MM8 Moderni orjuus tunkee Suomeen joka välistä

Edel­lisessä postauk­ses­sa todet­ti­in, ettei ole syytä päästää köy­hien maid­en kansalaisia muut­ta­maan Suomeen tehdäk­seen työtä nälkä­pal­ka­lla, vaik­ka se olisikin hei­dän kannal­taan parem­pi vai­h­toe­hto kuin koti­maas­sa pysymi­nen. Paljon Suomes­sa on kuitenkin maa­han­muut­ta­jia, jot­ka tekevät tosi­asi­as­sa töitä paljon alle TES:n mukaisen palkan.

Wolt-kuskit tilin haltijoiden renkeinä

Tuhan­sia Wolt-kuske­ja kul­jet­taa ruokaa rav­in­toloista suo­ma­laisille. Näistä moni tekee työtä markki­nae­htoisel­la pal­ka­lla, siis niin huonol­la pal­ka­lla, että työn vas­taan­ot­ta­mi­nen juuri ja juuri kannattaa.

Wolt-kuskeik­si olisi tuli­joi­ta. Wolt-tiliä jonot­taa 20 000 kuskik­si halu­avaa. Se ei siis ole määritelmän mukaan markki­nae­htoinen kor­vaus, kos­ka kor­vaus­ta voisi alen­taakin ja halukkai­ta olisi silti.

Niistä Wolt-kuskeista, joi­ta näemme katuku­vas­sa, merkit­tävä osa on kuitenkin Wolt-tilin halti­joiden renke­jä. Joku toinen omis­taa tilin, mut­ta teet­tää varsi­naisen työn muil­la ja ottaa ansioista lehti­ti­eto­jen mukaan noin 30 % itselleen, jopa enem­män. Tämä 30 pros­en­til­la alen­net­tu kor­vaus alkaa jo olla lähel­lä sitä markki­nae­htoista ansio­ta, jos­ta edel­lisessä postauk­ses­sa oli puhetta.

Jos on halukku­ut­ta tehdä työtä mielu­um­min nälkä­pal­ka­lla kuin ei ollenkaan, aina löy­tyy joku, joka on valmis sitä teet­tämään hyö­tyäk­seen siitä itse. Tässä tapauk­ses­sa riistäjä ei ole äver­iäs kap­i­tal­isti vaan köy­hä itsekin, siis se Wolt-tilin omistaja.

Portinvartijalla on tilaisuus rahastaa

Jos on val­ta­va paine muut­taa huonoista oloista Suomeen, port­in­var­ti­jana toimi­val­la se antaa port­in­var­ti­jalle tilaisu­u­den rahas­taa maa­han pääsys­tä. Tämä on heikko koh­ta strate­gias­samme ava­ta maa­han­pääsy niille, joil­la on riit­tävän hyvä­palkkainen työ Suomes­sa. Sil­lä, joka tätä työtä tar­joaa, on taval­laan avaimet port­ti­in,  jon­ka kaut­ta pääsee Suomeen.

Moni Suomes­sa työtä tekevä on velkaa ihmissalakul­jet­ta­jille, joten hänen tosi­asial­liset ansion­sa ovat perin vaatimattomat.

Paa­vo Teit­ti­nen kuvaa kir­jas­saan Pitkä vuoro, mihin maa­han pää­syl­lä rahas­t­a­mi­nen on johtanut. Muut­ta­jalle ollaan kyl­lä mak­sav­inaan työe­htosopimusten mukaista palkkaa, mut­ta palkkaamiseen liit­tyy kyn­nys­ra­ha tai kun palk­ka on ensin mak­set­tu riit­tävän kokoise­na työn tek­i­jän tilille, men­nään tämän kanssa pankki­au­tomaatille, jos­sa työn­tek­i­jä nos­taa huo­mat­ta­van osan palka­s­taan ja antaa seteleinä sen takaisin työ­nan­ta­jalle. Var­maan kek­seliäs löytää muitakin keino­ja. Olen­naista on, että vaa­timus TES:n mukaises­ta palka­s­ta vuo­taa pahasti.

Yksi tapaa tehdä työtä ali­palkat­tuna on yrit­täjyys. Yrit­täjiä on maa­han­muut­ta­jista paljon suurem­pi osa kuin kantasuomalaisista.

Hallitus lisää modernia orjuutta

Jos työ­suhde katkeaa, joutuu ulos maas­ta. Kun hal­li­tus päät­ti, että kol­men tai kuu­den kuukau­den kulut­tua työ­suh­teen katkeamis­es­ta joutuu ulos maas­ta, ellei ole saanut uut­ta työ­paikkaa, se tuli toiv­ot­tavasti ymmärtämät­tömyyt­tään edis­täneek­si mod­er­nia orju­ut­ta. Antaa­han se riistävälle työ­nan­ta­jalle lisää val­taa huono-osaiseen työn­tek­i­jään­sä näh­den. Maas­sa olo ei ole enää viral­lis­es­ti sidot­tu yhteen työ­nan­ta­jaan, mut­ta käytän­nössä työ­nan­ta­jan vai­h­t­a­mi­nen on vaikeaa, kos­ka työlu­pa on sidot­tu tiukasti jollekin alalle.

Globaali köy­hyys työn­tyy Suomen sisälle jokaises­ta pien­estä raos­ta, halusimme tai emme.

Jonkinlaista ulkomaalaisvaltuutettua kaivataan

Työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sien toteu­tu­mista valvo­vat luot­ta­mus­miehen, työ­suo­jelu­val­tu­ute­tut ja työ­suo­je­lu­tarkas­tuk­set. Nämä eivät oikein pelitä juuri niil­lä pie­nil­lä ja epämääräisil­lä työ­paikoil­la, joil­la mod­er­nia orju­ut­ta esi­in­tyy. Ay-liike ei anna suo­jaa jär­jestäy­tymät­tömille työn­tek­i­jöille. Toisaal­ta se puo­lus­taa revi­ir­iään, mikä on jar­rut­tanut val­tio­val­lan puut­tumista ongel­maan. Jotain tälle asialle pitäisi tehdä, mut­ta tun­nen asi­aa sen ver­ran huonos­ti, etten ala muo­toil­la ehdo­tus­tani. Jokaisel­la Suomes­sa työsken­televäl­lä pitäisi olla jokin henkilö. jon­ka puoleen voi luot­ta­muk­sel­lis­es­ti kään­tyä, kun kokee tulleen­sa väärin kohdel­luk­si. Ehkä ulko­maalaisil­la työn­tek­i­jöil­lä pitäisi olla jokin hei­dän ongelmi­in­sa paneu­tu­va valtuutettu.

Mod­erni orju­us on eet­tis­es­ti kiusalli­nen ongel­ma. Kan­nat­taa kuitenkin muis­taa, että nälkä­pal­ka­lla työsken­te­ly Suomes­sa on mon­en riis­te­tyn kohdal­la parem­pi vai­h­toe­hto kuin jäädä koti­maa­han elämään vielä paljon pienem­mäl­lä pal­ka­lla. Kuten edel­lisessä kir­joituk­ses­sa totesin kieltäessämme ulko­maalaisil­ta työn­teon Tes:iä alem­mal­la pal­ka­lla, emme oikeas­t­aan suo­jele ulko­maalaista itseään vaan suo­ma­laisia vähän koulutet­tu­ja työn­tek­i­jöitä kohtu­ut­toma­l­ta kil­pailul­ta työmarkkinoilla.

Vai onko nälkä­pal­ka­lla työsken­te­ly sit­tenkään  parem­pi vai­h­toe­hto kuin ostovoimal­taan vielä huonom­mal­la pal­ka­lla työsken­te­ly muiden yhtä köy­hien kesku­udessa koti­maas­sa? On ahdis­tavaa nähdä jatku­vasti parem­pio­saisia ihmisiä. Köy­hyys tun­tuu vähem­män pahal­ta, jos muutkin ovat yhtä köyhiä.

Ulkomaalaisten keskittyvät sinne, missä heille saa maksaa huonompaa palkkaa

Sivuhuo­mau­tuk­se­na todet­takoon, että maa­han­muut­ta­ja voi lail­lis­es­ti tehdä työtä kan­ta­suo­ma­laisia alem­mal­la pal­ka­lla kasvukeskuk­sis­sa, jos­sa käytän­nön palkat ovat selvästi yli työe­htosopimusten taulukkopalkko­jen tai yrit­täjinä, esimerkik­si taksikuskeina.

Niin­pä maa­han­muut­ta­jat työsken­televät lähin­nä kasvukeskuk­sis­sa ja esimerkik­si taksikuskeina.

 

12 vastausta artikkeliin “MM8 Moderni orjuus tunkee Suomeen joka välistä”

  1. Jos maa­han­muut­ta­jien on niin vaikea työl­listyä, ja heitä riis­tetään, niin olisiko sit­tenkin parem­pi että heitä olisi vähemmän?

    Vastaa

  2. Työperäisen maa­han­muu­ton sään­nöt pitäisi laa­tia niin, että ne tuot­ta­vat suurim­man hyö­dyn maamme kansan­taloudelle ja yhteiskun­nalle laa­jem­minkin. Pitäisi arvioi­da muut­ta­jan taloudelli­nen net­to­hyö­ty, tietenkin koko elinkaaren ajal­ta, mut­ta myös jälkeläis­ten ja muiden “sivu­vaiku­tusten” osalta. Pitäisi arvioi­da myös vaiku­tuk­set yhteiskun­nan koheesi­olle, koulu­tusjär­jestelmämme tehokku­udelle ja koti­mais­ten kiel­ten elin­voimalle, jos koti­maisia kieliä äidinkie­lenään puhu­vien osu­us väestöstä vähe­nee ja kult­tuuri­nen mon­imuo­toisu­us lisääntyy.

    Vastaa

    1. Nim­imerk­ki Aika ajatel­la kom­ment­ti­na että jos maa­han­muut­ta­jien panos­tus­ta kansan­taloudelle pitäisi kat­soa elinkaaren ajal­ta sekä hei­dän jälkeläis­ten ja muiden “sivu­vaiku­tusten” kaut­ta täl­läi­nen dar­win­isti­nen ajat­telu pitäisi olla myös eläkeläis­ten kohdal­la. Eläkeläis­ten elinkaari pite­nee kokoa­jan. Kun eläke­jär­jestelmä luoti­in kyseessä oli van­hu­u­den tur­va ennen kuole­ma. Eläkeläi­nen oli eläk­keel­lä noin 10–15 vuot­ta. Nyt eläke on van­hu­u­den etu ja eläkeläi­nen on eläk­keel­lä toden­näköis­es­ti 20–30 vuot­ta. On muis­tet­ta­va että se eläke joka mak­se­taan eläk­er­a­has­toista ei ole eläkeläisen oma panos vaa kaik­ki eläkeläis­ten panos yhteen­sä. Sama kos­kee sosi­aal­i­tur­vaa. Siel­lä ei ole kansalaisen X:n sosi­aal­i­tur­vaa vaan kaikkien kansalaisten.

      Vastaa

  3. “On ahdis­tavaa nähdä jatku­vasti parem­pio­saisia ihmisiä.”. Juuri tästä syys­tä kansa halu­aa seg­re­goitua. Köy­hä viihtyy parem­min rikkaista vapaal­la alueel­la eikä rikaskaan köy­hiä ympärilleen kaipaa. Mik­si julki­nen val­ta käy seg­re­gaa­tion vas­taista tais­telu­aan, vaik­ka se on erit­täin kallista ja aiheut­taa pahan mie­len niin köy­hälle kuin rikkaallekin?

    Vastaa

    1. Ehkä tavoit­teena on estää väestön jakau­tu­mi­nen perin­nöl­lisi­in kastei­hin. Ainakin jakau­tu­misen jatku­mista sukupolvien yli on syytä vähentää.

      Vastaa

  4. Tuo­hon sivuhuo­mau­tuk­seen voisi tode­ta, että kaik­ki työt, jois­sa ulko­maalaiselle työvoimalle voi mak­saa lail­lis­es­ti huonom­min kuin kan­ta­suo­ma­laisille, eivät rajoitu kasvukeskuk­si­in. Yksi esimerk­ki on met­sän­hoito. Kun las­kee viime­vuo­tisen Tapi­on raportin lukuja:
    https://tapio.fi/wp-content/uploads/2025/06/Ulk_tyovoiman_tarve_saatavuus_Loppuraportti2025_Tapio.pdf

    huo­maa, että met­sä­työvoimas­ta yli jo yli puo­let on ulko­maalaisia. Tässä on siis kyse raskas­ta ruumi­il­lista istu­tus- ja raivaus­sa­hatöitä teke­vistä ihmi­sistä, ei koneenkul­jet­ta­jista. Alan työe­htosopimusten mukaiset alim­mat palkat ovat alhaisia, kausi­työn­tek­i­jäl­lä jopa alle 10 euroa tunti.

    Ruot­sis­sa kehi­tys on vielä pidem­mälle, siel­lä met­sä­työvoimas­ta ilmeis­es­ti jo yli 90 pros­ent­tia on ulkomaista.

    Vastaa

    1. Nimeno­maan maa-ja met­sä­talousa­lo­jen takia Orpon hal­li­tus ja myös keskus­ta halu­a­vat sal­lia työperäisen maa­han­muu­ton 1600€/kk pal­ka­lla. Eihän sil­lä pal­ka­lla tule kaupungeis­sa edes toimeen ilman yhteiskun­nan tukia. Toki työe­htosopimusten mukaisetkin palkat ovat noil­la aloil­la hyvin alhaisia, mut­ta jotain­han se ker­too jos Suomeen haal­i­taan lisää työvoimaa alle 2000€/kk pal­ka­lla ja lisätään paikallista sopimista näi­den maa­han­muut­ta­jien kanssa heiken­tämäl­lä samal­la ammat­tili­it­to­jen ase­maa, vaik­ka Suomes­sa on samaan aikaan jo yli 300000 työtöntä.

      Vastaa

  5. Näin­hän tämä menee. 

    Min­ua häir­it­see paljon se, että iso osa väestöstä (tässä yhtey­dessä kaik­ki keskiluokka/hyväosaiset), onnis­tu­taan pitämään täysin tietämät­tömänä kaikesta kauheud­es­ta, jota hei­dän elin­ta­son­sa ja elämän­ta­pansa aiheut­taa pal­lol­la. Saas­tut­ta­va toim­inta on siir­ret­ty maail­man toiselle puolelle, samoin lap­si­työvoiman jne käyt­tö. Eläin­ravin­non tuotan­to on piilos­sa ja pro­tei­i­ni saa­puu kaup­poi­hin “valkoisen lihan” suikaleina tai jon­ain vakioi­tu­ina fileinä — ei ver­ta, ei kar­vaa, eikä kidu­tus­ta. Taudeista ja lääkkeistä, myrky­istä, mis­tä ties näkymät­tömästä nyt puhumattakaan.

    Ruokalähetit ja halpis­tak­sikuskit tule­vat sen­tään vähän iholle, sil­lä heitä voi joutua kat­so­maan silmi­in. Tämä on kiusalli­nen virhe kaiken tämän hyves­ig­naloin­nin keskellä.

    Tuo edelli­nen ei olisi, eikä myöskään pal­lon tuho käyn­nis­sä, jos eläisimme 50-luvul­la. Toisaal­ta kukaan ei sinne tah­do, sil­lä olemme niin innos­tunei­ta mukavuuk­sis­tamme, että pyhitämme ne tarve­hiararki­as­samme kaiken edelle.

    Vastaa

    1. Nim­imerk­ki Suun­nit­teli­jalle kom­ment­ti­na että kun mainit­sit että 1950-luvul­la ei ollut ruokalähet­tiläitä tai halpis­tak­sikuske­ja mut­ta sil­loin oli vielä piiko­ja ja renke­jä. Piiko­ja oli keskilu­okkaisil­la kaupunki­lais­per­heil­lä. Sil­loin oli myös pirsse­jä jot­ka oli­vat taval­laan tämän päivän halpis­tak­se­ja. Suomes­sa. Kehit­tyvis­sä mais­sa on keskilu­okalla koti­a­pu­laisia joiden palk­ka on sama kuin Suomes­sa 1950-luvun koti­a­pu­lais­ten palk­ka. Min­ua häir­it­see myös että his­to­ri­aa ei tun­neta kovinkaan hyvin kun ei muis­te­ta mil­laista elin­ta­so ja luokkaerot oli­vat 1950-luvulla

      Vastaa

      1. Hyvä tarken­nus. Tarkoituk­seni ei ollut kuitenkaan väit­tää, etteikö 50-luvul­la olisi ollut aputyövoimaa tai elin­ta­so­ero­ja, päin­vas­toin. Lähin­nä 50-luku on viimeisin ajan­jak­so, jol­loin emme kuor­mit­ta­neet maa­pal­loa enem­pää kuin sen kestää. Lisäk­si asuimme saas­tut­tavien tehtaiden keskel­lä ja näimme elin­ta­so­erot selvem­min. — Tämän päivän elin­ta­somme perus­tuu maan poraamiseen ja sel­l­aiseen globaali­in ihmiskaup­paan, joka ei kestä päivän­val­oa. Väitän, että yksi syy yliku­lu­tuk­seen ja henkilöi­den riis­toon on se, että kaiken tämän kulu­tusjuh­lan ikävät puo­let on pääosin onnis­tut­tu piilot­ta­maan näkyvistämme.

  6. Eiköhän nyt kuitenkin muis­te­ta, että tämän riis­ton moti­vaat­to­ri­na taustal­la on nimeno­maan markki­namekanis­mi ja halvem­pi hin­ta. Mak­sa riistopalkkaa työn­tek­i­jälle tai yrit­täjälle, niin saat kohtu­u­ton­ta kil­pailue­t­ua ns. riistämät­tömään yrit­täjään näh­den. Markki­namekanis­mi palk­it­see siis huonos­ti käyt­täy­tyviä yrit­täjiä ja rankaisee hyvin käyt­täy­tyviä yrit­täjiä. Mut­ta tässä on yksi markki­noiden seik­ka taustal­la, mikä taas ohjaa toimin­nan lop­putu­losta: työvoiman tar­jon­nan ja kysyn­nän tasapaino.

    Jos työn­tek­i­jöitä ei riitä kun­nol­la riis­tet­täviksi, niin työ­nan­ta­jat eivät voi riistää sil­lä jäävät ilman työn­tek­i­jöitä eli työn­tek­i­jöitä on aikalail­la pakko kohdel­la hyvin. Nykyti­lanteessa mata­lasti koulute­tus­ta työvoimas­ta on aika roimaa yli­tar­jon­taa, kiitos maa­han­muu­ton, ja lop­putu­lok­se­na tämä ja edelli­nen blogikirjoitus.

    Ratkaisuna siis on se, että jos halu­taan toteut­taa markki­nae­htoista palkko­jen muo­dos­tus­ta niin val­tion tulee paljon suurem­mal­la kädel­lä osal­lis­tua myös työ­markki­noiden tas­apain­on ylläpitoon.

    Tähän yksi hyvä keino olisi dynaami­nen sosi­aal­i­tur­va — eli kun taloudessa menee lujaa ja työt­tömyys las­kee niin sosi­aal­i­tur­van taso työt­tömille nousee, sit­ten kun taloudessa on hil­jaista ja työt­tömyys kas­vaa niin sosi­aal­i­tur­va las­kee. Tässäkin on sit­ten paljon ongelmia, kos­ka vuokrat ja elinkus­tan­nuk­set eivät tietenkään elä samal­la taval­la dynaamis­es­ti ja markki­nae­htois­es­ti alas jous­taen, vaik­ka moni näin toivoisi. Eli jot­ta tämä toimisi, niin val­tion pitäisi myös puut­tua voimakkaasti asun­tomarkki­noi­hin, varmis­taen riit­tävä asun­to­jen tar­jon­ta kysyn­tään näh­den. Mut­ta silti helpoin olisi säädel­lä tarkem­min maa­han­muut­toa koulu­tus­ta­son ja ‑alan ja osaamisen mukaan, pyrkien vält­tämään nykyisen­laista tilaa, jos­sa mata­lasti koulute­tus­ta työvoimas­ta on niin kova yli­tar­jon­ta, että sitä voidaan käyt­tää äärim­mäiseen tehot­tomasti wolt-kuljetuksiin.

    Sivuhuomiona muuten, kun palkat jous­ta­vat alas, niin tuot­tavu­us las­kee, kos­ka oletet­tavasti palkko­jen jous­tol­la haetaan sitä kil­pailue­t­ua eli halvem­paa hin­taa. Tuot­tavu­uske­hi­tys­tä on taas pidet­ty suure­na ongel­mana, eikä tämä palkko­jen jous­t­a­mi­nen alaspäin edis­tä tilan­net­ta mitenkään.

    Kum­masti ne vaan vapaat markki­nat tarvit­se­vat aina val­tio­ta ohjaamaan.

    Vastaa

  7. Niin, ja kaikille sup­ply side ‑hih­huleille lisänä: Omenoi­ta saa syksyl­lä ilmaisek­si. eikä kaik­ki mene siltikään. Tämä ilmiö selit­tää eri­no­mais­es­ti myös tämän blog­itek­stin sanoman kun asi­aa pohtii. Mut­ta niin vain meille ker­ro­taan, että kun tar­jon­taa lisätään niin kysyn­tä kas­vaa, kunnes ei enää kas­vakkaan. Jos­sain vai­heessa joku las­kee, että on halvem­pi tehdä itse kuin ottaa toinen nälkä­pal­ka­lla saman katon alle mod­erniksi orjak­si, anteek­si piiak­si. Miehille ja hei­dän fyy­sisille avuilleen ei liene saman­laista kysyn­tää nykyaikana kuin mitä naisille osa saat­taa keksiä.

    Kum­masti sok­erideit­tailu on nous­sut myös samaan aikaan ilmiök­si kun mata­lasti koulute­tun työvoiman yli­tar­jon­ta on suur­ta? Miten­pä sat­tui juuri sopi­vasti, että todel­lisu­us käyt­täy­tyy näin?

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.