Nuorten osaajien keskittyminen kiihtyy

25 — 34 ‑vuo­ti­aiden aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­tanei­den osu­us seu­tukun­nit­tain vuon­na 2017

Olen noin 25 vuot­ta seu­ran­nut erästä alue­poli­it­tista tilas­to­su­uret­ta, nuorten aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­tanei­den sijoit­tumista Suomes­sa. Tämä ei ole paras mit­tari, mitä rahal­la saa, muit­ta paras, jon­ka saa ilman rahaa. Kyse ei ole siis opiske­li­joista vaan valmis­tuneista. Muu­ta­ma tohto­ri­opiske­li­ja tietysti joukkoon mah­tuu, mut­ta se ei muu­ta asi­aa. Tuo ikälu­ok­ka on valit­tu sik­si, että sen jäl­keen muut­ta­mi­nen hilje­nee olennaisesti.

Huo­mat­takoon tuon kohde­joukon määrä koko maas­sa on kään­tynyt lasku­un. Suo­ma­lais­ten koulu­tu­ta­so on jämähtänyt paikalleen ja moni nuori koulutet­tu on muut­tanut maasta. 

Tämän joukon alueelli­nen keskit­tymi­nen on häkel­lyt­tävän kovaa. Vuon­na 2017 heistä kolme neljä­sosaa asui viidel­lä yliopis­tokaupunkiseudul­la ja läh­es puo­let Helsin­gin seudul­la. Muulle Suomelle jää yksi neljä­sosa. Huo­mat­takoon, että tuos­sa joukos­sa on opet­ta­jia, apteekkare­i­ta, lääkäre­itä ja kun­nan­jo­hta­jia. Niin­pä yri­tys­ten käytössä ole­via nuo­ria osaa­jia on muual­la maas­sa todel­la vähän. Jos on perus­ta­mas­sa korkeaan osaamiseen nojaavaa yri­tys­tä, sijain­tipaikko­jen suh­teen on aika vähän valin­nan­varaa. Tämä on asia, jol­la ei oikein voi mitään. Vai­h­toe­htona on, että nuorten osaa­jien maas­ta­muut­to kiihtyy.

Huo­mat­takoon, että Helsin­gin osu­us nuorista osaa­jista on huo­mat­tavasti suurem­pi kuin osu­us hei­dän koulu­tuk­ses­taan. Maakun­tayliop­sto­jen opiske­joista huo­mat­ta­va osa muut­taa valmis­tut­tuaan Helsinkiin.

Mut­ta kat­so­taan­pa viime vuosien kehitystä.

Heksin­gin, Tam­pereen, Turun, Oulun ja Jyväskylä seu­tukun­tien osu­us nuorista aka­teemi­sista. vuodes­ta 2000 vuo­teen 2017 

Huo­maamme, että osaa­jien keskit­tymi­nen on nyky­hal­li­tuk­sen aikana kiihtynyt huo­mat­tavasti. Vielä häkel­lyt­täväm­pää on, kun kat­somme erik­seen Helsin­gin seu­tukun­taa ja neljää muuta. 



Helsin­gin seu­tukun­nan osu­us nuorista akateemisista.

Tam­pereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seu­tukun­tien osu­us nuorista akateemisista.

Noiden neljän muun osu­us on kään­tynyt lasku­un, niiden kaikkien jopa.

Onko Sumi matkalla kohden yhden men­estyvän kaupun­gin mallia?

50 vastausta artikkeliin “Nuorten osaajien keskittyminen kiihtyy”

  1. Viimeisen 10 vuo­den aikana julk­isten työ­paikko­jen osu­us on laskenut (vaik­ka niidenkin määrä on kas­vanut), kun yksi­ty­isiä työ­paikko­ja on syn­tynyt huo­mat­tavasti enem­män. Jos ja kun työ­paikat ovat syn­tyneet suurelta osin pääkaupunkiseudulle samal­la kun muual­lakin maas­sa julk­isten työ­paikko­jen osu­us on laskenut, nuorten aka­teemis­ten kasautu­mi­nen pääkaupunkiseudulle ei ole yllättävää.
    Jos uudet yksi­tyiset työ­paikat eivät olisi saa­neet syn­tyä siel­lä mis­sä ne syn­tyivät, uusia työ­paikko­ja ei olisi syn­tynyt yhtä paljon muualle Suomeen tai julkiselle sek­to­rille. Markki­na­t­alous toimii niin kuin toimii. Jos halu­taan vaikut­taa työ­paikko­jen sijoit­tumiseen alueel­lis­es­ti, pitää hyväksyä, että se heiken­tää kokon­aistyöl­lisyyt­tä (tai val­tion pitää rahoit­taa työ­paikko­jen luomi­nen lainara­hal­la). Investoimi­nen liiken­nein­fraan saat­taa tasoit­taa alueel­lisia ero­ja, mut­ta voi myös olla, että se ensisi­jais­es­ti kas­vat­taa liiken­teen määrää ja siihen käytet­täviä resursse­ja ja vain lisää Helsin­gin seudun etu­matkaa. Sinän­sä on has­su aja­tus, että Helsin­gin men­estys olisi muil­ta pois, asia on toden­näköis­es­ti toisin päin.

    1. Ville:
      Viimeisen 10 vuo­den aikana julk­isten työ­paikko­jen osu­us on laskenut (vaik­ka niidenkin määrä on kas­vanut), kun yksi­ty­isiä työ­paikko­ja on syn­tynyt huo­mat­tavasti enemmän.

      Mie­lenki­in­nol­la tutus­tu­i­hin tilas­toon julk­isten työ­paikko­jen määrän kehi­tyk­ses­tä, jos sel­l­aista joku laatisi. Julkisen työ­paikan määritelmänä pidän vähän eri­laista kuin mitä nyky­isin tilas­toidaan, eikä omaa käsi­tys­täni vas­taavia tilas­to­ja kukaan julkaise. Mut­ta siis itse tilas­toisin asian niin, että val­tion tai kun­tien suorien työ­paikko­jen lisäk­si niiden suo­raan tai välil­lis­es­ti täysin omis­ta­mat yhtiöt ovat julk­isia työ­paikko­ja. Mah­dol­lis­es­ti näi­den työ­paikko­jen osu­us on kas­vanut viimeisen 10 vuo­den aikana, mut­ta kun­nol­lisia tilas­to­ja aiheesta ei ole. Eli kun esimerkik­si vuo­den vai­h­teessa val­tio yhtiöit­tää liiken­teen seu­ran­ta-asi­at, jot­ka tähän asti on hoidet­tu viras­ton nimis­sä, niin viral­li­sis­sa tilas­tois­sa julkisen sek­torin työ­paikat vähenevät ja yksi­tyiset kas­va­vat yhtiöi­tyk­sen kaut­ta — mut­ta tosi­asi­as­sa ihmiset jatka­vat samaa työtä kuin ennenkin. Sama tilanne kos­kee esimerkik­si Finavi­aa, ja vielä isom­mas­sa mit­takaavas­sa sama asia tulee vas­taan mm. maakun­tau­ud­is­tuk­sen kohdal­la, jon­ka yhtey­dessä ollaan tekemässä mon­en­laisia yhtiöit­tämisiä. Nykyiset tilas­toin­nit eivät taivu julkisen sek­torin työ­paikko­jen kehi­tyk­sen seu­ran­taan kovin hyvin, kos­ka ne eivät tun­nista yksi­ty­is­ten työ­paikko­jen osalta sitä, miltä osin “yksi­tyiset” työ­paikat ovat käytän­nössä julk­isia työpaikkoja.

      Mitä koulute­tun väestön asuin­paikko­jen kehi­tyk­seen tulee, niin käsit­tääk­seni se tilanne on ollut trendi­no­mais­es­ti jo yli 100 vuot­ta, että koulute­tu­in väestö on keskit­tynyt asumaan isoimpi­in kaupunkei­hin ja niiden lähiseuduille. Mie­lenki­in­toista on se, jos koulute­tun väestön asumises­sa on tapah­tunut muu­tos viime vuosi­na Helsin­gin hyväk­si, ja että vas­taavasti Turun, Tam­pereen, Oulun ja Jyväskylän osu­udet ovat laskeneet.

      1. On ole­mas­sa tilas­to siitä, kuin­ka paljn val­tion yri­tyk­sis­sä on työ­paikko­ja. Ei se ole kasvanut.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        On ole­mas­sa tilas­to siitä, kuin­ka paljn val­tion yri­tyk­sis­sä on työ­paikko­ja. Ei se ole kasvanut. 

        Julki­nen työ­paik­ka ja val­tion yri­tys ovat eri asi­at. Viime vuosi­na ja vuosikym­meninä yhtiöit­tämisiä ovat har­joit­ta­neet eri­tyis­es­ti kun­nat. Yhtiö­muo­toon on siir­tynyt niin sotea, van­ho­ja vesi­laitok­sia kuin ener­gia­puoltakin. Katu­val­otkin omis­te­taan monis­sa kun­nis­sa nykyään yhtiön kaut­ta. Suomes­sa ei julka­ista tilas­toa siitä, mikä on julkisen sek­torin työ­paikko­jen kokon­ais­määrä, mukaan lukien julkisen sek­torin (ei pelkän val­tion) omis­ta­mat yhtiöt.

        Val­tion omis­tamien yri­tys­ten työ­paikkamäärät ovat tosi­aan alen­tuneet. Val­tion omis­tamien yri­tys­ten työ­paikko­jen kokon­ais­määrän kehi­tyk­seen ovat vaikut­ta­neet olen­nais­es­ti val­tiony­htiöi­den myyn­nit sekä Postin kehi­tys. Sen jäl­keen kun Posti yhtiöitet­ti­in 1990-luvun alkupuolel­la, on Postin työn­tek­i­jämäärä tip­punut noin 10 000 henkeä. Val­tion omaisu­u­den myyn­neistä esimerkkinä mainit­takoon vaikka­pa Alt­ian myyn­ti tänä vuon­na, joka tiput­ti val­ton omis­tamien yhtiöi­den tilas­tos­ta noin 760 hen­gen edestä työvoimaa.

      3. o: itse tilas­toisin asian niin, että val­tion tai kun­tien suorien työ­paikko­jen lisäk­si niiden suo­raan tai välil­lis­es­ti täysin omis­ta­mat yhtiöt ovat julk­isia työpaikkoja 

        Minä tilas­toisin mukaan vielä sel­l­aiset jär­jestöt, säätiöt, yhdis­tyk­set, puolueet ja vas­taa­vat sekä monop­o­lioikeuksin toimi­vat yhtiöt ja ammattiliitot.
        — Myös sel­l­aiset, joiden toim­inta on osit­tainkin riip­pu­vainen val­tion anta­mas­ta rahas­ta tai priv­ilee­gios­ta. Osit­tainen riip­pu­vu­us ei tietenkään tee koko toimin­nas­ta julkises­ti riippuvaa.

        Työn­tek­i­jöitä koske­vat monop­o­lit (ser­ti­fioidut ja lisen­soidut ammatit), tule­vat vielä päälle ja ovat sit­ten kokon­aan oma lukunsa.

      4. K‑Veikko:

        Minä tilas­toisin mukaan vielä sel­l­aiset jär­jestöt, säätiöt, yhdis­tyk­set, puolueet ja vas­taa­vat sekä monop­o­lioikeuksin toimi­vat yhtiöt ja ammattiliitot.

        Olisi tosi­aan vielä parem­pi vai­h­toe­hto, jos asi­as­ta olisi vielä tarkem­pi tilas­toin­tikin ole­mas­sa. Esimerkik­si Sitra on val­tion rahoituk­seen perus­tu­va rahas­to, mut­ta ei tilas­tois­sa kuitenkaan val­tion omis­tuk­ses­sa. Olisin valmis luke­maan julkisen sek­torin työ­paikko­ja las­ket­taes­sa myös lak­isääteisiä eläkkeitä hoita­vat eläkey­htiöt sekä esimerkik­si työt­tömyys­vaku­u­tus­ra­has­ton. Ammat­tili­it­to­ja ja puoluei­ta en lask­isi osak­si julk­ista sek­to­ria, mut­ta lak­isääteisiä työt­tömyys­vakuuk­sia hoita­vat työt­tömyyskas­sat lask­isin osak­si julk­ista sek­to­ria. Jär­jestöistä julkiseen sek­tori­in voisi laskea ne, joiden rahoituk­ses­ta vähin­tään 50 % tulee julkiselta sektorilta.

  2. Mitä olen Tam­pereelta seu­ran­nut alani työti­lan­net­ta tilan­net­ta viimeiset 15 vuot­ta, niin Helsingis­sä on aina ollut tar­jol­la paljon hyvä­palkkaisia korkean tason töitä. Tam­pereel­la ei ole ollut eikä ole juuri nytkään.

    Jos halu­aa työsken­nel­lä kun­nol­la aka­teemisel­la tasol­la, vai­h­toe­hdot ovat usein Helsin­ki tai ulko­maille lähtö.

  3. Tot­takai maakun­tayliopis­toista valmis­tuneet muut­ta­vat Helsin­gin seudulle, kun ovat täältä kotoisinkin. Ei kan­net­tu vesi kaivos­sa pysy, ei pysy edes yhtä viikon­lop­pua. Samas­sa rav­in­tolavaunus­sa istu­vat fuk­sit ja pro­fes­sorit, matkalla koti­in viikon­lopuk­si, palatak­seen taas maanan­ta­iaa­muk­si sinne hajasi­joitet­tuun opinahjoon­sa. Mitään järkeä siinä ei toki ole, että tuh­lataan tun­tikau­sia siihen eestaas matkus­tamiseen, mut­ta keskustapuolue on tyytyväinen.

    1. Daniel Fed­er­ley:
      Tot­takai maakun­tayliopis­toista valmis­tuneet muut­ta­vat Helsin­gin seudulle, kun ovat täältä kotoisinkin. Ei kan­net­tu vesi kaivos­sa pysy, ei pysy edes yhtä viikon­lop­pua. Samas­sa rav­in­tolavaunus­sa istu­vat fuk­sit ja pro­fes­sorit, matkalla koti­in viikon­lopuk­si, palatak­seen taas maanan­ta­iaa­muk­si sinne hajasi­joitet­tuun opinahjoon­sa. Mitään järkeä siinä ei toki ole, että tuh­lataan tun­tikau­sia siihen eestaas matkus­tamiseen, mut­ta keskustapuolue on tyytyväinen. 

      Tuol­laista aka­teemista elämää tuli vietet­tyä 30–35 vuot­ta sit­ten. Toisaal­ta oli ihan hauskaa että näki muu­takin Suomea kuin kehäkol­mosen sisäpuol­ta. Pikkuyliopis­tossa oli lisäk­si ren­nom­pi meinin­ki ja pro­fes­sor­ei­hin ja ope­tushenkilöi­hin oli help­po tutus­tua kun samas­sa junas­sa istuttiin…
      Se piti paikkansa jo sil­loin että työ­paikkaa sen enem­män har­joit­te­lu­mielessä kuin valmis­tuneena ei sieltäpäin löy­tynyt vaan oli palat­ta­va etelään.

  4. Nuo käp­pyrät eivät yllätä, eivätkä huolestu­ta. Huolis­sani olisin sen sijaan siitä, että yhä suurem­pi joukko korkeak­oulutet­tu­ja läh­tee maas­ta kokon­aan pois. Paras aines ei jää tänne kiitos liian pien­ten tuloerojemme.

    1. Daniel Fed­er­ley:
      Nuo käp­pyrät eivät yllätä, eivätkä huolestu­ta. Huolis­sani olisin sen sijaan siitä, että yhä suurem­pi joukko korkeak­oulutet­tu­ja läh­tee maas­ta kokon­aan pois. Paras aines ei jää tänne kiitos liian pien­ten tuloerojemme. 

      Niin pikkusieluisia tuskin suo­ma­laiset ovat, että muut­taisi­vat suurem­pi­en tulo­ero­jen perässä — korkeam­man tulota­son perässä toki jonkin ver­ran. Suosi­tu­im­mas­sa muut­toko­hteessa eli Ruot­sis­sa on käytän­nössä sama gini-ker­roin, mut­ta yleis­es­ti korkeampi tulotaso.

      Tulo­ero­jen kas­vat­ta­mi­nen muuten kuin pro­gres­sio­ta lieven­tämäl­lä on vaikeaa. Tässä tulee kyl­lä myös aika nopeasti seinä vas­taan: vaik­ka meil­lä olisi suo­ras­taan regres­si­ivi­nen nollavero­tus näille maas­ta­muu­tol­la uhkaileville korkeak­oulute­tu­ille, silti jos­sain muual­la saat­taa neto­ta enem­män. Suomes­sa nyt yksinker­tais­es­ti ei vaan sijaitse maail­man huip­pu­palkkaisim­mat työ­paikat, ja niitä tuskin on tänne tulos­sakaan. Sik­si Suomes­sa kan­nat­taa panos­taa johonkin muuhun kuin verokilpailuun.

      1. theta: Niin pikkusieluisia tuskin suo­ma­laiset ovat, että muut­taisi­vat suurem­pi­en tulo­ero­jen perässä — korkeam­man tulota­son perässä toki jonkin ver­ran. Suosi­tu­im­mas­sa muut­toko­hteessa eli Ruot­sis­sa on käytän­nössä sama gini-ker­roin, mut­ta yleis­es­ti korkeampi tulotaso.

        Tulo­ero­jen kas­vat­ta­mi­nen muuten kuin pro­gres­sio­ta lieven­tämäl­lä on vaikeaa. Tässä tulee kyl­lä myös aika nopeasti seinä vas­taan: vaik­ka meil­lä olisi suo­ras­taan regres­si­ivi­nen nollavero­tus näille maas­ta­muu­tol­la uhkaileville korkeak­oulute­tu­ille, silti jos­sain muual­la saat­taa neto­ta enem­män. Suomes­sa nyt yksinker­tais­es­ti ei vaan sijaitse maail­man huip­pu­palkkaisim­mat työ­paikat, ja niitä tuskin on tänne tulos­sakaan. Sik­si Suomes­sa kan­nat­taa panos­taa johonkin muuhun kuin verokilpailuun.

        Olen pitkälti samaa mieltä verokil­pailun hyödyl­lisyy­destä, mut­ta voisimme silti lopet­taa omien maalien tekemisen. Kaik­ki tun­tu­vat tiedosta­van, että kan­nat­taisi houkutel­la nimeno­maan kova­palkkaisia työn­tek­i­jöitä, mut­ta siitä huoli­mat­ta nimeno­maan työn­tekoa rasite­taan erit­täin koval­la pro­gres­si­ol­la. Sol­i­daarisu­usvero on täysin merk­i­tyk­setön val­tion­talouden kannal­ta, mut­ta kyl­lä se yksilön kohdal­la ärsyt­tää ja se on vain yksi esimerk­ki pro­gres­sio­ta lisäävistä toimista. Tulota­sos­sa tuskin Ruot­sia saavu­tamme näil­lä työl­lisyys­lu­vuil­la ja talous­näkymil­lä, mut­ta jos kuitenkin ruu­vaisimme pain­opis­tet­tä pois työn­tekemis­es­tä ja kohdis­taisimme sitä vaik­ka omistamiseen?

      2. theta: Niin pikkusieluisia tuskin suo­ma­laiset ovat, että muut­taisi­vat suurem­pi­en tulo­ero­jen perässä — korkeam­man tulota­son perässä toki jonkin ver­ran. Suosi­tu­im­mas­sa muut­toko­hteessa eli Ruot­sis­sa on käytän­nössä sama gini-ker­roin, mut­ta yleis­es­ti korkeampi tulotaso.

        Tulo­ero­jen kas­vat­ta­mi­nen muuten kuin pro­gres­sio­ta lieven­tämäl­lä on vaikeaa. Tässä tulee kyl­lä myös aika nopeasti seinä vas­taan: vaik­ka meil­lä olisi suo­ras­taan regres­si­ivi­nen nollavero­tus näille maas­ta­muu­tol­la uhkaileville korkeak­oulute­tu­ille, silti jos­sain muual­la saat­taa neto­ta enem­män. Suomes­sa nyt yksinker­tais­es­ti ei vaan sijaitse maail­man huip­pu­palkkaisim­mat työ­paikat, ja niitä tuskin on tänne tulos­sakaan. Sik­si Suomes­sa kan­nat­taa panos­taa johonkin muuhun kuin verokilpailuun.

        Onko tästä Ruotsin yleis­es­ti korkeam­mas­ta tulota­sos­ta jotain tilas­toti­etoa? Muis­te­len ettei Ruotsin ja Suomen välil­lä ollut mitään olen­naista eroa keskipalkan suh­teen. Luulisin että muut­to­halukku­u­teen vaikut­taa enem­män kiin­nos­ta­vat työte­htävät kuin palkkata­so. Asumisen hin­ta vaikka­pa Tukhol­mas­sa on sen ver­ran korkea että on vaikeaa arvioi­da palkkaa joka tek­isi muut­tamis­es­ta taloudel­lis­es­ti kannattavaa.

      3. Tuo­mas L.: Onko tästä Ruotsin yleis­es­ti korkeam­mas­ta tulota­sos­ta jotain tilas­toti­etoa? Muis­te­len ettei Ruotsin ja Suomen välil­lä ollut mitään olen­naista eroa keskipalkan suh­teen. Luulisin että muut­to­halukku­u­teen vaikut­taa enem­män kiin­nos­ta­vat työte­htävät kuin palkkata­so. Asumisen hin­ta vaikka­pa Tukhol­mas­sa on sen ver­ran korkea että on vaikeaa arvioi­da palkkaa joka tek­isi muut­tamis­es­ta taloudel­lis­es­ti kannattavaa.

        Veroaste ja pro­gres­sio on Ruot­sis­sa pienem­pi. Tekivät kor­jaus­li­ik­keet jo parikym­men­tä vuot­ta sit­ten palkkavero­tuk­seen. Pääo­mavero­tushan Ruot­sis­sa on aina ollut järkeväm­mäl­lä poh­jal­la, kos­ka ovat ymmärtäneet ruot­salaisen pääo­man merk­i­tyk­sen hyvinvoinnille.

        Veron­mak­sa­jain keskus­li­iton lehti Talous­taito neu­voi jo vuosia sit­ten liput­ta­maan yri­tyk­sen Viroon tai Ruot­si­in. Viro on selvä, mut­ta kun neu­votaan liput­ta­maan pohjois-suo­ma­laiset yri­tyk­set Ruot­si­in, pitäisi jonkin­laisen häly­tyskel­lon soi­da, ettei vero­tuk­semme ole ter­veel­lä pohjalla.

      4. Tuo­mas L.: Onko tästä Ruotsin yleis­es­ti korkeam­mas­ta tulota­sos­ta jotain tilas­toti­etoa? Muis­te­len ettei Ruotsin ja Suomen välil­lä ollut mitään olen­naista eroa keskipalkan suh­teen. Luulisin että muut­to­halukku­u­teen vaikut­taa enem­män kiin­nos­ta­vat työte­htävät kuin palkkata­so. Asumisen hin­ta vaikka­pa Tukhol­mas­sa on sen ver­ran korkea että on vaikeaa arvioi­da palkkaa joka tek­isi muut­tamis­es­ta taloudel­lis­es­ti kannattavaa.

        Maas­ta muut­to kohdis­tuu käsit­tääk­seni nimeno­maan eniten tien­aavi­in. Ei jotain IT-insinööriä tai isom­paa man­age­ria kiin­nos­ta, että mikä on keskipalkko­jen ero Suomes­sa ja Ruo­tiss­sa. Hän kat­soo sen oman Suomes­sa top10%:iin kuu­lu­van työte­htävän­sä ja vas­taa­van pestin palkkaus­ta Ruot­sis­sa, Sak­sas­sa tai Yhdysvalloissa.

        Se ei tarkoi­ta että ihmiset sinän­stä eri­tyis­es­ti kat­soisi­vat GINI-ker­roin­ta päät­täessään mihin he muut­ta­vat, mut­ta käytän­nössäu ylim­män kvar­taalin duune­ja tekevät tien­aa­vat eniten siel­lä, mis­sä on suurim­mat tulo­erot -> ne parhaal­ta näyt­tävät työ­tar­jouk­set Linke­dInis­sä kyl­lä voit­top­uolis­es­ti tule­vat maista mis­sä brut­tokansan­tuot­teet ja/tai gini-ker­toimet ovat hyvin tien­aav­ille suo­si­ol­li­sis­sa asennoissa.

      5. Sepi: Maas­ta muut­to kohdis­tuu käsit­tääk­seni nimeno­maan eniten tien­aavi­in. Ei jotain IT-insinööriä tai isom­paa man­age­ria kiin­nos­ta, että mikä on keskipalkko­jen ero Suomes­sa ja Ruo­tiss­sa. Hän kat­soo sen oman Suomes­sa top10%:iin kuu­lu­van työte­htävän­sä ja vas­taa­van pestin palkkaus­ta Ruot­sis­sa, Sak­sas­sa tai Yhdysvalloissa.

        Se ei tarkoi­ta että ihmiset sinän­stä eri­tyis­es­ti kat­soisi­vat GINI-ker­roin­ta päät­täessään mihin he muut­ta­vat, mut­ta käytän­nössäu ylim­män kvar­taalin duune­ja tekevät tien­aa­vat eniten siel­lä, mis­sä on suurim­mat tulo­erot -> ne parhaal­ta näyt­tävät työ­tar­jouk­set Linke­dInis­sä kyl­lä voit­top­uolis­es­ti tule­vat maista mis­sä brut­tokansan­tuot­teet ja/tai gini-ker­toimet ovat hyvin tien­aav­ille suo­si­ol­li­sis­sa asennoissa. 

        Tuskin­pa GINI-ker­roin on mikään itseis­ar­vo jota sinän­sä kan­nat­taisi tavoitel­la. Jos kat­sot maail­man top15 lis­taa maista jois­sa on korkein GINI niin niistä yksi (Etelä-Afrik­ka) voisi olla sel­l­ainen mihin joku ehkä täältä voisi muut­taa töi­den perästä. Mui­hin ei täysi­järki­nen lähde.

        Suomen ja Ruotsin GINI on käytän­nössä sama (26.8 vs 27.2). Naa­purisi­joil­ta löy­tyvät mm. tun­netut hyv­in­voin­ti­val­tiot ja korkea­palkkaisten alo­jen huip­pumaat Roma­nia ja Kirgiisia.
        Myös Suomen ja Ruotsin kokon­aisveroaste on käytän­nössä sama (2017 Suomen kokon­aisveroaste oli hitusen alempi).

      6. Tuo­mas L.: Onko tästä Ruotsin yleis­es­ti korkeam­mas­ta tulota­sos­ta jotain tilas­toti­etoa? Muis­te­len ettei Ruotsin ja Suomen välil­lä ollut mitään olen­naista eroa keskipalkan suh­teen. Luulisin että muut­to­halukku­u­teen vaikut­taa enem­män kiin­nos­ta­vat työte­htävät kuin palkkata­so. Asumisen hin­ta vaikka­pa Tukhol­mas­sa on sen ver­ran korkea että on vaikeaa arvioi­da palkkaa joka tek­isi muut­tamis­es­ta taloudel­lis­es­ti kannattavaa. 

        Ei se Tukhol­mas­sa olekaan kan­nat­tavaa, osa las­kee sen varaan että töitä löy­tyy Ruotsin keskikokoi­sista kaupungeista parem­min kuin Suomen vas­taav­ista. Ja jos ei vaa­di asun­nol­ta liikaa voi asua Tukhol­mas­sakin edullis­es­ti jos­sain siirtolaislähiössä.
        Mon­et suo­ma­laiset ovat ihas­tuneet Berli­ini­in jos­sa kohtu­ulliset työl­listymis­mah­dol­lisu­udet mut­ta asum­i­nen halvem­paa kuin län­tisen Sak­san kovan rahan suurkaupungeis­sa Frank­furt ja Ham­puri. Olisi kiin­nos­ta­va muuten tietää miten Brex­it tulee vaikut­ta­maan suo­ma­lais­ten halukku­u­u­teen asua suosikki­maa Britanniassa.

    2. Daniel Fed­er­ley:
      Nuo käp­pyrät eivät yllätä, eivätkä huolestu­ta. Huolis­sani olisin sen sijaan siitä, että yhä suurem­pi joukko korkeak­oulutet­tu­ja läh­tee maas­ta kokon­aan pois. Paras aines ei jää tänne kiitos liian pien­ten tuloerojemme.

      Mut­ta tulo­erothan ovat meillä(kin) kas­va­mas­sa. Eikö siis ongel­ma ole ratkaise­mas­sa itseään ja lähte­vien joukon pitäisi kutistua?

      1. Ovatko tulo­erot kas­va­mas­sa? Mis­tä olet sel­l­aista kuul­lut. Viral­liset tilas­tot eivät väitet­tä tue.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Ovatko tulo­erot kas­va­mas­sa? Mis­tä olet sel­l­aista kuul­lut. Viral­liset tilas­tot eivät väitet­tä tue.

        Osmo on oike­as­sa — valitettavasti.

      3. Yama
        Älä lue otsikkoa vaan kat­so sitä kuvaa. Kuba ei tue lainkaan otsikkoa “tulo­erot repeävät”. Siitä ei pal­jaal­la silmäl­lä näe mitään muu­tos­ta, mikä on yllät­tävää, kos­ka gini-ker­toimes­sa on suh­dan­nevai­htelua. Noususuh­dan­teessa pääo­mat­u­lot kas­va­vat. Se, että ihmiset koke­b­vat tulo­ero­jen kas­va­van saat­taa johtua siitä, että huono-osai­saisu­us on muut­tunut näköalattomammaksi

  5. Tuos­sa on myös ne paikkakun­nat, joi­hin kan­nat­taa hajasi­joit­taa, jos vält­tämät­tä halu­taan hajasi­joit­taa val­tion työ­paikko­ja. Vähän har­mit­taa, kun ain­oa hajasi­joi­tus­pro­jek­ti, joka olisi voin­ut onnis­tua, men­ti­in sös­simään. Val­tion merik­lus­teri piti kokon­aisu­udessa siirtää Turku­un. Siinä olisi ollut järkeä, mut­ta LVM:n alaiset viras­tot venkoili­vat omat siirtonsa.

  6. O.S:“Huomattakoon tuon kohde­joukon määrä koko maas­sa on kään­tynyt lasku­un. Suo­ma­lais­ten koulu­tu­ta­so on jämähtänyt paikalleen ja moni nuori koulutet­tu on muut­tanut maasta. ”

    Tämä on seu­raus­ta Kataisen hal­li­tuk­sen epäon­nis­tuneesta hal­li­tuskaud­es­ta. Mukana oli­vat myös vihreät. “Kataisen hal­li­tus oli Suomen tasaval­lan 72. hal­li­tus. Se muo­dostet­ti­in vuo­den 2011 eduskun­tavaalien jäl­keen ja toi­mi 22. kesäku­u­ta 2011 – 24. kesäku­u­ta 2014. Hal­li­tuk­sen päämin­is­ter­inä toi­mi Kansal­lisen Kokoomuk­sen puheen­jo­hta­ja Jyr­ki Katainen ja siihen kuu­lui­v­at kokoomuk­sen lisäk­si SDP, vihreät, Suomen ruot­salainen kansan­puolue ja kris­til­lis­demokraatit sekä huhtiku­uhun 2014 saak­ka vasem­mis­toli­it­to. “( Wikipedia”

    Soin­in­vaara­han puhuu lop­pututkin­non suorit­taneista, ja ne ovat n. viisivuo­tisen opiskelun­sa jäl­keen juuri nyt tulleet työ­markki­noille. Soin­in­vaaran käyrät ker­to­vat Kataisen hal­li­tuk­sen epäonnistumisista.

    O.S:” Jos on perus­ta­mas­sa korkeaan osaamiseen nojaavaa yri­tys­tä, sijain­tipaikko­jen suh­teen on aika vähän valinnanvaraa”

    Van­hakan­taista ajat­telua, nykyaikainen tietoli­ikenne ei sido työn­tekoa tiet­tyyn paikkaan. Sysisuomes­sa työn teet­tämi­nen on huo­mat­tavasti tehokkaam­paa ja halvem­paa kuin ruuhka­suomes­sa. Puhutaan jois­takin kovan ammat­ti­taidon työte­htävistä, höpön­höpön. Ne eivät ole yhtään kum­moi­sem­paa ammat­tiosaamista vaa­tivia kuin ojan kaivami­nen. Harha kovista osaa­jista tulee siitä, että kyseisiä työn­tek­i­jöitä on lukumääräis­es­ti liian vähän, kil­pailu työ­paikoista puut­tuu. Vähäi­nen määrä ei johdu koulut­tau­tu­misen kovista vaa­timuk­sista, vaan liian pienistä opiskelijamääristä.

    Avataan yliopis­tot vaikka­pa sin­ga­pore­laisille yliop­pi­laille ja ote­taan sisään puoli miljoon­aa opiske­li­jaa. Jo vain alkaa lyyti kir­joit­taa. Seu­raa mieletön kil­pailu työ­paikos­ta ja vain parhaat ote­taan. Eikä tarvi­ta kymp­pi­ton­nin alkupalkkaa.

    1. Eemil:

      Van­hakan­taista ajat­telua, nykyaikainen tietoli­ikenne ei sido työn­tekoa tiet­tyyn paikkaan. Sysisuomes­sa työn teet­tämi­nen on huo­mat­tavasti tehokkaam­paa ja halvem­paa kuin ruuhka­suomes­sa. Puhutaan jois­takin kovan ammat­ti­taidon työte­htävistä, höpön­höpön. Ne eivät ole yhtään kum­moi­sem­paa ammat­tiosaamista vaa­tivia kuin ojan kaivami­nen. Harha kovista osaa­jista tulee siitä, että kyseisiä työn­tek­i­jöitä on lukumääräis­es­ti liian vähän, kil­pailu työ­paikoista puut­tuu. Vähäi­nen määrä ei johdu koulut­tau­tu­misen kovista vaa­timuk­sista, vaan liian pienistä opiskelijamääristä.

      Avataan yliopis­tot vaikka­pa sin­ga­pore­laisille yliop­pi­laille ja ote­taan sisään puoli miljoon­aa opiske­li­jaa. Jo vain alkaa lyyti kir­joit­taa. Seu­raa mieletön kil­pailu työ­paikos­ta ja vain parhaat ote­taan. Eikä tarvi­ta kymp­pi­ton­nin alkupalkkaa.

      Tämän het­ken todel­lisu­us ei (valitet­tavasti?) seu­raa väit­teitäsi: Kaupungis­tu­mi­nen ja korkeak­oulutet­tu­jen keskit­tymi­nen on kiihtynyt huo­mat­tavasti IT kehi­tyk­sen myötä, eikä mitään kään­nöstä ole havait­tavis­sa, joten sysisuo­mi on ja pysyy tyhjänä näkyvis­sä olevas­sa tulevaisuudessa.

      Ja mitä Sin­ga­poreen tulee, niin siel­lä on parem­mat korkeak­oulutet­tu­jen palkat ja parem­mat yliopis­tot kuin Suomessa.

  7. Kun muis­taa, mikä tarkoi­tus yliopis­tol­la on, niin kehi­tys on aivan luon­nol­lista. Se tarkoi­tus on siis tuot­taa kru­unulle virkamiehiä, nykyään julkisen sek­torin työn­tek­i­jöitä. Mitään muu­ta tarkoi­tus­ta ei yliopis­to­lafkalla ole. Joka ei usko, niin kat­sokoon työl­listymistä sek­tor­e­it­tain. Ei yksi­tyisel­lä puolel­la paljon val­ti­oti­etil­i­jöitä, kas­va­tusti­eteil­i­jäitä ym. löy­dy. Tuot­ta­vat alat on koot­tu korkeak­oului­hin lääkäre­itä luku­unot­ta­mat­ta ja nuokin pitäisi koulut­taa ammat­tiko­rkeak­ouluis­sa, kos­ka koulu­tus on ammat­ti­in koulut­tamista ilman mitään tieteen­filosofi­al­lisia syyhyjä.

      1. Osmo Soin­in­vaaran havain­to on tärkeä. Asia voisi olla maan kannal­ta ihan hyvä, jos se keskit­tymi­nen johtaisi inno­vaa­tioiden lisään­tymiseen, kuten on väitet­ty. Tein pari vuot­ta sit­ten pienen tutkimuk­sen patent­tien kek­si­jöi­den koti­paikoista. Siinä Helsin­ki oli väestöön näh­den alisuorit­ta­ja. Jos vielä huomioidaan, että n. 25 % Suomen diplo­mi-insinööreistä asuu Helsingis­sä, tulos oli vielä surkeampi. Yksi seli­tys voi olla, että maini­tut nuoret osaa­jat halu­a­vat asua Helsin­gin seudul­la, vaik­ka eivät saa koulu­tus­taan vas­taavaa työ­paikkaa. Esimerkik­si omas­sa työ­paikas­sani haet­taes­sa tuoteke­hit­täjää Helsinki­in saadaan 200 hake­mus­ta ja Kuo­pi­oon samaan tehtävään 10 hake­mus­ta. Suurin osa Helsin­gin hak­i­joista on ilman työtä tai koulu­tus­ta vas­taa­mat­tomis­sa töis­sä. Pitänee myös paikkansa, että julkisen sek­torin aka­teemiset työ­paikat keskit­tyvät Helsinki­in kuten yri­tys­ten pääkont­to­rien byrokraat­tiset tehtävätkin.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        fillariteppopisti,
        Muu­ta­ma diplo­mi-insinööri on luiskah­tanut julkisen hallinnon sijaan yri­tyssek­torin palvelukseen.

        Jos luk­isit tarkem­min, kom­men­tis­sani oli “tuot­ta­vat alat”, joka käsit­tääk­seni käsit­tää myös diplo­mi-koulu­tuk­sen. Nimikikkailul­la kaik­ista korkeak­ouluista voi tehdä yliopis­to­ja. Eivät ne sitä kuitenkaan ole, vaik­ka kuin­ka väittäisi.

      3. Vaik­ka kut­sut­taisi­in teknil­lisek­si korkeak­ouluk­si, tutk­in­to olisi silti aka­teemik­nen loppututkinto.

  8. Jor­dan B Peter­son on sitä mieltä että korkeak­oulu­tus­ta voisi leika­ta 25% jot­ta hyödytön­tä hömp­päsek­to­ria saadaan kitket­tyä. Kyse on siis siitä että kaupunki­in muut­ta­vat “korkeak­oulute­tut” ovat hömp­päsek­torin asiantun­ti­joi­ta, jot­ka elävät sosi­aali­avus­tusten ja hömp­päsek­torin tutkimus- ja koulu­tus­pro­jek­tien varass­sa. Tuotan­toelämässä ja pie­nil­lä paikkakun­nil­la ei kysyn­tää moi­selle “osaamiselle” ole.

    1. Sep­po Ryväs:
      Jor­dan B Peter­son on sitä mieltä että korkeak­oulu­tus­ta voisi leika­ta 25% jot­ta hyödytön­tä hömp­päsek­to­ria saadaan kitket­tyä. Kyse on siis siitä että kaupunki­in muut­ta­vat “korkeak­oulute­tut” ovat hömp­päsek­torin asiantun­ti­joi­ta, jot­ka elävät sosi­aali­avus­tusten ja hömp­päsek­torin tutkimus- ja koulu­tus­pro­jek­tien varass­sa. Tuotan­toelämässä ja pie­nil­lä paikkakun­nil­la ei kysyn­tää moi­selle “osaamiselle” ole.

      Hömp­pää tarvi­taan jot­ta ihmiset viihty­i­sivät. Ilman korkeasti koulutet­tu­ja hömp­päam­mat­ti­laisia Suo­mi olisi todel­la tyl­sä paikka. 

      Enem­mänkin voidan leika­ta. Voimme lopet­taa yliopis­tot kokon­aan ja lähet­tää lah­jakkaat nuoret ulko­maille opiskele­maan jonne suurin osa jäisikin. Lopuista koulute­taan lähihoitajia,karjakkoja, met­sure­i­ta ja traktorikuskeja.Mitä me mil­lään kult­tuuril­la tehdään, kun kaikkea voi seu­ra­ta netin kautta?

    2. “Hömp­päsek­torin…”

      Itse ajat­telin aina, että pääkaupunkiseudulle pakkaa työt­tömät huumei­denkäyt­täjät. Nyt tajusin ensim­mäistä ker­taa, että ne työt­tömät huumei­denkäyt­täjät ovat usein näitä korkeak­oulutet­tu­ja hömp­päsek­torin asiantuntijoita…

  9. Huonot kuvaa­jat. Tutk­in­toalaerit­te­ly puut­tuu. Jospa pääkaupunkimetropoli­in sijoit­tuu vain human­is­te­ja ja pappe­ja ja tekni­ikan alan väki onkin muual­la Suomessa?

    1. Erit­te­ly olisi kiva, mut­ta eivätkö mm juuri ne teolog­it käytän­nössä mene lähin­nä papeik­si ja uskon­non­le­htor­eik­si , eli tule luon­tais­es­ti hajasijoitetuiksi?

    2. Asiantun­ti­ja minäkin:
      Huonot kuvaa­jat. Tutk­in­toalaerit­te­ly puut­tuu. Jospa pääkaupunkimetropoli­in sijoit­tuu vain human­is­te­ja ja pappe­ja ja tekni­ikan alan väki onkin muual­la Suomessa?

      Jos kat­soo tilas­toti­eto­ja, niin esim. tekni­ikan alan ylem­män korkeak­oulu­tutkin­non suorit­taneista sel­l­ainen 45–50% näytäisi asu­van Uudel­la­mal­la vuosi valmis­tu­misen jälkeen.

    3. Asiantun­ti­ja minäkin:
      Huonot kuvaa­jat. Tutk­in­toalaerit­te­ly puut­tuu. Jospa pääkaupunkimetropoli­in sijoit­tuu vain human­is­te­ja ja pappe­ja ja tekni­ikan alan väki onkin muual­la Suomessa?

      Human­is­teista en tiedä, mut­ta papit ovat hyvin hajau­tunei­ta ympäri Suomea, kos­ka seu­rakun­natkin ovat. Jos papik­si valmis­tuu ja halu­aa jäädä pääkaupunkiseudulle töi­hin, joutuu odot­tele­maan paikan aukeamista jostain viran­halti­jan eläköi­tymisen myötä tai vai­h­toe­htois­es­ti hyväksyä, että oma työu­ra koos­t­uu ketjute­tu­ista sijaisuuksista.

  10. Erit­täin tärkeä huomio, kiitos Osmo!

    Tämä ei koske vain yksi­ty­istä työelämää vaan myös julk­ista. Maaseu­tuk­ouluis­sa alkaa tul­la ongel­mak­si opet­ta­jien löytämi­nen eläköi­tyvien tilalle, varsinkin pieni­in koului­hin jois­sa vähillä opet­ta­jil­la tarvi­taan monia pätevyyk­siä yhtä aikaa. Alue­sairaaloi­hin on vaikeuk­sia löytää lääkäre­itä. Hevos­sairaalaan ei löy­dy pysyvää lääkäriä.

    Ihmis­ten muut­tuvat pref­er­enssit ovat yksi syy, mut­ta tarkem­min ilmaisten:
    * Kah­den uran per­he eli puoli­son työ ja ura.
    * Työ­paikka­lik­vidi­teet­ti, eli löy­tyykö a) puolisolle työ­paik­ka juuri sil­loin kun sinne muute­taan ja b) kum­mallekaan työ­paikkavai­h­toe­hto­ja jos ensim­mäi­nen työ­paik­ka menee nurin tai ei toimi.
    * Paikalli­nen ilmapi­iri. Maaseudul­la ja pikkukaupungeis­sa ainakin stereo­tyyp­pis­es­ti huo­mat­tavasti ahtaampi ajat­telumaail­ma, mikä näkyy aina sil­loin täl­löin. Vaik­ka ei aina olisi tot­ta niin silti vaikut­taa muut­ta­jan mielikuviin.
    * Ihmiset alka­vat kai­va­ta kaupunki­maisia palvelu­ja. Jos ei vält­tämät­tä sin­fo­niaorkeste­ria joka viikko, niin mm. oikea rav­in­to­la olisi tarpeen. Toki on niitä, joille met­sähi­ih­to, kalas­tus ja met­sästys ovat elämän suo­la, mut­ta heitä näyt­tää ole­van kovin vähän.

    1. Näin maasedul­la asu­vana voisin sanoa, että kyl­lä tääl­lä pääsee sosi­aalis­es­ti arvostet­tuun ase­maan ver­rat­tain hel­posti. Pitää vain hyväksyä se, mitä yhteisöl­lä on tar­jo­ta. Kun on muu­ta­man vuo­den ollut aka­teemise­na henkilönä paikkakun­nal­la, tulee melko luon­nol­lisel­la taval­la kut­su­tuk­si mukaan eri salaseu­roi­hin ja yhdis­tyk­si­in. Näis­sä voi sit­ten hil­jak­seen ede­tä puheen­jo­hta­jak­si ja sit­ten, jos on kiin­nos­tus­ta ja vas­tu­un­tun­toa, kunnallispolitiikkaan. 

      Olen­naista on se, että hyväksyy paikalliset mah­timiehet ver­taisik­seen ja osoit­taa arvosta­vansa saa­maansa luot­ta­mus­ta. Eli on ymmär­ret­tävä, että maalaiskun­nas­sa kotiseu­tuy­hdis­tys tahi lions- tai rotarik­lu­bi on eli­it­ti­jär­jestö ja viereisessä pikkukaupungis­sa kut­su maan­puo­lus­tusjär­jestön hal­li­tuk­seen, vapaa­muu­rarik­si tai odd fel­lowik­si on vas­taaval­la taval­la paras­ta, mitä paikkakun­nal­la on älyl­lisessä hyvässä seuras­sa tarjota. 

      Pääkaupunkiseudul­la on paljon vaikeampi saavut­taa saman­ta­soista yhteiskun­nal­lista arvostusta.

      1. Eras­totenes alek­san­dri­alainen:
        Näin maasedul­la asu­vana voisin sanoa, että kyl­lä tääl­lä pääsee sosi­aalis­es­ti arvostet­tuun ase­maan ver­rat­tain hel­posti. Pitää vain hyväksyä se, mitä yhteisöl­lä on tar­jo­ta. Kun on muu­ta­man vuo­den ollut aka­teemise­na henkilönä paikkakun­nal­la, tulee melko luon­nol­lisel­la taval­la kut­su­tuk­si mukaan eri salaseu­roi­hin ja yhdis­tyk­si­in. Näis­sä voi sit­ten hil­jak­seen ede­tä puheen­jo­hta­jak­si ja sit­ten, jos on kiin­nos­tus­ta ja vas­tu­un­tun­toa, kunnallispolitiikkaan. 

        Olen­naista on se, että hyväksyy paikalliset mah­timiehet ver­taisik­seen ja osoit­taa arvosta­vansa saa­maansa luot­ta­mus­ta. Eli on ymmär­ret­tävä, että maalaiskun­nas­sa kotiseu­tuy­hdis­tys tahi lions- tai rotarik­lu­bi on eli­it­ti­jär­jestö ja viereisessä pikkukaupungis­sa kut­su maan­puo­lus­tusjär­jestön hal­li­tuk­seen, vapaa­muu­rarik­si tai odd fel­lowik­si on vas­taaval­la taval­la paras­ta, mitä paikkakun­nal­la on älyl­lisessä hyvässä seuras­sa tarjota. 

        Pääkaupunkiseudul­la on paljon vaikeampi saavut­taa saman­ta­soista yhteiskun­nal­lista arvostusta.

        Pitäisi ensin löytää se aka­teemisille tarkoitet­tu työ­paik­ka maaseudul­ta tai pikkukaupungista. Niitä ei ole hirveän paljon pait­si lääkärelle, eläin­läkäreille ja opettaijlle.

  11. Sep­po Ryväs:” sosi­aali­avus­tusten ja hömp­päsek­torin tutkimus- ja koulu­tus­pro­jek­tien varasssa. ”

    Tyyp­illi­nen ingen­jöörin kom­ment­ti. Mis­tä niitä tekni­ikan väkeä koulut­tau­tuu jos ei heitä kukaan koulu­ta ? Insinöörit opet­ta­ji­na, ei tule kuin sut­ta ja sekun­daa. Nähti­in­hän tämä jo Nokian kän­nyköi­denkin kohdal­la kun insinöörit vetivät projektia.
    Muu maail­ma ajoi ohi käyt­täjäys­täväl­lisil­lä kon­septeil­la. Ei tarvin­nut olla insinööri käyt­tääk­seen puhe­lin­ta. Insinööri on hyvä tekni­ikan suun­nit­telus­sa, mut­ta pitäkää ne kaukana desig­nista, myyn­nistä, työy­hteisö­jen hyv­in­voin­nin ylläpi­dos­ta ja visioin­nista tule­vaisu­u­teen. Näi­hin tarvi­taan human­is­tista otet­ta, ihmiset eivät ole robot­te­ja eivätkä tilastonumeroita.

    1. Eemil:

      … Insinööri on hyvä tekni­ikan suun­nit­telus­sa, mut­ta pitäkää ne kaukana desig­nista, myyn­nistä, työy­hteisö­jen hyv­in­voin­nin ylläpi­dos­ta ja visioin­nista tule­vaisu­u­teen. Näi­hin tarvi­taan human­is­tista otet­ta, ihmiset eivät ole robot­te­ja eivätkä tilastonumeroita.

      Tilas­ton­u­meroi­ta tarvi­taan mielel­lään ihan kaikessa mah­dol­lises­sa — vaik­ka kun­nol­lisen datan saamises­sa ja sen kun­nol­lises­sa ana­ly­y­sis­sa on toki omat haas­teen­sa. “Human­isti­nen ote” on läh­es­tulkoon aina pelkkää käsien heilut­telua, toivea­jat­telua ja reali­teet­tien kieltämistä.

      Esimerkik­si työy­hteisö­jen hyv­in­voin­nin ja tuot­tavu­u­den suh­teen on ollut pakko itsekin seu­ra­ta surullista kehi­tys­tä, jos­sa pehmeä höpöhöpö “ihmis­ten tör­mäyt­tämis­es­tä”, visiot “palvelu­muo­toilus­ta” ja muu sat­u­ilu johtaa väjäämät­tömästi työy­hteisön tuhou­tu­miseen, ihmis­ten sairas­tu­miseen ja lop­ul­ta organ­isaa­tion tuhoon. Kaik­ki “tilas­ton­u­merot” (so. vuosikym­me­nien tutkimus) osoit­taa, ettei ehdote­tuis­sa muu­tok­sis­sa ole järkeä, mut­ta kun numerot heit­etään nurkaan ja ain­oak­si hyväksy­tyk­si totu­udek­si ote­taan “human­is­tisen otteen” hömp­pä, niin kaivoon hyp­päämi­nen alkaa näyt­tämään rohkeal­ta eteenpäinmenemiseltä.

      Ei siinä mitään etteivätkö insinööritkin voisi johtaa kuin totaaliset ääliöt — näin­hän kuvaa­mas­sani esimerkissäkin on käymässä. Kyse ei kuitenkaan ole tilas­ton­u­meroiden yli­val­las­ta vaan idi­o­tismista, jos­sa luvut joko sivu­ute­taan, tiedot analysoidaan tarkoi­tushakuis­es­ti (sta­tis­ti­cal fish­ing trip) ja/tai kerätään vain omaa mielipi­det­tä tuke­via luku­ja ja uno­hde­taan samal­la, että raport­in­ti­vaa­timuk­set aja­vat rapor­toin­tivelvol­liset tuot­ta­maan asetet­tu­jen tavoit­tei­den mukaisia raport­te­ja (joiden kos­ke­tus­pin­ta todel­lisu­u­teen voi olla häviävän ohut).

      1. Esimerkik­si työy­hteisö­jen hyv­in­voin­nin ja tuot­tavu­u­den suh­teen on ollut pakko itsekin seu­ra­ta surullista kehi­tys­tä, jos­sa pehmeä höpöhöpö “ihmis­ten tör­mäyt­tämis­es­tä”, visiot “palvelu­muo­toilus­ta” ja muu sat­u­ilu johtaa väjäämät­tömästi työy­hteisön tuhou­tu­miseen, ihmis­ten sairas­tu­miseen ja lop­ul­ta organ­isaa­tion tuhoon. Kaik­ki “tilas­ton­u­merot” (so. vuosikym­me­nien tutkimus) osoit­taa, ettei ehdote­tuis­sa muu­tok­sis­sa ole järkeä, mut­ta kun numerot heit­etään nurkaan ja ain­oak­si hyväksy­tyk­si totu­udek­si ote­taan “human­is­tisen otteen” hömp­pä, niin kaivoon hyp­päämi­nen alkaa näyt­tämään rohkeal­ta eteenpäinmenemiseltä. 

        Ihanas­ti san­ot­tu! Mut­ta en syyt­täisi tästä niinkään human­is­te­ja (tun­te­mani osaa­vat olla hyvinkin kyynisiä näis­sä asiois­sa), vaan ylipäätään elämyshakuista lässy­tys­tä, jota levit­tävät tähän erikois­tuneet kon­sul­tit ja hr-asiantun­ti­jat, siis kau­pal­lisen alan ja start­up-paskan spe­sial­is­te­ja. Olen samaa mieltä, että nämä organ­isaa­tiot har­voin edes ymmärtävät mis­sä men­ti­in pieleen.

    2. Eemil:
      Sep­po Ryväs:” sosi­aali­avus­tusten ja hömp­päsek­torin tutkimus- ja koulu­tus­pro­jek­tien varasssa. ”

      Tyyp­illi­nen ingen­jöörin kom­ment­ti. Mis­tä niitä tekni­ikan väkeä koulut­tau­tuu jos ei heitä kukaan koulu­ta ? Insinöörit opet­ta­ji­na, ei tule kuin sut­ta ja sekun­daa. Nähti­in­hän tämä jo Nokian kän­nyköi­denkin kohdal­la kun insinöörit vetivät projektia.
      Muu maail­ma ajoi ohi käyt­täjäys­täväl­lisil­lä kon­septeil­la. Ei tarvin­nut olla insinööri käyt­tääk­seen puhe­lin­ta. Insinööri on hyvä tekni­ikan suun­nit­telus­sa, mut­ta pitäkää ne kaukana desig­nista, myyn­nistä, työy­hteisö­jen hyv­in­voin­nin ylläpi­dos­ta ja visioin­nista tule­vaisu­u­teen. Näi­hin tarvi­taan human­is­tista otet­ta, ihmiset eivät ole robot­te­ja eivätkä tilastonumeroita.

      Kur­jaa, että sin­ul­la on noin huono­ja koke­muk­sia insinööreistä. 

      Väit­teesi, että insinöörit ovat huono­ja opet­ta­jia on siinä mielessä outo, että insinöörien eetok­seen kuu­luu tiedon ja koke­muk­sen siirtämi­nen seu­raa­jilleen. Myös Nokian osalta väit­teesi on puoli­nainen: Kyl­lä TK-insinöörit tar­jo­si­vat edelleen kehitet­täviksi monia noista uusista, myöhem­min voit­ta­jik­si osoit­tau­tuneista ratkaisu­ista. Johto sat­sasi jatku­moon, eikä osan­nut johtaa uusia ituja 

      Ihmis­ten joht­a­mi­nen on vaikea disi­pli­i­ni. Kan­nat­taa erot­taa johta­ju­udessa ”leade­ship” ja ”man­ageer­aus” . Insinööreil­lä on taipumus­ta selkeään man­ageer­auk­seen. Se helpot­taa myös lead­er­shipin toteuttamista.

      Kään­täisin lop­pu­väit­tämäsi osit­tain päin­vas­taisek­si: Human­is­te­ja tarvi­taan nimeno­maan verkot­tuneen yhteiskun­nan, tekoä­lyn ja roboti­ikan maail­maan. Luon­non­ti­eteil­i­jöil­lä, insinööreil­lä ja human­is­teil­la on siinä omat roolin­sa. Toiv­ot­tavasti pitkälle limittyneet

      1. Tapio: Toiv­ot­tavasti pitkälle limittyneet

        Hyvä kom­ment­ti, kär­jistin viestiäni tahal­lal­lis­es­ti. Juuri kuten sanoit , kaikkia tieteenalo­ja tarvi­taan. Yhteistyö näi­den kesken on Suomen mah­dol­lisu­us pär­jätä. Vas­takkainaset­telu syö voimavaro­jamme aivan kaikessa mitä teemme.

  12. Yksi näkökul­ma lisää tähän on T&K panos­tusten maakun­nalli­nen jakau­tu­mi­nen. Se näyt­tää kor­reloivan aika hyvin Osmon siteer­aa­man tilas­ton kanssa. Nämä ovat osin itseään ruokkivia kierteitä. Yri­tys­ten T&K toim­intaa ja T&K vetoisia yri­tyk­siä syn­tyy sinne mis­sä on siihen kykeneviä työn­tek­i­jöitä riit­tävästi. Pieni­in maakun­ti­in ei syn­ny klus­tere­i­ta, vaan ne roikku­vat yksit­täis­ten “sankari-insinöörien” varas­sa. Ja korkeasti koulute­tut mielel­lään muut­ta­vat sinne mis­sä tätä T&K toim­intaa on. https://summa.almatalent.fi/article/tt/uusimmat/supergraafi-tutkimus-keskittyy/fb38fbe6-3001–3d2d-abe4-5cedb3c40f1e

  13. Tässä on tärkeä huo­ma­ta, että jos vihrei­denkin toiveen mukaan leikataan nyky­isiä rak­en­tei­ta pönkit­tävistä elinkeino­tu­ista ja siir­retään rahaa uut­ta luo­vaan T&K‑tukeen, raha siir­tyy samal­la maaseudul­ta ja pikkukaupungeista muu­ta­maan yliopis­tokaupunki­in — näin sivutuotteena.

    Se onkin sit­ten han­kalampi asia miet­tiä mitä asialle voisi tehdä.

  14. Olisi kiin­nos­ta­va tietää miten suuri osa aka­teemis­es­ti koulute­tu­ista alle 40-vuo­ti­aista Suomen kansalai­sista asuu työn­sä takia tai per­hesy­istä ulkomailla.

  15. Siis kun kat­so­taan käp­pyröitä, niin täl­lä vuosi­tuhan­nel­la (17 vuotta):
    Helsin­gin muu­tos: 46% -> 48%
    Hurjaa?
    Neljä seu­tukun­taa: 26% -> 27%
    Massiivista?

    Jos vähem­män olis muu­tos­ta 17 vuodessa, niin epäil­isin dataa?

    Pidem­pi aikaväli ker­tois jotain olen­naista, mut­ta jokin asia, mikä muut­ti asioi­ta täl­lä vuosikymmenel­lä katosi, mikä?
    Ollaan siis öbaut siinä mis­sä 2001.

  16. The Econ­o­mist tar­joaa mie­lenki­in­toisen kat­sauk­sen samaan ilmiöön.

    “As the geo­graph­i­cal pat­tern of work has shift­ed, so has that of wages. Econ­o­mists have long acknowl­edged the exis­tence of an urban wage pre­mi­um: work­ers in more dense­ly pop­u­lat­ed places earn more, in part because of the pro­duc­tiv­i­ty ben­e­fits of crowd­ing togeth­er that nur­ture urban growth in the first place. This pay pre­mi­um used to hold across the range of skills. In 1970 work­ers with­out any col­lege edu­ca­tion could expect to get a boost to their earn­ings when they moved to a big city, just as bet­ter-edu­cat­ed work­ers did. Since then the urban wage advan­tage for well-edu­cat­ed work­ers has become more pro­nounced, even as that for less-edu­cat­ed work­ers has all but disappeared.

    But for work­ers with­out a col­lege edu­ca­tion, mov­ing to big cities in the first place may pro­vide no ben­e­fit. Build­ing more afford­able hous­ing in those cities would allow them to accom­mo­date more peo­ple. But the col­lapse of the urban wage pre­mi­um for less-edu­cat­ed work­ers means that the extra hous­ing would most­ly attract addi­tion­al col­lege graduates.” 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.