MM9: Työehtosopimukset määrätkööt vain taulukkopalkoista

Ajat­telin ensin jät­tää tämän artikke­lin kir­joit­ta­mat­ta, kos­ka olen kir­joit­tanut aiheesta ennenkin, mut­ta jot­ta tämä kir­joi­tus­sar­ja muo­dostaisi ehyen kokon­aisu­u­den, kir­joi­tan lyhyesti. Peruste­lut voi saa­da tuon linkin kautta.

Palkat ovat hin­to­ja. Aivan kuten muidenkin hin­to­jen, niiden pitäisi vai­hdel­la kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan, jot­ta markki­nat toimi­si­vat parem­min. Kos­ka palkat ovat hin­to­jen ohel­la ihmis­ten tulo­ja, jokin suo­ja pitäisi kuitenkin olla, jot­ta elämä olisi oikeu­den­mukaisem­paa ja tur­va­tumpaa. Kasvukeskuk­sis­sa, jois­sa on toimi­vat työ­markki­nat, palka­nsaa­ja ei yleen­sä tarvitse ammat­ti­jär­jestö­jen suo­jaa palkko­jen­sa tuek­si, mut­ta kasvukeskusten ulkop­uolel­la ei mitään varsi­naisia työ­markki­noi­ta ole. Siel­lä työ­nan­ta­jil­la on kohtu­u­ton­ta monop­o­livoimaa. Monop­o­li­hin­noit­telu on ongel­mallista niin hyödyke- ja työ­markki­noil­lakin. Sik­si tarvit­semme ne taulukkopalkat, jot­ka muo­dosta­vat poh­jan palkoille. Nykyiseen ver­rat­tuna taulukkopalkois­sa vois olla isom­mat kalliinpaikanlisät. 

Kun palkat ovat markki­noiden nos­t­a­mi­nen yli taulukkopalkko­jen, sopimusko­ro­tusten ei pitäisi koskea niitä. Nyt kaikille yhtä suuret sopimusko­ro­tuk­set estävät työ­markki­noiden toim­intaa, Jos tähän käytän­töön siir­ryt­täisi­in, palkat ymmärtääk­seni nousi­si­vat eivätkä lask­isi, kos­ka työ­nan­ta­jat eivät enää pelkäisi työvoima­pu­lan sattues­sa niin paljon palkko­jen nos­tamista. Sitä ei uskalla tehdä nyt, kos­ka jos on ker­ran nos­tanut palkkansa kil­pail­i­joi­ta korkeam­mak­si, on mak­set­ta­va korkeam­paa palkkaa lop­pu­un asti – eikä ehkä maail­man lop­pu­un asti, mut­ta yri­tyk­sen lop­pu­un asti nyt kuitenkin.

Palka­nsaa­ja­jär­jestöt eivät tätä hyväksy, sil­lä mik­si kukaan kasvukeskuk­sis­sa liit­ty­isi liit­toon? Ammat­ti­jär­jestöstä on muu­takin hyö­tyä. Jos joutuu työ­paikallaan epäoikeu­den­mukaises­ti kohdel­luk­si, voi kään­tyä luot­ta­mus­miehen puoleen. Valitet­tavasti tämän tur­van ulkop­uolelle jäävät juuri ne, jot­ka sitä eniten tarvit­si­si­vat eli työelämän huono-osaisim­mat. Tätä aja­tus­ta en kuitenkaan kehit­tele pidem­mälle, kos­ka ammat­tiosas­ton tar­joa­man tur­van vai­h­t­a­mi­nen val­tio­val­lan anta­makasi tur­vak­si olisi kovin moni­ta­hoinen muutos.

Väitän myös, että markki­nae­htoisem­mat palkat oli­si­vat oikeu­den­mukaisem­pia. Mitä oikeu­den­mukaista siinä muka on, että palkat määräy­tyvät sen mukaan, kuin­ka vahin­gol­lisen lakon pystyy pane­maan pystyyn? Sen takia nais­ten palkat ovat mitä ovat.

= = = =

Aivan var­ma en tästä ajatuk­ses­ta ole, kos­ka saisi­han se  palkat nouse­maan ja lake­maan kasvukeskuk­sis­sa suh­dan­tei­den mukana, mikä voisi jyrken­tää suh­dan­nevai­htelu­ja.  Hyp­py tuntemattomaan.

16 vastausta artikkeliin “MM9: Työehtosopimukset määrätkööt vain taulukkopalkoista”

  1. En täysin ymmär­rä, mitä tuol­la markki­nae­htoisu­udel­la oikein tarkoi­tat, mut­ta mielestäni tuo on ollut käytän­tö jo pitem­män aikaa. 

    Esimerkik­si raken­nusalal­la taulukkopalkat oli­vat aikoinaan käytän­nössä min­imi­palkko­ja. Jos työvoiman kysyn­tä oli hyvä niin sovit­tu palk­ka saat­toi olla huo­mat­tavasti suurem­pi. Palk­ka saat­toi myös vai­hdel­la vuo­de­na­jan mukaan eli kesäl­lä suurem­pi ja talvel­la pienem­pi. Tun­nen alan käytän­nön jo edes­men­neen lähisuku­laiseni kautta. 

    Itse työsken­telin atk-alal­la. Sil­läkin alal­la palk­ka räätälöi­ti­in rekry­toin­ti­ti­lanteessa aivan sen mukaan, miten tule­va työ­nan­ta­ja kat­soi rekry­toita­van tuo­van lisäar­voa. Saat­toi olla palkkataulukot, jois­sa oli limi­itit kullekin tehtävälle, mut­ta välys oli aika suuri.

    Suomes­sa­han on työ­markki­na­jär­jestö­jen neu­vot­telemat yleisko­ro­tuk­set, jot­ka eivät ilmeis­es­ti ole käytän­tö muis­sa mais­sa. Noiden yleisko­ro­tusten tehtävänä on mielestäni lähin­nä kor­va­ta inflaatio.

    Vastaa

    1. ODE kir­joit­taa: “Työe­htosopimuk­set määrätkööt vain taulukkopalkoista”

      Todel­lisu­udessa se kuitenkin menee näin: Suomen talouden kyky mak­saa taulukkopalkko­ja määräy­tyy pääosin vien­nin globaalin kil­pailukyvyn kaut­ta, joka vas­taa yli 40 %:sta taloudestamme.

      Jot­ta Suo­mi olisi globaal­isti kil­pai­lykykyi­nen tarvit­semme uuden Nokian.

      Uusi Nokia tulee täältä: https://youtu.be/C2tHXXXfixo?si=Tr_6eHh2Hj_iTVcT

      Sep­po Korp­poo, 40+ vuot­ta mukana uuden tekni­ikan kehit­täjänä ja viejänä

      Vastaa

      1. Suo­mi ei tarvitse uut­ta Noki­aa vaan monipuolisem­man elinkeino­rak­en­teen. Investoin­ti­hyödykkei­den valmis­t­a­mi­nen on todel­la suh­dan­neherkkää, mis­tä harvem­min seu­raa mitään, kun se yhdis­tetään myötäsyk­liseen talouspolitiikkaan.

    2. Kyl­lä muis­sakin mais­sa korote­taan palkko­ja alako­htais­es­ti. Onhan se nähty miten Ran­skas­sa ja Sak­sas­sa lakkoil­laan, mis­tä muus­ta kuin palkankorotuksista?

      Vastaa

      1. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na että Ran­skas­sa lakkoil­laan myös siitä että eläkeikä nos­te­taan 58 ikä vuodes­ta 62 ikävuo­teen. Suomes­sa on nos­tet­tu eläkeikää enem­män kuin Ran­skas­sa eikä. Suomes­sa luki­o­laiset tulleet kaduille osoit­ta­maan mieltä tästäkin asi­as­ta toisin kuin Ran­skas­sa vaik­ka tämä ei tule koskaan yhtäkään luki­o­laisia ainakaan 40 vuoteen.

      2. Tuo on tot­ta mut­ta sikäli kun olen ymmärtänyt niin 58 vuo­ti­aana jos on läht­enyt Ran­skas­sa eläk­keelle, on eläke ollut niin huono että on ollut pakko jatkaa töis­sä ainakin osa-aikaise­na n 65-vuo­ti­aak­si. Riip­puen tietenkin mil­lais­es­ta työstä on kysymys ja mikä on ollut palk­ka jne.

        Suurin osa kes­ki-euroop­palais­ten maid­en lakoista on johtunut jumi­u­tuneista palkka­neu­vot­teluista suuril­la työvoimaval­taisil­la aloil­la kuten julki­nen liikenne, tai autoteollisuus.

  2. Koti­vaku­u­tuk­sis­sa on nykyään mon­esti oikeusa­pu mukana. Liit­toon kuu­luma­ton voi sitä kaut­ta saa­da apua työriitaansa. 

    Kasvukeskuk­sis­sa on usein paljon asukkai­ta eli paljon työn­tek­i­jöitä, jot­ka kil­pail­e­vat vapaista työ­paikoista, eli ei tarvitse korot­taa palkkoja

    Maaseudul­la taas asuu vähän ihmisiä ja siel­lä on mon­esti pulaa työn­tek­i­jöistä. Lop­putu­los on, kuten palkoista voidaan nähdä, maaseudul­la on yhtä suuret tai korkeam­mat palkat. 

    Maaseudul­la on myös halvem­mat asun­not, joten työn­tek­i­jä voit­taa siinäkin. Voite­tut rahat kulu­vat liikku­miseen ja asun­non läm­mit­tämiseen, sekä korkeampi­in kun­taveroi­hin, huleves­i­mak­sui­hin, tiemak­sui­hin, kom­pos­tilupi­in sun mui­hin, mitä kun­ta, sähkölaitos, verkkoy­htiö, vesi­laitos ja jäte­laitos keksivätkään

    Vastaa

    1. Tuo­ta että maaseudul­la olisi parem­mat palkat kuin kasvukeskuk­sis­sa en oikein niele. Se riip­puu täysin alas­ta mil­laista palkkaa saa. Maaseudul­la ei ole korkeasti koulute­tu­ille työ­paikko­ja muual­la kuin julkisel­la sek­to­ril­la, ja hyvin rajoite­tusti. Se että jotkut maalaiset tien­aa­vat hyvin ja elävät lev­eäm­min kuin kaupunki­laiset johtuu met­säo­maisu­ud­es­ta, puukaupoista ja muus­ta peruselinkeinoi­hin kuu­lu­vas­ta yritystoiminnasta. 

      Mut­ta se on tot­ta että pääkaupunkiseu­tu on menet­tänyt ase­mansa talousve­tu­ri­na ja se näkyy korkeina työt­tömyys­lukuina. Se on kierre jos­ta on päästävä eroon. Helsin­ki ei ole onnis­tunut houkut­tele­maan yri­tyk­siä, sen enem­pää tieto­työtä teke­viä kuin teol­lisu­ut­ta. Onko se niin että yrit­täjiä ja johta­jia kiin­nos­taa ennem­min yri­tyk­sen­sä myyn­ti ja siir­tymi­nen etelän maille eläk­keelle? Mitä sille voisi tehdä, ei se voi johtua vain siitä “vero­tuk­ses­ta” jota he jatku­vasti kiroa­vat, vaan asen­teista. Onko se tehty liian helpok­si lähteä Suomes­ta rahoi­neen kaikkineen?

      Vastaa

  3. Esi­tyk­sesi luo täy­den jäykkyy­den. Kom­mu­nisti­nen yhteiskun­taa toimii esit­tämäl­läsi taval­la. Keinotekois­es­ti hoide­taan asi­at. Kom­mu­nis­tises­sa jär­jestelmässä ei ollut ammattiliittoja.

    Esi­tyämäsi malli tarkoit­taa kiin­teitä hin­to­ja eikä tuot­tavu­ud­es­ta tarvitse välit­tää. Tämä johtaa itäblokin tapaiseen niin henkiseen kuin fyy­siseen taan­tu­maan ja jäl­keen jäämiseen.

    Vastaa

  4. Vaik­ka yleisko­ro­tuk­set ovat Suomes­sa käytän­tö, yksi­tyiset työ­nan­ta­jat ovat oppi­neet kiertämään niitä. Varsinkin pääkaupunkiseudul­la ja IT-alal­la eri­laiset bonuk­set ovat nyky­isin sään­tö eikä poikkeus. ne muo­dosta­vat tyyp­il­lis­es­ti luokkaa 10% vuosian­sioista, joskus jopa yli 20%. Peri­aat­teessa, kun työ­nan­ta­jal­la menee huonos­ti, niin bonuk­set joustavat.

    Valitet­tavasti vain kaik­ista palkan osista tulee hyvin hel­posti saavutet­tu etu. Kun bonuk­set ovat sään­tö, niiden pois jät­tämi­nen koetaan epäoikeu­den­mukaisek­si tai mah­dot­tomak­si. Näin on käynyt esimerkik­si New Yorkin ja Lon­toon finanssialan työntekijöillä.

    Lak­i­han sal­lii Suomes­sa jo nyt taulukkopalkat ylit­tävien palkko­jen laskemisen. Tämä voidaan tehdä, jos työ­nan­ta­jal­la olisi muuten tuotan­nol­liset tai taloudel­liset perus­teet irti­sanomiseen. Käytän­nössä täl­laises­sa tilanteessa vaki­in­tuneet asen­teet johta­vat läh­es aina irti­sanomiseen tai lomau­tuk­seen. Kun Finnair­il­la korona-aikana las­ket­ti­in lentäjien palkko­ja, aiko­jen hie­man paran­nut­tua lentäjät läh­es tuho­si­vat Finnairin talouden lakkoile­malle, jot­ta saisi­vat aiem­mat palkkansa takaisin, vaik­ka Finnairin taloudel­liset toim­intaedel­ly­tyk­set ovat heiken­tyneet pysyvästi.

    Vastaa

  5. Kyse on siis vain taulukkopalkoista, jot­ka koske­vat tyyp­il­lis­es­ti SAK-alo­ja ja julk­ista sek­to­ria. Näistä julkisel­la sek­to­ril­la ollaan hyvin huono­ja mak­samaan mitään merk­i­tyk­sel­lisen kokoisia henkilöko­htaisia eriä, vaik­ka asiantun­ti­ja menetet­täisi­inkin yksi­tyiselle sek­to­rille. STTK-alo­ja en tunne.

    Akavalaisil­la aloil­la palkat ovat yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la henkilöko­htaisia. Tarkoit­taako ehdo­tuk­sesi sitä, ettei akavalaisil­la aloil­la mak­set­taisi yhteis­es­ti sovit­tu­ja inflaa­tio­tark­istuk­sia lainkaan?

    Yleis­es­tikin julkises­sa keskustelus­sa johtaa harhaan se, että puhutaan koko ajan TES-sopimuk­sen kus­tan­nus­vaiku­tuk­ses­ta, eikä siitä, miten paljon työn­tek­i­jän palk­ka todel­lisu­udessa nousee. Esimerkik­si oma­l­la alal­lani (YTN Suun­nit­telu- ja kon­sul­toin­tiala) tänä vuon­na sopimusko­ro­tusten kus­tan­nus­vaiku­tus on 2,9 %, mut­ta tämä tarkoit­taa suurelle val­taos­alle vain 1,5 % koro­tuk­sia. Vain ne, joiden palk­ka on pahiten jäänyt hei­dän osaamis­taan jäl­keen, saa­vat tätä suurem­pia koro­tuk­sia. Koke­muk­ses­ta jaka­japuolelta tiedän, että näitä koro­tuk­sia saa todel­la harva.

    YTN SKOL TES 2025‒2027 (link­ki):

    Työ­nan­ta­ja toteut­taa vuon­na 2026 palkkaratkaisun, jon­ka kokon­aiskus­tan­nus­vaiku­tus on 2,9 %. Palkkaratkaisu toteutetaan seuraavasti:
    Työ­nan­ta­ja toteut­taa 2,9 % kus­tan­nus­vaikut­teisen palka­n­tark­istuk­sen yri­tyk­sessä nou­datet­ta­van palkkapoli­ti­ikan mukaises­ti viimeistään 1.3.2026 tai lähin­nä sen jäl­keen alka­van palkanmaksukauden
    alus­ta. Kus­tan­nus­vaiku­tus (2,9 %) las­ke­taan ylem­pi­en toim­i­henkilöi­den helmiku­un palkka­sum­mas­ta luontoisetuineen.
    Palka­n­tark­istuk­sen tarkoituk­se­na on tukea palka­n­muo­dos­tuk­sen kan­nus­tavu­ut­ta, oikeu­den­mukaista palkkaraken­net­ta ja palkka­por­ras­tus­ta, tuot­tavu­u­den kehit­tymistä työ­paikalla, työ­nan­ta­jan palkkapoli­ti­ikan toteut­tamista sekä oikaista mah­dol­lisia vinoumia. Ylem­pi­en toim­i­henkilöi­den ammat­ti­taidon ja työssä suo­ri­u­tu­misen tulee olla ohjaa­vana tek­i­jänä henkilöko­htais­ten koro­tusten jakamises­sa. Palkanko­ro­tuk­sia kohdis­taes­saan työ­nan­ta­jan tulee varmis­taa, että jokaisen ylem­män toim­i­henkilön palk­ka luontoisetuineen
    korot­tuu vähin­tään 1,5 %.

    Vastaa

    1. Jos markki­nat (kysyn­tä ja tar­jon­ta) ovat nos­ta­neet palkat yli taulukkopalkko­jen, mik­si ne eivät myös pitäisi niitä siellä?

      Vastaa

      1. Ensik­sikin, ei meil­lä akavalaisil­la aloil­la, julk­ista sek­to­ria luku­unot­ta­mat­ta, ole mitään TES:issä määritel­tyjä palkkataulukoi­ta. Yri­tyk­sil­lä on kyl­lä sisäis­es­ti HR:n ja johdon käyt­töön palkkaraken­netaulukoi­ta, mut­ta niitä ei työn­tek­i­jöille tai hei­dän edus­ta­jilleen näytetä.

        Työn­tek­i­jän kanssa kyl­lä sovi­taan palk­ka kun hänet rekry­toidaan, mut­ta inflaa­tio­tark­istuk­set tule­vat käytän­nössä vain maini­tun TES:n perälau­dan mukaan, kunnes työn­tek­i­jä ilmoit­taa ole­vansa lähdössä kil­pail­i­jalle parem­man tar­jouk­sen perään. Sil­loin on asi­aan hie­man myöhäistä tehdä korjausta.

        TES-perälau­dan ylit­tävät koro­tuk­set tule­vat har­voille vaik­ka pääsään­töis­es­ti kaikkien osaami­nen para­nee tehty­jen pro­jek­tien mukana. Koke­muk­sen ja osaamisen tuo­mia koro­tuk­sia kut­su­taan meri­it­tiko­ro­tuk­sik­si ja niiden pitäisi tul­la TES-sopimusten päälle: onhan työn­tek­i­jäkin arvokkaampi työ­nan­ta­jalle kuin aiem­min. Valitet­tavasti työ­nan­ta­jat yrit­tävät yleen­sä saa­da mak­se­tuk­si meri­it­tiko­ro­tuk­set juuri näistä TES-järjestelyeristä.

      2. ..kos­ka työ­nan­ta­ja ei yksinker­tais­es­ti halua mak­saa. Suo­mi on puo­lil­laan Korppoita.

    2. STTK-laises­sa sopimuk­ses­sa saat­toi olla jonkin­lainen palkkataulukko, mis­sä määritelti­in nimikeko­htainen välys. Tuo välys oli aika laa­ja eli palkan määrit­te­ly oli jous­tavaa. Nykyään taitaa olla käytössä laa­jasti eri­laiset tehtävien vaa­tivu­us­määrit­te­lyt, jol­loin palk­ka koos­t­uu tehtävä- ja henkilöko­htais­es­ta osu­ud­es­ta. Nuo vaa­tivu­us­määrit­te­lyt tuskin ainakaan pienen­tävät joustovaraa.

      Vastaa

  6. Nim­imerk­ki Fidelille kom­ment­ti­na että kun krit­ti­ikkisi siitä että työn­ta­jat kuten Sep­po Korp­poo eivät suos­tu mak­samaan tarpeek­si hyvää palkkaa työn­tek­i­jöille tässä on myös toinen puoli joi­ta Sep­po Korp­poot eivät onnis­tuneet panos­ta­maan on tuot­tei­den ja palvelu­iden myyn­ti ja markki­noin­ti. Brän­di­en kehit­tämi­nen ja riskin otta­mi­nen on pitkäjän­teistä työtä.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.