Avainsana: Paavo Teittinen

MM8 Moderni orjuus tunkee Suomeen joka välistä

Edel­lisessä postauk­ses­sa todet­ti­in, ettei ole syytä päästää köy­hien maid­en kansalaisia muut­ta­maan Suomeen tehdäk­seen työtä nälkä­pal­ka­lla, vaik­ka se olisikin hei­dän kannal­taan parem­pi vai­h­toe­hto kuin koti­maas­sa pysymi­nen. Paljon Suomes­sa on kuitenkin maa­han­muut­ta­jia, jot­ka tekevät tosi­asi­as­sa töitä paljon alle TES:n mukaisen palkan.

Wolt-kuskit tilin haltijoiden renkeinä

Tuhan­sia Wolt-kuske­ja kul­jet­taa ruokaa rav­in­toloista suo­ma­laisille. Näistä moni tekee työtä markki­nae­htoisel­la pal­ka­lla, siis niin huonol­la pal­ka­lla, että työn vas­taan­ot­ta­mi­nen juuri ja juuri kannattaa.

Wolt-kuskeik­si olisi tuli­joi­ta. Wolt-tiliä jonot­taa 20 000 kuskik­si halu­avaa. Se ei siis ole määritelmän mukaan markki­nae­htoinen kor­vaus, kos­ka kor­vaus­ta voisi alen­taakin ja halukkai­ta olisi silti. Jat­ka lukemista “MM8 Mod­erni orju­us tun­kee Suomeen joka välistä”

Pitkä vuoro

Pitkä vuoro

Paa­vo Teit­tisen kir­ja Pitkä vuoro ‑kuin­ka mod­erni orju­us juur­tui Suomeen on vuo­den tärkeimpiä tietokir­ja Suomes­sa. Teit­ti­nen on Hesarin toimit­ta­ja, joka teki kuusi vuot­ta sit­ten kohu­ju­tun työn­tek­i­jöi­den riis­tos­ta nepalilai­sis­sa rav­in­tolois­sa. Kir­jas­sa on mui­ta esimerkke­jä ilmiöstä ovat thaimaalaiset mar­jan­poim­i­jat, man­sikkatilo­jen ukrainalaiset työn­tek­i­jät ja ukrainalaiset ylipään­sä, raken­nusalan vierastyöläiset, ahve­nan­maalainen ome­nati­la ja niin edelleen.

Wolt-kuskeista kir­jas­sa ei paljon puhuta, mut­ta annetaan ymmärtää, että mon­et Wolt-kuskeista eivät tee työtä Woltille suo­raan  vaan joku toinen ”omis­taa” työ­paikan (tai siis asi­akku­us­suh­teen ) ja ottaa välistä huo­mat­ta­van osan palkkios­ta, joka ei ole muutenkaan päätä huimaa­va.  (Olli Kos­ki, jos luet tämän, tee asialle jotain!)

Viranomaisten toiminta hävettää minua suomalaisena

Min­ulle hätkähdyt­tävää on usein tois­tu­va vira­nomais­ten ja poli­isien vähäi­nen kiin­nos­tus asi­aan. Moni rikosil­moi­tus ihmiskau­pas­ta on jäänyt vuosik­si tutki­mat­ta niin, että rikos van­he­nee tai ainakin todis­teet ehtivät kado­ta. Jos kyse olisi jostain tois­es­ta maas­ta kuin Suomes­ta, epäil­isin vira­nomaisia lahjo­tun, mut­ta Suomes­sa­han sel­l­aista ei tapah­du, kuin korkein­taan met­sä­mar­jo­jen poimin­nan kohdal­la. Jat­ka lukemista “Pitkä vuoro”