sis­sä on kova, sen olen huomannut. 

    Junan tai robot­ti­au­ton kyy­dis­sä läp­pä­ril­lä työs­ken­te­ly kuu­los­taa minus­ta vain niin van­han­ai­kai­sel­ta jo nyt vuon­na 2015. Saa­ti sit­ten vuon­na 2025. 

    Mut­ta toki jos­sain lähe­tel­lään vie­lä tele­fak­se­ja ja tulos­tel­laan pape­ria. Käy se niinkin. 

    Kaik­ki eivät opi käyt­tä­mään noi­ta uusim­pia veh­kei­tä, 50+ poruk­ka on aut­ta­mat­to­mas­ti pihal­la. Tai he oppi­vat jos heil­le rau­ta­lan­gas­ta vään­ne­tään mitä niil­lä voi teh­dä, mut­ta pel­käs­tään nuo veh­keet eivät herä­tä into­ho­mo­ja sen enem­pää koto­na tai töissä. 

    Jot­kut ihmi­set vain halua­vat elää vähän van­han­ai­kai­ses­ti, lukea pape­ri­leh­teä aamul­la, jutel­la työ­ka­ve­rei­den kans­sa lou­naal­la, katel­la telk­ka­ris­ta 40-luvun mus­ta­val­koe­lo­ku­via, men­nä teat­te­riin kat­so­maan näy­tel­miä tai sta­dio­nil­le kat­so­maan jal­ka­pal­lo-otte­lua. Kaik­kea mah­dol­lis­ta voi digi­ta­li­soi­da mut­ta onko järkeä?

  47. TL:
    Mut­ta toki jos­sain lähe­tel­lään vie­lä tele­fak­se­ja ja tulos­tel­laan pape­ria. Käy se niinkin.

    Pape­rin anta­ma käyt­tö­ko­ke­mus on mones­sa hom­mas­sa aivan yli­voi­mai­nen. Minul­la on koko ajan käy­tös­sä kol­me 27″ näyt­töä ja sil­ti pöy­tä on täyn­nä print­ti­pa­pe­rei­ta, avo­leh­tiöi­tä, pii­rus­tuk­sia, post-it lap­pu­ja (joi­ta on tie­ten­kin myös vir­tu­aa­li­se­na myös win­dow­sin työpöydällä). 

    Jos oli­si pak­ko vali­ta, niin tulos­tin jäi­si ja tablet­ti sekä äly­pu­he­lin lähtisivät.

    Pape­ri­han on aivan huip­pu­tuo­te, eten­kin kun se yhdis­te­tään inno­vaa­tioon, joi­te me ammat­ti­lais­pii­reis­sä kut­sum­me sini­sek­si ja punai­sek­si kynäksi. 

    Sitä pitää vain osa­ta käyt­tää ja jalos­taa. Post it on hyvä esi­merk­ki sii­tä, ettei pape­rin tar­vit­se aina olla A4-arkeis­sa ollak­seen kätevää.

  48. R. Silf­ver­berg: Kaik­kia töi­tä joi­ta teh­dään läp­pä­ril­lä voi­daan tet­tää Intias­sa ja Kii­nas­sa. Myös pele­jä voi raken­taa Intias­sa tai Kii­nas­sa. Tie­tys­ti nii­tä töi­tä voi teh­dä Pih­ti­pu­taal­la­kin mut­ta pit­käs­sä juok­sus­sa ei min­kään fir­man kan­na­ta mak­saa sii­tä työs­tä enem­män kuin mitä Kii­nas­sa tai Intias­sa mak­se­taan, var­sin­kaan os työ ei ole joh­ta­mis­ta, ja kai­kis­ta ei voi joh­ta­jia tul­la. Vie­lä kun ottaa huo­mioon että kaik­ki puhu­vat englan­tia, jos­kin jot­kut sel­lai­sel­la koros­tuk­sel­la että sii­tä ei saa selvää.

    On ole­mas­sa myös pal­jon tie­tyn alan asian­tun­te­mus­ta, kie­li­tai­toa tai muu­ta vaa­ti­vaa osaa­mis­ta vaa­ti­via läp­pä­ri­töi­tä. Intia saat­taa hoi­taa tule­vai­suu­des­sa monet rutii­ni­ta­soi­set glo­baa­lit hom­mat, ja monia eri­kois­tu­neem­pia­kin alo­ja, mut­ta Suo­mel­le­kin jää oma nichensä.

    Itse asias­sa Suo­men kes­ki­mää­räis­tä kor­keam­pi elin­ta­so mah­dol­lis­te­taan nime­no­maan niin, että Suo­mi kes­kit­tyy aloi­hin, joil­la se kyke­nee ole­maan aske­leen mui­ta edel­lä. Osa eduis­ta on kiin­tei­tä, kuten met­sät ja kyky toi­mia kau­koi­dän len­to­jen sol­mu­koh­ta­na. Osa taas perus­tuu enem­män hyvä­ta­soi­seen kou­lu­tuk­seen. Osa myös har­joi­tet­tuun poli­tiik­kaan, kuten hal­van ener­gian tarjoamiseen.

    Läp­pä­ri­ta­lou­des­sa kou­lu­tus ja osaa­mi­nen rat­kai­see. Rahaa Suo­mi voi teh­dä nime­no­maan sil­lä, että on aske­leen edel­lä mui­ta, ei niin­kään sil­lä, että tuot­tai­si bulk­kia hal­val­la (nykyi­sin esim. pele­jä ja tietoturvaa).

    Suo­mi on sii­nä ja sii­nä vai­hees­sa että jos ei uut­ta Noki­aa syn­ny niin suu­ren osan poru­kas­ta on pak­ko muut­taa tääl­tä pois lei­vän peräs­sä. Vähän niin­kuin 1800-luvul­la muu­tet­tiin Ame­rik­kaan tai 1950–70-luvulla Ruotsiin. 

    Ongel­mis­sa ollaan. Tosin näl­kä ei vie­lä kol­ku­ta ovel­la, joten myös kulu­tus­ta­son las­ke­mi­nen on tois­tai­sek­si yksi täy­sin var­tee­no­tet­ta­va vaihtoehto.

    Maa­seu­tu ja teol­li­suus­paik­ka­kun­nat tyh­je­ne­vät ja Hel­sin­gin kas­vu­kin kään­tyy las­kuun, kun vir­ka­mie­hiä tar­vi­taan entis­tä vähemmän.

    Ei mitään Noki­aa raken­net­tu telco­jen avul­la vaik­ka hei­dän val­mis­ta­mat tuot­teet mah­dol­lis­ti­vat sen. Eui kan­na­ta aina elää niin­kuin opet­taa. Nokian, Koneen, Wärt­si­län, Mari­me­kon sun mui­den inno­vaa­tiot syn­tyi­vät sik­si että sodan jäl­keen tar­vit­tiin hyö­dyk­kei­tä joi­den val­mis­tus­ku­lut­ti­vat raa­ka-ainei­ta, ener­gi­aa ja työ­voi­maa ja ulko­maan valuut­taa mah­dol­li­sim­man vähän. Ne syn­tyi­vät niin että tuo­te­ke­hit­tä­jät pis­tet­tiin yhteen huo­nee­seen vuo­ro­kausik­si eikä pääs­tet­ty ulos ennen­kuin mitään syntyi. 

    Miet­ti­kää vähän mikä on se resurs­si mikä teol­li­suus­mais­sa rajoit­taa elä­mää eni­ten ja mitä miel­lä vie­lä on. 

    Suo­mes­sa on puh­das­ta vet­tä. Suo­mes­sa on osat­tu val­mis­taa olut­ta, vii­naa ja vir­voi­tus­juo­mia mut­ta brän­däys on vähän epä­on­nis­tu­nut tai jää­ty suur­ten jäl­keen. Mil­tä kuu­los­taa suo­ma­lai­nen kiven­näis­ve­si jol­la on sama nimi kuin mil­lä Rans­kan 2. maa­il­man­so­dan aikais­ta mie­hi­tys­hal­li­tus­ta kut­sut­tiin? Tai appel­sii­ni­lim­saa israe­li­lai­sen kau­pun­gin mukaan? Vähän oma­pe­räi­sem­mät brän­dit teki­si­vät hyvää. Kos­ken­kor­va on hyvä brän­di, parem­pi kuin Fin­lan­dia esim.

    Suo­men yli­opis­tot voi­si kou­lut­taa myös opet­ta­jia mui­den mai­den perus­kou­lui­hin tai aina­kin “kou­lu­tus­pa­ket­te­ja”, mut­ta me halu­taan pitää pesus­kou­luam­me oma­nam­me. Sake­man­nit kehit­ti­vät aikoi­naan Stei­ner-kou­lut jois­ta tuli suo­sit­tu­ja aika­naan koko maailassa. 

    Suo­men Puo­lus­tus­voi­mien kou­lu­tus­ta arvos­te­taan muu­al­la maaa­il­mas­sa, mut­ta NATOon kuu­lu­mat­to­muus estää suu­rem­mat yhteis­työt mui­den mai­den kans­sa, no jotain len­tä­jiä sen­tään koulutetaan. 

    Käy­tän­nös­sä Suo­men mat­kai­lu on anee­mis­ta jo Ruot­sin ja Nor­jaan ver­rat­tu­na. Ja ruo­ka. Ber­lusco­ni oli oikeas­sa. Mat­kai­lu­teol­li­suus on kui­tan­kin maa­il­man suu­rin teol­li­suus ja jos tän­ne saa­dan vain ris­tei­ly­lai­vo­ja poik­kea­maan päi­väk­si niin sil­lä ei hur­ra­ta. Venä­läis­ten­kin mat­kai­lu tän­ne joh­tui pää­asias­sa tax-free ostoksista. 

    Tääl­lä on kiin­nos­ta­via mat­kai­lu­koh­tei­ta mut­ta nii­hin päsee useim­mi­ten vain omal­la autol­la. Rau­ta­tie­yh­teyk­siä pitää kehit­tää myös mat­kai­lua aja­tel­len, ei pel­käs­tään työ­mat­ka­lii­ken­net­tä tai teol­li­suut­ta var­ten. Kesä­se­son­gin aika­na pitäi­si saa­da junia kul­ke­maan Por­voo­seen, Rau­mal­le ja tal­vel­la Kuusa­moon (Tai­val­kos­kel­le) ja Vuo­kat­tiin, Nil­si­ään ja Lah­den Sal­paus­se­läl­le­kin oli­si hyvä kul­kea juna vaik­ka viikonloppuisin. 

    Tos­sa nyt muu­ta­mia ideoi­ta. Saa vapaas­ti hyödyntää.

    Hyviä ideoi­ta. Mat­kai­lus­ta mie­leen tuli se, että nykyi­nen vil­li­tys val­jas­taa Suo­men luon­to bio­ta­lou­den ja ener­gia­tuo­tan­non tar­pei­siin sotii tuo­ta luon­non ja mat­kai­lun hou­kut­te­le­vuut­ta vastaan.

  49. R. Silf­ver­berg: Se on ihan kil­pai­lu­ky­kyi­nen mat­ka-aika auto­jen kans­sa aina­kin tal­vi­ke­leiil­lä. Moni­ko autoi­li­ja joka ajaa Hel­sin­gis­tä Kuo­pioon alle 4 tun­nis­sa nou­dat­taa nopeusrajoituksia?

    En käy­tän­nös­sä kos­kaan aja yli­no­peuk­sia (vaik­ka nopeus­ra­joi­tuk­set ovat usein täy­sin nau­ret­ta­via, ovat­ko muut Euroop­pa­lai­set niin pal­jon parem­pia kus­ke­ja että voi­vat ajaa saman­lai­sis­sa pai­kois­sa jopa 30km/h nopeam­min?), ja kesä­ra­joi­tuk­sil­la väli Lep­pä­vaa­ra-Kyl­mä­lah­ti Kuo­pios­sa (jota itse ajan usein) sujuu kes­ki­no­peu­del­la 99–103km/h ja vie aikaa 3h45min. Tal­vel­la menee enemmän.

    Junas­sa istu­mi­nen oli­si pal­jon muka­vam­paa, mut­ta vie aikaa yli kak­si tun­tia kau­em­min (ovel­ta ovel­le edes­ta­kai­sin), on kal­lis­ta (myös mat­kat ase­mal­ta toi­mi­pis­teel­le mak­sa­vat, tak­sil­la hel­pos­ti 60€ lisää, jul­ki­nen taas vaa­tii Kuo­pion pääs­sä hir­ve­ää sää­tä­mis­tä ja käve­lyä esim. rän­tä­sa­tees­sa), eikä voi puhua puhe­li­mes­sa niin avoi­mes­ti.

    Len­to­ko­net­ta taas vihaan, jat­ku­van odot­te­lun ym. sää­tä­mi­sen takia. Ovel­ta ovel­le len­to­ko­neel­la voit­taa 30–50 minuut­tia autoon ver­rat­tu­na tuol­la mat­kal­la, eikä se aika todel­la­kaan ole len­to­kent­tä­pii­nan arvoista.

    Suo­mi vain on aivan lii­an har­vaan asut­tu mil­le­kään jär­ke­väl­le jul­ki­sel­le lii­ken­teel­le, sen huo­maa kun noi­ta kor­pi­suo­ria pit­kin kur­vai­lee, tai kat­se­lee lop­pu­mat­to­mia met­siä len­to­ko­neen ikkunasta.

  50. Sylt­ty: Pape­rin anta­ma käyt­tö­ko­ke­mus on mones­sa hom­mas­sa aivan ylivoimainen.

    Toki, jos pysyy fyy­si­ses­ti tie­tys­sä pai­kas­sa. Minä en pysy. Työs­sä­ni tai työ­pai­kal­la­ni ei ole yhtään pape­ria, ellei puhu­ta satun­nai­sis­ta ros­kis­ta tai esitteistä. 

    Nykyis­tä esi­mies­tä­ni en ole näh­nyt fyy­si­ses­ti kos­kaan. Video­neu­vot­te­luis­sa toki mon­ta ker­taa viikossa. 

    Sylt­ty:
    Sitä pitää vain osa­ta käyt­tää ja jalos­taa. Post it on hyvä esi­merk­ki sii­tä, ettei pape­rin tar­vit­se aina olla A4-arkeis­sa ollak­seen kätevää.

    Toki, olen pyö­rit­tä­nyt kan­ban-tau­lua post-it lapuil­la vuo­si­na 2010-11 ja 2013. Ihan näp­pä­rää, jos kaik­ki ovat fyy­si­ses­ti läsnä. 

    Nykyi­ses­sä työs­sä ei onnis­tui­si, kos­ka työn­te­ki­jä ovat hajal­laan ympä­ri maa­il­maa ja aika­vyö­hyk­kei­tä. Meil­lä on töi­den hal­lin­taan käy­tös­sä usei­ta pil­vi­pal­ve­lui­ta ja sovelluksia. 

    Pape­ria ei ole mis­sään, tulos­tin­ta ei kukaan käy­tä. Uskon että tämä on enem­män arki­päi­vää 10–20 vuo­den kuluttua. 

    Ja toki pape­ria ja kynää käy­te­tään vie­lä 20 vuo­den kulut­tua­kin, kos­ka ne ovat yksin­ker­tai­ses­ti hyviä ja näp­pä­riä työkaluja.

  51. R. Silf­ver­berg: Sul­la on van­hen­tu­nut­ta tie­toa. Etäi­syys Hel­sin­gis­tä Kuo­pioon on Lah­den oiko­ra­dan käyt­töön­o­ton jäl­keen 439 km. Eli mat­ka lyhe­ni jo v 2006 30 km:llä. Kun VR saa ohjaus­vau­nu-sys­tee­mit trim­mat­tua, voi­daan pysäh­dy­sai­kaa Kou­vo­las­sa lyhen­tää 15 minuu­tis­ta n 5 minuut­tiin. Käy­tän­nös­sä mat­ka tai­tiiui­si him­pun ver­ran alle 4 tun­nin silloin. 

    Se on ihan kil­pai­lu­ky­kyi­nen mat­ka-aika auto­jen kans­sa aina­kin tal­vi­ke­leiil­lä. Moni­ko autoi­li­ja joka ajaa Hel­sin­gis­tä Kuo­pioon alle 4 tun­nis­sa nou­dat­taa nopeusrajoituksia?

    Kii­toa tar­ken­nuk­sis­ta. Rau­ta­tie­mat­kas­sa luo­tin Wikipediaan,

  52. AV: En käy­tän­nös­sä kos­kaan aja yli­no­peuk­sia (vaik­ka nopeus­ra­joi­tuk­set ovat usein täy­sin nau­ret­ta­via, ovat­ko muut Euroop­pa­lai­set niin pal­jon parem­pia kus­ke­ja että voi­vat ajaa saman­lai­sis­sa pai­kois­sa jopa 30km/h nopeam­min?), ja kesä­ra­joi­tuk­sil­la väli Lep­pä­vaa­ra-Kyl­mä­lah­ti Kuo­pios­sa (jota itse ajan usein) sujuu kes­ki­no­peu­del­la 99–103km/h ja vie aikaa 3h45min. Tal­vel­la menee enemmän. 

    Jos kes­ki­no­peus on 100 km/h paik­kei­la ja suu­rin osa mat­kas­ta ei aje­ta moot­to­ri­tie­tä niin sil­loin on ollut pak­ko ajaa yli­no­peut­ta lähes koko ajan. Tie­tys­ti ajan­koh­ta mer­kit­see, itse olen aja­nut pk-seu­dun ja maa­kun­tien väli­siä mat­ko­ja vain vii­kon­lop­pui­sin jol­loin aina jos­sain muo­dos­tuu pit­kiä jono­ja jot­ka vetä­vät hitaas­ti ja piden­tä­vät mat­ka-aikaa. Esim Mik­ke­li-Var­kaus väli on sel­lai­nen. Ihan­ne-olo­suh­teis­sa voi pääs­tä lähel­le 100 km/h jos 80 km/h pai­ko­ja ei ole paljon.

  53. Hiuk­ka­sen asian vie­res­tä kun nyt kui­ten­kin itse blo­gi on mainittu:

    Pari vuot­ta sit­ten täl­lä blo­gil­la oli kes­kus­te­lua sii­tä miten sitä voi­si kehit­tää. Blo­gin vah­vuu­te­na on pait­si itse blo­gi­kir­joi­tuk­set myös usein hyvin­kin laa­duk­kaat kom­men­tit. Ongel­ma­na on se että jou­tuu kah­laa­maan läpi kaik­ki Osmon läpi­pääs­tä­mät kom­men­tit jois­ta useim­mat eivät kui­ten­kaan kuu­lu kate­go­ri­aan kan­nat­taa-todel­la­kin-lukea. Uskon että monet jät­tä­vät luke­mat­ta täs­tä johtuen.

    Eikö tähän löy­dy ratkaisua ?

  54. > Juna on tär­keäm­pi kul­ku­neu­vo kuin mil­tä sen
    > osuus mat­kus­ta­jis­ta antai­si ymmärtää.
    >
    > Aja­tus­työ­tä teke­vät mat­kus­ta­vat selvästi
    > mui­ta useam­min junal­la. Heil­le junas­sa vietetty
    > aika ei ole huk­ka-aikaa toi­sin kuin aika auton
    > ratis­sa tai len­to­kent­tien turvatarkastuksissa.
    > Enem­mis­töl­lä junal­la mat­kus­ta­vis­ta on
    > edes­sään läppäri.

    Ensin­nä­kin. Läp­pä­rin käyt­tä­jiin ei voi las­kea vir­ka­mie­hiä, kos­ka hei­dän juna­mat­kan­sa ja läp­pä­rin käyt­tö on toteu­tet­tu hal­lin­nol­li­sel­la pää­tök­sel­lä. Varal­li­suut­ta vain siir­re­tään kan­san­ta­lou­den tuo­tan­nos­ta val­tion, kun­nan ja vir­ka­mie­hen kulu­tuk­seen. Sit­ten val­tio ostaa hei­dän käyt­töön­sä nuo junapaikat.

    Jos aja­tus­työ­tä teke­viä suo­si­taan enem­män kuin mikä on tilan­ne täl­lä het­kel­lä, on se vain toi­nen poliit­ti­nen pää­tös nykyi­sen tilal­le. Eri­lai­sil­la voi­ma­suh­teil­la toteu­tet­tu. yhtä hyvin voi­daan suo­sia vaik­ka tie­to­ko­ne­pe­le­jä pelaa­via lap­sia. Tar­vit­se­vat­han hekin omat työ­ti­lan­sa ja net­tiyh­tey­det. – Ei ole mitään kei­noa, jol­la juna­lii­ken­teen kes­kus­suun­nit­te­lu­ko­mi­tea pys­tyy löy­tä­mään tuo­tan­nol­li­ses­ti opti­maa­li­set “pain­opis­tea­lu­eet”, joi­ta tue­taan jon­kin muun tuo­tan­non kustannuksella.

    Junat työ­paik­ka­na kuu­lu­vat luon­nol­li­ses­ti työ­nan­ta­jien rahoi­tet­ta­vak­si. Jos se on vähän­kin kan­nat­ta­va, sii­hen kyl­lä inves­toi­daan. Mut­ta ei Suo­mes­sa: Rau­ta­tei­den hen­ki­lö­lii­ken­tee­seen inves­toi­mi­nen on lail­la kiel­let­ty niin yksi­tyi­sil­tä kuin firmoiltakin.

    Aja­tus­työn teki­jät” on kate­go­ri­ses­ti vää­rin mää­ri­tel­ty. Kysy­mys on hyvä­tu­loi­sis­ta mat­kus­ta­jis­ta. Nämä mat­kus­ta­jat itse tai hei­dän fir­man­sa kyl­lä mak­sa­vat käy­vän hin­nan hyvis­tä pal­ve­luis­ta, jot­ka ovat tuot­ta­via. – Poliit­ti­ses­ti tie­ten­kin voi olla jär­ke­vää suun­na­ta tuki­toi­men­pi­tei­tä hyvä­tu­lois­ten mat­kus­ta­mi­sen edis­tä­mi­seen. Vie­vät­hän he muka­naan vau­raut­ta sin­ne maa­seu­dul­le; ja mitä kau­em­mas mat­kus­ta­vat sitä parempi!

  55. Xerxes: Ongel­ma­na on se että jou­tuu kah­laa­maan läpi kaik­ki Osmon läpi­pääs­tä­mät kom­men­tit jois­ta useim­mat eivät kui­ten­kaan kuu­lu kate­go­ri­aan kan­nat­taa-todel­la­kin-lukea. Uskon että monet jät­tä­vät luke­mat­ta täs­tä johtuen.

    Eikö tähän löy­dy ratkaisua ?

    Tääl­lä on otet­tu “Suo­sit­te­le” ‑nap­pu­la: Eni­ten suo­si­tel­lut ovat toden­nä­köi­ses­ti myös par­hai­ta kommentteja.

    Mut­ta toteu­tus on jätet­ty puo­li­tie­hen. Luki­jal­la pitäi­si olla myös mah­dol­li­suus laji­tel­la kom­men­tit “suo­si­tel­luin ensin” ‑jär­jes­tyk­seen.

  56. Miten muka “Kuo­pio” oli­si voit­ta­ja täs­sä, kun nime­no­maan Itä-Suo­men poi­kit­tai­syh­teyk­siä ollaan lak­kaut­ta­mas­sa. Kuo­pio tus­kin hyö­tyy sii­tä, että yhtey­det esim. Joen­suu­hun vähenevät.

    1. Eni­ten Kuo­pios­ta mat­kus­te­taan Hel­sin­kiin, Jyväs­ky­lään ja Tam­pe­reel­le, joi­den osal­ta lipun hin­nat las­ke­vat. Tuo Joen­suun yhteys on ikä­vä asia.

  57. R. Silf­ver­berg: Jos kes­ki­no­peus on 100 km/h paik­kei­la ja suu­rin osa mat­kas­ta ei aje­ta moot­to­ri­tie­tä niin sil­loin on ollut pak­ko ajaa yli­no­peut­ta lähes koko ajan. Tie­tys­ti ajan­koh­ta mer­kit­see, itse olen aja­nut pk-seu­dun ja maa­kun­tien väli­siä mat­ko­ja vain vii­kon­lop­pui­sin jol­loin aina jos­sain muo­dos­tuu pit­kiä jono­ja jot­ka vetä­vät hitaas­ti ja piden­tä­vät mat­ka-aikaa. Esim Mik­ke­li-Var­kaus väli on sel­lai­nen. Ihan­ne-olo­suh­teis­sa voi pääs­tä lähel­le 100 km/h jos 80 km/h pai­ko­ja ei ole paljon.

    Asia kiin­nos­ti ja tar­kis­tin mat­kan ja mat­ka-ajan Lep­pä­vaa­ras­ta Kuo­pioon Fonec­tan sivuil­ta reit­toh­jeis­ta: 387 km ja 4h57 min. Tämä sis on tal­vi­ra­joi­tus­ten vallitessa

    Kesä­ai­kaan mat­kan Kehä I:n ris­teyk­ses­tä Hei­no­laan, n 120 km voi ajaa tun­nis­sa. Jos kes­ki­no­peus muu­ten on 88 km/t,mikä on sal­li­tun rajois­sa, niin ajai­si mat­kan nel­jään tun­tiin. Voi olla vähän rasittavaa.

    Riip­puu vähän sii­tä min­ne menee Kuopiossa.

  58. R. Silf­ver­berg: Kaik­ki eivät opi käyt­tä­mään noi­ta uusim­pia veh­kei­tä, 50+ poruk­ka on aut­ta­mat­to­mas­ti pihalla.

    Kaik­kea mah­dol­lis­ta voi digi­ta­li­soi­da mut­ta onko järkeä? 

    Ikä ei minus­ta mää­rit­te­le sitä onko joku pihal­la, vaan asen­ne. Ja nii­tä kii­na­lai­sia tai intia­lai­sia ei tip­paa­kaan kiin­nos­ta onko suo­ma­lai­nen pihal­la vai ei. Olen­nais­ta on se että työ­elä­mä muut­tuu, ja muu­tok­seen pitää sopeutua.

    Enkä puhu sii­tä mitä haluan, vaan sii­tä mitä toden­nä­köi­ses­ti tapahtuu.

    Kuten olen toden­nut tääl­lä­kin jo vuo­sia sit­ten, Suo­men syr­jä­seu­dut autioituvat.

  59. Tänään tors­tai­na Kuo­pioon saa­pui ja Kuo­pios­ta läh­ti seit­se­män len­toa Hel­sin­kiin. Vuonnn 2010 ken­täl­lä oli yhteen­sä 254.000 mat­kus­ta­jaa, jois­ta n 60 % liikematkustajia.

    Ris­sa­lan len­to­kent­tä on Sii­lin­jär­vel­lä, n 14 km kau­pun­gin keskustasta.

  60. Suo­men poi­kit­tai­syh­teyk­sil­lä on mer­ki­tys­tä, vaik­ka kaik­ki tiet (mel­kein) vie­vät Hel­sin­kiin. Sik­si juu­ri Tur­ku — Tam­pe­re — Jyväs­ky­lä — Kuo­pio tie ja rata oli­si­vat jär­ke­viä koh­tei­ta kohentaa.

  61. K‑Veikko: Luki­jal­la pitäi­si olla myös mah­dol­li­suus laji­tel­la kom­men­tit “suo­si­tel­luin ensin” ‑jär­jes­tyk­seen.

    Ensim­mäi­set kom­men­tit tie­ten­kin kerää­vät eni­ten suo­sit­te­lu­ja vii­meis­ten kus­tan­nuk­sel­la. Sik­si tuo kom­ment­tien lajit­te­lu ‑omi­nai­suus sai­si­kin tul­la esiin vas­ta kun blo­gi­kir­joi­tus on noin vii­kon ikäi­nen. Eli kun lähes kaik­ki kom­men­toi­ta­va on jo kommentoitu.

    Todel­la hyvät kom­men­tit ovat todel­la hyviä vie­lä vii­kon­kin päästä!

  62. Emi­lia: On aivan mah­dol­lis­ta ellei jopa toden­nä­köis­tä, että 10 vuo­den pääs­tä Kuo­pios­ta Hel­sin­kiin kul­je­taan oman auton taka­pen­kil­lä läp­pä­rin kans­sa istuen.

    10 vuo­den pääs­tä…? Luul­ta­vaa on, että 20 vuo­den­kin pääs­tä se köy­hin kan­san­osa on pako­tet­tu aje­le­maan ikä­lo­puil­la kat­sas­ta­mat­to­mil­la ben­sa­ko­neil­la pol­lii­sia par­haan­sa mukaan vältellen…

    Hie­man parem­pio­sai­sil­la lie­nee taas varaa mak­saa Aal­to-yli­opis­ton insi­nöö­rio­pin­not kes­keyt­tä­neel­le hak­ke­ril­le että käy asen­ta­mas­sa per­heen kaup­pa­kas­sei­hin ajan­ta­sai­set pääs­tö­ra­joi­tusapp­sit ker­ran vuodessa…

    Suo­men mit­ta­kaa­van mie­les­sä pitäen se toden­nä­köi­sin ske­naa­rio on ame­rik­ka­lais­tyyp­pi­nen kehi­tys jos­sa val­ta­väy­lät­kin alka­vat olla niin huo­nos­sa kun­nos­sa että var­mim­min mää­rän­pää­hän pää­see traktorilla…

    Eli ei tuol­lai­sil­la teil­lä itsea­ja­vil­la autoil­la teki­si hevon ***vet­tiä. Real nice thought, though.

    Kun mark­ki­noi­den pudo­tus­pe­lin kau­pun­ki­voit­ta­jat ovat sel­vil­lä vain nii­hin on talou­del­lis­ta jär­keä inves­toi­da nopei­siin raideyhteyksiin.

    Kaik­ki muu on kau­nis­ta itsepetosta.

    Palt­tia­ral­laa noin 30 vuo­den pääs­tä oli­si ihan hyvä jut­tu jos meil­tä­kin löy­tyi­si jo ensim­mäi­set maglev-lin­jat (jois­ta ensim­mäi­nen väli luon­nol­li­ses­ti­kin HKI‑H:LINNA-TRE); suo­rat rai­deyh­tey­det Turus­ta Tuk­hol­maan ja Hel­sin­gis­tä Tal­lin­naan; nykyis­tä­kin hätäi­sem­pi yhteys Hel­sin­gis­tä Pie­ta­riin; mah­dol­li­ses­ti myös rai­deyh­teys Vaa­sas­ta Uuma­jaan; “ete­läi­sen ran­ni­kon” kau­pun­git eli­mel­li­ses­ti yhteen kokoa­va pika­ra­tik­ka­ver­kos­to (tyy­liin Kouvola-Kotka-(ynnä pis­to­rai­de Haminaan)-Loviisa-Porvoo-HELLINNA-Lohja (ynnä pis­to­rai­de Han­koon sekä Num­me­lan kaut­ta Vihtiin)-Salo-Turku-Uusikaupunki-Rauma-Pori-TRE).

    Lap­peen­ran­ta-Vii­pu­ri pika­ra­tik­kayh­teys­kin kan­nat­tai­si saa­da aikai­sek­si (jo pel­käs­tään venä­läis­ten turis­tien houkuttelemiseksi).

    Luul­ta­vas­ti jos­sain Fors­sa-Hämeen­lin­nan väli­ses­sä pika­ra­tik­ka­lin­jas­sa­kin saat­tai­si olla kovas­ti­kin jär­keä kun edel­ly­tet­täi­siin, että Fors­sa kaa­voit­tai­si vas­ti­neek­si mas­sii­vi­ses­ti lisärakentamista.

    Ei has­sum­pi koti/vierailukohde wan­haa teol­li­suus­mai­se­maa ja ark­ki­teh­tuu­ria arvos­tal­le ja/tai luon­nos­sa viih­ty­väl­le: ete­läi­sen Suo­men komein jär­viy­län­kö­seu­tu soi­neen, kak­si ehkä pian kol­me­kin kan­sal­lis­puis­toa + Saa­ren kansanpuisto.

    Yli 250km pitui­nen Hämeen Ilves­reit­ti pati­koi­jil­le ja mik­sei maas­to­fil­la­ris­teil­le­kin. Jokea pit­kin voi meloa aina Poriin asti Koke­mäen­joen­suis­tol­le and bey­ond. Sukel­ta­jil­le puo­les­taan hie­no­ja kir­kas­ve­ti­siä järviä.

    Löy­tyy­pä Fors­sas­ta Suo­men van­hin yhä toi­min­nas­sa ole­va elo­ku­va­teat­te­ri­kin (ja kan­sain­vä­li­set myk­käe­lo­ku­va­fes­ta­rit). Komioo!

    Pur­je­len­tä­jil­le­kin kent­tä lähet­ty­vil­lä eikä voi mai­se­mis­ta valit­taa. Mal­min len­to­ken­tän sul­ke­mi­ses­ta mie­len­sä pahoit­ta­neet muut­ta­koot lähem­mäs Räys­kä­lää ja ope­tel­koot pur­je­len­tä­mään. Insi­nöö­ri var­mas­ti kehit­tää (ellei ole jo kehit­tä­nyt) lait­teen jol­la ult­ra­ke­vyet­ko­neet saa tai­vaal­le ilman hel­ve­til­li­sen myl­lyn käyn­nis­tä­mi­sen pakkoa.

    Eve­ry­bo­dy wins.

    Fors­saan vie­lä ker­ran panos­ta­mi­nen oli­si samal­la kun­nial­li­nen ja tot­ta kai kivas­ti sym­bo­li­nen­kin pää­tös dema­ri-Suo­mel­le… Aika aikaan­sa kuta­kin. Kiva kun kävit, so long and thanks for all the fish. We’ll take it from here.

    Vaa­sa-Jyväs­ky­lä-Savon­lin­na sek­to­rin poh­jois­puo­lei­nen osa lie­nee var­min­ta jät­tää muu­ta­man far­ma­rin vil­je­le­mäk­si ja/tai vil­lie­läin­re­ser­vaa­tik­si… Pitäi­si har­ki­ta sitä­kin, että peri­fe­ria julis­tau­tui­si yksin­ker­tai­ses­ti itse­näi­sek­si val­tiok­si. Oulu ja Rova­nie­mi nyt vaan ovat yksi­näi­siä saa­rek­kei­ta ja sel­lai­sik­si ne myös jäävät.

    Komei­ta mes­to­ja, ei sil­lä, mut­ta kyl­lä hyö pär­jää­vät. Ovat aina ennen­kin pär­jän­neet vaik­ka kuin­ka oli­si kodit tui­kat­tu pala­maan ker­ta toi­sen­sa jälä­keen. Aina ne siel­tä nouse­vat kumminkin.

    Oulu-Kemi/­Haa­pa­ran­ta-Luu­la­ja ynnä Rova­nie­mi. Pis­tä­vät vaan rai­teet kun­toon noi­den välil­le ja ihan hyvät mah­kut heil­lä on ellää hyv­vää elä­mä­tä ilman ete­län pel­le­jen sanelupolitikkaa.

    Itä-Suo­men eli Joen­suun ja Kuo­pion yli­opis­to kan­nat­tai­si oikeas­taan nyt jo siir­tää Jyväs­ky­lään ja sil­loin­kin se pitäi­si pakot­taa hal­lin­nol­li­ses­ti yhteen Tam­pe­reen tule­van yli­opis­ton­kom­bi­naa­tin kanssa.

    Molem­mat toki kivo­ja kesä­kau­pun­ke­ja, mut­ta niin kau­ka­na kai­kes­ta ettei lopul­ta­kaan tai­da mak­saa vaivaa… 

    Edel­lä mai­ni­tuis­ta ja monis­ta muis­ta­kin Jär­vi-Suo­men kau­pun­geis­ta saa kyl­lä mah­ta­via ympä­ri­vuo­ti­sia asuin­paik­ko­ja rik­kail­le elä­ke­läi­sil­le ja köy­hil­le tai­tei­li­joil­le (joi­den pitäi­si vaan ymmär­tää löy­tää toi­sen­sa) — sekä tie­tys­ti myös mök­kei­le­vien kau­pun­ki­lais­ten kesäparatiiseja.

    Der Kon­sult päät­tää esi­tyk­sen tahan. You’­re welcome.

  63. Joen­suus­ta Kuo­piooon on mat­kaa liki­mää­rin 140 km. Juna Piek­sa­mäen kaut­ta vie 5 tun­tia ja mak­saa sikana.

    Bus­si kul­kee suo­raan, noin 12 yhteyt­tä päi­väs­sä. Nopein 1h55m. Hin­ta 15 e.

    Bus­si- ja juna­li­ken­teen eduis­ta kiis­te­le­vien oli­si syy­tä pitää mie­les­sään Raa­ma­tun yle­vä ver­taus kah­den vii­san mie­hen, Hero­deen ja Kai­faan väli­ses­tä ylim­mäs­tä ystävyydestä.

  64. Cap­tain Awe­so­me: Edel­lä mai­ni­tuis­ta ja monis­ta muis­ta­kin Jär­vi-Suo­men kau­pun­geis­ta saa kyl­lä mah­ta­via ympä­ri­vuo­ti­sia asuin­paik­ko­ja rik­kail­le elä­ke­läi­sil­le ja köy­hil­le tai­tei­li­joil­le (joi­den pitäi­si vaan ymmär­tää löy­tää toi­sen­sa) – sekä tie­tys­ti myös mök­kei­le­vien kau­pun­ki­lais­ten kesäparatiiseja.

    Heh, täl­lai­nen tren­di on aina­kin The Eco­no­mis­tin mukaan menos­sa USA:ssa OS:n koros­ta­man urba­ni­soi­tu­mi­sen rinnalla.

    Monet (hyvä­kun­toi­set) elä­ke­läi­set muut­ta­vat siel­lä nykyi­sin seu­duil­le, jos­sa voi ret­keil­lä, kalas­taa, las­ke­tel­la jne. puh­taas­sa luon­nos­sa oman miel­ty­myk­sen­sä mukaan. Muut­to­lii­ke on niin suur­ta, että se uhkaa jär­kyt­tää joi­den­kin vaa­li­pii­rien poliit­tis­ta tasa­pai­noa. Taka­met­sien alkua­suk­kaat ovat perin­tei­ses­ti republi­kaa­ne­ja, mut­ta nuo hyvä­kun­toi­set, aktii­vi­set tuli­jat ovat enim­mäk­seen demokraatteja.

    Sipi­lä halu­aa pur­kaa mm. estei­tä loma-asun­to­jen muut­ta­mi­sel­le pysy­vik­si asun­noik­si. Varokoon 🙂

    1. Oli­si kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta vain hyvä asia, jos elä­ke­läi­set muut­tai­si­vat elä­ke­päi­vik­seen jon­ne­kin, jos­sa ei ole asun­to­pu­laa, niin enem­män työi­käi­siä mah­tui­si asu­maan Hel­sin­kiin. Minä en kui­ten­kaan aio niin tehdä.

  65. Lii­an van­ha: Eivät ne yli­opis­tot muu­al­la­kaan pelk­kiä tut­ki­ja­kou­lu­ja ole . Mones­sa maas­sa yli­opis­tot kou­lut­ta­vat suu­rem­man osan nuo­ri­sos­ta kuin Suomessa

    Esim Nor­jas­sa, Englan­nis­sa , Ete­lä-Koreas­sa etc ikä­luo­kas­ta suu­rem­pi osa val­mis­tuu yliopistosta

    Mut­ta useim­mil­le riit­tää ns alem­pi kor­kea­kou­lu­tut­kin­to ja ylem­pään tut­kin­toon, joka on tut­ki­mus­pai­not­tei­nen, jat­kaa pie­nem­pi osa

    Jos oikein muis­tan, niin UK:ssa riit­tää sopi­va mää­rä pun­tia, jot­ta voit sanoa yksi­tyis­tä kou­lua­si yliopistoksi.

    Siis, UK:ssa on yli­opis­to­ja ja “yli­opis­to­ja”, jon­ka vuok­si on vai­keuk­sia esi­mer­kik­si paluu­muut­ta­jan saa­da tut­kin­to­aan “yli­opis­tos­ta” hyväk­sy­tyk­si Suomessa.

  66. Cap­tain Awe­so­me:
    Der Kon­sult päät­tää esi­tyk­sen tahan. You’re welcome.

    Olin jos­kus inno­kas erämies.

    Sit­ten havait­sin, että vael­lus­vi­deoi­den kat­so­mi­nen you­tu­bes­ta hyvän oluen ja ruu­an kera on muka­vam­paa kuin se, että itse räm­pii kyl­mäs­sä soh­jos­sa jos­sain Raja-Joo­se­pin ete­lä­puo­li­ses­sa ryteikössä..

    En oli­si kuu­na päi­vä­nä usko­nut näin käy­vän, mut­ta niin on monen muun­kin asian laita.

  67. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Oli­si kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta vain hyvä asia, jos elä­ke­läi­set muut­tai­si­vat elä­ke­päi­vik­seen jon­ne­kin, jos­sa ei ole asun­to­pu­laa, niin enem­män työi­käi­siä mah­tui­si asu­maan Hel­sin­kiin. Minä en kui­ten­kaan aio niin tehdä.

    Pari huo­mio­ta.

    Sanot että oli­si hyvä, jos elä­ke­läi­set muut­tai­si­vat muu­al­le, mut­ta toi­saal­ta kan­na­tat Hel­sin­gin koro­tet­tu­ja asu­mis­tu­kia, joil­la ohja­taan tilan­net­ta päin­vas­tai­seen suuntaan.

    Luu­len että useim­mil­le Suo­men kun­nil­le se, että nii­den van­huk­set muut­tai­si­vat johon­kin toi­seen kun­taan (vaik­ka­pa takai­sin Hel­sin­kiin), oli­si talou­del­li­nen etu. Tämä ei ole siis kovin hyväk­syt­tä­vä peruste.

    Minus­ta oli­si fik­sua antaa van­hus­ten asua siel­lä mis­sä mie­lui­ten asu­vat, mie­lui­ten ilman tukia. Usein halua­vat asua perin­tei­sel­lä koti­paik­ka­kun­nal­laan, ja/tai lähel­lä lap­si­aan ja muia tut­tu­ja. Sosi­aa­li­sin perus­tein tukia voi yksit­täi­sil­le ihmi­sil­le myön­tää, mut­ta ei mie­lel­lään auto­maa­tio­na alueit­tain. Ja jos yksil­le myön­ne­tään, vaik­ka­pa kal­liik­si käy­vän asuin­pai­kan vuok­si, niin sit­ten kai­kil­le, kuten vaik­ka­pa Kaa­ma­sen mum­mol­le, jon­ka kaup­pa­reis­su­jen tak­si­las­kut ovat kalliita.

    1. Asu­mis­tu­ki ei ohjaa lisää asuk­kai­ta Hel­sin­kiin vaan pikem­mi­kin vähen­tä­vät Hel­sin­kiin muut­toa, kos­ka asun­to­ja ei ole neem­män. Mitä väl­jem­min niis­sä on varaa asua, sitä vähem­män Hel­sin­kiin mah­tuu asukkaita.

  68. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Oli­si kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta vain hyvä asia, jos elä­ke­läi­set muut­tai­si­vat elä­ke­päi­vik­seen jon­ne­kin, jos­sa ei ole asun­to­pu­laa, niin enem­män työi­käi­siä mah­tui­si asu­maan Hel­sin­kiin. Minä en kui­ten­kaan aio niin tehdä. 

    Tai­dat­kin olla syn­ty­pe­räi­nen hel­sin­ki­läi­nen, etkä kotoi­sin Kuo­pios­ta, kuten jos­kus aiem­min luu­lin. Pyy­dän anteek­si ereh­dys­tä­ni. Täs­tä syys­tä en myös­kään let­kau­ta vii­mei­ses­tä lauseestasi. 

    Monel­le syn­ty­pe­räi­sel­le hel­sin­ki­läi­sel­le voi muut­to “jon­ne­kin, mis­sä ei ole asun­to­pu­laa” olla var­sin epä­käy­tän­nöl­li­nen ja huo­no vaih­toeh­to, kos­ka sil­loin kaik­ki suku­lai­set ja tut­ta­vat jäi­si­vät kau­as. Sen sijaan ei-syn­ty­pe­räis­ten asuk­kai­den tapauk­ses­sa ongel­ma ei lie­ne aivan yhtä han­ka­la, ellei puo­li­so ole tääl­tä kotoi­sin ja myös oma per­he asu täällä.

    Miten mää­rit­te­let asun­to­pu­lan? Tar­koi­tat­ko täl­lä pulaa kun­nan tuke­mis­ta vuo­kra-asun­nois­ta, jois­sa saa asua asu­mis­ku­lun­sa koko­naan itse mak­sa­via asuk­kai­ta edullisemmin? 

    Esi­mer­kik­si etuovi.com’in mukaan Hel­sin­gis­sä on myy­tä­viä asun­to­ja tar­jol­la perä­ti 4450 kap­pa­let­ta, joten asun­to­pu­las­ta ei lie­ne kyse aina­kaan nii­den osal­ta. Toi­saal­ta ‘vuokraovi.com’ ker­too Hel­sin­gis­sä ole­van tar­jol­la myös 1562 vuokra-asuntoa. 

    Mis­tä siis “pulas­sa” on oikeas­taan kyse? 

    Onko enem­män­kin kyse raha­pu­las­ta, sekä ahdis­tuk­ses­ta, joka syn­tyy sii­tä, että asu­mis­tuen mää­rää esim. elä­ke­läi­sil­le ei ole enää mah­dol­lis­ta kas­vat­taa 4,6 mil­joo­naa euroa? Yllät­täen (tai ehkei sit­ten­kään) maa­han­muut­to­ra­ho­jen vii­mei­sin lisä­täy­den­nys vaa­tii ensi vuo­den bud­jet­tiin lähes sata­ker­tai­sen sum­man! Kysees­sä, siis pel­kän lisä­täy­den­nyk­sen osal­ta, on 452 mil­joo­naa euroa (ks. HS/28.11.2015, s.A22). Näin suu­ri, lisää tar­vit­ta­va raha­sum­ma ei tai­da roik­kua edes kau­pun­gin tai val­tion joulusukassa!

    Pelk­kä “työi­käi­se­nä olo” ei mie­les­tä­ni riit­tä­vä perus­te sil­le, että joku voi saa­da tukea voi­dak­seen asua Hel­sin­gis­sä ja teh­dä, jos töi­tä löy­tyy, töi­tä tääl­lä tai naa­pu­ri­kau­pun­geis­sa. Tuol­la, pel­käl­lä ikä­pe­rus­teel­la on ehkä lii­an help­po saa­da kau­pun­kiin lisää sitä, ei-toi­vot­tua jouk­koa, jol­lai­sia malek­sii jos­sain vail­la pää­mää­rää, esim. rau­ta­tie­a­se­man tai met­roa­se­mien seu­tu­vil­la, ja saat­taa aikaan­saa­da häi­riöi­tä ja/tai pahen­nus­ta, uha­na­lais­ten tai mui­ta her­kem­pien koh­dal­la jopa pelkoa. 

    Syn­ty­pe­räi­syys ja työ­paik­ka ovat ehkä jo pal­jon parem­pia perus­tei­ta saa­da asu­mis­tu­kea, jos tuol­lai­seen on kun­nal­la tai val­tiol­la yli­pää­tään varaa. (Onko sitä, tai tuo­hon halua niil­lä veron­mak­sa­jil­la, jot­ka lys­tin mak­sa­vat?) Tuki­muo­doil­la voi­daan kui­ten­kin myös vää­ris­tää ja vaa­ran­taa mark­ki­noi­den ja asu­mi­sen ase­tel­maa, mui­den sosi­aa­lis­ten teki­jöi­den ongel­mien kas­vus­ta puhu­mat­ta­kaan. Näin on ilmei­ses­ti jo käy­nyt. Aut­tai­si­ko asu­mis­tu­kien vähen­nys tai vähit­täi­nen, asteit­tain tapah­tu­va pois­to (esim. ‑15% per vuo­si) ter­veh­dyt­tä­mään tilan­teen? Mik­si pitäi­si tukea jon­kun asu­mis­ta kaik­kein kal­leim­mil­la alueil­la, jos vähä­sen kau­em­paa löy­tyi­si jo pal­jon edul­li­sem­pia vaihtoehtoja?

    1. Mark­ki­na­ta­lou­des­sa asun­not eivät kos­kaan lopu. Asun­to­pu­lal­la tar­koi­te­taan tilan­net­ta, jos­sa asun­to­jen hin­ta ylit­tää sel­väs­ti nii­den rakentamiskustannukset.

  69. Sak­ke:
    Monel­le syn­ty­pe­räi­sel­le hel­sin­ki­läi­sel­le voi muut­to “jon­ne­kin, mis­sä ei ole asun­to­pu­laa” olla var­sin epä­käy­tän­nöl­li­nen ja huo­no vaih­toeh­to, kos­ka sil­loin kaik­ki suku­lai­set ja tut­ta­vat jäi­si­vät kau­as. Sen sijaan ei-syn­ty­pe­räis­ten asuk­kai­den tapauk­ses­sa ongel­ma ei lie­ne aivan yhtä hankala 

    Jos joku on nuo­ruu­des­saan tai vaik­ka­pa vas­ta kes­kel­lä työi­kää muut­ta­nut Hel­sin­kiin, niin mitä toden­nä­köi­sim­min hänel­le mer­ki­tyk­sel­li­sim­mät sosi­aa­li­set kon­tak­tin­sa ovat PKS:llä. Lap­set ja las­ten­lap­set, arjen ystävät.

  70. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mark­ki­na­ta­lou­des­sa asun­not eivät kos­kaan lopu. Asun­to­pu­lal­la tar­koi­te­taan tilan­net­ta, jos­sa asun­to­jen hin­ta ylit­tää sel­väs­ti nii­den rakentamiskustannukset. 

    Mikä pula se sem­moi­nen on, jos sii­nä kaik­ki kui­ten­kin saa­vat mitä tar­vit­se­vat ja mihin (omat) rahan­sa riit­tä­vät? Jos ero asun­to­jen hin­nan ja raken­ta­mis­kus­tan­nus­ten välil­lä on kovin suu­ri, hais­kah­taa tuo minus­ta jon­kin­lai­sel­ta kis­kon­nal­ta tai rahastamiselta.

    Voi­si olet­taa, että raken­ta­mis­kus­tan­nuk­sis­sa on eri koh­teis­sa usein myös vaih­te­le­van suu­rui­nen kate­pro­sent­ti. Tuo lie­nee suu­rim­mil­laan Hel­sin­gin tapauk­ses­sa, vaik­ka työ­voi­maa tun­tuu tule­van pal­jol­ti jo muu­al­ta. Koh­tuul­li­nen palk­ka ja koh­tuul­li­nen voit­to yrit­tä­jäl­le sal­lit­ta­koon, mut­ta pal­jon­ko nuo mah­ta­vat vaih­del­la Suo­mes­sa paik­ka­kun­nit­tain? Mik­si raken­nus­fir­mat halua­vat rahas­taa eni­ten juu­ri Hel­sin­gis­sä? (Ovat­ko tääl­lä tyh­mim­mät päät­tä­jät, vai höl­möim­mät asun­to­jen osta­jat, vai mis­tä tuo oikein johtuu?)

    Epäi­lyk­se­ni raken­nus­fir­mo­jen har­ras­ta­mas­ta rahas­ta­mi­ses­ta ovat olleet ole­mas­sa jo pit­kään, mut­ta vii­mei­sin niit­ti oli erään talo­yh­tiön tar­jous­kil­pai­lu (erääs­tä kor­jausu­ra­kas­ta), jos­ta sain luo­tet­ta­val­ta tahol­ta tie­tää, ja jos­sa vaih­te­lu­vä­li edul­li­sim­man ja kal­leim­man tar­jouk­sen välil­lä oli suu­ruus­luok­kaa perä­ti lähes kym­men­ker­tai­nen. Onnek­si alal­ta löy­tyy sen­tään edes jos­kus myös kun­non kilpailua!

    Pitäi­si­kö kau­pun­gin pyy­tää jat­kos­sa tar­jouk­sia myös turk­ki­lai­sil­ta raken­nus­fir­moil­ta, joi­den tule­vat ura­kat itä­naa­pu­ri­maas­sam­me mene­vät ilmei­ses­ti muil­le? Raken­nus­val­von­ta on sil­ti syy­tä hoi­taa aina hyvin, vaik­ka jois­ta­kin alan muis­ta nor­meis­ta voi­si ehkä jous­taa. Sääs­tö raken­ta­mi­sen val­von­nas­sa, mm. työ­mail­la, tulee mak­suun hyvin usein monin­ker­tai­se­na myöhemmin.

  71. Kuten aiem­min tote­sin, Suo­men rata­verk­ko ei oikein sovel­lu kan­nat­ta­van hen­ki­lö­kau­ko­lii­ken­teen har­joit­ta­mi­seen. Radat lin­jat­tiin tsaa­rin­ai­kaan lähin­nä niin, että raken­nus­kus­tan­nuk­set pidet­tiin mah­dol­li­sim­man alhai­si­na. Sen seu­rauk­se­na syn­tyi rei­teil­le pie­nem­piä ja suu­rem­pia mut­kia. Mat­kus­ta­mi­sen hitau­des­ta ei ollut hait­taa niin kau­an kun VR:llä oli käy­tän­nös­sä monopoli.
    Nykyi­sin­kin useim­mat rei­tit ovat kovin epä­suo­ria. Niil­lä ei myös­kään yleen­sä pää­se käyt­tä­mään kalus­ton sinän­sä riit­tä­vää huip­pu­no­peut­ta. VR antaa siis huo­mat­ta­vaa tasoi­tus­ta maan­tie­lii­ken­teel­le, mikä näkyy hen­ki­lö­au­to­jen ja Onni­bus­sin suosiona.
    Eri­lais­ten “stra­te­gis­ten” mut­kien oiko­mi­nen on ollut kovin hidas­ta. Jäm­sä-Jyväs­ky­lä-rata val­mis­tui 1978 ja Kera­va-Lah­ti 2006. Toi­vot­ta­vas­ti seu­raa­vaa ei tar­vit­se odo­tel­la kol­mea vuosikymmentä.

  72. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mark­ki­na­ta­lou­des­sa asun­not eivät kos­kaan lopu. Asun­to­pu­lal­la tar­koi­te­taan tilan­net­ta, jos­sa asun­to­jen hin­ta ylit­tää sel­väs­ti nii­den rakentamiskustannukset.

    Sodan jäl­keen meil­lä oli puu­tet­ta asun­nois­ta ja nii­tä rake­net­tiin tuh­dis­ti. Mut­ta sil­loin emem elä­neet markkinataloudessa.

    Onko martk­ki­na­ta­lous jokin idea­li­soi­tu sys­tee­mi, hie­man kuten ide­aa­li- eli ihan­ne­kaa­su. Ihan­ne­kaa­sun teo­ria kyl­lä pätee jol­ti­sel­la­kin tark­kuu­deel­la reaal­siin­kin kaa­sui­hin sil­loin kun olot eivät ole kovin eksoottiset.

  73. Jou­ni Mar­ti­kai­nen: Jos joku on nuo­ruu­des­saan tai vaik­ka­pa vas­ta kes­kel­lä työi­kää muut­ta­nut Hel­sin­kiin, niin mitä toden­nä­köi­sim­min hänel­le mer­ki­tyk­sel­li­sim­mät sosi­aa­li­set kon­tak­tin­sa ovat PKS:llä. Lap­set ja las­ten­lap­set, arjen ystävät. 

    Tuo on toki ns. juur­tu­mi­sas­tees­ta riip­pu­vaa, ja se taas lie­nee aina­kin kes­ki­mää­rin (osak­si) myös ajan funk­tio. Siten syn­ty­pe­räi­sel­lä hel­sin­ki­läi­sel­lä tuo, ns. hen­ki­lö­koh­tai­nen juur­tu­mi­nen, toi­sin sanoen hen­ki­lö­koh­tai­nen kyt­kös Hel­sin­kiin, lie­nee asu­mi­sa­jan perus­teel­la ole­tet­ta­vas­ti kes­ki­mää­rin voi­mak­kaam­paa kuin muilla. 

    Sosi­aa­li­set kyt­kök­set ihmi­siin ovat oma lukun­sa. Nii­tä voi hoi­taa myös kau­em­paa, kun tek­niik­ka tar­jo­aa sii­hen nyky­ään monet eri kei­non­sa. Nime­no­maan infor­maa­tio­tek­no­lo­gian kehit­ty­mi­sen ansios­ta ei kal­liik­si käy­viä asu­mis­tu­kia oikeas­taan enää tar­vi­ta, kun mum­mo Pih­ti­pu­taal­ta pää­see (jos pääs­te­tään?) halu­tes­saan jut­te­le­maan miniän­sä kans­sa las­ten­hoi­dos­ta esim. sky­pet­tä­mäl­lä vaik­ka joka ilta! Maa­kun­nis­ta pää­see myös hel­pos­ti autolla/bussilla tai junal­la vaik­ka oop­pe­raan, mik­sei sit­ten myös lastensa/lastenlastensa sekä tut­tu­jen­sa tai ystä­vien­sä luokse.

    Sii­nä vai­hees­sa, jos ja kun demen­tia iskee elä­ke­läi­seen, ja syvä kai­puu saa aikaan van­huk­sen läh­dön etsi­mään entis­tä lap­suu­den­ko­ti­aan, vaik­ka yöpu­vus­saan, on kai­kel­la toden­nä­köi­syy­del­lä ei-syn­ty­pe­räi­sel­lä, lap­suus-nuo­ruusi­kän­sä muu­al­la viet­tä­neel­lä, myö­hem­min Hel­sin­kiin muut­ta­neel­la hel­sin­ki­läi­sel­lä sin­ne kaik­kein pisin ja vaa­ral­li­sin mat­ka. Täs­tä­kö muu­ten joh­tuu, että hoi­to­ko­tien kulun­val­von­ta on Hel­sin­gis­sä nykyi­sin niin tiuk­kaa, ettei sisään tai ulos pää­se edes ter­ve omai­nen, ilman muu­ten­kin kii­rei­sen hen­ki­lö­kun­nan hen­ki­lö­koh­tais­ta apua. Maa­kun­nis­sa tuo on kuu­lem­ma pal­jon hel­pom­paa, vaik­ka siel­lä saat­taa ehkä hen­ki­lö­kun­taa­kin olla enemmän.

    Arvaan kyl­lä, että vali­tus voi olla sur­ke­aa kuun­nel­ta­vaa, jos/kun ei-syn­ty­pe­räi­set hel­sin­ki­läi­set jou­tu­vat (asu­mis­tu­kien niu­ken­tues­sa) läh­te­mään viet­tä­mään elä­ke­päi­vi­ään esim. takai­sin omil­le koti­kon­nuil­leen. Asu­mis­tu­kien vähen­tä­mi­ses­tä syn­tyy val­ta­va sääs­tö, se on loik­ka, jota Hel­sin­ki ja muu Suo­mi kai­paa. Moni van­hus­han voi tosin olla tuos­ta vain ihan hyvil­lään, pääs­tes­sään lopul­ta­kin pois kau­pun­gin kii­rees­tä ja huli­nas­ta, rau­hoit­tu­maan (lähem­mäs lap­suu­den­ko­ti­aan) ennen lopul­lis­ta estra­dil­ta pois­tu­mis­taan. Eikö tuon pitäi­si olla oikeas­taan jokai­sen elä­ke­läi­sen oikeus?

  74. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mark­ki­na­ta­lou­des­sa asun­not eivät kos­kaan lopu. Asun­to­pu­lal­la tar­koi­te­taan tilan­net­ta, jos­sa asun­to­jen hin­ta ylit­tää sel­väs­ti nii­den rakentamiskustannukset.

    Aika eri­koi­nen mää­ri­tel­mä, mut­ta toki sin­ne päin.

    Suo­men suu­rim­man vuo­kra­vä­lit­tä­jän edus­ta­ja tote­si täl­lä vii­kol­la, että vuo­kra­mark­ki­na on pää­kau­pun­ki­seu­dul­la­kin täl­lä het­kel­lä vuo­kra­nan­ta­jan kan­nal­ta hei­koh­ko. Sel­vää tyy­dyt­ty­mä­tön­tä kysyn­tää vuo­kra-asun­noil­le on lähin­nä ns. sosi­aa­li­ta­paus­ten suun­nal­ta. Omal­la rahal­laan mak­sa­vat siis löy­tä­vät tääl­lä hyvin vuo­kra-asun­to­ja, ja vuo­kris­sa on kak­siois­ta alkaen las­ku­pai­nei­ta tar­jon­nan ylit­täes­sä kysynnän.

    Näi­den sosi­aa­li­ta­paus­ten osal­ta tilan­ne on kes­tä­mä­tön eikä hel­po­tus­ta ole näky­vis­sä. Ainoa jär­ke­vä rat­kai­su oli­si muut­to­lii­ke sin­ne mis­sä edul­li­sia asun­to­ja on tyhjillään.

  75. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asu­mis­tu­ki ei ohjaa lisää asuk­kai­ta Hel­sin­kiin vaan pikem­mi­kin vähen­tä­vät Hel­sin­kiin muut­toa, kos­ka asun­to­ja ei ole neem­män. Mitä väl­jem­min niis­sä on varaa asua, sitä vähem­män Hel­sin­kiin mah­tuu asukkaita.

    Tuo ei kuu­los­ta minus­ta ihan uskot­ta­val­ta. Kovas­ti ovat elä­ke­läi­set valit­ta­neet hal­li­tuk­sen aikeis­ta kos­kea asu­mis­tu­kiin, kai väit­täen elä­mi­sen käy­vän kal­liik­si ilman noi­ta tukia.

    Joku voi väl­jen­tää­kin asu­mis­taan tuil­la. Useim­mil­le kyse lie­nee kui­ten­kin hel­po­tuk­ses­ta itsel­le sopi­van kokoi­ses­sa asun­nos­sa asu­mi­seen. Yli jää­neet rahat voi­vat men­nä ruo­kaan, huvi­tuk­siin tai vas­taa­vaan. (Vai onko tuis­sa jokin väl­jen­tä­mi­seen patis­ta­va kannustin?)

  76. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mark­ki­na­ta­lou­des­sa asun­not eivät kos­kaan lopu. Asun­to­pu­lal­la tar­koi­te­taan tilan­net­ta, jos­sa asun­to­jen hin­ta ylit­tää sel­väs­ti nii­den rakentamiskustannukset.

    Jos halu­aa vii­ta­ta asun­to­jen kor­ke­aan hin­taan, kan­nat­tai­si puhua asun­to­jen kor­keis­ta hin­nois­ta. Ter­min “asun­to­pu­la” käyt­tä­mi­nen on höl­möä, jos ei sitä tarkoita.

    (Ter­min “asun­to­pu­la” käyt­tö näyt­tää minus­ta usein yri­tyk­sel­tä oikeut­taa Hel­sin­gin väes­tön­kas­va­tus­suun­ni­tel­mat vetoa­mal­la johon­kin sel­lai­seen, että joku jäi­si ilman asun­toa, jos asun­to­ja ei raken­net­tai­si koko ajan pal­jon lisää. Täs­sä ei tie­ten­kään ole mitään jär­keä. Täl­lä logii­kal­la suu­rin asun­to­pu­la on kai Kas­ki­saa­res­sa, Kai­vo­puis­tos­sa ja Eiras­sa, ja sik­si noiin paik­koi­hin pitäi­si kaa­voit­taa nopeas­ti pal­jon lisää asun­to­ja, jot­tei kukaan jäi­si siel­lä kadul­le asumaan. 🙂 )

    Kor­keat hin­nat Hel­sin­gis­sä siis on, asun­to­pu­laa ei. Jokai­nen riit­tä­vän vara­kas saa Hel­sin­gis­tä kyl­lä halu­tes­saan asunnon.

    1. Pula on pal­jon yksin­ker­tai­sem­pi sana kuin suh­teel­li­nen niukkuus.
      Edes vuon­na 1867 ei Suo­mes­sa ollut siis pulaa ruu­as­ta, kos­ka rik­kail­le sitä kyl­lä riit­ti? Tosin sata­tu­hat­ta ihmis­tä kuo­li nälkään.
      Asun­toi­pu­lal­la tar­koi­te­taan sitä, ettei jär­ke­vän­hin­tai­sia ausn­to­ja ole jol­loin alu­eel­le ei pää­se asu­maan nin moni kuin haluaisi.

  77. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Oli­si kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta vain hyvä asia, jos elä­ke­läi­set muut­tai­si­vat elä­ke­päi­vik­seen jon­ne­kin, jos­sa ei ole asun­to­pu­laa, niin enem­män työi­käi­siä mah­tui­si asu­maan Hel­sin­kiin. Minä en kui­ten­kaan aio niin tehdä.

    Sil­loin mene­te­tään elä­ke­löis­ten työpanos.Se on mer­kit­tä­vä, sil­lä he hoi­ta­vat lap­sen­lap­si­aan ja mah­dol­lis­ta­vat työn joustot

    Työ­ajan jous­toil­la tar­koi­te­taan pova­ril­li­ses­sa vies­tin­näs­sä yksi­tyi­sen sek­to­rin perus­työn­te­ki­jöi­den joustamista.

    Vir­ka­mies on vie­lä ruh­ti­nas, jota työ­ajan tai pakan jous­to kiinnosta

    Vih­reät ja Kokoo­mus vir­ka­mies­puo­luei­na vas­tus­ta­vat jyr­käs­ti jul­ki­sen sek­to­rin joustoja

  78. Tämä asun­to­kes­kus­te­lu on täy­sin perseestä.

    En voi ymmär­tää, että miten kau­pun­ki­ra­ken­teen tii­vis­tä­mi­nen ja kau­pun­gin lai­dan nuk­ku­ma­lä­hiöt voi­vat pois­sul­kea toi­si­aan, kuten jokai­ses­ta asun­to­ja kos­ke­vis­sa ket­juis­sa tääl­lä jau­he­taan samas­ta asiasta.

    Pää­kau­pun­ki­seu­tu voi­si olla vaik­ka 150 km hal­kai­si­jal­taan sisä­maa­han, sel­lais­ta ok-talo, riva­ri nuk­ku­ma­lä­hiö­tä hulp­pei­ne tont­tei­neen ja sit­ten kan­ta­kau­pun­ki sitä oikea­ta kaupunkia.

    Ei ole pulaa tilas­ta, ei ole pulaa asuk­kais­ta, ei ole pulaa rahas­ta, ainoas­taan kii­kas­taa kaavoituksesta.

    Kaik­ki Suo­men asun­toi­hin liit­ty­vät ongel­mat kitey­ty­vät täy­sin kyvyt­tö­mään joh­ta­mi­seen kaa­voi­tuk­seen liit­ty­vis­sä asioissa.

    Jos tänä päi­vä­nä aloi­te­taan työ asui­na­lu­een kaa­voit­ta­mi­sek­si, niin val­mis­ta tulee 10 vuo­den pääs­tä ja lapio uppo­aa maa­han 20 vuo­den päästä.

    Ei näin vain yksin­ker­tai­ses­ti pitäi­si voi­da olla! 

    Olen­kin sitä miel­tä, että kaa­voit­ta­mi­sen voi­si ulkois­taa kii­na­lai­sil­le. Siis toki itse ker­ro­taan mitä me halu­taan, mut­ta kaa­voi­tus­pro­ses­sin sai­si­vat kii­na­lai­set hoi­taa itse.

    Aivan var­mas­ti pääs­täi­siin kai­va­maan kun­nal­lis­tek­niik­kaa jo vuo­den pääs­tä päätöksestä.

  79. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pula on pal­jon yksin­ker­tai­sem­pi sana kuin suh­teel­li­nen niukkuus.
    Edes vuon­na 1867 ei Suo­mes­sa ollut siis pulaa ruu­as­ta, kos­ka rik­kail­le sitä kyl­lä riit­ti? Tosin sata­tu­hat­ta ihmis­tä kuo­li nälkään.
    Asun­toi­pu­lal­la tar­koi­te­taan sitä, ettei jär­ke­vän­hin­tai­sia ausn­to­ja ole jol­loin alu­eel­le ei pää­se asu­maan nin moni kuin haluaisi. 

    Jär­ke­vän­hin­tais­ten asun­to­jen hin­nat vaih­te­le­vat käsit­tääk­se­ni aika laa­jois­sa raa­meis­sa. Hin­taan vai­kut­ta­via teki­jöi­tä on monia ja niis­tä yksi on alue. Pitää­kö jokai­ki­sel­lä alu­eel­la olla joka iikan lom­pa­kol­le sopi­via asun­to­ja? Mik­si? Jär­ke­vä tavoit­te­lee asun­toa siel­tä, mihin asian­omai­sen oman “lom­pa­kon pak­suus” antaa myöten.

    Mik­si kaik­kien halua­vien pitäi­si saa­da juu­ri se mitä halu­aa? … tai pääs­tä asu­maan juu­ri sin­ne, min­ne halu­aa. Eikö tuo kuu­los­ta oikeas­taan aika itse­kes­kei­sel­tä tavoit­teel­ta? Osa tavoit­teis­ta voi myös olla mah­dot­to­mia. His­si­kään ei lii­ku, jos se on yli­las­tat­tu yli­mi­toi­te­tuin odotuksin.

    Eikö oikea lähes­ty­mis­ta­pa tuol­lai­sen, jos­kus hyvin­kin ison tavoit­teen saa­vut­ta­mi­sek­si ole kui­ten­kin se, että tekee töi­tä, kun­nes kasas­sa on tar­vit­ta­vat rahat (tai riit­tä­vä osa­ra­hoi­tus) sitä var­ten? (Pan­kit aut­ta­vat, jos lop­pusum­maa var­ten tar­vit­see lai­naa, ja kyke­nee huo­leh­ti­maan lyhen­nyk­sis­tä ja koron­mak­sus­ta.). Jos tuo taas ei onnis­tu, pitää madal­taa tavoi­tet­ta tai jatkaa/lisätä omia pon­nis­te­lu­jaan sen ver­ran enemmän/pitempään että lopul­ta onnistuu!

    Ymmär­tääk­se­ni useim­mil­la on jalat joil­la kävel­lä, ja liki kaik­ki voi­vat käyt­tää myös auto-/bus­si-/fil­la­ri-/ju­na-/met­ro-/rai­tio­vau­nu-/tak­si­kyy­tiä, jot­ta pää­see siir­ty­mään esi­mer­kik­si mat­kan asun­non ja työ­pai­kan välil­lä. Etäi­syys ei siis voi olla ylit­se­pää­se­mä­tön ongel­ma, niin kau­an kuin ylei­siä kul­ku­väy­liä, tei­tä ja katu­ja riittää. 

    En näe täs­sä muu­ta kuin liki lap­sen­omai­sen “kiu­kut­te­lun kau­pan lat­tial­la”. Pie­ni, ymmär­tä­mä­tön lap­si voi itkeä, pot­kia ja huu­taa epä­toi­voi­ses­ti: “tah­too, tah­too”, ymmär­tä­mät­tä mitä aika ja tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sem­mat pon­nis­te­lut voi­vat saa­da par­haim­mil­laan aikaan. Kuu­ta ei pidä, tai kan­na­ta, tai­vaal­ta kui­ten­kaan kenen hyvän­sä tur­haan tavoi­tel­la. Rea­li­teet­tien ymmär­tä­mi­nen auttaa …

  80. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pula on pal­jon yksin­ker­tai­sem­pi sana kuin suh­teel­li­nen niukkuus.
    Edes vuon­na 1867 ei Suo­mes­sa ollut siis pulaa ruu­as­ta, kos­ka rik­kail­le sitä kyl­lä riit­ti? Tosin sata­tu­hat­ta ihmis­tä kuo­li nälkään.
    Asun­toi­pu­lal­la tar­koi­te­taan sitä, ettei jär­ke­vän­hin­tai­sia ausn­to­ja ole jol­loin alu­eel­le ei pää­se asu­maan nin moni kuin haluaisi.

    Sinun ter­me­jä­si käyt­täen Kas­ki­saa­res­sa on siis asun­to­pu­la. Mut­ta ei kai eri­tyis­tä tar­vet­ta kaa­voit­taa lisää, vaik­ka asun­to­pu­la on. Ole­tan että haluat käyt­tää “asun­to­pu­laa” seli­tyk­se­nä sil­le, että haluat kaa­voit­taa pal­jon lisää asun­to­ja Hel­sin­kiin. Tuo logiik­ka ei oikein peli­tä, vai?

    Itse asias­sa tapa­si käyt­tää ter­miä asun­to­pu­la tar­koit­taa, että jokai­sen Suo­men kun­nan kes­kus­tas­sa on asun­to­pu­la (olet­taen että niis­sä asun­to­jen hin­nat ovat jokin ver­ran kor­keam­mal­la kuin jol­lain syr­jä­ky­läl­lä). Ehkä tar­ken­nat sitä, onko joka kun­nas­sa asun­to­pu­la, ja tar­koit­taa­ko ter­mi­si asun­to­pu­la sitä, että pitää raken­taa lisää asuntoja?

  81. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pula on pal­jon yksin­ker­tai­sem­pi sana kuin suh­teel­li­nen niukkuus.
    Edes vuon­na 1867 ei Suo­mes­sa ollut siis pulaa ruu­as­ta, kos­ka rik­kail­le sitä kyl­lä riit­ti? Tosin sata­tu­hat­ta ihmis­tä kuo­li nälkään.
    Asun­toi­pu­lal­la tar­koi­te­taan sitä, ettei jär­ke­vän­hin­tai­sia ausn­to­ja ole jol­loin alu­eel­le ei pää­se asu­maan nin moni kuin haluaisi.

    Yleen­sä ei kan­na­ta semant­ti­seen sape­lin­ka­lis­te­luun osal­lis­tua. Mut­ta Osmon mää­ri­tel­mäl­lä Hel­sin­gin asun­to­pu­lan lisäk­si olem­me pulas­sa mm. seu­raa­vien asioi­den suh­teen: hyvä yri­tys­joh­ta­ja, äly­käs polii­tik­ko, kau­nis nai­nen, komea mies, Fer­ra­ri, puh­das hen­gi­ty­sil­ma, hyvät pyö­rä­rei­tit, kevyet ja kes­tä­vät pol­ku­pyö­rät, pää­sy­lip­pu Arse­na­lin koti­mat­siin, ava­ruus­len­to ja murea sisä­fi­le­pih­vi. Kaik­kiin näi­hin ja mil­joo­niin mui­hin asioi­hin ei niin moni pää­se jär­ke­vään hin­taan käsik­si kuin haluaisi.

  82. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pula on pal­jon yksin­ker­tai­sem­pi sana kuin suh­teel­li­nen niukkuus.
    Edes vuon­na 1867 ei Suo­mes­sa ollut siis pulaa ruu­as­ta, kos­ka rik­kail­le sitä kyl­lä riit­ti? Tosin sata­tu­hat­ta ihmis­tä kuo­li nälkään.
    Asun­toi­pu­lal­la tar­koi­te­taan sitä, ettei jär­ke­vän­hin­tai­sia ausn­to­ja ole jol­loin alu­eel­le ei pää­se asu­maan nin moni kuin haluaisi. 

    Kuo­lee­ko kukaan vain sen takia, ettei pää­se Eiraan? Tok­ko­pa kukaan. Cala­ma­ri Unio­nin Fran­keis­ta­kaan (siis heis­tä, jot­ka tuos­sa Kau­ris­mäen elo­ku­vas­sa kuo­li­vat) ei tuo muis­taak­se­ni ollut kel­lään kuo­lin­syy. (Huom! Jopa Eiran sai­raa­la sijait­see Ullan­lin­nan puolella!)

    Läh­de (Yrjö Lau­te­la & Jyr­ki Palo: Itä­val­ta, Kap­pa­le men­nyt­tä suu­ruut­ta. Edi­ta, 2005) ker­too sen sijaan sivul­la 41: “Var­si­nai­set levot­to­muu­det kes­kit­tyi­vät Wie­niin. Vuo­teen 1815 ver­rat­tu­na kau­pun­gin väki­lu­ku oli 30 vuo­des­sa lähes kak­sin­ker­tais­tu­nut: se oli 1840-luvul­la yli 400 000. Teol­lis­tu­mi­nen ei ollut eden­nyt riit­tä­vän nopeas­ti, työt­tö­myys kas­voi ja elin­ta­so las­ki. Lei­pä- ja liha­kaup­po­jen ryös­te­ly yleis­tyi. Vuo­den 1847 kato joh­ti syk­syl­lä nälkämellakoihin.”

    Vaik­ka väki­lu­vun lisäys oli ao. kau­pun­gis­sa noin­kin hui­ma, suh­tees­sa sel­väs­ti suu­rem­pi kuin mitä noin 200 vuot­ta myö­hem­min, eli mitä nyt on Hel­sin­gin uuteen yleis­kaa­van lei­vot­tu (aja­tel­tu vai spe­ku­loi­tu?) kas­vu, ei tuo­kaan näkö­jään pelas­ta­nut kyseis­tä kau­pun­kia mel­la­koil­ta. Nekin tai­si­vat olla aikoi­naan aika paha jut­tu monen, ei vain Met­ter­nich’in, vaan myös Wie­nin kaup­piai­den kannalta. 

    Kas­voi­ko Wien lii­an nopeas­ti? 30 vuo­des­sa pari­sa­taa­tu­hat­ta uut­ta asukasta …

    PS. Ellen ereh­dy, oli Hel­sin­gis­sä muu­ten kyl­lä aika­mois­ta pulaa mm. ruo­as­ta ja jopa läm­mös­tä (koi­vu­ha­lois­ta!) myös jok­seen­kin tasan sata vuot­ta sit­ten, ensim­mäi­sen maa­il­man­so­dan alku­vuo­si­na, vaik­ka maa­seu­dul­la sitä ilmei­ses­ti sil­loin riit­ti asuk­kail­leen parem­min. (Mm. Samu Nyströ­min kir­jas­ta, “Hel­sin­ki 1914–1918, Toi­von, pelon ja seka­sor­ron vuo­det”, jon­ka luin jo jon­kin aikaa sit­ten, ker­toi muis­taak­se­ni asias­ta.) Näin mar­ras­kuun lopun koleas­sa ja pimeäs­sä sun­nun­tai-illas­sa jää myös hel­pos­ti poh­ti­maan sitä, mihin aurin­ko­ken­not oikeas­taan mah­ta­vat riit­tää, eri­tyi­ses­ti sil­loin, kun ener­gian tar­ve on (maas­sam­me ja) kau­pun­gis­sam­me suurimmillaan?

  83. Sylt­ty:
    3. Koh­das­ta 2 seu­raa, että myös puo­li­son on vai­kea löy­tää töitä.

    Ja tuos­ta taas joh­tuu, ettei val­tion alue­hal­lin­toa ja viras­to­jen siir­to­ja pois Hel­sin­gis­tä kan­na­ta teh­dä kuin muu­ta­mal­le paik­ka­kun­nal­le: Tam­pe­re, Tur­ku ja ehkä Oulu sekä varauk­sin: Vaa­sa, Jyväs­ky­lä ja Rovaniemi.

  84. Vesa: Mut­ta Osmon mää­ri­tel­mäl­lä Hel­sin­gin asun­to­pu­lan lisäk­si olem­me pulas­sa mm. seu­raa­vien asioi­den suh­teen: hyvä yri­tys­joh­ta­ja, äly­käs polii­tik­ko, kau­nis nai­nen, komea mies, Fer­ra­ri, puh­das hen­gi­ty­sil­ma, hyvät pyö­rä­rei­tit, kevyet ja kes­tä­vät pol­ku­pyö­rät, pää­sy­lip­pu Arse­na­lin koti­mat­siin, ava­ruus­len­to ja murea sisä­fi­le­pih­vi. Kaik­kiin näi­hin ja mil­joo­niin mui­hin asioi­hin ei niin moni pää­se jär­ke­vään hin­taan käsik­si kuin haluaisi.

    Jos omaa jotain suh­teel­li­suu­den- ja todel­li­suu­den­ta­jua, niin huo­maa kak­si pien­tä eroa Fer­ra­rin ja asun­non välil­lä: asun­to on elin­tär­keä (aina­kin Suo­men levey­sas­teil­la) ja asun­to­pu­laan on ilmei­nen rat­kai­su: kaa­voi­te­taan lisää, jot­ta raken­ta­jat voi­vat raken­taa lisää, ja ihmi­set pää­se­vät asu­maan parem­mil­le paikoille.

  85. Sak­ke: En näe täs­sä muu­ta kuin liki lap­sen­omai­sen “kiu­kut­te­lun kau­pan lattialla”. 

    Sit­ten pitää kat­soa tarkemmin.

    Pää­kau­pun­ki­seu­tu pys­tyy gene­roi­maan uusia työ­paik­ko­ja ja luo­maan hyvin­voin­tia parem­min kuin ne alu­eet joil­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­le muu­te­taan. On kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti tyh­mää jos pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­to­pu­la rajoit­taa alu­eel­le halua­vien ihmis­ten työl­lis­ty­mis­tä ja samal­la lisä­ar­von ja hyvin­voin­nin luomista. 

    Ajal­li­ses­ti koh­tuut­to­mat työ­mat­kat ovat yhtä lail­la työl­lis­ty­mät­tö­myy­teen ver­rat­ta­vaa tuh­laus­ta ja yksi­lön kan­nal­ta tar­pee­ton­ta kyy­kyt­tä­mis­tä. Nol­la­sum­ma­pe­li eli täs­sä tapauk­ses­sa ihmis­ten aja­mi­nen kil­pai­le­maan kes­ke­nään kei­no­te­koi­ses­ti (kaa­voi­tuk­sen kaut­ta) luo­dus­ta niuk­kuu­des­ta ei hyö­dy­tä ketään.

    Kyse ei ole itse­kes­kei­syy­des­tä vaan pikem­min­kin päin­vas­toin: pää­kau­pun­ki­seu­dun työ­paik­ka- ja asuin­kes­kit­ty­mä mah­dol­lis­taa kas­va­van tehok­kuu­den jota tar­vi­taan ala­ti hei­ken­ty­vän huol­to­suh­teen kom­pen­soin­tiin jot­ta ihmis­ten elä­män­laa­tu saa­daan kol­lek­tii­vi­ses­ti turvattua.

  86. Tapio: Heh, täl­lai­nen tren­di on aina­kin The Eco­no­mis­tin mukaan menos­sa USA:ssa OS:n koros­ta­man urba­ni­soi­tu­mi­sen rinnalla.

    Monet (hyvä­kun­toi­set) elä­ke­läi­set muut­ta­vat­siel­lä nykyi­sin­seu­duil­le, jos­sa voi ret­keil­lä, kalas­taa, las­ke­tel­la jne. puh­taas­sa luon­nos­sa oman miel­ty­myk­sen­sä mukaan. Muut­to­lii­ke on niin suur­ta, että se uhkaa jär­kyt­tää joi­den­kin vaa­li­pii­rien poliit­tis­ta tasa­pai­noa. Taka­met­sien alkua­suk­kaat ovat perin­tei­ses­ti republi­kaa­ne­ja, mut­ta nuo hyvä­kun­toi­set, aktii­vi­set tuli­jat ovat enim­mäk­seen demokraatteja.

    Sipi­lä halu­aa pur­kaa mm. estei­tä loma-asun­to­jen muut­ta­mi­sel­le pysy­vik­si asun­noik­si. Varokoon 

    Mie­len­kiin­tois­ta. Voit­ko heit­tää lin­kin, mun google ei toi­mi­nut kun jokusen sekun­nin yri­tin kovistella…

    Vaan ans kat­too ny, sanoi­si tamberelainen.

    Vie­hän meil­lä­kin vir­ta taas takai­sin päin: aina­kin Epsan­jan aurin­ko­ran­to­jen paluu­muu­ton suhteen.

    Tosin meil­lä tätä­kin tren­diä selit­tä­nee lii­an hal­pa kalia, ja kie­li­tai­dot­to­muus (+ suo­ma­lais­ten ylei­nen social awkward­ness koh­de­maas­ta riippumatta).

    Suu­rel­la ikä­luo­kal­la monel­la lisäk­si yhä juu­ret vah­vas­ti maaseudulla.

    Mie­len­kiin­tois­ta läh­tee­kö hips­te­ri­su­ku­pol­vi elä­köi­dyt­ty­ään lau­moit­tain myös juo­maa hal­paa kali­aa jon­ne­kin, min­ne tahan­sa… tai teki­si näyt­tä­vän paluun landelle.

    Itse veik­kai­sin, että tuskinpa.

    Toi­saal­ta uus­hip­pien luku­mää­rän kas­va­mi­nen näyt­tää vää­jää­mät­tö­mäl­tä, joten kysyn­tää lan­deo­lei­luun ynnä enke­li­kurs­seil­le met­sän sii­mek­seen on var­mas­ti heil­lä ole­mas­sa… jo täl­lä­kin hetkellä.

    Only time will tell.

  87. ano­nil­li: Jos omaa jotain suh­teel­li­suu­den- ja todel­li­suu­den­ta­jua, niin huo­maa kak­si pien­tä eroa Fer­ra­rin ja asun­non välil­lä: asun­to on elin­tär­keä (aina­kin Suo­men levey­sas­teil­la) ja asun­to­pu­laan on ilmei­nen rat­kai­su: kaa­voi­te­taan lisää, jot­ta raken­ta­jat voi­vat raken­taa lisää, ja ihmi­set pää­se­vät asu­maan parem­mil­le paikoille. 

    Pää­se­vät­kö?

    Lisä­ra­ken­ta­mi­ses­sa (tii­vis­tä­mäl­lä) pii­lee se ongel­ma, että ns. “parem­mat pai­kat” voi­vat muut­tua sen myö­tä kovin hel­pos­ti aiem­paa huo­nom­mik­si. Täl­löin lisä­ra­ken­ta­mi­nen kas­vat­taa näil­lä, huo­nom­mik­si muut­tu­vil­la pai­koil­la asu­vien mää­rää, enem­män kuin vain uusiin asun­toi­hin muut­ta­vien mää­räl­lä. Muut­ta­jat saa­vat aikaan muu­tok­sen niin läh­tö­pai­kas­saan kuin pai­kas­sa jon­ne siir­ty­vät. Syn­tyy ket­ju­reak­tio. Jos net­to­hyö­tyä ei syn­ny, kas­vat­taa lisä­ra­ken­ta­mi­nen ja muu­tos edel­leen pulaa asun­nois­ta ala­ti har­vem­mik­si käy­vil­lä “parem­mil­la pai­koil­la”, enti­ses­tään kiih­ty­vään tahtiin.

    Kysees­sä on ilmiö, jota voi­daan kut­sua ‘noi­dan­ke­häk­si’.

  88. Supi­koi­ra: Olin jos­kus inno­kas erämies.

    Sit­ten havait­sin, että vael­lus­vi­deoi­den kat­so­mi­nen you­tu­bes­ta hyvän oluen ja ruu­an kera on muka­vam­paa kuin se, että itse räm­pii kyl­mäs­sä soh­jos­sa jos­sain Raja-Joo­se­pin ete­lä­puo­li­ses­sa ryteikössä..

    En oli­si kuu­na päi­vä­nä usko­nut näin käy­vän, mut­ta niin on monen muun­kin asian laita.

    Var­mas­ti täl­lai­nen­kin suh­de retkeilyyn/eräilyyn yleis­tyy. En pitäi­si pel­käs­tään huo­no­na: vähem­män häi­riö­tä luon­nol­le aiheuttaneepi.

    Toi­saal­ta, mää­rit­te­lem­me­kö­hän käsit­teen “inno­kas” joten­kin rat­kai­se­val­la taval­la toisin?

    Ts., onko sut ehkä jun­nu­na vaan inno­ku­loi­tu erä­ke­tuk­si (tai kas­vu­ym­pä­ris­tö vai­kut­ta­nut pre­fe­rens­sien muo­dos­ta­mi­seen sii­nä mää­rin) ja jos­sain vai­hees­sa sit­ten vaan huo­ma­sit, että märäs­sä tel­tas­sa bunk­kaa­mi­nen on itse asias­sa koh­ta­lai­sen perseestä…?

    Ja ovat­han suo­ma­lai­set aika suo­ri­tus­kes­kei­siä. Kivun kaut­ta ja sil­leen. No pain, no gain on monen ohje­nuo­ra elä­mäs­sä laajemminkin.

    Itse olen kau­niin ilman kesä­ret­kei­li­jä. Ja tär­kein syy läh­teä on nime­no­maan pääs­tä rau­haan muil­ta ihmi­sil­tä. Veden ääreen nime­no­maan. Ja sel­lai­sia mes­to­ja­han Suo­mes­sa riit­tää. Ei riit­täi­si kak­si­kaan ihmi­si­kää kaik­kia testaamaan. 

    Har­va asia vir­kis­tää miel­tä ja ren­tout­taa oloa yhtä tehok­kaas­ti kuin vedes­sä pul­jaa­mi­nen. Back to womb, inner child, teo­rioi­ta riit­tää, toi­mii aina­kin itsel­le­ni syys­tä tai meka­nis­mis­ta huo­li­mat­ta. It’s all good.

    Isken bus­sil­la tai junal­la jon­ne­kin. Rul­la­luis­te­len mah­dol­li­sim­man liki jotain jär­veä tai muu­ta vesis­töä. Seläs­sä kul­kee kevyeh­kö rep­pu­ka­jak­ki ja riippumajoite.

    Oon yön tai pari ihan mil­tä tuntuu.

    Uin, melon, ehkä duu­naan musiik­kia­kin. Tai vedän lonk­kaa riip­pu­ma­tol­la tois­ten vään­tä­mäs­tä musas­ta naa­tis­kel­len, hyväs­tä kir­jas­ta ins­pi­roi­tuen ja/tai säkeen tai pari miet­tei­tä ylös kirjoittaen.

    Price­less.

    Mag­ga­ra on aika kii­tol­li­nen elin­tar­vi­ke: kel­paa kyl­mä­nä­kin jos ei jas­sa alkaa tul­ta virittelemään. 

    Toi­saal­ta kesäi­sin on kai­ken maa­il­man kylä­kaup­po­jen ja kah­vi­loi­den ovet­kin avoin­na eli ei todel­la­kaan tar­vit­se itse kok­kail­la jos ei halua.

    Ei sil­lä ettei­kö pie­ni paas­toa­mi­nen­kin teki­si vaan hyvää sekä sie­lul­le että ruu­miil­le. Arvos­taa sit­ten taas vähän kor­keam­mal­le nii­tä par­jat­tu­ja 6 euron pitsalättyjäkin. 🙂

    Oikeas­taan ainoa este teke­mi­sel­le on kuin­ka vähän tai pal­jon malt­taa seläs­sä kantaa.

    Ja heti jos/kun tulee mis­tä tahan­sa syys­tä olo, että eikö­hän tämä jo pii­san­nut, niin sit­ten vaan nos­taa kyt­kin­tä ja suun­taa takai­sin sivis­tyk­sen pariin. Done.

    Suo­sit­te­len kokeilemaan.

  89. spot­tu: Kyse ei ole itse­kes­kei­syy­des­tä vaan pikem­min­kin päin­vas­toin: pää­kau­pun­ki­seu­dun työ­paik­ka- ja asuin­kes­kit­ty­mä mah­dol­lis­taa kas­va­van tehok­kuu­den jota tar­vi­taan ala­ti hei­ken­ty­vän huol­to­suh­teen kom­pen­soin­tiin jot­ta ihmis­ten elä­män­laa­tu saa­daan kol­lek­tii­vi­ses­ti turvattua. 

    Ei ole­kaan.

    Mut­ta jos­ta­kin syys­tä Suo­mes­sa tuo mah­dol­lis­ta­vuus ei tun­nu toi­mi­van. Hel­poin syy lie­nee että joku tai jokin vetää lii­kaa välis­tä. Tai on jokin ei niin ilmei­nen tehot­to­muus. Ei kai voi­da kiel­tää ettei­kö Suo­mes­sa oli­si jo pit­kään ollut val­lal­la aja­tus “vie­lä vähän niin sit­ten kyl­lä”. Mut­ta kun ei. Pitäi­si ehkä teh­dä jo jotain muuta.

  90. Tai­taa perim­mil­tään olla niin, että Hel­sin­ki kaa­voit­taa hou­kut­te­le­vim­pia aluei­taan saa­dak­seen hyvä­tu­loi­sia veron­mak­sa­jia Hgin ulko­puo­lel­ta? Sii­hen ripaus vuo­kra­tuo­tan­toa ettei vai­ku­ta niin pahal­ta! Kisaa hyvis­tä asukkaista/veronmaksajista käy­dään Uuden­maan (mik­sei koko Suo­men) osal­ta. Ode voi­si sel­vit­tää mis­tä muut­to­lii­ke tulee (joku asuu jos­sain ja muut­taa)? Se ker­too pal­jon. Jär­kyt­tä­vän hin­tai­seen uus­tuo­tan­toon ei ole taval­li­sel­la duu­na­ril­la mitään asi­aa, sik­si nuo muu­ta­mat vuo­kra-asun­not! Neliö­hin­ta­han jo ker­too kei­tä nii­hin halu­taan! Sivu­juon­tee­na käy­dään pole­miik­kia auto­pai­kois­ta, joi­den sano­taan vie­vän neliöi­tä kaa­vail­lul­ta vuokratuotannolta.
    Toi­nen häm­mäs­tyk­sen koh­de on, että mikä kii­re (ellei juu­ri kisa hyvä­tu­loi­sis­ta?) kaa­voit­taa tämän suku­pol­ven toi­mes­ta ‘par­hai­ta’ paik­ko­ja? Bule­var­di­soin­ti, Melk­ki, Var­tio­saa­ri, pis­te­kaa­vat, jne… Seu­raa­va suku­pol­vi saat­tai­si teh­dä sen vie­lä fik­sum­min, mut­ta eipä ole paik­ko­ja mihin kaavoittaisi?
    Voi­si kuvi­tel­la, että raken­ta­mi­nen koh­dis­tui­si väy­lien var­rel­le kehä1 rajal­le asti? Aina­kin se oli­si kol­man­nek­sen halvempaa!

  91. Sak­ke: Lisä­ra­ken­ta­mi­ses­sa (tii­vis­tä­mäl­lä) pii­lee se ongel­ma, että ns. “parem­mat pai­kat” voi­vat muut­tua sen myö­tä kovin hel­pos­ti aiem­paa huonommiksi.

    Kai­kes­sa teke­mi­ses­sä on se vaa­ra, että epä­on­nis­tu­taan, joten nys­vä­tään sit­ten teke­mät­tä mitään? Sinua ei hait­taa, sinul­la on jo se asun­to Stadissa.

  92. Eero:
    mis­tä muut­to­lii­ke tulee (joku asuu jos­sain ja muut­taa)? Se ker­too pal­jon. Jär­kyt­tä­vän hin­tai­seen uus­tuo­tan­toon ei ole taval­li­sel­la duu­na­ril­la mitään asi­aa, sik­si nuo muu­ta­mat vuokra-asunnot! 

    Hel­sin­gin saa­ma kun­tien väli­nen muut­to­voit­to 2014, 20 suurinta
    Tur­ku .… . 490
    Tam­pe­re … 432
    Jyväs­ky­lä …383
    Oulu .… . . 363
    Lah­ti .… . . 295
    Vaa­sa .… . 199
    Lap­peen­ran­ta .195
    Kuo­pio .…176
    Kot­ka .… 148
    Joen­suu … 121
    Kou­vo­la … 121
    Por­voo .… 92
    Sei­nä­jo­ki …92
    Mik­ke­li .…84
    Kok­ko­la .…82
    Rova­nie­mi …76
    Pori .… . 71
    Salo .… . 71
    Loh­ja .… .64
    Kajaa­ni .…61

    Hel­sin­gin muut­to­tap­pio 20 suurinta
    Van­taa.… ‑383
    Espoo.… .-332
    Sipoo.… . ‑57
    Nurmijärvi…-54
    Mäntsälä.…-44
    Tuusu­la.… ‑43
    Kauniainen…-28
    Raa­se­po­ri… ‑18
    Kera­va.… .-17
    Keu­ruu.… .-17
    Kan­gas­nie­mi. . ‑13
    Kau­ha­va.… ‑13
    Ylöjärvi.…-13
    Sodan­ky­lä… ‑10
    Asko­la.… . ‑8
    Huittinen.…-8
    Ina­ri.… . .-8
    Lep­pä­vir­ta… ‑8
    Ruo­ve­si.… .-8
    Uts­jo­ki.… .-8

  93. ano­nil­li: Kai­kes­sa teke­mi­ses­sä on se vaa­ra, että epä­on­nis­tu­taan, joten nys­vä­tään sit­ten teke­mät­tä mitään? Sinua ei hait­taa, sinul­la on jo se asun­to Stadissa. 

    Vää­rin ole­tet­tu. Asun nykyi­sin käve­lye­täi­syy­del­lä kau­pun­gin rajas­ta, vaik­ka suu­rim­man osan elä­mäs­tä­ni olen­kin asu­nut rai­tio­tien sivua­mis­sa asuin­kort­te­leis­sa. Liik­ku­mi­seen en epä­röi käyt­tää kul­loi­sen­kin tar­peen ja tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suu­den mukaan niin jal­ko­ja­ni kuin myös jul­ki­sia lii­ken­ne­vä­li­nei­tä, vaik­ka minul­la on nii­den lisäk­si käy­tet­tä­vis­sä sekä auto että polkupyörä. 

    Olen sitä miel­tä, että esi­mer­kik­si kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa tar­koi­tus ei voi aina pyhit­tää kei­no­ja. Hil­lit­ty kas­vu lie­nee kau­pun­gil­le hyväk­si, mut­ta kaik­ki uudis­ra­ken­ta­mi­sen ja muu­tos­ten suunn­nit­te­lu on teh­tä­vä huo­lel­la, jot­ta rat­kai­sut kes­täi­si­vät niin aikaa kuin kat­set­ta. Vali­tet­ta­vas­ti näin ei aina tapahdu.

    Nykyis­tä tii­viim­pi raken­ta­mi­nen, joka ehkä saat­tai­si sopia jopa esi­mer­kik­si Kale­van­ka­dul­le, Kot­ta­rai­sen kort­te­liin Hel­sin­gis­sä, ei sil­ti sovi kaik­kial­le. Kau­pun­ki menet­täi­si todel­la pal­jon, jos kaik­kial­le teh­täi­siin vain Huo­pa­lah­den­tien, Mec­he­li­nin­ka­dun tai Oks­a­sen­ka­dun ja Lai­van­va­rus­ta­jan­ka­dun kal­tais­ta, ahdas­ta asuinympäristöä. 

    Kau­pun­ki tar­vit­see monen­lai­sia, ERILAISIA asui­nym­pä­ris­tö­jä. Täs­tä syys­tä Kal­lion, Kam­pin, Puna­vuo­ren, Ullan­lin­nan tai Töö­lön tii­veim­mät kort­te­lit eivät voi miten­kään sopia mal­lik­si kaik­kial­la. Väl­jem­pi­kin raken­ta­mi­nen osa­taan meil­lä nykyi­sin tosin toteut­taa vali­tet­ta­van usein jopa pöhkösti.

    Moni uusi raken­nus ei vali­tet­ta­vas­ti (Kala­sa­ta­mas­sa tai Kam­pis­sa­kaan) ole mikään ympä­ris­tön­sä kau­nis­tus, vaik­ka mark­ki­noin­ti­mie­les­sä teh­dyt tai­tei­li­ja­ku­vat jos­kus, tai mel­ko usein­kin voi­vat näin (tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti) antaa ymmär­tää, viis­toil­ma­ku­vis­ta nyt puhu­mat­ta­kaan. Mikä ihmeen talo­ru­mi­lus piti esi­mer­kik­si Per­hon vie­reen, Mec­he­li­nin­ka­dun enti­sen Esson ylle­kin raken­taa? Pyhit­ti­kö sii­nä­kin tar­koi­tus keinot?Lopputulos ei mie­les­tä­ni ole koko­nai­suu­den kan­nal­ta kovin­kaan tyy­li­käs, tai ylei­sil­meel­tään onnis­tu­nut, vaan pikem­min­kin kum­mal­li­nen, kor­kein­taan toi­min­nal­li­ses­ti onnis­tu­nut yri­tys yhdis­tää van­haa ja uutta.

    Todel­lis­ta, mut­ta ankean kes­kin­ker­tais­ta, tasa­pak­sua tai ja rumaa kau­pun­ki­ku­vaa ei mie­les­tä­ni tar­vi­ta lisää aina­kaan sin­ne, mis­sä asui­nym­pä­ris­tö ja sen näky­mät ovat vie­lä nykyi­sin pal­jon parem­pia. Par­hail­le ark­ki­teh­deil­le pitäi­si ehkä antaa kiveen­ha­kat­tu­jen(?) asu­kas-tavoit­tei­den kah­lei­den sijaan mah­dol­li­suus aja­tel­la ja luo­da vapaam­min uut­ta, suun­ni­tel­la hyvää, kau­nis­ta, kes­tä­vää, käyt­tö­kel­pois­ta, viih­tyi­sää ja miel­lyt­tä­vää kau­pun­kia, jos­ta löy­tyy jokai­sel­le jotakin.

    Hyvä­kään ark­ki­teh­ti ei tuos­sa vält­tä­mät­tä onnis­tu yksin. Heil­lä pitäi­si kui­ten­kin olla myös roh­keut­ta ilmais­ta asia, jos anne­tuis­sa tavoit­teis­sa on jota­kin vial­la. Help­poa tuo ei tie­ten­kään ole, mut­ta ehkä nyt oli­si lopul­ta (pit­kän tauon jäl­keen) aika teh­dä jäl­leen jota­kin parempaa …

  94. JY: Hel­sin­gin saa­ma kun­tien väli­nen muut­to­voit­to 2014, 20 suurinta

    Tilas­to­jen mukaan suu­rin Hel­sin­kiä kas­vat­ta­va teki­jä on maa­han­muut­to, sit­ten syn­ty­vyys, ja vas­ta kol­man­te­na kun­tien väli­nen muutto.

    http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/15_01_29_Tilastoja_3_Tikkanen.pdf

    Tuos­sa tilas­tos­sa mie­len­kiin­tois­ta on, että Van­taa on kun­tien väli­ses­sä muu­tos­sa muut­to­tap­pio­kun­ta (vaik­ka maa­han­muu­to ja syn­ty­vyys ovat­kin korkealla).

    Mää­räl­li­ses­sä kun­tien väli­ses­sä muu­tos­sa Hel­sin­ki on suu­rin, mut­ta pro­sen­tu­aa­li­ses­ti ei kär­ki­kaar­tia. Kär­jes­sä näyt­täi­si­vät ole­van (2010–2014) Kau­niai­nen, Joma­la, Pirk­ka­la, Lem­pää­lä, Kus­ta­vi, Kit­ti­lä, Lie­to jne., eli näkö­jään aika vah­vas­ti suur­ten kau­pun­kien lähel­lä ole­vat pie­neh­köt kun­nat. Kes­kus­paik­kaun­nis­ta Senä­jo­ki ja Tam­pe­re korkeimmalla.

  95. Eero:
    Tai­taa perim­mil­tään olla niin, että Hel­sin­ki kaa­voit­taa hou­kut­te­le­vim­pia aluei­taan saa­dak­seen hyvä­tu­loi­sia veron­mak­sa­jia Hgin ulko­puo­lel­ta? Sii­hen ripaus vuo­kra­tuo­tan­toa ettei vai­ku­ta niin pahal­ta! Kisaa hyvis­tä asukkaista/veronmaksajista käy­dään Uuden­maan (mik­sei koko Suo­men) osal­ta. Ode voi­si sel­vit­tää mis­tä muut­to­lii­ke tulee (joku asuu jos­sain ja muut­taa)? Se ker­too pal­jon. Jär­kyt­tä­vän hin­tai­seen uus­tuo­tan­toon ei ole taval­li­sel­la duu­na­ril­la mitään asi­aa, sik­si nuo muu­ta­mat vuo­kra-asun­not! Neliö­hin­ta­han jo ker­too kei­tä nii­hin halu­taan! Sivu­juon­tee­na käy­dään pole­miik­kia auto­pai­kois­ta, joi­den sano­taan vie­vän neliöi­tä kaa­vail­lul­ta vuokratuotannolta.
    Toi­nen häm­mäs­tyk­sen koh­de on, että mikä kii­re (ellei juu­ri kisa hyvä­tu­loi­sis­ta?) kaa­voit­taa tämän suku­pol­ven toi­mes­ta ‘par­hai­ta’ paik­ko­ja? Bule­var­di­soin­ti, Melk­ki, Var­tio­saa­ri, pis­te­kaa­vat, jne… Seu­raa­va suku­pol­vi saat­tai­si teh­dä sen vie­lä fik­sum­min, mut­ta eipä ole paik­ko­ja mihin kaavoittaisi?
    Voi­si kuvi­tel­la, että raken­ta­mi­nen koh­dis­tui­si väy­lien var­rel­le kehä1 rajal­le asti? Aina­kin se oli­si kol­man­nek­sen halvempaa!

    Syi­tä Hel­sin­gin intoon kaa­voit­taa ja hank­kia lisää asuk­kai­ta voi­vat olla esim:
    — uudet hyvä­tu­loi­set veronmaksajat
    — ylei­nen mahtavuudenhalu
    — halu kil­pail­la läheis­ten kil­pai­li­joi­den kans­sa joh­ta­juu­des­ta (tosin Hel­sin­gil­lä ei ole yhtään sel­vää kilpakumppania)
    — usko sii­hen, että asu­mi­sen kes­kit­tä­mi­nen sääs­tää luontoa
    — usko sii­hen, että ihmi­set oli­si­vat onnel­li­sem­pia tii­viim­mäs­sä kaupungissa
    — joi­den­kin hel­sin­ki­läis­ten oma halu asua entis­tä tii­viim­mäs­sä kau­pun­gis­sa (ja hank­kia lisää ihmi­siä ympärilleen)
    — usko sii­hen, että talous vaa­tii toi­miak­seen kas­vua (väes­tön, talouden)
    — halu hank­kia lisää elät­tä­jiä omil­le van­huk­sil­le leven­tä­mäl­lä väestöpyramidia
    — halu moni­puo­lis­taa Hel­sin­gin väestöpohjaa
    — usko sii­hen, että työ­paik­ka Hel­sin­gis­sä on tuot­ta­vam­pi kuin sama työ­paik­ka muualla

    Pari huo­mio­ta:
    — jos hae­taan lii­ken­teen opti­moin­tia, nau­ha­kau­pun­ki oli­si tehok­kaam­pi kuin tii­vis alue tai säteit­täi­nen kaupunki
    — vuo­kra-asun­to­tuo­tan­non lisäk­si vähem­män varak­kai­ta tue­taan asumistuilla

  96. Juho Laa­tu: Tilas­to­jen mukaan suu­rin Hel­sin­kiä kas­vat­ta­va teki­jä on maa­han­muut­to, sit­ten syn­ty­vyys, ja vas­ta kol­man­te­na kun­tien väli­nen muutto.

    Kor­jaan teks­tiä­ni. Tuo piti paik­kan­sa Hel­sin­gin seu­dun koh­dal­la. Hel­sin­gis­sä koti­mai­nen muut­to on suu­rem­pi teki­jä kuin syntyvyys.

  97. Tapio: Täs­sä­pä tämä:
    http://www.economist.com/news/united-states/21676531-thank-retired-baby-boomers-rural-america-becoming-more-diverse-politically

    Tack, tack.

    70M eläk­keel­le siir­ty­vää baby­boo­mer­sia seu­raa­van parin­kym­men vuo­den sisään voi toti­ses­ti muut­taa jenk­kien perin­tei­siä äänes­tys­tu­lok­sia yhä useam­mas­sa osavaltiossa. 

    Ja toki myös tuo­da uuden­lais­ta täpi­nää moneen lokaa­tioon jos­ta hips­te­rit eivät ole kuul­leet­kaan ja jot­ka moni parem­min tie­tä­jä on jo ennät­tä­nyt tuo­mi­ta katoa­van his­to­rian hämärään… 

    Not so fast näyt­täi­si sano­van moni amerikkalainen. 

    USA:ssahan on tavat­to­man upea, moni­puo­li­nen luon­to. Jokai­sel­le jota­kin, toi­sin kuin meillä. 

    Toki jutus­sa oli nos­tet­tu esil­le lähin­nä paik­ko­ja jot­ka sijait­se­vat mer­kit­tä­vien asu­tus­kes­kus­ten lähettyvillä. 

    Joka tapauk­ses­sa 2000:sta maa­seu­tu­mai­ses­ta kun­nas­ta (jois­sa yhteen­sä 50M asu­kas­ta ja käsit­täen 3/4 koko maa-alas­ta) jo noin 300 elää ns. luon­to­tu­ris­mis­ta ja puh­taas­ti maa­seu­dus­ta elan­ton­sa saa­via kun­tia enää 400 (jois­sa siis asuu voit­to­puo­li­ses­ti vah­vas­ti perin­teis­ten arvo­jen kan­nat­ta­jia — tai näin aina­kin väitetään). 

    Täl­läi­nen tren­di ei tie­ten­kään lupaa hir­veän hyvää tule­vai­suut­ta pata­kon­ser­va­tii­vi­sil­le jenkeille. 

    Luul­ta­vas­ti lop­pu­tu­le­ma­na oli­si joi­den­kin ehkä sato­jen­kin mut­ta kui­ten­kin väki­mää­räl­tään vähäis­ten nk. puna­nis­kaenklaa­vien syn­ty­mi­nen ympä­ri maa­ta jois­sa lai­nop­pia hae­taan Hyväs­tä Kir­jas­ta ja koto­na teh­hään niin­ko miäs san­noo ja puli­nat pois. 

    Sinäl­lään vai­kea sanoa mitä tulee käy­mään kos­ka jaloil­la äänes­tä­mi­nen ei ole kos­kaan ollut yhtä help­poa ja hel­pom­mak­si vain käy. 

    Var­sin monel­la lie­nee var­sin epä­rea­lis­ti­sia käsi­tyk­siä sii­tä kuin­ka haus­kaa lopul­ta onkaan — var­sin­kaan iäk­kää­nä — luo­da lun­ta, hara­voi­da leh­tiä — tai yli­pää­tään käy­dä met­säl­lä, tai edes las­ket­te­le­mas­sa tai golf­pal­loa puttaamassa. 

    On help­po muut­taa yhtääl­le ja mel­kein yhtä help­poa läh­teä taas jon­ne­kin toisaalle. 

    Väi­tet­ty kon­ser­va­tii­vi­suu­den lisään­ty­mi­nen­kin — jos sitä todel­la on tapah­tu­nut muu­ta kuin äänes­tys­ko­pil­la — voi olla vain ohi­me­ne­vä ilmiö kun­han talous alkaa taas nos­taa jen­giä ylös. 

    Kun on työt­tö­mä­nä tai muu­ten menee aiem­paa huo­nom­min on aika laji­tyy­pil­lis­tä olla vähem­män raken­ta­va ja enem­män kärjistävä. 

    On niin pal­jon hel­pom­pi etsiä ja löy­tää syyl­li­siä muis­ta, “Jär­jes­tel­mäs­tä”, tai vaik­ka sit­ten mus­tas­ta pre­si­den­tis­tä joka ei osaa edes rät­ti­päi­tä tap­paa toi­sin kuin isä ja poi­ka Bush Texasista…

    Kun maa­il­ma tun­tuu aiem­paa tur­vat­to­mam­mal­ta myös kon­ser­va­tii­suus alkaa­kin tun­tua aiem­paa jär­ke­väm­mäl­tä asen­noi­tu­mi­sel­ta — jopa viisaalta.

    Plus iso osa kan­sas­ta tyk­kää aina ruos­kia itse­ään. Luul­ta­vas­ti juu­ri­kin ne joil­la oli­si vähi­ten syy­tä hen­ki­lö­koh­tai­siin katumusharjoituksiin. 

    Ei Wall Stree­tin jäbä oppi­nut sukel­luk­ses­ta mitään. “Oli vaan huo­noo tuu­rii mat­kas­sa, that’s all…” Back in the saddle!

  98. Eikö­hän aika mones­sa maas­sa toreil­la myy­dä aika­lail­la verot­to­mas­ti (ja mui­ta mak­su­ja & sään­nök­siä väl­tel­len) viran­omais­ten kat­soes­sa tätä sor­mien läpi. Suo­mes­sa­kin tätä var­mas­ti tapah­tuu mut­ta viran­omai­set ovat tääl­lä tar­kem­pia. Ei pal­jon tori­kult­tuu­rin säi­lyt­tä­mi­nen vaa’as­sa paina

    Van­taa­lai­nen:
    Maa­seu­dun elin­kel­poi­se­na pitä­mi­sen suh­teen olen ihme­tel­lyt pidem­män aikaa, mik­si muu­al­la maa­il­mas­sa toreil­le men­nään osta­maan, kos­ka siel­lä on kaup­paa edul­li­sem­paa, mut­ta Suo­mes­sa pitäi­si syys­tä X olla mak­sa­mas­sa ext­raa, että saa ostaa toril­ta. Kyl­lä, hin­ta on se joka mas­so­jen osto­käyt­täy­ty­mis­tä sään­te­lee, ei mikään muu. Torit oli­si­vat elä­viä, jos hin­ta­ta­so oli­si koh­dil­laan. Elä­vät torit voi­si­vat mer­ki­tä myös elä­vää maaseutua.

  99. Ter­ve,

    Luu­lin jo lopet­ta­ne­ni kan­na­no­tot tahan blo­giin, mut­ta kai sita pitaa vie­la ker­ran ottaa kantaa.

    Ei se noin toimi.

    t. Mik­ko

  100. Juho Laa­tu: jos hae­taan lii­ken­teen opti­moin­tia, nau­ha­kau­pun­ki oli­si tehok­kaam­pi kuin tii­vis alue tai säteit­täi­nen kaupunki

    Ei hae­ta, vaan liik­ku­mi­sen opti­moin­tia. Lii­ken­teen opti­moin­tia hake­vat logis­tiik­ka­kes­kuk­set ja suu­ret logis­tiik­ka-alan toi­mi­jat joi­ta on kerään­ty­nyt­kin nau­hak­si kehä III var­rel­le ja sen ulko­puo­lel­le sisään­tu­lo­tei­den varteen.

    Alueil­la jos­sa lii­ken­teen opti­moin­ti on eri­tyi­sen onnis­tu­nut­ta, ei tyy­pil­li­ses­ti halu­ta asua, vaan pikem­min­kin siel­lä mis­sä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu on perua ajal­ta kun lii­ken­teen ja liik­ku­mi­sen opti­moin­ti oli sama asia ja tar­koit­ti käve­lyä ja lyhyi­tä etäi­syyk­siä, ja suun­nit­te­li­joil­la oli parem­pi koe­tun ympä­ris­tön taju.

    Nau­ho­jen oikea paik­ka on var­si­nai­sen kau­pun­kia­lu­een ulko­puo­lel­la sitä kiertäen.

  101. mik­ko kale­vi sii­to­nen:
    Terve,

    Luu­lin jo lopet­ta­ne­ni kan­na­no­tot tahan blo­giin, mut­ta kai sita pitaa vie­la ker­ran ottaa kantaa.

    Ei se noin toimi.

    t. Mik­ko

    Heh. Paras argu­ment­ti ikinä. 🙂

    Kes­kus­te­lun käy­mi­nen Oden pals­tal­la on kyl­lä hem­me­tin haas­ta­vaa kun kaik­ki menee seu­lan läpi ja sii­hen menee pie­ni ikuisuus.

    Sik­si itse­kin pitä­nyt epä­sään­nöl­li­sen sään­nöl­li­ses­ti tau­koa vuo­sien mittaan.

    Pitäi­si siir­tyä jär­ke­väm­pään alus­taan ja kom­men­taat­to­rien rekisteröintiin.

    Luon­nol­li­ses­ti pitäi­si saa­da jat­kaa valit­se­mal­laan aliak­sel­la. Ja tie­ten­gin jokai­sen pitäi­si itse pääs­tä suo­dat­ta­maan ei-toi­vot­tu­ja kommentteja/nimimerkkejä.

    Vuo­det vaan vie­ri­vät, mut­ta foo­ru­mi ei vaan ota edistyäkseen…

  102. spot­tu: Ei hae­ta, vaan liik­ku­mi­sen opti­moin­tia. Lii­ken­teen opti­moin­tia hake­vat logis­tiik­ka­kes­kuk­set ja suu­ret logis­tiik­ka-alan toi­mi­jat joi­ta on kerään­ty­nyt­kin nau­hak­si kehä III var­rel­le ja sen ulko­puo­lel­le sisään­tu­lo­tei­den varteen.

    Alueil­la jos­sa lii­ken­teen opti­moin­ti on eri­tyi­sen onnis­tu­nut­ta, ei tyy­pil­li­ses­ti halu­ta asua, vaan pikem­min­kin siel­lä mis­sä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu on perua ajal­ta kun lii­ken­teen ja liik­ku­mi­sen opti­moin­ti oli sama asia ja tar­koit­ti käve­lyä ja lyhyi­tä etäi­syyk­siä, ja suun­nit­te­li­joil­la oli parem­pi koe­tun ympä­ris­tön taju.

    Nau­ho­jen oikea paik­ka on var­si­nai­sen kau­pun­kia­lu­een ulko­puo­lel­la sitä kiertäen.

    Jaat näkö­jään lii­ken­teen kah­teen kas­tiin, joi­ta voi­si kut­sua tava­ra­lii­ken­teek­si ja ihmis­lii­ken­teek­si. Tava­ra­lii­ken­teen vie­res­sä ei yleen­sä halu­ta asua, mut­ta eipä min­kään muun­kaan moot­to­roi­dun liikenteen.

    Käve­ly ja joi­den­kin ihmis­ten halu kävel­lä tai käyt­tää pol­ku­pyö­rää puhuu mai­ni­se­ma­ni “tii­viiin alu­een” puo­les­ta, sil­lä täl­lai­ses­sa mal­lis­sa mah­dol­li­sim­man suu­ri alue (ihmi­siä, kaup­po­ja, työ­paik­ko­ja) on saa­vu­tet­ta­vis­sa suo­sik­ki­tyy­liin. Täl­lai­nen perus­mal­li on kimp­pu­ky­lä tai pik­ku­kau­pun­ki. Hel­sin­ki ei enää mah­du tähän kaa­vaan sik­si, että siel­lä aina­kin kävel­len saa­vu­tet­ta­va alue on enää mur­to-osa koko kau­pun­gin pin­ta-alas­ta. Tar­vi­taan siis moot­to­roi­tua liikennettä.

    Täs­sä tilan­tees­sa “tii­vis alue” ei ole enää opti­maa­li­nen raken­ne sik­si, että moot­to­roi­dul­la puo­lel­la eri­ty­ses­ti jouk­ko­lii­ken­ne kan­nat­taa opti­moi­da niin, että satun­nais­ten paik­ko­jen väli­nen yhteys vodaan toteut­taa mah­dol­li­sim­man nopea­na ja mah­dol­li­sim­man vähil­lä vaih­doil­la. “Tii­vis alue” ja sil­lä kie­mur­te­le­vat lukui­sat bus­si­lin­jat ei ole täs­sä yhtä opti­maa­li­nen kuin nau­ha­rat­kai­su. Tämä pätee eri­tyi­ses­ti ihmi­sii­ken­tee­seen sik­si, että tava­ra­lii­ken­tees­sä luo­te­taan pal­jon enem­män yksit­täi­siin kul­je­tuk­siin (ei siis joukkoliikenteeseen).

    Täh­ti­mal­li on huo­no sik­si, että se pakot­taa kai­ken lii­ken­teen kul­ke­maan yhden pis­teen kaut­ta, jos­sa lisäk­si pitää vaih­taa kul­ku­neu­voa. Hel­sin­gin täh­ti­mal­lis­sa huo­noa on myös se, että täh­den kes­kus­ta on mereen pis­tä­väl­lä niemellä.

    Väi­tän siis, että ihmis­lii­ken­tees­sä nau­ha­mal­li tar­joai­si hyvän rat­kai­sun nime­no­maan sil­loin, kun moto­roi­dun ilii­ken­teen halu­taan perus­tu­van vah­vas­ti joukkoliikenteeseen.

    Hel­sin­gin jat­ku­vaa tii­vis­tä­mis­tä ei voi mie­les­tä­ni perus­tel­la hyvin lii­ken­teen opti­moin­nin näkö­kul­mas­ta. Kau­pun­gin jat­ku­va tii­vis­tä­mi­nen tuo lisää pai­net­ta nykyi­sil­le run­ko­lin­joil­le (sekä jouk­ko­lii­ken­ne että auto­lii­ken­ne). Hen­ki­lö­au­toi­lu on näis­sä uusis­sa lähiöis­sä usein toi­mi­vam­pi rat­kai­su kuin jouk­ko­lii­ken­ne. Nau­ha­kau­pun­ki­mal­li, jos­sa lähiöt yhdis­te­tään tehok­kaam­min run­ko­lin­joil­la, oli­si toi­mi­vam­pi joukkoliikennemalli.

    Hel­sin­gin kan­nal­ta tilan­ne on ehkä ongel­mal­li­nen sik­si, että nau­ha­kau­pun­ki­mal­lis­sa nau­hat leviäi­si­vät myös muu­al­le, eikä Hel­sin­gis­sä tar­vit­si­si raken­taa kaik­kia tois­tai­sek­si vapaak­si jää­nei­tä väli­ti­lo­ja ja vihe­ra­luei­ta umpeen. (Kun­nat­han täh­tää­vät yleen­sä oman kun­nan kas­vun, eikä Hel­sin­ki ole poik­keus.) En voi tie­ten­kään tie­tää miten tii­vis­tä­mi­sen kan­nat­ta­jat Hel­sin­gin tii­vis­tä­mi­sen itsel­leen perus­te­le­vat. Ehkä ker­to­vat tar­kem­min itse.

  103. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos haluat tutus­tua mode­roi­mat­to­maan pals­taan, kähy vaik­ka vau­va-löeh­den sivuilla.

    Myös eräi­den nimi­merk­kien jat­ku­vaa pos­taa­mis­ta voi­si rajoit­taa. Muo­don puo­les­ta kom­men­tit eivät ole asiat­to­mia, mut­ta eräi­den tapa panos­taa mää­rään puu­rout­taa keskustelua…

  104. Juho Laa­tu: Hel­sin­gin jat­ku­vaa tii­vis­tä­mis­tä ei voi mie­les­tä­ni perus­tel­la hyvin lii­ken­teen opti­moin­nin näkökulmasta.

    Aut­tai­si­ko empi­ria muut­ta­maan mielipiteitäsi?

  105. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pitä­nee aloit­taa kes­kus­te­lu blo­gin pelisäännöistä.

    Jokin yhtä­läi­nen ylä­ra­ja kir­joi­tuk­sen pituu­del­le voi­si ehkä olla yksi rat­kai­su harkittavaksi/kokeiltavaksi. Olen asias­ta osin samaa miel­tä. Mon­ta­ko riviä teks­tiä mah­tuu esim. kol­men minuu­tin puheenvuoroon?

    Toi­saal­ta, tuol­lai­nen peli­sään­tö saat­tai­si jos­kus ehkä olla myös argu­men­toin­tia ja ilmai­sun­va­paut­ta lii­kaa rajoit­ta­va. Voi­ta­neen kysyä, onko kykym­me lukea ja ymmär­tää esim. “teks­ti­vies­tin yhtä tai kah­ta lyhyt­tä lauset­ta” pitem­piä teks­te­jä hil­jal­leen häviä­mäs­sä (kän­ny­köi­den pit­kä­ai­kais­vai­ku­tus­ten myö­tä?), ja pitäi­si­kö asial­le teh­dä jotakin?

    Kaik­ki kir­joi­tuk­set, kom­men­tit ja eri­tyi­ses­ti niis­sä käy­te­tyt perus­te­lut eivät miten­kään voi olla aina yhtä lyhyi­tä ja yksin­ker­tai­sia kuin pelk­kä lyhyt “väli­huu­to”. Voi­si myös olet­taa, että eri ihmis­ten kyky tii­vis­tää teks­ti­ään, tai lukea rivien välis­tä, voi vaih­del­la aika pal­jon. Eri­lai­suut­ta­kin tulee oppia sie­tä­mään. Sil­ti ei tii­vis­tet­täes­sä sai­si jää­dä (kommentista/ mie­li­pi­tees­tä) aina­kaan mitään tär­ke­ää varjoon …

    Vapaa kes­kus­te­lu eri asiois­ta blo­gil­la sallittakoon!

  106. En siis mode­roin­tia vastusta.

    Totean vain, että kun yksi mies vas­taa mode­roin­nis­ta suo­si­tul­la blogilla/keskustelufoorumilla, se ei yllät­täen toi­mi kau­hean hyvin.

    Kes­kus­te­lu lagaa väki­sin­kin ja tulee tur­haa tois­toa yms. joka tekee kes­kus­te­lun seuraamisesta/käymisestä that much more harder.

    Mikä puo­les­taan joh­taa keskusteluinnon/mielenkiinnon lopahtamiseen.

    Mitä vähem­män diver­si­teet­tiä sitä enem­män fak­ki-idio­tis­mia ja se on yksi mer­kit­tä­vä syy sii­hen mik­si laa­jem­min­kin ottaen, asiat ovat yhteis­kun­nas­sam­me niin kuin ne ovat.

    Vauva.fi, suomi24, ilta­pu­lut ym. kaa­to­pai­kat käy­vät kyl­lä hyväs­tä viih­tees­tä, ei sii­nä mitään, mut­ta asiallista/asiallisempaa kes­kus­te­lua kai­paa­va ei niis­tä hir­veäs­ti kostu.

    Täs­sä siis kri­ti­soin vain tapaa jol­la kes­kus­te­lu­foo­ru­mi toi­mii, en foo­ru­min tar­joa­jaa enkä kes­kus­te­lun synnyttäjiä.

    Kun jen­gi kir­joit­tai­si omal­la nimel­lään — mut­ta halu­tes­saan kui­ten­kin nimi­mer­kin suo­jis­ta (kos­ka työpaikka/supo/nsa/alienit/whatever), kes­kus­te­lu pysyi­si toden­nä­köi­sem­min asial­li­se­na pit­käl­ti omal­la pai­nol­laan ja mode­raat­to­ri voi­si kes­kit­tyä enem­män ns. han­ka­liin tapauksiin.

    As I’m sure was the ori­gi­nal idea to begin with.

  107. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pitä­nee aloit­taa kes­kus­te­lu blo­gin pelisäännöistä.

    Kan­na­tan — ja mah­ta­vaa jos näin todel­la myös tapahtuisi.

    Omat aja­tuk­se­ni olen­kin jo tuo­nut täs­sä jul­ki. Ilmoi­tan tätän lisäk­si val­miu­te­ni mak­saa sii­tä hyväs­tä, että sai­sim­me aikai­sek­si nykyis­tä toi­mi­vam­man keskustelufoorumin.

    Mah­tai­si­ko mei­tä olla muitakin?

    Muis­te­len, että vii­mek­si edus­kun­ta­vaa­lien aikaan tätä samaa kes­kus­te­lua yri­tet­tiin käy­dä lai­hoin seu­rauk­sin. Toi­vot­ta­vas­ti uusi yri­tys jalos­tuu aiem­paa kun­nian­hi­moi­sem­mak­si niin, että jär­ke­viä uudis­tuk­sia todel­la saa­tai­siin aikaiseksi.

  108. Oma res­pons­si­ni mik­ko kale­vi sii­to­sen avau­tu­mi­seen oli siis puh­das­ta sar­kas­mia. Sik­si hymiö.

    En ole samaa miel­tä.” täh­den­tä­mät­tä mitä sil­lä tar­koit­taa ja var­sin­kin mik­si, ei oman mit­ta­puu­ni mukaan ole kes­kus­te­lua eikä sitä myö­ten oli­si läpäis­syt omaa moderointiseulaani.

    Sen sijaan jos Sii­to­nen oli­si täh­den­tä­nyt syi­tä mik­si on aikoi­naan kes­kus­te­luun osal­lis­tu­nut, mut­ta sit­tem­min lakan­nut näin teke­mäs­tä, oli­si läpäis­syt seu­la­ni kos­ka oli­sin ollut kiin­nos­tu­nut kuu­le­maan täl­lai­sis­ta­kin argumenteista.

    Ja var­sin­kin oli­sin kiin­nos­tu­nut kuu­le­maan löy­tyi­si­kö vas­taa­via miet­tei­tä muiltakin.

    Sii­to­sel­la­kin saat­tai­si olla mie­len­kiin­toi­sia aja­tuk­sia kun­han mies vain ensin vai­vau­tuu tai jos ei osaa niin opet­te­lee nii­tä ilmaisemaan.

    Moni luul­ta­vas­ti kui­ten­kin pre­fe­roi­si täl­lai­sen har­joit­te­lun tapah­tu­van kui­ten­kin tämän kes­kus­te­lu­pals­tan ulko­puo­lel­la. Niin itsekin.

    Toi­vot­ta­vas­ti saam­me aikai­sek­si taso­kas­ta kes­kus­te­lua sekä blo­gin kes­kus­te­lusään­nöis­tä että itse kom­men­toin­tia­lus­taan liit­ty­vis­tä puut­teis­ta (todel­li­sis­ta tai vain kuvi­tel­luis­ta sellaisista).

    Tääl­tä tähän.

  109. Vie­lä piti sanomani.

    Luul­ta­vas­ti blo­gin pitä­jäl­lä on jo var­sin hyvä näp­pi­tun­tu­ma sen suh­teen ket­kä pyr­ki­vät pääasiassa/useimmiten vie­vän kes­kus­te­lua raken­ta­vas­ti eteen­päin, ja keil­le puo­les­taan tun­tui­si ole­van lähin­nä sydän­tä ns. omien pet pee­ves ‑ongel­mis­ta ja “ongel­mis­ta” räk­syt­tä­mi­nen ilman aiko­mus­ta­kaan tul­la par­haim­pien argu­ment­tien “kään­nyt­tä­mäk­si”.

    Joku kom­men­toi­ja jakaa vihaan­sa Kata­ja­nok­kaa koh­taan vain sik­si, että blo­gin pitä­jä (ja ehkä muut­kin iso­ken­käi­set) sat­tuu asu­maan siel­lä ja sik­si hänen mie­les­tä Kata­ja­no­kal­le pitäi­si aina myös raken­taa jotain — luul­ta­vas­ti mitä tahan­sa — jos ja kun jon­ne­kin muu­al­le­kin Hel­sin­kiin ehdo­te­taan mil­loin­kaan jotain rakennettavaksi.

    Hän ei esi­mer­kik­si esi­tä len­to­sa­ta­man raken­ta­mis­ta Kala­sa­ta­maan sik­si kos­ka se oli­si jär­ke­vää, eikä edes sik­si kos­ka se oli­si kivas­ti his­to­rial­lis­ta, vaan sik­si kos­ka Ode asuu Skattalla.

    Hän kokee kär­si­vän­sä omas­sa elä­mäs­sään (tai aina­kin jos “Oden” masi­noi­mien voi­mien anne­taan vapaas­ti rel­les­tää), ja halu­aa sik­si Oden­kin ym. kärsivän.

    Logiik­ka menee oudos­ti joten­kin niin, että kun molemmat/ kaik­ki kär­sii ollaan taas saa­tu hie­noa kau­pun­kia — ja elä­mi­sen mal­lia yli­pää­tään — aikaiseksi.

    Hän­kin voi­si tie­tys­ti asua Skat­tal­la, mut­ta ei joko kum­min­kaan edes haluai­si siel­lä asua, tai ei asu sik­si kos­ka sii­hen ei ole varaa. Jäl­kim­mäi­ses­sä keis­sis­sä ei voi oikein muu­ta sanoa kuin, että eikö oli­si aika teh­dä varaa jos ja kun halua skat­ta­lai­sek­si on? Jos uskoo kapi­ta­lis­min autaak­si teke­vään voi­maan tie­tää, että suun­ni­tel­mal­li­suu­del­la ja koval­la työl­lä useim­pia unel­mia on mah­dol­lis­ta toteut­taa. Ei sii­tä­kään var­mas­ti hait­taa oli­si jos päät­täi­si läh­teä mukaan poli­tiik­kaan. Takuu­ta onnis­tu­mi­sel­le ei tie­ten­kään kukaan voi antaa, but that’s life. C’est la vie.

    Jol­le­kin toi­sel­le taas vai­kut­tai­si ole­van suu­rin piir­tein maa­il­man tär­kein asia, että Jose­fa­tin kal­liol­le [tai täy­tä tähän oma suo­sik­ki-inhok­ki­si] raken­ne­taan heti jotain — again, luul­ta­vas­ti ihan mitä tahan­sa vaik­ka tur­val­li­sin­ta onkin aina sanoa, että asun­to­ja — kos­ka pai­kal­li­set hipit jot­ka ao. mes­taa käyt­tä­vät syys­tä taik­ka toi­ses­ta ärsyttävät.

    En tie­dä sal­lii­ko nyt käy­tös­sä ole­va blo­gia­lus­ta mode­raat­to­rin suo­raan vali­ta suo­sik­ke­ja ja inhok­ke­ja joi­den pos­tauk­set ilmes­ty­vät tai katoa­vat vii­veet­tä — kun­nes toi­sin todis­te­taan — mut­ta jo pel­käs­tään täl­lai­seen rank­kaa­mi­seen siir­ty­mi­nen paran­tai­si kes­kus­te­lua sisäl­löl­li­ses­ti paljon.

    Tai näin aina­kin väitän.

    Mai­ne on kovin käyt­tö­kel­poi­nen väline.

    Kun täs­sä on päi­vä­nä muu­ta­ma tul­lut puheek­si vapaus ja mitä kaik­kea se saat­tai­si­kaan eri ihmi­sil­le merkitä/tarkoittaa jne., yksi suo­sik­ki­lausah­duk­sia itsel­lä­ni on ollut: ei vapaut­ta ilman vastuuta…

    Fasis­mia, huu­tai­si hippi.

    Rau­haa teil­le vel­jet ja siskot.

  110. Mie­len­kiin­toi­nen kom­ment­ti HS:ssa:
    “”Mitä edul­li­sem­min opis­ke­li­ja asuu, sitä suu­rem­pi pal­ve­lus se yhteis­kun­nal­le on. Esi­mer­kik­si opis­ke­lua­jat pysy­vät lyhyem­pi­nä, kun opis­ke­li­joi­den ei tar­vit­se teh­dä töi­tä”, Pih­la­ja­mä­ki sanoo HS:n haastattelussa.”

    Tämä pätee tie­tys­ti myös jul­ki­sen sek­to­rin hen­ki­lö­kus­tan­nuk­siin. Kes­kit­tä­mi­sen osaop­ti­moi­tu todel­li­suus rapaut­taa Suo­mea anka­ral­la taval­la mut­ta toi­saal­ta vai­kut­ta­vuu­del­taan (pysym­me pysy­väs­ti yhtä köy­hi­nä kos­ka maa­ta raken­ne­taan yhä uudel­leen ja uudel­leen) sopii kan­san­luon­tee­seen mainiosti?

    Näke­myk­se­ni on, että kes­kit­tä­mi­sen tiel­lä on nyt lyö­ty riit­tä­väs­ti pää­tä sei­nään ja pitäi­si tes­ta­ta jo jotain muu­ta. “Tosi­asiat vas­taan väit­teet tosiasioista”.

  111. spot­tu: Aut­tai­si­ko empi­ria muut­ta­maan mielipiteitäsi?

    Tuo artik­ke­li ei juu­ri muu­ta, kos­ka se puhuu työ­paik­ko­jen ja asun­to­jen sijain­nis­ta, ei nau­ha­kau­pun­gis­ta vs. sum­mit­tai­ses­ta tiivistämisestä.

    Jos työ­paik­ko­jen ja asun­to­jen suh­de on vinos­sa niin, että kes­kus­tas­sa on lii­kaa työ­paik­ko­ja, pen­de­löin­ti­lii­ken­teen osal­ta tilan­net­ta voi­daan hel­pot­taa lsää­mäl­lä asun­to­ja kes­kus­taan. Toi­saal­ta hel­pom­pi kei­no oli­si joi­den­kin toi­mis­to­jen muut­ta­mi­nen asun­noik­si. Ongel­ma on siis riip­pu­ma­ton sii­tä, tii­vis­te­tään­kö kan­ta­kau­pun­kia vai pide­tään­kö sen asun­kas­mää­rä ennal­laan. Tai itse asias­sa toi­mis­to­jen asun­noik­si muut­ta­mi­nen toden­nä­köi­ses­ti pitäi­si lii­ken­teen mää­rän vähäi­sem­pä­nä (vähem­män asuk­kai­ta, vähem­män liikennettä).

    Artik­ke­lis­sa ei otet­tu kan­taa nau­ha­muo­toi­seen jouk­ko­lii­ken­teen tai muun lii­ken­teen jär­jes­tä­mi­seen muu­ten kuin että todet­tiin kehä­tei­den (jot­ka ovat nau­ha­mai­sia run­ko­lin­jo­ja) ruuh­kien lisään­ty­vän. Lii­ken­teen lisään­ty­mi­nen tulee tuos­sa esi­mer­kis­sä suo­raan kau­pun­gin kas­vat­ta­mi­ses­ta. Jos reu­na-alueil­la osa asun­nois­ta muut­tui­si (kes­kus­tan päin­vas­tais­ta muu­tos­ta tasa­pai­not­taen) työ­pai­koik­si, toden­nä­köi­ses­ti myös kehä­tei­den lii­ken­ne vähenisi.

    Työ­paik­ko­jen ja asun­to­jen jakau­man tasoit­ta­mi­nen on joka tapauk­ses­sa jär­ke­vää, jos halu­taan vähen­tää pen­de­löin­tiä ja ruuh­kia. Mut­ta jos halu­taan lisäk­si kas­vat­taa kau­pun­gin asu­kas­mää­rää, uskon edel­leen, että nau­ha­mal­li­nen laa­jen­ta­mi­nen pitäi­si jouk­ko­lii­ken­teen toi­mi­vam­pa­na ja kil­pai­lu­ky­kyi­sem­pä­nä kuin sum­mit­tai­nen tiivistäminen.

    Empi­rial­la viit­ta­sit ehkä Toron­ton koke­muk­siin. Tuo edel­lä kir­joit­ta­ma­ni saat­taa sopia sikä­läi­seen­kin tilanteeseen.

  112. HS:
    “Otuk­sen tut­ki­mus pal­jas­taa myös, että Espoos­sa asu­vat opis­ke­li­jat pyö­räi­le­vät päi­vit­täin huo­mat­ta­vas­ti useam­min kuin Hel­sin­gis­sä tai Van­taal­la asuvat.

    Espoos­sa perä­ti joka nel­jäs opis­ke­li­ja pyö­räi­lee päi­vit­täin. Van­taal­la päi­vit­täin pyö­räi­lee ainoas­taan 3 pro­sent­tia opis­ke­li­jois­ta ja Hel­sin­gis­sä­kin vain 6 prosenttia. ”

    Tuo­ta miel­tä minä­kin oli­sin. Hel­sin­gis­sä kaik­ki liik­ku­mi­nen kes­kiar­vois­tuu pysä­kin­vä­leil­le jol­la­kin mut­ta ei aina­kaan lihas­voi­mal­la. Jos Van­taa on kari­ka­tyy­ri­ses­ti lii­an anke­aa ker­ros­ta­lo­kau­pun­kia lihas­lii­kun­taan niin onko Espoo puu­tar­ha­kau­pun­kia? Eli Suo­men alue­ra­ken­ne v.2 lisää puu­tar­ha­kau­pun­kia a’la Espoo joka par­hai­ten (de fac­to) ins­pi­roi ja moti­voi pyö­räi­lyyn! Joka nel­jäs on tie­tys­ti vas­ta hyvä alku mil­joo­na­kau­pun­gin juu­rel­le kun pik­ku­kau­pun­geis­sa pyö­räi­le­vat kou­lu­lai­set ja opis­ke­li­jat on tod.näk. val­ta­vir­ta. Jota­kin kan­nat­tai­si kopioi­da pik­ku­kau­pun­geis­ta eikä kek­siä pyö­rää uudel­leen. Mil­lä suur­kau­pun­geis­sa saa­daan ihmi­set luo­pu­maan bus­seis­ta ja met­rois­ta on SOTE-kysy­mys nro yksi.

  113. max:
    HS:
    “Otuk­sen tut­ki­mus pal­jas­taa myös, että Espoos­sa asu­vat opis­ke­li­jat pyö­räi­le­vät päi­vit­täin huo­mat­ta­vas­ti useam­min kuin Hel­sin­gis­sä tai Van­taal­la asuvat.

    Espoos­sa perä­ti joka nel­jäs opis­ke­li­ja pyö­räi­lee päi­vit­täin. Van­taal­la päi­vit­täin pyö­räi­lee ainoas­taan 3 pro­sent­tia opis­ke­li­jois­ta ja Hel­sin­gis­sä­kin vain 6 prosenttia. ”

    Joh­tui­si­ko­han sii­tä että Van­taal­la ei ole omaa yli­opis­toa ja Van­taal­la asu­vil­le mut­ta Hel­sin­gis­sä ja Espoos­sa opis­ke­le­vil­le on lii­an pit­kä mat­ka yli­opis­toon, että sen viit­si­si kul­kea pyörällä?

  114. Cap­tain Awe­so­me: Väi­tet­ty kon­ser­va­tii­vi­suu­den lisään­ty­mi­nen­kin – jos sitä todel­la on tapah­tu­nut muu­ta kuin äänes­tys­ko­pil­la – voi olla vain ohi­me­ne­vä ilmiö kun­han talous alkaa taas nos­taa jen­giä ylös. 

    Toi­vot­ta­vas­ti on ohi­me­ne­vä ilmiö. Ilmiö tosin lähin­nä joh­tuu tie­toi­ses­ti vii­meis­ten vuo­si­kym­men­ten aika­na raken­ne­tus­ta kon­ser­va­tii­vi­ses­ta media­kuplas­ta, jos­ta on jo muo­dos­tu­nut tie­tyn­lai­nen talou­del­li­nen yhtei­sö ja eril­li­nen todel­li­suu­des­ta irtaan­tu­nut todel­li­suus. Kyse on tosia­sias­ta, jon­ka kut­su­mi­nen “väi­te­tyk­si” on vie­raan­tu­nut­ta tai vähin­tään­kin erit­täin epätarkkaa.

  115. ano­nyy­mi: Toi­vot­ta­vas­ti on ohi­me­ne­vä ilmiö. Ilmiö tosin lähin­nä joh­tuu tie­toi­ses­ti vii­meis­ten vuo­si­kym­men­ten aika­na raken­ne­tus­ta kon­ser­va­tii­vi­ses­ta media­kuplas­ta, jos­ta on jo muo­dos­tu­nut tie­tyn­lai­nen talou­del­li­nen yhtei­sö ja eril­li­nen todel­li­suu­des­ta irtaan­tu­nut todel­li­suus. Kyse on tosia­sias­ta, jon­ka kut­su­mi­nen “väi­te­tyk­si” on vie­raan­tu­nut­ta tai vähin­tään­kin erit­täin epätarkkaa.

    Noh, oma hen­ki­lö­koh­tai­nen mie­li­pi­tee­ni­hän on sel­lai­nen, että suu­rim­mal­la osal­la maa­il­man ihmi­sis­tä ei lie­ne todel­li­suu­des­sa sen suu­rem­paa ham­paan­ko­los­sa yhtään ketään kohtaan.

    Ongel­ma syn­tyy pit­käl­ti sii­tä kun jen­gi joka halu­aa olla töis­sä (sääl­li­sel­lä tulol­la) ei onnis­tu täl­lais­ta työ­tä sen enem­pää luo­maan kuin löy­tä­mään­kään — tai aina­kaan sii­nä pysymään.

    Ja täl­lai­sia töi­tä nyt vaan on rajal­li­nen mää­rä, on aina ollut ja tulee aina olemaankin.

    Toki myös sii­tä­kin syys­tä ongel­moi­daan, että jen­gi joka halu­aa kump­pa­nin vie­rel­leen, ei onnis­tu sel­lais­ta löytämään.

    Kos­ka aina on joku joka on sivis­ty­neem­pi ja muu­ten­kin muka­vam­pi, haus­kem­pi, joku joka ihan oikeas­ti­kin on vai­vau­tu­nut opet­te­le­maan jon­kin tai­don (eikä vain esi­tä osaa­van­sa tai esi­tä jos­kus opet­te­le­van­sa), on kivem­man näköi­nen, on nuo­rem­pi (jos­kus myös van­hem­pi), och so vidare.

    Ja kyl­lä, jos­kus har­voin myös pel­käs­tään rik­kaam­pi — tai luok­kayh­teis­kun­nan olles­sa voi­mas­sa sosi­aa­li­ses­ti ylem­mäs­sä kas­tis­sa (tai yli­pää­tään sallitussa).

    Oli­sin kui­ten­kin kiin­nos­tu­nut kuu­le­maan lisää täs­tä kon­ser­va­tii­vi­ses­ta media­kuplas­ta sekä sii­tä miten se on rakennettu.

    Äkki­sel­tään tun­tuu, että ehkä yri­tät täl­lä väit­tää vähän sii­hen tyy­liin, että iso osa jen­gis­tä — viit­taat­ko nyt siis jenk­kei­hin, vai­ko länk­kä­rei­hin laa­jem­min­kin, vai­ko mihin tar­kal­leen ottaen? — oli­si todel­la niin tyh­mää ettei­vät edes ymmär­rä, että hei­tä manipuloidaan/ohjaillaan?

    Näp­pi­tun­tu­mal­ta sanoi­sin, että ihmi­siin — laa­jois­ta mas­sois­ta puhu­mat­ta­kaan — vai­kut­ta­mi­nen (puhu­mat­ta­kaan median tahol­ta johon niin moni suh­tau­tuu jo läh­tö­koh­tai­ses­ti epä­luu­loi­ses­ti ilmais­tak­se­ni asian näin nätis­ti), on pal­jon vai­keam­paa kuin luu­lem­me tai mie­luus­ti väitämme.

    Jat­kan tätä kes­kus­te­lu mielelläni.

  116. Cap­tain Awe­so­me: Näp­pi­tun­tu­mal­ta sanoi­sin, että ihmi­siin – laa­jois­ta mas­sois­ta puhu­mat­ta­kaan – vai­kut­ta­mi­nen (puhu­mat­ta­kaan median tahol­ta johon niin moni suh­tau­tuu jo läh­tö­koh­tai­ses­ti epä­luu­loi­ses­ti ilmais­tak­se­ni asian näin nätis­ti), on pal­jon vai­keam­paa kuin luu­lem­me tai mie­luus­ti väitämme.

    Ihmis­ten epä­luu­lo ja kriit­ti­syys on erit­täin vali­koi­vaa. (Asian huo­maa hel­poi­ten toi­sis­sa ihmi­sis­sä.) Jos puhu­taan ame­rik­ka­lai­ses­ta äärioi­keis­tos­ta, niin esi­mer­kik­si siel­lä esiin­ty­vä käsi­tys Oba­mas­ta pii­lo­mus­li­mi­na ja maan­pet­tu­ri­na poh­jau­tuu tot­ta kai isil­tä perit­tyyn rasis­miin, mut­ta seu­ra­tuis­ta tie­do­tus­vä­li­neis­tä omak­su­tut ‘fak­tat’ ovat tär­keä osa kokonaisuutta.

  117. ano­nil­li: Ihmis­ten epä­luu­lo ja kriit­ti­syys on erit­täin vali­koi­vaa. (Asian huo­maa hel­poi­ten toi­sis­sa ihmi­sis­sä.) Jos puhu­taan ame­rik­ka­lai­ses­ta äärioi­keis­tos­ta, niin esi­mer­kik­si siel­lä esiin­ty­vä käsi­tys Oba­mas­ta pii­lo­mus­li­mi­na ja maan­pet­tu­ri­na poh­jau­tuu tot­ta kai isil­tä perit­tyyn rasis­miin, mut­ta seu­ra­tuis­ta tie­do­tus­vä­li­neis­tä omak­su­tut ‘fak­tat’ ovat tär­keä osa kokonaisuutta.

    Con­fir­ma­tion bias tul­lee useim­mil­le meistä.

    Mut­ta kou­lut­ta­mat­to­muus väis­tä­mät­tä näkyy tässäkin.

  118. R. Silf­ver­berg: Joh­tui­si­ko­han sii­tä että Van­taal­la ei ole omaa yli­opis­toa ja Van­taal­la asu­vil­le mut­ta Hel­sin­gis­sä ja Espoos­sa opis­ke­le­vil­le on lii­an pit­kä mat­ka yli­opis­toon, että sen viit­si­si kul­kea pyörällä? 

    Funt­sin ihan samaa.

    Ota­nie­mi on PK-seu­dun ainoa oikea kam­pus (tai noh, aina­kin paras yri­tys sel­lai­sek­si joka onnek­si on par­hail­laan uudel­leen­re­mon­toi­ta­va­na — tosin oli­si sin­ne enem­män­kin uusia asuk­kai­ta saa­nut asu­te­tuk­si kun­nian­hi­moi­sem­mal­la suunnittelulla).

    Niin tai näin, ei lie­ne lopul­ta­kaan hir­veäs­ti mer­ki­tys­tä kuka joh­taa kau­neus­ki­sois­sa jos lop­pu­tu­le­ma­na on, että suu­rin osa opis­ke­li­jois­ta omak­su­nee kui­ten­kin sen autol­li­sen elämäntavan…

    Ja iro­ni­ses­ti­han juu­ri­kin tämä dip­pain­si­nöö­ri­seg­ment­ti siir­tyy voi­mal­li­sim­min auton käyt­tä­jik­si myö­hem­mäs­sä elämässään. 🙂

    Auton ratis­sa on sit­ten kiva nos­tal­gi­soi­da opis­ke­li­ja­nuo­ruut­ta jos­sa luen­noil­le pää­si käm­pil­tä 3 minuu­tis­sa fil­la­ril­la sot­ke­mal­la — mikä­li kra­pu­lal­ta jak­soi yli­pää­tään lähteä.

  119. Cap­tain Awe­so­me: Ja iro­ni­ses­ti­han juu­ri­kin tämä dip­pain­si­nöö­ri­seg­ment­ti siir­tyy voi­mal­li­sim­min auton käyt­tä­jik­si myö­hem­mäs­sä elämässään.

    Ihan luon­nol­lis­ta­han tuo on. Espoos­ta saa oma­ko­ti­ta­lon, mut­tei jouk­ko­lii­ken­net­tä, jol­la pää­si­si töi­hin ja kaup­paan asti.

  120. ano­nyy­mi: Ihan luon­nol­lis­ta­han tuo on. Espoos­ta saa oma­ko­ti­ta­lon, mut­tei jouk­ko­lii­ken­net­tä, jol­la pää­si­si töi­hin ja kaup­paan asti.

    Jos­ta voim­me vetää joh­to­pää­tök­sen, että lyhyt mat­ka opis­ke­li­ja-asun­nos­ta kou­lul­le on huo­no asia, kos­ka se estää jouk­ko­lii­ken­teen käyt­töön tot­tu­mi­sen, joten sekä opis­ke­li­joi­den pyö­räi­lyä, että kam­pus­mais­ta kaa­voi­tus­ta jyr­käs­ti rajoittaa.

  121. Joi­den­kin mie­les­tä hyvä jul­ki­nen lii­ken­ne tar­koit­taa sitä että kotio­vel­ta pää­see vaih­dot­ta ja suo­rin­ta reit­tiä ensin päi­vä­ko­tiin, sit­ten työ­pai­kan ulko-ovel­le ja ennen kotiin­pa­luu­ta päi­vä­ko­din ja/tai Pris­man kaut­ta taas kotio­vel­le — ja illal­la vie­lä kapak­kaan anb back again. 

    Jos ei, niin suun­nit­te­li­jat ovat epä­on­nis­tu­neet ja syy­pää ovat vihreät.

    1. Joi­den­kin mie­les­tä hyvä jul­ki­nen lii­ken­ne tar­koit­taa sitä että kotio­vel­ta pää­see vaih­dot­ta ja suo­rin­ta reit­tiä ensin päi­vä­ko­tiin, sit­ten työ­pai­kan ulko-ovel­le ja ennen kotiin­pa­luu­ta päi­vä­ko­din ja/tai Pris­man kaut­ta taas kotio­vel­le – ja illal­la vie­lä kapak­kaan anb back again.

      Nelo­sen ratik­ka toi­mii Kata­ja­no­kal­la juu­ri noin. Tosin Pris­man jou­tuu vaih­ta­maan Stoc­kan herkkuun.

  122. Cap­tain Awe­so­me: Auton ratis­sa on sit­ten kiva nos­tal­gi­soi­da opis­ke­li­ja­nuo­ruut­ta jos­sa luen­noil­le pää­si­käm­pil­tä 3 minuu­tis­sa fil­la­ril­la sot­ke­mal­la – mikä­li kra­pu­lal­ta jak­soi yli­pää­tään lähteä. 

    Suo­mes­sa ei ole­kaan ilmiö­tä nimel­tään yksi­tyi­sau­toi­lu, (sit­ten 80-luvun pariu­tu­mis­riit­tei­hin lähei­ses­ti liit­ty­vän ral­lin), vaan vel­vol­li­suusau­toi­lu. Ota pois ansio­työ ja jois­sa­kin tapauk­sis­sa myös yrit­tä­mi­nen, sekä alai­käi­set lap­set sekä jois­sa­kin tapauk­sis­sa anop­pi­la, niin kukaan ei Suo­mes­sa omis­ta ja aja saa­tik­ka kai­paa yksityisautoa.

  123. R. Silf­ver­berg: Joh­tui­si­ko­han sii­tä että Van­taal­la ei ole omaa yli­opis­toa ja Van­taal­la asu­vil­le mut­ta Hel­sin­gis­sä ja Espoos­sa opis­ke­le­vil­le on lii­an pit­kä mat­ka yli­opis­toon, että sen viit­si­si kul­kea pyörällä?

    En tie­dä mik­si, mut­ta “opis­ke­li­joik­si” sano­taan nyky­ään kaik­kia jos­sain oppi­lai­tok­ses­sa ole­via. Ja yli­op­pi­laat ovat ainoi­ta oppilaita.

  124. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Nelo­sen ratik­ka toi­mii Kata­ja­no­kal­la juu­ri noin. Tosin Pris­man jou­tuu vaih­ta­maan Stoc­kan herkkuun.

    Kal­liiks tulee. Tosin hie­nom­pi valikoima.

  125. Cap­tain Awe­so­me:
    Joi­den­kin mie­les­tä hyvä jul­ki­nen lii­ken­ne tar­koit­taa sitä että kotio­vel­ta pää­see vaih­dot­ta ja suo­rin­ta reit­tiä ensin päi­vä­ko­tiin, sit­ten työ­pai­kan ulko-ovel­le ja ennen kotiin­pa­luu­ta päi­vä­ko­din ja/tai Pris­man kaut­ta taas kotio­vel­le – ja illal­la vie­lä kapak­kaan anb back again. 

    Jos ei, niin suun­nit­te­li­jat ovat epä­on­nis­tu­neet ja syy­pää ovat vihreät.

    Ja kun unel­ma ei toteu­du, se toteu­te­taan säh­kö­fil­la­ri-perä­kär­ry-yhdistl­mäl­lä, kun­nes googlen robo­tak­sit val­taa lii­ken­teen. Ei pal­joo taxi­kus­kit übe­ris­tä sit­ten enää sadattele…

  126. Säh­kö­fil­la­ri-perä­kär­ry-yhdis­tel­mäl­lä sik­si, että sen saa park­kee­ra­ta mihin vaan ja vie vie­lä vähän vähem­män tilaa kuin Mini Morris.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.