Nuorten osaajien keskittyminen kiihtyy

25 — 34 ‑vuo­tiai­den aka­tee­mi­sen lop­pu­tut­kin­non suo­rit­ta­nei­den osuus seu­tu­kun­nit­tain vuon­na 2017

Olen noin 25 vuot­ta seu­ran­nut eräs­tä alue­po­liit­tis­ta tilas­to­suu­ret­ta, nuor­ten aka­tee­mi­sen lop­pu­tut­kin­non suo­rit­ta­nei­den sijoit­tu­mis­ta Suo­mes­sa. Tämä ei ole paras mit­ta­ri, mitä rahal­la saa, muit­ta paras, jon­ka saa ilman rahaa. Kyse ei ole siis opis­ke­li­jois­ta vaan val­mis­tu­neis­ta. Muu­ta­ma toh­to­rio­pis­ke­li­ja tie­tys­ti jouk­koon mah­tuu, mut­ta se ei muu­ta asi­aa. Tuo ikä­luok­ka on valit­tu sik­si, että sen jäl­keen muut­ta­mi­nen hil­je­nee olennaisesti.

Huo­mat­ta­koon tuon koh­de­jou­kon mää­rä koko maas­sa on kään­ty­nyt las­kuun. Suo­ma­lais­ten kou­lu­tu­ta­so on jämäh­tä­nyt pai­kal­leen ja moni nuo­ri kou­lu­tet­tu on muut­ta­nut maasta. 

Tämän jou­kon alu­eel­li­nen kes­kit­ty­mi­nen on häkel­lyt­tä­vän kovaa. Vuon­na 2017 heis­tä kol­me nel­jäs­osaa asui vii­del­lä yli­opis­to­kau­pun­ki­seu­dul­la ja lähes puo­let Hel­sin­gin seu­dul­la. Muul­le Suo­mel­le jää yksi nel­jäs­osa. Huo­mat­ta­koon, että tuos­sa jou­kos­sa on opet­ta­jia, apteek­ka­rei­ta, lää­kä­rei­tä ja kun­nan­joh­ta­jia. Niin­pä yri­tys­ten käy­tös­sä ole­via nuo­ria osaa­jia on muu­al­la maas­sa todel­la vähän. Jos on perus­ta­mas­sa kor­ke­aan osaa­mi­seen nojaa­vaa yri­tys­tä, sijain­ti­paik­ko­jen suh­teen on aika vähän valin­nan­va­raa. Tämä on asia, jol­la ei oikein voi mitään. Vaih­toeh­to­na on, että nuor­ten osaa­jien maas­ta­muut­to kiihtyy.

Huo­mat­ta­koon, että Hel­sin­gin osuus nuo­ris­ta osaa­jis­ta on huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi kuin osuus hei­dän kou­lu­tuk­ses­taan. Maa­kun­tay­li­ops­to­jen opis­ke­jois­ta huo­mat­ta­va osa muut­taa val­mis­tut­tu­aan Helsinkiin.

Mut­ta kat­so­taan­pa vii­me vuo­sien kehitystä.

Hek­sin­gin, Tam­pe­reen, Turun, Oulun ja Jyväs­ky­lä seu­tu­kun­tien osuus nuo­ris­ta aka­tee­mi­sis­ta. vuo­des­ta 2000 vuo­teen 2017 

Huo­maam­me, että osaa­jien kes­kit­ty­mi­nen on nyky­hal­li­tuk­sen aika­na kiih­ty­nyt huo­mat­ta­vas­ti. Vie­lä häkel­lyt­tä­väm­pää on, kun kat­som­me erik­seen Hel­sin­gin seu­tu­kun­taa ja nel­jää muuta. 



Hel­sin­gin seu­tu­kun­nan osuus nuo­ris­ta akateemisista.

Tam­pe­reen, Turun, Oulun ja Jyväs­ky­län seu­tu­kun­tien osuus nuo­ris­ta akateemisista.

Noi­den nel­jän muun osuus on kään­ty­nyt las­kuun, nii­den kaik­kien jopa.

Onko Sumi mat­kal­la koh­den yhden menes­ty­vän kau­pun­gin mallia?

50 vastausta artikkeliin “Nuorten osaajien keskittyminen kiihtyy”

  1. Vii­mei­sen 10 vuo­den aika­na jul­kis­ten työ­paik­ko­jen osuus on las­ke­nut (vaik­ka nii­den­kin mää­rä on kas­va­nut), kun yksi­tyi­siä työ­paik­ko­ja on syn­ty­nyt huo­mat­ta­vas­ti enem­män. Jos ja kun työ­pai­kat ovat syn­ty­neet suu­rel­ta osin pää­kau­pun­ki­seu­dul­le samal­la kun muu­al­la­kin maas­sa jul­kis­ten työ­paik­ko­jen osuus on las­ke­nut, nuor­ten aka­tee­mis­ten kasau­tu­mi­nen pää­kau­pun­ki­seu­dul­le ei ole yllättävää.
    Jos uudet yksi­tyi­set työ­pai­kat eivät oli­si saa­neet syn­tyä siel­lä mis­sä ne syn­tyi­vät, uusia työ­paik­ko­ja ei oli­si syn­ty­nyt yhtä pal­jon muu­al­le Suo­meen tai jul­ki­sel­le sek­to­ril­le. Mark­ki­na­ta­lous toi­mii niin kuin toi­mii. Jos halu­taan vai­kut­taa työ­paik­ko­jen sijoit­tu­mi­seen alu­eel­li­ses­ti, pitää hyväk­syä, että se hei­ken­tää koko­nais­työl­li­syyt­tä (tai val­tion pitää rahoit­taa työ­paik­ko­jen luo­mi­nen lai­na­ra­hal­la). Inves­toi­mi­nen lii­ken­nein­fraan saat­taa tasoit­taa alu­eel­li­sia ero­ja, mut­ta voi myös olla, että se ensi­si­jai­ses­ti kas­vat­taa lii­ken­teen mää­rää ja sii­hen käy­tet­tä­viä resurs­se­ja ja vain lisää Hel­sin­gin seu­dun etu­mat­kaa. Sinän­sä on has­su aja­tus, että Hel­sin­gin menes­tys oli­si muil­ta pois, asia on toden­nä­köi­ses­ti toi­sin päin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Vil­le:
      Vii­mei­sen 10 vuo­den aika­na jul­kis­ten työ­paik­ko­jen osuus on las­ke­nut (vaik­ka nii­den­kin mää­rä on kas­va­nut), kun yksi­tyi­siä työ­paik­ko­ja on syn­ty­nyt huo­mat­ta­vas­ti enemmän.

      Mie­len­kiin­nol­la tutus­tui­hin tilas­toon jul­kis­ten työ­paik­ko­jen mää­rän kehi­tyk­ses­tä, jos sel­lais­ta joku laa­ti­si. Jul­ki­sen työ­pai­kan mää­ri­tel­mä­nä pidän vähän eri­lais­ta kuin mitä nykyi­sin tilas­toi­daan, eikä omaa käsi­tys­tä­ni vas­taa­via tilas­to­ja kukaan jul­kai­se. Mut­ta siis itse tilas­toi­sin asian niin, että val­tion tai kun­tien suo­rien työ­paik­ko­jen lisäk­si nii­den suo­raan tai välil­li­ses­ti täy­sin omis­ta­mat yhtiöt ovat jul­ki­sia työ­paik­ko­ja. Mah­dol­li­ses­ti näi­den työ­paik­ko­jen osuus on kas­va­nut vii­mei­sen 10 vuo­den aika­na, mut­ta kun­nol­li­sia tilas­to­ja aihees­ta ei ole. Eli kun esi­mer­kik­si vuo­den vaih­tees­sa val­tio yhtiöit­tää lii­ken­teen seu­ran­ta-asiat, jot­ka tähän asti on hoi­det­tu viras­ton nimis­sä, niin viral­li­sis­sa tilas­tois­sa jul­ki­sen sek­to­rin työ­pai­kat vähe­ne­vät ja yksi­tyi­set kas­va­vat yhtiöi­tyk­sen kaut­ta — mut­ta tosia­sias­sa ihmi­set jat­ka­vat samaa työ­tä kuin ennen­kin. Sama tilan­ne kos­kee esi­mer­kik­si Fina­vi­aa, ja vie­lä isom­mas­sa mit­ta­kaa­vas­sa sama asia tulee vas­taan mm. maa­kun­ta­uu­dis­tuk­sen koh­dal­la, jon­ka yhtey­des­sä ollaan teke­mäs­sä monen­lai­sia yhtiöit­tä­mi­siä. Nykyi­set tilas­toin­nit eivät tai­vu jul­ki­sen sek­to­rin työ­paik­ko­jen kehi­tyk­sen seu­ran­taan kovin hyvin, kos­ka ne eivät tun­nis­ta yksi­tyis­ten työ­paik­ko­jen osal­ta sitä, mil­tä osin “yksi­tyi­set” työ­pai­kat ovat käy­tän­nös­sä jul­ki­sia työpaikkoja.

      Mitä kou­lu­te­tun väes­tön asuin­paik­ko­jen kehi­tyk­seen tulee, niin käsit­tääk­se­ni se tilan­ne on ollut tren­din­omai­ses­ti jo yli 100 vuot­ta, että kou­lu­te­tuin väes­tö on kes­kit­ty­nyt asu­maan isoim­piin kau­pun­kei­hin ja nii­den lähi­seu­duil­le. Mie­len­kiin­tois­ta on se, jos kou­lu­te­tun väes­tön asu­mi­ses­sa on tapah­tu­nut muu­tos vii­me vuo­si­na Hel­sin­gin hyväk­si, ja että vas­taa­vas­ti Turun, Tam­pe­reen, Oulun ja Jyväs­ky­län osuu­det ovat laskeneet.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        On ole­mas­sa tilas­to sii­tä, kuin­ka paljn val­tion yri­tyk­sis­sä on työ­paik­ko­ja. Ei se ole kasvanut. 

        Jul­ki­nen työ­paik­ka ja val­tion yri­tys ovat eri asiat. Vii­me vuo­si­na ja vuo­si­kym­me­ni­nä yhtiöit­tä­mi­siä ovat har­joit­ta­neet eri­tyi­ses­ti kun­nat. Yhtiö­muo­toon on siir­ty­nyt niin sotea, van­ho­ja vesi­lai­tok­sia kuin ener­gia­puol­ta­kin. Katu­va­lot­kin omis­te­taan monis­sa kun­nis­sa nyky­ään yhtiön kaut­ta. Suo­mes­sa ei jul­kais­ta tilas­toa sii­tä, mikä on jul­ki­sen sek­to­rin työ­paik­ko­jen koko­nais­mää­rä, mukaan lukien jul­ki­sen sek­to­rin (ei pel­kän val­tion) omis­ta­mat yhtiöt.

        Val­tion omis­ta­mien yri­tys­ten työ­paik­ka­mää­rät ovat tosi­aan alen­tu­neet. Val­tion omis­ta­mien yri­tys­ten työ­paik­ko­jen koko­nais­mää­rän kehi­tyk­seen ovat vai­kut­ta­neet olen­nai­ses­ti val­tio­nyh­tiöi­den myyn­nit sekä Pos­tin kehi­tys. Sen jäl­keen kun Pos­ti yhtiöi­tet­tiin 1990-luvun alku­puo­lel­la, on Pos­tin työn­te­ki­jä­mää­rä tip­pu­nut noin 10 000 hen­keä. Val­tion omai­suu­den myyn­neis­tä esi­merk­ki­nä mai­nit­ta­koon vaik­ka­pa Altian myyn­ti tänä vuon­na, joka tiput­ti val­ton omis­ta­mien yhtiöi­den tilas­tos­ta noin 760 hen­gen edes­tä työvoimaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. o: itse tilas­toi­sin asian niin, että val­tion tai kun­tien suo­rien työ­paik­ko­jen lisäk­si nii­den suo­raan tai välil­li­ses­ti täy­sin omis­ta­mat yhtiöt ovat jul­ki­sia työpaikkoja 

        Minä tilas­toi­sin mukaan vie­lä sel­lai­set jär­jes­töt, sää­tiöt, yhdis­tyk­set, puo­lu­eet ja vas­taa­vat sekä mono­po­lioi­keuk­sin toi­mi­vat yhtiöt ja ammattiliitot.
        — Myös sel­lai­set, joi­den toi­min­ta on osit­tain­kin riip­pu­vai­nen val­tion anta­mas­ta rahas­ta tai pri­vi­lee­gios­ta. Osit­tai­nen riip­pu­vuus ei tie­ten­kään tee koko toi­min­nas­ta jul­ki­ses­ti riippuvaa.

        Työn­te­ki­jöi­tä kos­ke­vat mono­po­lit (ser­ti­fioi­dut ja lisen­soi­dut amma­tit), tule­vat vie­lä pääl­le ja ovat sit­ten koko­naan oma lukunsa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. K‑Veikko:

        Minä tilas­toi­sin mukaan vie­lä sel­lai­set jär­jes­töt, sää­tiöt, yhdis­tyk­set, puo­lu­eet ja vas­taa­vat sekä mono­po­lioi­keuk­sin toi­mi­vat yhtiöt ja ammattiliitot.

        Oli­si tosi­aan vie­lä parem­pi vaih­toeh­to, jos asias­ta oli­si vie­lä tar­kem­pi tilas­toin­ti­kin ole­mas­sa. Esi­mer­kik­si Sit­ra on val­tion rahoi­tuk­seen perus­tu­va rahas­to, mut­ta ei tilas­tois­sa kui­ten­kaan val­tion omis­tuk­ses­sa. Oli­sin val­mis luke­maan jul­ki­sen sek­to­rin työ­paik­ko­ja las­ket­taes­sa myös laki­sää­tei­siä eläk­kei­tä hoi­ta­vat elä­keyh­tiöt sekä esi­mer­kik­si työt­tö­myys­va­kuu­tus­ra­has­ton. Ammat­ti­liit­to­ja ja puo­luei­ta en las­ki­si osak­si jul­kis­ta sek­to­ria, mut­ta laki­sää­tei­siä työt­tö­myys­va­kuuk­sia hoi­ta­vat työt­tö­myys­kas­sat las­ki­sin osak­si jul­kis­ta sek­to­ria. Jär­jes­töis­tä jul­ki­seen sek­to­riin voi­si las­kea ne, joi­den rahoi­tuk­ses­ta vähin­tään 50 % tulee jul­ki­sel­ta sektorilta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Mitä olen Tam­pe­reel­ta seu­ran­nut ala­ni työ­ti­lan­net­ta tilan­net­ta vii­mei­set 15 vuot­ta, niin Hel­sin­gis­sä on aina ollut tar­jol­la pal­jon hyvä­palk­kai­sia kor­kean tason töi­tä. Tam­pe­reel­la ei ole ollut eikä ole juu­ri nytkään.

    Jos halu­aa työs­ken­nel­lä kun­nol­la aka­tee­mi­sel­la tasol­la, vaih­toeh­dot ovat usein Hel­sin­ki tai ulko­mail­le lähtö.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Tot­ta­kai maa­kun­tay­li­opis­tois­ta val­mis­tu­neet muut­ta­vat Hel­sin­gin seu­dul­le, kun ovat tääl­tä kotoi­sin­kin. Ei kan­net­tu vesi kai­vos­sa pysy, ei pysy edes yhtä vii­kon­lop­pua. Samas­sa ravin­to­la­vau­nus­sa istu­vat fuk­sit ja pro­fes­so­rit, mat­kal­la kotiin vii­kon­lo­puk­si, pala­tak­seen taas maa­nan­tai­aa­muk­si sin­ne haja­si­joi­tet­tuun opi­nah­joon­sa. Mitään jär­keä sii­nä ei toki ole, että tuh­la­taan tun­ti­kausia sii­hen ees­taas mat­kus­ta­mi­seen, mut­ta kes­kus­ta­puo­lue on tyytyväinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Daniel Feder­ley:
      Tot­ta­kai maa­kun­tay­li­opis­tois­ta val­mis­tu­neet muut­ta­vat Hel­sin­gin seu­dul­le, kun ovat tääl­tä kotoi­sin­kin. Ei kan­net­tu vesi kai­vos­sa pysy, ei pysy edes yhtä vii­kon­lop­pua. Samas­sa ravin­to­la­vau­nus­sa istu­vat fuk­sit ja pro­fes­so­rit, mat­kal­la kotiin vii­kon­lo­puk­si, pala­tak­seen taas maa­nan­tai­aa­muk­si sin­ne haja­si­joi­tet­tuun opi­nah­joon­sa. Mitään jär­keä sii­nä ei toki ole, että tuh­la­taan tun­ti­kausia sii­hen ees­taas mat­kus­ta­mi­seen, mut­ta kes­kus­ta­puo­lue on tyytyväinen. 

      Tuol­lais­ta aka­tee­mis­ta elä­mää tuli vie­tet­tyä 30–35 vuot­ta sit­ten. Toi­saal­ta oli ihan haus­kaa että näki muu­ta­kin Suo­mea kuin kehä­kol­mo­sen sisä­puol­ta. Pik­ku­yli­opis­tos­sa oli lisäk­si ren­nom­pi mei­nin­ki ja pro­fes­so­rei­hin ja ope­tus­hen­ki­löi­hin oli help­po tutus­tua kun samas­sa junas­sa istuttiin…
      Se piti paik­kan­sa jo sil­loin että työ­paik­kaa sen enem­män har­joit­te­lu­mie­les­sä kuin val­mis­tu­nee­na ei siel­tä­päin löy­ty­nyt vaan oli palat­ta­va etelään.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Nuo käp­py­rät eivät yllä­tä, eivät­kä huo­les­tu­ta. Huo­lis­sa­ni oli­sin sen sijaan sii­tä, että yhä suu­rem­pi jouk­ko kor­kea­kou­lu­tet­tu­ja läh­tee maas­ta koko­naan pois. Paras aines ei jää tän­ne kii­tos lii­an pien­ten tuloerojemme.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Daniel Feder­ley:
      Nuo käp­py­rät eivät yllä­tä, eivät­kä huo­les­tu­ta. Huo­lis­sa­ni oli­sin sen sijaan sii­tä, että yhä suu­rem­pi jouk­ko kor­kea­kou­lu­tet­tu­ja läh­tee maas­ta koko­naan pois. Paras aines ei jää tän­ne kii­tos lii­an pien­ten tuloerojemme. 

      Niin pik­kusie­lui­sia tus­kin suo­ma­lai­set ovat, että muut­tai­si­vat suu­rem­pien tuloe­ro­jen peräs­sä — kor­keam­man tulo­ta­son peräs­sä toki jon­kin ver­ran. Suo­si­tuim­mas­sa muut­to­koh­tees­sa eli Ruot­sis­sa on käy­tän­nös­sä sama gini-ker­roin, mut­ta ylei­ses­ti kor­keam­pi tulotaso.

      Tuloe­ro­jen kas­vat­ta­mi­nen muu­ten kuin progres­sio­ta lie­ven­tä­mäl­lä on vai­ke­aa. Täs­sä tulee kyl­lä myös aika nopeas­ti sei­nä vas­taan: vaik­ka meil­lä oli­si suo­ras­taan regres­sii­vi­nen nol­la­ve­ro­tus näil­le maas­ta­muu­tol­la uhkai­le­vil­le kor­kea­kou­lu­te­tuil­le, sil­ti jos­sain muu­al­la saat­taa neto­ta enem­män. Suo­mes­sa nyt yksin­ker­tai­ses­ti ei vaan sijait­se maa­il­man huip­pu­palk­kai­sim­mat työ­pai­kat, ja nii­tä tus­kin on tän­ne tulos­sa­kaan. Sik­si Suo­mes­sa kan­nat­taa panos­taa johon­kin muu­hun kuin verokilpailuun.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. the­ta: Niin pik­kusie­lui­sia tus­kin suo­ma­lai­set ovat, että muut­tai­si­vat suu­rem­pien tuloe­ro­jen peräs­sä — kor­keam­man tulo­ta­son peräs­sä toki jon­kin ver­ran. Suo­si­tuim­mas­sa muut­to­koh­tees­sa eli Ruot­sis­sa on käy­tän­nös­sä sama gini-ker­roin, mut­ta ylei­ses­ti kor­keam­pi tulotaso.

        Tuloe­ro­jen kas­vat­ta­mi­nen muu­ten kuin progres­sio­ta lie­ven­tä­mäl­lä on vai­ke­aa. Täs­sä tulee kyl­lä myös aika nopeas­ti sei­nä vas­taan: vaik­ka meil­lä oli­si suo­ras­taan regres­sii­vi­nen nol­la­ve­ro­tus näil­le maas­ta­muu­tol­la uhkai­le­vil­le kor­kea­kou­lu­te­tuil­le, sil­ti jos­sain muu­al­la saat­taa neto­ta enem­män. Suo­mes­sa nyt yksin­ker­tai­ses­ti ei vaan sijait­se maa­il­man huip­pu­palk­kai­sim­mat työ­pai­kat, ja nii­tä tus­kin on tän­ne tulos­sa­kaan. Sik­si Suo­mes­sa kan­nat­taa panos­taa johon­kin muu­hun kuin verokilpailuun.

        Olen pit­käl­ti samaa miel­tä vero­kil­pai­lun hyö­dyl­li­syy­des­tä, mut­ta voi­sim­me sil­ti lopet­taa omien maa­lien teke­mi­sen. Kaik­ki tun­tu­vat tie­dos­ta­van, että kan­nat­tai­si hou­ku­tel­la nime­no­maan kova­palk­kai­sia työn­te­ki­jöi­tä, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta nime­no­maan työn­te­koa rasi­te­taan erit­täin koval­la progres­siol­la. Soli­daa­ri­suus­ve­ro on täy­sin mer­ki­tyk­se­tön val­tion­ta­lou­den kan­nal­ta, mut­ta kyl­lä se yksi­lön koh­dal­la ärsyt­tää ja se on vain yksi esi­merk­ki progres­sio­ta lisää­vis­tä toi­mis­ta. Tulo­ta­sos­sa tus­kin Ruot­sia saa­vu­tam­me näil­lä työl­li­syys­lu­vuil­la ja talous­nä­ky­mil­lä, mut­ta jos kui­ten­kin ruu­vai­sim­me pain­opis­tet­tä pois työn­te­ke­mi­ses­tä ja koh­dis­tai­sim­me sitä vaik­ka omistamiseen?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. the­ta: Niin pik­kusie­lui­sia tus­kin suo­ma­lai­set ovat, että muut­tai­si­vat suu­rem­pien tuloe­ro­jen peräs­sä — kor­keam­man tulo­ta­son peräs­sä toki jon­kin ver­ran. Suo­si­tuim­mas­sa muut­to­koh­tees­sa eli Ruot­sis­sa on käy­tän­nös­sä sama gini-ker­roin, mut­ta ylei­ses­ti kor­keam­pi tulotaso.

        Tuloe­ro­jen kas­vat­ta­mi­nen muu­ten kuin progres­sio­ta lie­ven­tä­mäl­lä on vai­ke­aa. Täs­sä tulee kyl­lä myös aika nopeas­ti sei­nä vas­taan: vaik­ka meil­lä oli­si suo­ras­taan regres­sii­vi­nen nol­la­ve­ro­tus näil­le maas­ta­muu­tol­la uhkai­le­vil­le kor­kea­kou­lu­te­tuil­le, sil­ti jos­sain muu­al­la saat­taa neto­ta enem­män. Suo­mes­sa nyt yksin­ker­tai­ses­ti ei vaan sijait­se maa­il­man huip­pu­palk­kai­sim­mat työ­pai­kat, ja nii­tä tus­kin on tän­ne tulos­sa­kaan. Sik­si Suo­mes­sa kan­nat­taa panos­taa johon­kin muu­hun kuin verokilpailuun.

        Onko täs­tä Ruot­sin ylei­ses­ti kor­keam­mas­ta tulo­ta­sos­ta jotain tilas­to­tie­toa? Muis­te­len ettei Ruot­sin ja Suo­men välil­lä ollut mitään olen­nais­ta eroa kes­ki­pal­kan suh­teen. Luu­li­sin että muut­to­ha­luk­kuu­teen vai­kut­taa enem­män kiin­nos­ta­vat työ­teh­tä­vät kuin palk­ka­ta­so. Asu­mi­sen hin­ta vaik­ka­pa Tuk­hol­mas­sa on sen ver­ran kor­kea että on vai­ke­aa arvioi­da palk­kaa joka teki­si muut­ta­mi­ses­ta talou­del­li­ses­ti kannattavaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Tuo­mas L.: Onko täs­tä Ruot­sin ylei­ses­ti kor­keam­mas­ta tulo­ta­sos­ta jotain tilas­to­tie­toa? Muis­te­len ettei Ruot­sin ja Suo­men välil­lä ollut mitään olen­nais­ta eroa kes­ki­pal­kan suh­teen. Luu­li­sin että muut­to­ha­luk­kuu­teen vai­kut­taa enem­män kiin­nos­ta­vat työ­teh­tä­vät kuin palk­ka­ta­so. Asu­mi­sen hin­ta vaik­ka­pa Tuk­hol­mas­sa on sen ver­ran kor­kea että on vai­ke­aa arvioi­da palk­kaa joka teki­si muut­ta­mi­ses­ta talou­del­li­ses­ti kannattavaa.

        Veroas­te ja progres­sio on Ruot­sis­sa pie­nem­pi. Teki­vät kor­jaus­liik­keet jo pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten palk­ka­ve­ro­tuk­seen. Pää­oma­ve­ro­tus­han Ruot­sis­sa on aina ollut jär­ke­väm­mäl­lä poh­jal­la, kos­ka ovat ymmär­tä­neet ruot­sa­lai­sen pää­oman mer­ki­tyk­sen hyvinvoinnille.

        Veron­mak­sa­jain kes­kus­lii­ton leh­ti Talous­tai­to neu­voi jo vuo­sia sit­ten liput­ta­maan yri­tyk­sen Viroon tai Ruot­siin. Viro on sel­vä, mut­ta kun neu­vo­taan liput­ta­maan poh­jois-suo­ma­lai­set yri­tyk­set Ruot­siin, pitäi­si jon­kin­lai­sen häly­tys­kel­lon soi­da, ettei vero­tuk­sem­me ole ter­veel­lä pohjalla.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Tuo­mas L.: Onko täs­tä Ruot­sin ylei­ses­ti kor­keam­mas­ta tulo­ta­sos­ta jotain tilas­to­tie­toa? Muis­te­len ettei Ruot­sin ja Suo­men välil­lä ollut mitään olen­nais­ta eroa kes­ki­pal­kan suh­teen. Luu­li­sin että muut­to­ha­luk­kuu­teen vai­kut­taa enem­män kiin­nos­ta­vat työ­teh­tä­vät kuin palk­ka­ta­so. Asu­mi­sen hin­ta vaik­ka­pa Tuk­hol­mas­sa on sen ver­ran kor­kea että on vai­ke­aa arvioi­da palk­kaa joka teki­si muut­ta­mi­ses­ta talou­del­li­ses­ti kannattavaa.

        Maas­ta muut­to koh­dis­tuu käsit­tääk­se­ni nime­no­maan eni­ten tie­naa­viin. Ei jotain IT-insi­nöö­riä tai isom­paa mana­ge­ria kiin­nos­ta, että mikä on kes­ki­palk­ko­jen ero Suo­mes­sa ja Ruo­tiss­sa. Hän kat­soo sen oman Suo­mes­sa top10%:iin kuu­lu­van työ­teh­tä­vän­sä ja vas­taa­van pes­tin palk­kaus­ta Ruot­sis­sa, Sak­sas­sa tai Yhdysvalloissa.

        Se ei tar­koi­ta että ihmi­set sinäns­tä eri­tyi­ses­ti kat­soi­si­vat GINI-ker­roin­ta päät­täes­sään mihin he muut­ta­vat, mut­ta käy­tän­nös­säu ylim­män kvar­taa­lin duu­ne­ja teke­vät tie­naa­vat eni­ten siel­lä, mis­sä on suu­rim­mat tuloe­rot -> ne par­haal­ta näyt­tä­vät työ­tar­jouk­set Lin­ke­dI­nis­sä kyl­lä voit­to­puo­li­ses­ti tule­vat mais­ta mis­sä brut­to­kan­san­tuot­teet ja/tai gini-ker­toi­met ovat hyvin tie­naa­vil­le suo­siol­li­sis­sa asennoissa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Sepi: Maas­ta muut­to koh­dis­tuu käsit­tääk­se­ni nime­no­maan eni­ten tie­naa­viin. Ei jotain IT-insi­nöö­riä tai isom­paa mana­ge­ria kiin­nos­ta, että mikä on kes­ki­palk­ko­jen ero Suo­mes­sa ja Ruo­tiss­sa. Hän kat­soo sen oman Suo­mes­sa top10%:iin kuu­lu­van työ­teh­tä­vän­sä ja vas­taa­van pes­tin palk­kaus­ta Ruot­sis­sa, Sak­sas­sa tai Yhdysvalloissa.

        Se ei tar­koi­ta että ihmi­set sinäns­tä eri­tyi­ses­ti kat­soi­si­vat GINI-ker­roin­ta päät­täes­sään mihin he muut­ta­vat, mut­ta käy­tän­nös­säu ylim­män kvar­taa­lin duu­ne­ja teke­vät tie­naa­vat eni­ten siel­lä, mis­sä on suu­rim­mat tuloe­rot -> ne par­haal­ta näyt­tä­vät työ­tar­jouk­set Lin­ke­dI­nis­sä kyl­lä voit­to­puo­li­ses­ti tule­vat mais­ta mis­sä brut­to­kan­san­tuot­teet ja/tai gini-ker­toi­met ovat hyvin tie­naa­vil­le suo­siol­li­sis­sa asennoissa. 

        Tus­kin­pa GINI-ker­roin on mikään itsei­sar­vo jota sinän­sä kan­nat­tai­si tavoi­tel­la. Jos kat­sot maa­il­man top15 lis­taa mais­ta jois­sa on kor­kein GINI niin niis­tä yksi (Ete­lä-Afrik­ka) voi­si olla sel­lai­nen mihin joku ehkä tääl­tä voi­si muut­taa töi­den peräs­tä. Mui­hin ei täy­si­jär­ki­nen lähde.

        Suo­men ja Ruot­sin GINI on käy­tän­nös­sä sama (26.8 vs 27.2). Naa­pu­ri­si­joil­ta löy­ty­vät mm. tun­ne­tut hyvin­voin­ti­val­tiot ja kor­kea­palk­kais­ten alo­jen huip­pu­maat Roma­nia ja Kirgiisia.
        Myös Suo­men ja Ruot­sin koko­nais­ve­roas­te on käy­tän­nös­sä sama (2017 Suo­men koko­nais­ve­roas­te oli hitusen alempi).

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Tuo­mas L.: Onko täs­tä Ruot­sin ylei­ses­ti kor­keam­mas­ta tulo­ta­sos­ta jotain tilas­to­tie­toa? Muis­te­len ettei Ruot­sin ja Suo­men välil­lä ollut mitään olen­nais­ta eroa kes­ki­pal­kan suh­teen. Luu­li­sin että muut­to­ha­luk­kuu­teen vai­kut­taa enem­män kiin­nos­ta­vat työ­teh­tä­vät kuin palk­ka­ta­so. Asu­mi­sen hin­ta vaik­ka­pa Tuk­hol­mas­sa on sen ver­ran kor­kea että on vai­ke­aa arvioi­da palk­kaa joka teki­si muut­ta­mi­ses­ta talou­del­li­ses­ti kannattavaa. 

        Ei se Tuk­hol­mas­sa ole­kaan kan­nat­ta­vaa, osa las­kee sen varaan että töi­tä löy­tyy Ruot­sin kes­ki­ko­koi­sis­ta kau­pun­geis­ta parem­min kuin Suo­men vas­taa­vis­ta. Ja jos ei vaa­di asun­nol­ta lii­kaa voi asua Tuk­hol­mas­sa­kin edul­li­ses­ti jos­sain siirtolaislähiössä.
        Monet suo­ma­lai­set ovat ihas­tu­neet Ber­lii­niin jos­sa koh­tuul­li­set työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suu­det mut­ta asu­mi­nen hal­vem­paa kuin län­ti­sen Sak­san kovan rahan suur­kau­pun­geis­sa Frank­furt ja Ham­pu­ri. Oli­si kiin­nos­ta­va muu­ten tie­tää miten Brexit tulee vai­kut­ta­maan suo­ma­lais­ten haluk­kuuu­teen asua suo­sik­ki­maa Britanniassa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Daniel Feder­ley:
      Nuo käp­py­rät eivät yllä­tä, eivät­kä huo­les­tu­ta. Huo­lis­sa­ni oli­sin sen sijaan sii­tä, että yhä suu­rem­pi jouk­ko kor­kea­kou­lu­tet­tu­ja läh­tee maas­ta koko­naan pois. Paras aines ei jää tän­ne kii­tos lii­an pien­ten tuloerojemme.

      Mut­ta tuloe­rot­han ovat meillä(kin) kas­va­mas­sa. Eikö siis ongel­ma ole rat­kai­se­mas­sa itse­ään ja läh­te­vien jou­kon pitäi­si kutistua?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Yama
        Älä lue otsik­koa vaan kat­so sitä kuvaa. Kuba ei tue lain­kaan otsik­koa “tuloe­rot repeä­vät”. Sii­tä ei pal­jaal­la sil­mäl­lä näe mitään muu­tos­ta, mikä on yllät­tä­vää, kos­ka gini-ker­toi­mes­sa on suh­dan­ne­vaih­te­lua. Noususuh­dan­tees­sa pää­oma­tu­lot kas­va­vat. Se, että ihmi­set kokeb­vat tuloe­ro­jen kas­va­van saat­taa joh­tua sii­tä, että huo­no-osai­sai­suus on muut­tu­nut näköalattomammaksi

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Tuos­sa on myös ne paik­ka­kun­nat, joi­hin kan­nat­taa haja­si­joit­taa, jos vält­tä­mät­tä halu­taan haja­si­joit­taa val­tion työ­paik­ko­ja. Vähän har­mit­taa, kun ainoa haja­si­joi­tus­pro­jek­ti, joka oli­si voi­nut onnis­tua, men­tiin sös­si­mään. Val­tion meriklus­te­ri piti koko­nai­suu­des­sa siir­tää Tur­kuun. Sii­nä oli­si ollut jär­keä, mut­ta LVM:n alai­set viras­tot ven­koi­li­vat omat siirtonsa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. O.S:“Huomattakoon tuon koh­de­jou­kon mää­rä koko maas­sa on kään­ty­nyt las­kuun. Suo­ma­lais­ten kou­lu­tu­ta­so on jämäh­tä­nyt pai­kal­leen ja moni nuo­ri kou­lu­tet­tu on muut­ta­nut maasta. ”

    Tämä on seu­raus­ta Katai­sen hal­li­tuk­sen epä­on­nis­tu­nees­ta hal­li­tus­kau­des­ta. Muka­na oli­vat myös vih­reät. “Katai­sen hal­li­tus oli Suo­men tasa­val­lan 72. hal­li­tus. Se muo­dos­tet­tiin vuo­den 2011 edus­kun­ta­vaa­lien jäl­keen ja toi­mi 22. kesä­kuu­ta 2011 – 24. kesä­kuu­ta 2014. Hal­li­tuk­sen pää­mi­nis­te­ri­nä toi­mi Kan­sal­li­sen Kokoo­muk­sen puheen­joh­ta­ja Jyr­ki Katai­nen ja sii­hen kuu­lui­vat kokoo­muk­sen lisäk­si SDP, vih­reät, Suo­men ruot­sa­lai­nen kan­san­puo­lue ja kris­til­lis­de­mo­kraa­tit sekä huh­ti­kuu­hun 2014 saak­ka vasem­mis­to­liit­to. “( Wikipedia”

    Soi­nin­vaa­ra­han puhuu lop­pu­tut­kin­non suo­rit­ta­neis­ta, ja ne ovat n. vii­si­vuo­ti­sen opis­ke­lun­sa jäl­keen juu­ri nyt tul­leet työ­mark­ki­noil­le. Soi­nin­vaa­ran käy­rät ker­to­vat Katai­sen hal­li­tuk­sen epäonnistumisista.

    O.S:” Jos on perus­ta­mas­sa kor­ke­aan osaa­mi­seen nojaa­vaa yri­tys­tä, sijain­ti­paik­ko­jen suh­teen on aika vähän valinnanvaraa”

    Van­ha­kan­tais­ta ajat­te­lua, nyky­ai­kai­nen tie­to­lii­ken­ne ei sido työn­te­koa tiet­tyyn paik­kaan. Sysi­suo­mes­sa työn teet­tä­mi­nen on huo­mat­ta­vas­ti tehok­kaam­paa ja hal­vem­paa kuin ruuh­ka­suo­mes­sa. Puhu­taan jois­ta­kin kovan ammat­ti­tai­don työ­teh­tä­vis­tä, höpön­hö­pön. Ne eivät ole yhtään kum­moi­sem­paa ammat­tio­saa­mis­ta vaa­ti­via kuin ojan kai­va­mi­nen. Har­ha kovis­ta osaa­jis­ta tulee sii­tä, että kysei­siä työn­te­ki­jöi­tä on luku­mää­räi­ses­ti lii­an vähän, kil­pai­lu työ­pai­kois­ta puut­tuu. Vähäi­nen mää­rä ei joh­du kou­lut­tau­tu­mi­sen kovis­ta vaa­ti­muk­sis­ta, vaan lii­an pie­nis­tä opiskelijamääristä.

    Ava­taan yli­opis­tot vaik­ka­pa sin­ga­po­re­lai­sil­le yli­op­pi­lail­le ja ote­taan sisään puo­li mil­joo­naa opis­ke­li­jaa. Jo vain alkaa lyy­ti kir­joit­taa. Seu­raa mie­le­tön kil­pai­lu työ­pai­kos­ta ja vain par­haat ote­taan. Eikä tar­vi­ta kymp­pi­ton­nin alkupalkkaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Eemil:

      Van­ha­kan­tais­ta ajat­te­lua, nyky­ai­kai­nen tie­to­lii­ken­ne ei sido työn­te­koa tiet­tyyn paik­kaan. Sysi­suo­mes­sa työn teet­tä­mi­nen on huo­mat­ta­vas­ti tehok­kaam­paa ja hal­vem­paa kuin ruuh­ka­suo­mes­sa. Puhu­taan jois­ta­kin kovan ammat­ti­tai­don työ­teh­tä­vis­tä, höpön­hö­pön. Ne eivät ole yhtään kum­moi­sem­paa ammat­tio­saa­mis­ta vaa­ti­via kuin ojan kai­va­mi­nen. Har­ha kovis­ta osaa­jis­ta tulee sii­tä, että kysei­siä työn­te­ki­jöi­tä on luku­mää­räi­ses­ti lii­an vähän, kil­pai­lu työ­pai­kois­ta puut­tuu. Vähäi­nen mää­rä ei joh­du kou­lut­tau­tu­mi­sen kovis­ta vaa­ti­muk­sis­ta, vaan lii­an pie­nis­tä opiskelijamääristä.

      Ava­taan yli­opis­tot vaik­ka­pa sin­ga­po­re­lai­sil­le yli­op­pi­lail­le ja ote­taan sisään puo­li mil­joo­naa opis­ke­li­jaa. Jo vain alkaa lyy­ti kir­joit­taa. Seu­raa mie­le­tön kil­pai­lu työ­pai­kos­ta ja vain par­haat ote­taan. Eikä tar­vi­ta kymp­pi­ton­nin alkupalkkaa.

      Tämän het­ken todel­li­suus ei (vali­tet­ta­vas­ti?) seu­raa väit­tei­tä­si: Kau­pun­gis­tu­mi­nen ja kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen kes­kit­ty­mi­nen on kiih­ty­nyt huo­mat­ta­vas­ti IT kehi­tyk­sen myö­tä, eikä mitään kään­nös­tä ole havait­ta­vis­sa, joten sysi­suo­mi on ja pysyy tyh­jä­nä näky­vis­sä ole­vas­sa tulevaisuudessa.

      Ja mitä Sin­ga­po­reen tulee, niin siel­lä on parem­mat kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen pal­kat ja parem­mat yli­opis­tot kuin Suomessa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Kun muis­taa, mikä tar­koi­tus yli­opis­tol­la on, niin kehi­tys on aivan luon­nol­lis­ta. Se tar­koi­tus on siis tuot­taa kruu­nul­le vir­ka­mie­hiä, nyky­ään jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jöi­tä. Mitään muu­ta tar­koi­tus­ta ei yli­opis­to­laf­kal­la ole. Joka ei usko, niin kat­so­koon työl­lis­ty­mis­tä sek­to­reit­tain. Ei yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la pal­jon val­tio­tie­ti­li­jöi­tä, kas­va­tus­tie­tei­li­jäi­tä ym. löy­dy. Tuot­ta­vat alat on koot­tu kor­kea­kou­lui­hin lää­kä­rei­tä lukuu­not­ta­mat­ta ja nuo­kin pitäi­si kou­lut­taa ammat­ti­kor­kea­kou­luis­sa, kos­ka kou­lu­tus on ammat­tiin kou­lut­ta­mis­ta ilman mitään tie­teen­fi­lo­so­fial­li­sia syyhyjä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ran havain­to on tär­keä. Asia voi­si olla maan kan­nal­ta ihan hyvä, jos se kes­kit­ty­mi­nen joh­tai­si inno­vaa­tioi­den lisään­ty­mi­seen, kuten on väi­tet­ty. Tein pari vuot­ta sit­ten pie­nen tut­ki­muk­sen patent­tien kek­si­jöi­den koti­pai­kois­ta. Sii­nä Hel­sin­ki oli väes­töön näh­den ali­suo­rit­ta­ja. Jos vie­lä huo­mioi­daan, että n. 25 % Suo­men diplo­mi-insi­nöö­reis­tä asuu Hel­sin­gis­sä, tulos oli vie­lä sur­keam­pi. Yksi seli­tys voi olla, että mai­ni­tut nuo­ret osaa­jat halua­vat asua Hel­sin­gin seu­dul­la, vaik­ka eivät saa kou­lu­tus­taan vas­taa­vaa työ­paik­kaa. Esi­mer­kik­si omas­sa työ­pai­kas­sa­ni haet­taes­sa tuo­te­ke­hit­tä­jää Hel­sin­kiin saa­daan 200 hake­mus­ta ja Kuo­pioon samaan teh­tä­vään 10 hake­mus­ta. Suu­rin osa Hel­sin­gin haki­jois­ta on ilman työ­tä tai kou­lu­tus­ta vas­taa­mat­to­mis­sa töis­sä. Pitä­nee myös paik­kan­sa, että jul­ki­sen sek­to­rin aka­tee­mi­set työ­pai­kat kes­kit­ty­vät Hel­sin­kiin kuten yri­tys­ten pää­kont­to­rien byro­kraat­ti­set tehtävätkin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        fillariteppopisti,
        Muu­ta­ma diplo­mi-insi­nöö­ri on luis­kah­ta­nut jul­ki­sen hal­lin­non sijaan yri­tys­sek­to­rin palvelukseen.

        Jos luki­sit tar­kem­min, kom­men­tis­sa­ni oli “tuot­ta­vat alat”, joka käsit­tääk­se­ni käsit­tää myös diplo­mi-kou­lu­tuk­sen. Nimi­kik­kai­lul­la kai­kis­ta kor­kea­kou­luis­ta voi teh­dä yli­opis­to­ja. Eivät ne sitä kui­ten­kaan ole, vaik­ka kuin­ka väittäisi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Jor­dan B Peter­son on sitä miel­tä että kor­kea­kou­lu­tus­ta voi­si lei­ka­ta 25% jot­ta hyö­dy­tön­tä hömp­pä­sek­to­ria saa­daan kit­ket­tyä. Kyse on siis sii­tä että kau­pun­kiin muut­ta­vat “kor­kea­kou­lu­te­tut” ovat hömp­pä­sek­to­rin asian­tun­ti­joi­ta, jot­ka elä­vät sosi­aa­li­avus­tus­ten ja hömp­pä­sek­to­rin tut­ki­mus- ja kou­lu­tus­pro­jek­tien varass­sa. Tuo­tan­toe­lä­mäs­sä ja pie­nil­lä paik­ka­kun­nil­la ei kysyn­tää moi­sel­le “osaa­mi­sel­le” ole.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Sep­po Ryväs:
      Jor­dan B Peter­son on sitä miel­tä että kor­kea­kou­lu­tus­ta voi­si lei­ka­ta 25% jot­ta hyö­dy­tön­tä hömp­pä­sek­to­ria saa­daan kit­ket­tyä. Kyse on siis sii­tä että kau­pun­kiin muut­ta­vat “kor­kea­kou­lu­te­tut” ovat hömp­pä­sek­to­rin asian­tun­ti­joi­ta, jot­ka elä­vät sosi­aa­li­avus­tus­ten ja hömp­pä­sek­to­rin tut­ki­mus- ja kou­lu­tus­pro­jek­tien varass­sa. Tuo­tan­toe­lä­mäs­sä ja pie­nil­lä paik­ka­kun­nil­la ei kysyn­tää moi­sel­le “osaa­mi­sel­le” ole.

      Hömp­pää tar­vi­taan jot­ta ihmi­set viih­tyi­si­vät. Ilman kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­ja hömp­pä­am­mat­ti­lai­sia Suo­mi oli­si todel­la tyl­sä paikka. 

      Enem­män­kin voi­dan lei­ka­ta. Voim­me lopet­taa yli­opis­tot koko­naan ja lähet­tää lah­jak­kaat nuo­ret ulko­mail­le opis­ke­le­maan jon­ne suu­rin osa jäi­si­kin. Lopuis­ta kou­lu­te­taan lähihoitajia,karjakkoja, met­su­rei­ta ja traktorikuskeja.Mitä me mil­lään kult­tuu­ril­la teh­dään, kun kaik­kea voi seu­ra­ta netin kautta?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Hömp­pä­sek­to­rin…”

      Itse ajat­te­lin aina, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­le pak­kaa työt­tö­mät huu­mei­den­käyt­tä­jät. Nyt tajusin ensim­mäis­tä ker­taa, että ne työt­tö­mät huu­mei­den­käyt­tä­jät ovat usein näi­tä kor­kea­kou­lu­tet­tu­ja hömp­pä­sek­to­rin asiantuntijoita…

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Huo­not kuvaa­jat. Tut­kin­toa­lae­rit­te­ly puut­tuu. Jos­pa pää­kau­pun­ki­met­ro­po­liin sijoit­tuu vain huma­nis­te­ja ja pap­pe­ja ja tek­nii­kan alan väki onkin muu­al­la Suomessa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Asian­tun­ti­ja minä­kin:
      Huo­not kuvaa­jat. Tut­kin­toa­lae­rit­te­ly puut­tuu. Jos­pa pää­kau­pun­ki­met­ro­po­liin sijoit­tuu vain huma­nis­te­ja ja pap­pe­ja ja tek­nii­kan alan väki onkin muu­al­la Suomessa?

      Jos kat­soo tilas­to­tie­to­ja, niin esim. tek­nii­kan alan ylem­män kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­neis­ta sel­lai­nen 45–50% näy­täi­si asu­van Uudel­la­mal­la vuo­si val­mis­tu­mi­sen jälkeen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Asian­tun­ti­ja minä­kin:
      Huo­not kuvaa­jat. Tut­kin­toa­lae­rit­te­ly puut­tuu. Jos­pa pää­kau­pun­ki­met­ro­po­liin sijoit­tuu vain huma­nis­te­ja ja pap­pe­ja ja tek­nii­kan alan väki onkin muu­al­la Suomessa?

      Huma­nis­teis­ta en tie­dä, mut­ta papit ovat hyvin hajau­tu­nei­ta ympä­ri Suo­mea, kos­ka seu­ra­kun­nat­kin ovat. Jos papik­si val­mis­tuu ja halu­aa jää­dä pää­kau­pun­ki­seu­dul­le töi­hin, jou­tuu odot­te­le­maan pai­kan aukea­mis­ta jos­tain viran­hal­ti­jan elä­köi­ty­mi­sen myö­tä tai vaih­toeh­toi­ses­ti hyväk­syä, että oma työ­ura koos­tuu ket­ju­te­tuis­ta sijaisuuksista.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Erit­täin tär­keä huo­mio, kii­tos Osmo!

    Tämä ei kos­ke vain yksi­tyis­tä työ­elä­mää vaan myös jul­kis­ta. Maa­seu­tu­kou­luis­sa alkaa tul­la ongel­mak­si opet­ta­jien löy­tä­mi­nen elä­köi­ty­vien tilal­le, var­sin­kin pie­niin kou­lui­hin jois­sa vähil­lä opet­ta­jil­la tar­vi­taan monia päte­vyyk­siä yhtä aikaa. Alue­sai­raa­loi­hin on vai­keuk­sia löy­tää lää­kä­rei­tä. Hevos­sai­raa­laan ei löy­dy pysy­vää lääkäriä.

    Ihmis­ten muut­tu­vat pre­fe­rens­sit ovat yksi syy, mut­ta tar­kem­min ilmaisten:
    * Kah­den uran per­he eli puo­li­son työ ja ura.
    * Työ­paik­ka­li­kvi­di­teet­ti, eli löy­tyy­kö a) puo­li­sol­le työ­paik­ka juu­ri sil­loin kun sin­ne muu­te­taan ja b) kum­mal­le­kaan työ­paik­ka­vaih­toeh­to­ja jos ensim­mäi­nen työ­paik­ka menee nurin tai ei toimi.
    * Pai­kal­li­nen ilma­pii­ri. Maa­seu­dul­la ja pik­ku­kau­pun­geis­sa aina­kin ste­reo­tyyp­pi­ses­ti huo­mat­ta­vas­ti ahtaam­pi ajat­te­lu­maa­il­ma, mikä näkyy aina sil­loin täl­löin. Vaik­ka ei aina oli­si tot­ta niin sil­ti vai­kut­taa muut­ta­jan mielikuviin.
    * Ihmi­set alka­vat kai­va­ta kau­pun­ki­mai­sia pal­ve­lu­ja. Jos ei vält­tä­mät­tä sin­fo­niaor­kes­te­ria joka viik­ko, niin mm. oikea ravin­to­la oli­si tar­peen. Toki on nii­tä, joil­le met­sä­hiih­to, kalas­tus ja met­säs­tys ovat elä­män suo­la, mut­ta hei­tä näyt­tää ole­van kovin vähän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Näin maa­se­dul­la asu­va­na voi­sin sanoa, että kyl­lä tääl­lä pää­see sosi­aa­li­ses­ti arvos­tet­tuun ase­maan ver­rat­tain hel­pos­ti. Pitää vain hyväk­syä se, mitä yhtei­söl­lä on tar­jo­ta. Kun on muu­ta­man vuo­den ollut aka­tee­mi­se­na hen­ki­lö­nä paik­ka­kun­nal­la, tulee mel­ko luon­nol­li­sel­la taval­la kut­su­tuk­si mukaan eri sala­seu­roi­hin ja yhdis­tyk­siin. Näis­sä voi sit­ten hil­jak­seen ede­tä puheen­joh­ta­jak­si ja sit­ten, jos on kiin­nos­tus­ta ja vas­tuun­tun­toa, kunnallispolitiikkaan. 

      Olen­nais­ta on se, että hyväk­syy pai­kal­li­set mah­ti­mie­het ver­tai­sik­seen ja osoit­taa arvos­ta­van­sa saa­maan­sa luot­ta­mus­ta. Eli on ymmär­ret­tä­vä, että maa­lais­kun­nas­sa koti­seu­tu­yh­dis­tys tahi lions- tai rota­riklu­bi on eliit­ti­jär­jes­tö ja vie­rei­ses­sä pik­ku­kau­pun­gis­sa kut­su maan­puo­lus­tus­jär­jes­tön hal­li­tuk­seen, vapaa­muu­ra­rik­si tai odd fel­lowik­si on vas­taa­val­la taval­la paras­ta, mitä paik­ka­kun­nal­la on älyl­li­ses­sä hyväs­sä seu­ras­sa tarjota. 

      Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on pal­jon vai­keam­pi saa­vut­taa saman­ta­sois­ta yhteis­kun­nal­lis­ta arvostusta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen:
        Näin maa­se­dul­la asu­va­na voi­sin sanoa, että kyl­lä tääl­lä pää­see sosi­aa­li­ses­ti arvos­tet­tuun ase­maan ver­rat­tain hel­pos­ti. Pitää vain hyväk­syä se, mitä yhtei­söl­lä on tar­jo­ta. Kun on muu­ta­man vuo­den ollut aka­tee­mi­se­na hen­ki­lö­nä paik­ka­kun­nal­la, tulee mel­ko luon­nol­li­sel­la taval­la kut­su­tuk­si mukaan eri sala­seu­roi­hin ja yhdis­tyk­siin. Näis­sä voi sit­ten hil­jak­seen ede­tä puheen­joh­ta­jak­si ja sit­ten, jos on kiin­nos­tus­ta ja vas­tuun­tun­toa, kunnallispolitiikkaan. 

        Olen­nais­ta on se, että hyväk­syy pai­kal­li­set mah­ti­mie­het ver­tai­sik­seen ja osoit­taa arvos­ta­van­sa saa­maan­sa luot­ta­mus­ta. Eli on ymmär­ret­tä­vä, että maa­lais­kun­nas­sa koti­seu­tu­yh­dis­tys tahi lions- tai rota­riklu­bi on eliit­ti­jär­jes­tö ja vie­rei­ses­sä pik­ku­kau­pun­gis­sa kut­su maan­puo­lus­tus­jär­jes­tön hal­li­tuk­seen, vapaa­muu­ra­rik­si tai odd fel­lowik­si on vas­taa­val­la taval­la paras­ta, mitä paik­ka­kun­nal­la on älyl­li­ses­sä hyväs­sä seu­ras­sa tarjota. 

        Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on pal­jon vai­keam­pi saa­vut­taa saman­ta­sois­ta yhteis­kun­nal­lis­ta arvostusta.

        Pitäi­si ensin löy­tää se aka­tee­mi­sil­le tar­koi­tet­tu työ­paik­ka maa­seu­dul­ta tai pik­ku­kau­pun­gis­ta. Nii­tä ei ole hir­veän pal­jon pait­si lää­kä­rel­le, eläin­lä­kä­reil­le ja opettaijlle.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Sep­po Ryväs:” sosi­aa­li­avus­tus­ten ja hömp­pä­sek­to­rin tut­ki­mus- ja kou­lu­tus­pro­jek­tien varasssa. ”

    Tyy­pil­li­nen ingen­jöö­rin kom­ment­ti. Mis­tä nii­tä tek­nii­kan väkeä kou­lut­tau­tuu jos ei hei­tä kukaan kou­lu­ta ? Insi­nöö­rit opet­ta­ji­na, ei tule kuin sut­ta ja sekun­daa. Näh­tiin­hän tämä jo Nokian kän­ny­köi­den­kin koh­dal­la kun insi­nöö­rit veti­vät projektia.
    Muu maa­il­ma ajoi ohi käyt­tä­jäys­tä­väl­li­sil­lä kon­sep­teil­la. Ei tar­vin­nut olla insi­nöö­ri käyt­tääk­seen puhe­lin­ta. Insi­nöö­ri on hyvä tek­nii­kan suun­nit­te­lus­sa, mut­ta pitä­kää ne kau­ka­na desig­nis­ta, myyn­nis­tä, työyh­tei­sö­jen hyvin­voin­nin yllä­pi­dos­ta ja visioin­nis­ta tule­vai­suu­teen. Näi­hin tar­vi­taan huma­nis­tis­ta otet­ta, ihmi­set eivät ole robot­te­ja eivät­kä tilastonumeroita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Eemil:

      … Insi­nöö­ri on hyvä tek­nii­kan suun­nit­te­lus­sa, mut­ta pitä­kää ne kau­ka­na desig­nis­ta, myyn­nis­tä, työyh­tei­sö­jen hyvin­voin­nin yllä­pi­dos­ta ja visioin­nis­ta tule­vai­suu­teen. Näi­hin tar­vi­taan huma­nis­tis­ta otet­ta, ihmi­set eivät ole robot­te­ja eivät­kä tilastonumeroita.

      Tilas­to­nu­me­roi­ta tar­vi­taan mie­lel­lään ihan kai­kes­sa mah­dol­li­ses­sa — vaik­ka kun­nol­li­sen datan saa­mi­ses­sa ja sen kun­nol­li­ses­sa ana­lyy­sis­sa on toki omat haas­teen­sa. “Huma­nis­ti­nen ote” on lähes­tul­koon aina pelk­kää käsien hei­lut­te­lua, toi­vea­jat­te­lua ja rea­li­teet­tien kieltämistä.

      Esi­mer­kik­si työyh­tei­sö­jen hyvin­voin­nin ja tuot­ta­vuu­den suh­teen on ollut pak­ko itse­kin seu­ra­ta surul­lis­ta kehi­tys­tä, jos­sa peh­meä höpö­hö­pö “ihmis­ten tör­mäyt­tä­mi­ses­tä”, visiot “pal­ve­lu­muo­toi­lus­ta” ja muu satui­lu joh­taa väjää­mät­tö­mäs­ti työyh­tei­sön tuhou­tu­mi­seen, ihmis­ten sai­ras­tu­mi­seen ja lopul­ta orga­ni­saa­tion tuhoon. Kaik­ki “tilas­to­nu­me­rot” (so. vuo­si­kym­me­nien tut­ki­mus) osoit­taa, ettei ehdo­te­tuis­sa muu­tok­sis­sa ole jär­keä, mut­ta kun nume­rot hei­te­tään nur­kaan ja ainoak­si hyväk­sy­tyk­si totuu­dek­si ote­taan “huma­nis­ti­sen otteen” hömp­pä, niin kai­voon hyp­pää­mi­nen alkaa näyt­tä­mään roh­keal­ta eteenpäinmenemiseltä.

      Ei sii­nä mitään ettei­vät­kö insi­nöö­rit­kin voi­si joh­taa kuin totaa­li­set ääliöt — näin­hän kuvaa­mas­sa­ni esi­mer­kis­sä­kin on käy­mäs­sä. Kyse ei kui­ten­kaan ole tilas­to­nu­me­roi­den yli­val­las­ta vaan idio­tis­mis­ta, jos­sa luvut joko sivuu­te­taan, tie­dot ana­ly­soi­daan tar­koi­tus­ha­kui­ses­ti (sta­tis­tical fis­hing trip) ja/tai kerä­tään vain omaa mie­li­pi­det­tä tuke­via luku­ja ja unoh­de­taan samal­la, että rapor­tin­ti­vaa­ti­muk­set aja­vat rapor­toin­ti­vel­vol­li­set tuot­ta­maan ase­tet­tu­jen tavoit­tei­den mukai­sia raport­te­ja (joi­den kos­ke­tus­pin­ta todel­li­suu­teen voi olla häviä­vän ohut).

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Esi­mer­kik­si työyh­tei­sö­jen hyvin­voin­nin ja tuot­ta­vuu­den suh­teen on ollut pak­ko itse­kin seu­ra­ta surul­lis­ta kehi­tys­tä, jos­sa peh­meä höpö­hö­pö “ihmis­ten tör­mäyt­tä­mi­ses­tä”, visiot “pal­ve­lu­muo­toi­lus­ta” ja muu satui­lu joh­taa väjää­mät­tö­mäs­ti työyh­tei­sön tuhou­tu­mi­seen, ihmis­ten sai­ras­tu­mi­seen ja lopul­ta orga­ni­saa­tion tuhoon. Kaik­ki “tilas­to­nu­me­rot” (so. vuo­si­kym­me­nien tut­ki­mus) osoit­taa, ettei ehdo­te­tuis­sa muu­tok­sis­sa ole jär­keä, mut­ta kun nume­rot hei­te­tään nur­kaan ja ainoak­si hyväk­sy­tyk­si totuu­dek­si ote­taan “huma­nis­ti­sen otteen” hömp­pä, niin kai­voon hyp­pää­mi­nen alkaa näyt­tä­mään roh­keal­ta eteenpäinmenemiseltä. 

        Iha­nas­ti sanot­tu! Mut­ta en syyt­täi­si täs­tä niin­kään huma­nis­te­ja (tun­te­ma­ni osaa­vat olla hyvin­kin kyy­ni­siä näis­sä asiois­sa), vaan yli­pää­tään elä­mys­ha­kuis­ta läs­sy­tys­tä, jota levit­tä­vät tähän eri­kois­tu­neet kon­sul­tit ja hr-asian­tun­ti­jat, siis kau­pal­li­sen alan ja star­tup-pas­kan spe­sia­lis­te­ja. Olen samaa miel­tä, että nämä orga­ni­saa­tiot har­voin edes ymmär­tä­vät mis­sä men­tiin pieleen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Eemil:
      Sep­po Ryväs:” sosi­aa­li­avus­tus­ten ja hömp­pä­sek­to­rin tut­ki­mus- ja kou­lu­tus­pro­jek­tien varasssa. ”

      Tyy­pil­li­nen ingen­jöö­rin kom­ment­ti. Mis­tä nii­tä tek­nii­kan väkeä kou­lut­tau­tuu jos ei hei­tä kukaan kou­lu­ta ? Insi­nöö­rit opet­ta­ji­na, ei tule kuin sut­ta ja sekun­daa. Näh­tiin­hän tämä jo Nokian kän­ny­köi­den­kin koh­dal­la kun insi­nöö­rit veti­vät projektia.
      Muu maa­il­ma ajoi ohi käyt­tä­jäys­tä­väl­li­sil­lä kon­sep­teil­la. Ei tar­vin­nut olla insi­nöö­ri käyt­tääk­seen puhe­lin­ta. Insi­nöö­ri on hyvä tek­nii­kan suun­nit­te­lus­sa, mut­ta pitä­kää ne kau­ka­na desig­nis­ta, myyn­nis­tä, työyh­tei­sö­jen hyvin­voin­nin yllä­pi­dos­ta ja visioin­nis­ta tule­vai­suu­teen. Näi­hin tar­vi­taan huma­nis­tis­ta otet­ta, ihmi­set eivät ole robot­te­ja eivät­kä tilastonumeroita.

      Kur­jaa, että sinul­la on noin huo­no­ja koke­muk­sia insinööreistä. 

      Väit­tee­si, että insi­nöö­rit ovat huo­no­ja opet­ta­jia on sii­nä mie­les­sä outo, että insi­nöö­rien eetok­seen kuu­luu tie­don ja koke­muk­sen siir­tä­mi­nen seu­raa­jil­leen. Myös Nokian osal­ta väit­tee­si on puo­li­nai­nen: Kyl­lä TK-insi­nöö­rit tar­jo­si­vat edel­leen kehi­tet­tä­vik­si monia nois­ta uusis­ta, myö­hem­min voit­ta­jik­si osoit­tau­tu­neis­ta rat­kai­suis­ta. Joh­to sat­sa­si jat­ku­moon, eikä osan­nut joh­taa uusia ituja 

      Ihmis­ten joh­ta­mi­nen on vai­kea disiplii­ni. Kan­nat­taa erot­taa joh­ta­juu­des­sa ”lea­des­hip” ja ”mana­gee­raus” . Insi­nöö­reil­lä on tai­pu­mus­ta sel­ke­ään mana­gee­rauk­seen. Se hel­pot­taa myös lea­ders­hi­pin toteuttamista.

      Kään­täi­sin lop­pu­väit­tä­mä­si osit­tain päin­vas­tai­sek­si: Huma­nis­te­ja tar­vi­taan nime­no­maan ver­kot­tu­neen yhteis­kun­nan, teko­ä­lyn ja robo­tii­kan maa­il­maan. Luon­non­tie­tei­li­jöil­lä, insi­nöö­reil­lä ja huma­nis­teil­la on sii­nä omat roo­lin­sa. Toi­vot­ta­vas­ti pit­käl­le limittyneet

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Tapio: Toi­vot­ta­vas­ti pit­käl­le limittyneet

        Hyvä kom­ment­ti, kär­jis­tin vies­tiä­ni tahal­lal­li­ses­ti. Juu­ri kuten sanoit , kaik­kia tie­tee­na­lo­ja tar­vi­taan. Yhteis­työ näi­den kes­ken on Suo­men mah­dol­li­suus pär­jä­tä. Vas­tak­kai­na­set­te­lu syö voi­ma­va­ro­jam­me aivan kai­kes­sa mitä teemme.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Yksi näkö­kul­ma lisää tähän on T&K panos­tus­ten maa­kun­nal­li­nen jakau­tu­mi­nen. Se näyt­tää kor­re­loi­van aika hyvin Osmon sitee­raa­man tilas­ton kans­sa. Nämä ovat osin itse­ään ruok­ki­via kier­tei­tä. Yri­tys­ten T&K toi­min­taa ja T&K vetoi­sia yri­tyk­siä syn­tyy sin­ne mis­sä on sii­hen kyke­ne­viä työn­te­ki­jöi­tä riit­tä­väs­ti. Pie­niin maa­kun­tiin ei syn­ny klus­te­rei­ta, vaan ne roik­ku­vat yksit­täis­ten “san­ka­ri-insi­nöö­rien” varas­sa. Ja kor­keas­ti kou­lu­te­tut mie­lel­lään muut­ta­vat sin­ne mis­sä tätä T&K toi­min­taa on. https://summa.almatalent.fi/article/tt/uusimmat/supergraafi-tutkimus-keskittyy/fb38fbe6-3001–3d2d-abe4-5cedb3c40f1e

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Täs­sä on tär­keä huo­ma­ta, että jos vih­rei­den­kin toi­veen mukaan lei­ka­taan nykyi­siä raken­tei­ta pön­kit­tä­vis­tä elin­kei­no­tuis­ta ja siir­re­tään rahaa uut­ta luo­vaan T&K‑tukeen, raha siir­tyy samal­la maa­seu­dul­ta ja pik­ku­kau­pun­geis­ta muu­ta­maan yli­opis­to­kau­pun­kiin — näin sivutuotteena.

    Se onkin sit­ten han­ka­lam­pi asia miet­tiä mitä asial­le voi­si tehdä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Oli­si kiin­nos­ta­va tie­tää miten suu­ri osa aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­te­tuis­ta alle 40-vuo­tiais­ta Suo­men kan­sa­lai­sis­ta asuu työn­sä takia tai per­he­syis­tä ulkomailla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Siis kun kat­so­taan käp­py­röi­tä, niin täl­lä vuo­si­tu­han­nel­la (17 vuotta):
    Hel­sin­gin muu­tos: 46% -> 48%
    Hurjaa?
    Nel­jä seu­tu­kun­taa: 26% -> 27%
    Massiivista?

    Jos vähem­män olis muu­tos­ta 17 vuo­des­sa, niin epäi­li­sin dataa?

    Pidem­pi aika­vä­li ker­tois jotain olen­nais­ta, mut­ta jokin asia, mikä muut­ti asioi­ta täl­lä vuo­si­kym­me­nel­lä kato­si, mikä?
    Ollaan siis öbaut sii­nä mis­sä 2001.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. The Eco­no­mist tar­jo­aa mie­len­kiin­toi­sen kat­sauk­sen samaan ilmiöön.

    “As the geo­grap­hical pat­tern of work has shif­ted, so has that of wages. Eco­no­mists have long ack­now­led­ged the exis­tence of an urban wage pre­mium: wor­kers in more den­se­ly popu­la­ted places earn more, in part because of the pro­duc­ti­vi­ty bene­fits of crow­ding toget­her that nur­tu­re urban growth in the first place. This pay pre­mium used to hold across the ran­ge of skills. In 1970 wor­kers wit­hout any col­le­ge educa­tion could expect to get a boost to their ear­nings when they moved to a big city, just as bet­ter-educa­ted wor­kers did. Since then the urban wage advan­ta­ge for well-educa­ted wor­kers has beco­me more pro­nounced, even as that for less-educa­ted wor­kers has all but disappeared.

    But for wor­kers wit­hout a col­le­ge educa­tion, moving to big cities in the first place may pro­vi­de no bene­fit. Buil­ding more affor­dable housing in tho­se cities would allow them to accom­mo­da­te more people. But the col­lap­se of the urban wage pre­mium for less-educa­ted wor­kers means that the ext­ra housing would most­ly att­ract addi­tio­nal col­le­ge graduates.” 

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.