MM5: Palkat markkinaehtoisesti vai joukkovoiman tuloksena

33 vastausta artikkeliin “MM5: Palkat markkinaehtoisesti vai joukkovoiman tuloksena”

1. AKT:n palkat eivät tosin ole eri­tyisen hyvät, ainakaan logis­ti­ikan työn­tek­i­jöil­lä. Ei mene edes medi­aani rik­ki, lähellekään. Ahtaa­jat ovat mar­gin­aa­li­nen ryh­mä siitä joukos­ta työn­tek­i­jöitä, keitä AKT edustaa.

   Nyt Woltin kaut­ta on saatu jonkin­laiset markki­nae­htoiset palkat, osa ajaa viral­lisille Wolt-kump­paneille kai renkeinä, kaik­ki nor­maalien työ­suhtei­den ulkop­uolel­la, osa var­maan ihan pimeästi renkeinä. Mil­lainen maan­päälli­nen autu­us tästä tuli, paraniko elämän­laatu nyt todel­la kun saa woltat­tua ruokaa koti­in? Mitä jut­tu­ja lukenut ja tut­tu­ja kuun­nel­lut, niin suurim­mat woltin käyt­täjät tun­tu­vat ole­van niitä, keil­lä ei ole oikeasti varaa käyt­tää Wolt­tia. Että sem­moista kehitystä.

   Vastaa

   1. Wolt on riistofir­ma, joka kuskaa sapuskaa apaat­tisille sohvape­runoille. Jos ei nyt ihan vahin­golli­nen, niin muuten kyseenalainen liiketoimintamalli.

      Vastaa

      1. Kovaa vauh­tia asiantun­ti­jatyöt siir­tyvät Inti­aa kohti. Yhä use­am­mas­sa fir­mas­sa Suomes­sa työtä teetetään siel­lä päin ali­hank­in­tana, ja kään­netään lop­putu­los suomek­si. Eri­tyis­es­ti suun­nit­telu- ja valvon­tatöitä on men­nyt paljon sinne. Mik­si mak­saa vaik­ka suo­ma­laiselle var­ti­jalle ruudun tui­jot­tamis­es­ta, jos saman ruudun tui­jo­tustyön voi ostaa alle puoleen hin­taan ulko­mail­ta. Tai jos joku las­kee Excelil­lä luotet­tavam­min, nopeam­min ja silti halvem­mal­la, niin Excelin täyt­tö­työkin oste­taan sit­ten ulkomailta.

         Tör­mäsin taan­noin erääseen julkiseen han­k­in­taan, joka oli suomek­si. Suo­ma­lainen fir­ma voit­ti työt, pilkkoi työt pro­jek­tin työ­paketeik­si ja kään­si työ­paket­tien työte­htävät englan­niksi tekoä­lyl­lä. Englan­ninkieltä osaa­vat muun maan kansalaiset tek­i­jät tekivät työn, ja lop­putu­los suomen­net­ti­in tekoä­lyl­lä, ja suo­ma­laiset oikoluki­vat lop­putu­lok­sen. Tähän tapaan töitä nykyään mon­es­sa kon­sult­ti­toimis­tossa tehdään. Ammat­tili­it­to­jen joukkovoimakaan ei päde tähän markki­naan, kun kil­pail­i­joil­la tek­i­jät ovat usein Suomen rajo­jen ulkop­uolel­la. Katemah­dol­lisu­us on täl­lai­sis­sa ulkois­tuk­sis­sa täl­lä het­kel­lä todel­la iso. Jos myy työt Suomen hin­noin pienel­lä kat­teel­la Suomen keskimääräiseen kulu­rak­en­teeseen näh­den, ja saa työn ostet­tua puoleen hin­taan siitä, siinä voi tehdä iso­ja voit­to­ja. Ja moni tekeekin.

   2. Olen pitkälti samaa mieltä ODE:n perus­lähtöko­hdas­ta: Jos palkko­jen annetaan jous­taa enem­män kohti markki­nae­htoisia taso­ja ja mata­la­palkkaista työtä tue­taan julkises­ti, työl­lisyys voi paran­tua ja syr­jäy­tymi­nen vähen­tyä. Korkea ja pitkit­tyvä työt­tömyys ei ole taloudel­lis­es­ti eikä inhimil­lis­es­ti hal­pa vaihtoehto.

      Ongel­ma on kuitenkin se, että tämä ajat­te­lu­ta­pamme nojaa vielä pitkälti talous- ja työ­markki­na­malli­in, joka toi­mi Suomes­sa vielä 1980-luvulle saak­ka, sul­je­tum­mas­sa kansantaloudessa. 

      Sen jäl­keen Suo­mi on inte­groitunut globaal­i­talouteen, ja nyky­isin yli 40 % taloud­estamme on riip­pu­vainen vien­nistä. Tässä ympäristössä van­hat rak­en­teet – jäykät työ­markki­nat, korkea veroki­ila ja hidas sopeu­tu­mi­nen – ovat muo­dos­tuneet kil­pailukyvyn esteeksi.

      Suomen ongel­ma ei ole vain mata­la­palkkatyön puute, vaan kokon­ais­val­tainen jär­jestelmä, joka ei houkut­tele investoin­te­ja eikä pidä kasvuyri­tyk­siä maassa. 

      Kun suuri osa men­estyvistä yri­tyk­sistä on siirtänyt toim­into­jaan ulko­maille, veropo­h­ja rapau­tuu ja velka­an­tu­mi­nen kiihtyy.

      Sik­si Suo­mi tarvit­see nyt enem­män kuin yksit­täisiä kor­jaus­li­ikkeitä: Tarvi­taan laa­ja ja johdon­mukainen talous‑, vero­tus- ja työ­markkinare­for­mi, joka tun­nistaa avoimen globaal­i­talouden reali­teetit. Ilman tätä jäämme vain paikkaile­maan toim­i­ma­ton­ta, reaal­i­taloud­es­ta irronnut­ta nykysys­teemiä, sen sijaan, että kor­jaisimme rak­en­teel­liset mega-ongelmamme.

      Vastaa

      1. Amen

         Juurisyy on nimeno­maan liika pyrkimys stabi­il­i­u­teen joka on tuhon­nut Suomen taloudel­lisen sopeutumiskyvyn.

2. Ja lisäyk­senä edel­liseen viesti­i­ni: Mon­et kaup­po­jen pakastepiz­zat ovat rav­in­toar­voil­taan parem­pia ja ter­veel­lisem­piä vai­h­toe­hto­ja kuin rav­in­to­laruo­ka. Että sel­l­aista kehi­tys­tä ja hyv­in­voin­tia tässä on edis­tet­ty inno­vaa­tion, markki­noiden ja vapau­den nimis­sä. Nyt sit­ten vielä halu­taan sal­lia viina ja päi­h­teet kotiinkuljetuksella.

   Vastaa

   1. Tuo on tot­ta. Nykyi­nen lounas­setelijär­jestelmä estää mon­esti ter­veel­lisem­pi­en ruok­ien ostamisen, kun pitää ostaa vähin­tään läh­es 9 eurol­la lounas­ta, jot­ta sitä voi hyö­dyn­tää. Esimerkik­si mar­ke­tien salaat­tipöy­dästä jos ostaisi riit­tävän annok­sen 7 eurol­la, ei saisi lounase­t­ua ollenkaan, joten lounas­setelin ehto­jen takia mon­et ihmiset osta­vat enem­män ruokaa kuin tarvit­si­si­vat lounaal­la. Meno­jen alara­ja lounas­setelis­sä on liian korkea.

      Vastaa

3. Enem­män kuin pohd­in­taa taas uud­es­ta julk­isten meno­jen poh­jat­tomas­ta aukos­ta, toivoisin pohd­in­taa siitä, mitä Suo­mi voisi oppia vaikka­pa Sveit­sistä, jos­sa mata­la työt­tömyys ja hyvä tuloke­hi­tys on yhdis­tet­ty olemat­tomaan lakkoilu­un ja kil­pailukykyiseen teollisuuteen.
   Mielestäni nämä julkisen rahan käyt­töön perus­tu­vat pohdin­nat aina lähtevät siitä ole­tuk­ses­ta että yhteiskun­ta on staat­ti­nen eikä ymmär­retä mikä merk­i­tys kan­nuste­vaiku­tusten heiken­tämisel­lä on yhteiskun­nan pitäaikaiseen kehi­tyk­seen. Kan­nustei­den lyhy­taikaiset vaiku­tuk­set kyl­lä välil­lä tun­nu­taan ymmärtävän.

   Jos yhteiskun­ta kom­pen­soi henkilöko­htaisel­la tasol­la epäon­nis­tunei­ta ura- ja muitakin elämän­val­in­to­ja, niitä aivan var­masti saadaan enem­män. Enkä nyt väitä että mata­la­palk­ka-alal­la työsken­te­ly on epäon­nis­tu­mi­nen, mut­ta jos asian luo­mat olo­suh­teet, kuten raha­pu­la akti­ivis­es­ti ottaa aivoon, niin aja­tus­ta on vaikea välttää.
   Täs­mälleen sama pätee työ­nan­ta­jaan jolle tar­jo­taan yhtä tuotan­non­tek­i­jää sub­ven­toidul­la hinnalla.

   Eli ennenkuin näitä tulon­si­ir­toa­paraat­te­ja lähde­tään taas virit­telemään niin voitaisi­inko ensin alkaa pois­ta­maan oikei­ta työl­lisyy­den esteitä, kuten sopimus­va­paut­ta loukkaavaa työe­htosopimusten yleis­si­tovu­ut­ta ja tiukkaa linkkiä työ­sopimusten ja tes:n välil­lä, eläkkeisi­in kor­vamerkit­tyä 25% tasaveroa ja ylipäätään kohtu­u­ton­ta veroki­ilaa, vas­tu­u­ton­ta poli­it­tista lakkoilua har­ras­tavaa AY liiket­tä, aloit­tele­vien yrit­täjien kohtu­u­ton­ta vero- ja eläke­mak­suko­htelua, ja tietysti tukiloukkuja.

   Ylipään­sä jos on tarkoi­tus yrit­tää sopeu­tua muut­tuvaan maail­maan ja automaa­tioon, niin mitä ihmeen järkeä on semen­toi­da kokon­ais­ten teol­lisu­u­de­nalo­jen työmenetelmät ja organ­isaa­tio vuosikausien pitu­isil­la isoimpi­en fir­mo­jen ehdol­la tehdy­il­lä työe­htosopimuk­sil­la tai toisaal­ta mata­lan osaamis­ta­son palk­it­sevil­la laki­in kir­ja­tu­il­la tulonsiirroilla.

   Vaatii merkit­tävää ja tarkoi­tushakuista sokeut­ta olla tajua­mat­ta että tässä on iso syy siihen mik­si inno­vaa­tio tapah­tuu aivan muual­la kuin Suomessa.

   Vastaa

   1. Enem­män kuin pohd­in­taa taas uud­es­ta julk­isten meno­jen poh­jat­tomas­ta aukos­ta, toivoisin pohd­in­taa siitä, mitä Suo­mi voisi oppia vaikka­pa Sveit­sistä, jos­sa mata­la työt­tömyys ja hyvä tuloke­hi­tys on yhdis­tet­ty olemat­tomaan lakkoilu­un ja kil­pailukykyiseen teollisuuteen.

      Sveitsin malli vaatii sit­ten myös val­ta­van paljon enem­män ulko­maista työvoimaa eri­tyis­es­ti mata­la­palk­ka-aloille: viimeisimpi­en luku­jen mukaan Sveit­sis­sä asuu 2.5 miljoon­aa ulkomaalaista. 

      Nykyiset poli­it­tiset tuulet sekä oikeal­ta että vasem­mal­ta ovat sen­su­un­taisia, että tähän on nihkeästi halukkuutta.

      Vastaa

      1. Sveitsin maantiede suosii talout­ta, Alpit houkut­tel­e­vat rikkai­ta matkail­i­joi­ta aivan toisel­la hehtaar­il­la kuin Suomen Lappi.
         Sveitsin kolme suur­in­ta kaupunkia on niin lähel­lä naa­puri­maid­en­sa rajo­ja että pen­delöin­ti naa­puri­maista onnis­tuu ilman ongel­maa ts hal­patyövoiman ei tarvitse asua Sveit­sis­sä vaan voivat asua Sak­sasa tai Ranskassa.

4. Jos jokainen työ on tietyl­lä taval­la asiantun­ti­ja­hom­maa niin työ­nan­ta­ja palkkaa ne parhaim­mat ja erit­täin hyvät. Tekoä­ly ja nor­maali automaa­tio mah­dol­lis­taa ruti­in­i­työn min­i­moin­nin. Jol­loin keskiar­von ala­puolel­la oleville (fyy­sis­es­ti, moti­vaa­ti­ol­lis­es­ti tai älyl­lis­es­ti) ei jää duune­ja. Kaup­paan jää töi­hin moni­in hom­mi­in kykenevät ja eri­laiset virkail­i­jatyöt katoaa

   Vastaa

5. Mie­lenki­in­toista pohd­in­taa, kuten aina. Kiin­nit­täisin kuitenkin huomio­ta ay-liik­keen het­ero­geenisu­u­teen. Tässä, kuten useim­mis­sa ay-liiket­tä kri­ti­soivis­sa puheen­vuorois­sa, puhutaan käytän­nössä SAK:laisesta ay-liik­keestä. Akavalaisen liiton jäsen ei tästä omaa jär­jestöään tunne. Meil­lä ei (ainakaan teknil­lisil­lä aloil­la) ole mitään ammat­tiy­hdis­tyk­sen ajamia/sopimia palkkataulukoi­ta, vaan kunkin palkat on erik­seen sovit­tu henkilöko­htaises­sa työ­sopimuk­ses­sa, toki useim­miten työ­nan­ta­jan palkkapoli­ti­ikan rajois­sa. Akavalainen työ­markki­na­neu­vot­te­lu­toim­inta (YTN:n tai JUKO:n kaut­ta) kyl­lä sopii mei­dän palkanko­ro­tuk­sis­tamme ja muista TES-ehdoista, mut­ta lähtö­palk­ka tai mah­dol­liset henkilöko­htaiset koro­tuk­set ovat mei­dän itsemme ja työ­nan­ta­jan väli­nen asia.

   Tämä ei tarkoi­ta, etteikö joukkovoimalle silti olisi tarvet­ta. Inflaa­tio­tark­istuk­sien neu­vot­telu henkilöko­htais­es­ti olisi aika kovan tais­ton takana. TES-ehdois­sa on esimerkik­si työ­matkoista, sairaslomista ym. eri­laisia sopimuk­sia. Muu­tosneu­vot­teluis­sa ja yleen­sä yhteis­toimin­nas­sa luot­ta­mushenkilöille on tarvet­ta. Ja ongel­mati­lanteis­sa liiton juristin juuri oman alan oikeuskäytän­töä tun­te­va apu on arvaa­mat­toman hyödyllistä.

   Vastaa

   1. Akavalaisil­la on yleen­sä niin, että työ­suh­teen ehdot ovat muuten samat kuin duunarien/toimihenkilöiden TESssä alal­la, mut­ta palkkae­tu­udet henkilöko­htaiset. Johta­ja­sopimuk­sil­la sit­ten eri jut­tu, mut­ta heitä on akavalai­sista vähän.

      Vastaa

6. Samaa mieltä pieni­palkkaisten tukemis­es­ta, tämä tosin on vält­tämätön­tä tehdä kan­nus­tavasti, ei ketään työt­tömäk­si pas­sivoiden. Työn­teon tulee olla aina parem­pi vaihtoehto.

   Suomen työjär­jestelmää ja ”palkka­har­mo­ni­aa” ei voi enää selit­tää ilman paar­i­alu­okkaisia ulko­maalaistyön­tek­i­jöitä, jot­ka ylläpitävät ehdoit­ta valkoisen keskilu­okan elin­ta­soa. Luk­susa­jat­telu ja laatu­ti­etoisu­us val­uu varakkail­ta alaspäin, ja on valitet­tavasti toteutet­tavis­sa keski­t­u­loisille enää mod­ernil­la orjuudella.

   Vastaa

   1. Mik­si työn­teon pitäisi olla AINA kan­nat­tavam­paa? Eikö olisi oikeas­t­aan parem­pi, että ihmi­nen olisi työtön eikä tek­isi mitään, sen sijaan että on pakotet­tu tekemään työtä jon­ka tulok­se­na on jotain mis­tä on läh­es pelkkää hait­taa kuten esimerkik­si nikotiinipusseja?

      Vastaa

      1. Mik­si työn­teon pitäisi olla AINA kannattavampaa?

         Kuten olen usei­ta ker­to­ja aiem­minkin toden­nut, niin kauan kuin suurten pääo­mat­u­lo­jen vero­tus on kevyem­pää kuin vas­taa­van kokois­t­en ansio­tu­lo­jen, työn­teko ei ole aina kan­nat­tavam­paa. Jot­ta työn­teko olisi aina kan­nat­tavam­paa, asioiden tulisi olla nykyti­lanteeseen näh­den täs­mälleen päinvastaisesti.

      2. Uschanov: “suurten pääo­mat­u­lo­jen vero­tus on kevyem­pää kuin vas­taa­van kokois­t­en ansiotulojen”
         -> Useim­mis­sa tapauk­sis­sa tämä ei pidä paikkansa. Jos yri­tys kotout­taa voit­to­jaan, palkkaa verote­taan useim­miten vähem­män kuin yhdis­telmää yhteisövero+pääomavero.

7. Tässä taitaa uno­htua kokon­aan se että työt­tek­i­jöi­den ammat­ti­jär­jestöt ovat myös osa markkinoita.
   Mikä on se markki­na jos sitä eivät voi olla myös työmarkkinajärjestöt?

   Ja mikä on se markki­nae­htoinen palk­ka ja kuka sen määrit­telee. Ei “markki­na” tee itses­tään mitään, vaan ihmiset sen tekevät. Ja työ­markki­na­jär­jestöt sopi­vat nyt niistä palkoista markkinaehtoisesti. 

   En kyl­lä ymmär­rä yhtään tuo­ta muiden työn­tek­i­jöi­den ja ay-liik­keen syyl­listämistä työt­tömyy­destä js varsinkin kun on muka hei­dän vika ettei ihmisil­lä voi teet­tää työtä ilman palkkaa jol­la voi elää.

   Vastaa

8. Näke­mys, että teol­lisen tuotan­non nousus­ta kesti pitkään siihen, että teol­lisu­ustyöläis­ten elin­ta­so nousi, on vähin­täänkin yksinker­tais­tus ja ymmärtää sanan ‘pitkään’ tarkoit­ta­van mak­simis­saan 20–30 vuotta.

   Bri­tan­ni­as­sa teolli­nen tuotan­to alkoi kas­vaa nopeasti Napoleonin sotien pää­tyt­tyä, tätä ennen kehi­tys oli hitaam­paa koko talouden mit­takaavas­sa. Käytän­nössä läh­es samaan aikaan alkoi työläis­ten elin­ta­son nousu:
   https://www.econlib.org/library/Enc/IndustrialRevolutionandtheStandardofLiving.html

   Siten suurem­pi vaiku­tus elin­ta­son nousu­un lie­nee työläis­ten, varsinkin ammat­ti­taitois­t­en, tarpeel­la kuin ay-liik­keen joukkovoimalla.

   Mik­si sit­ten meil­lä on kuva 1800-luvun työläis­ten kur­jis­tu­vas­ta kehi­tyk­ses­tä? Syitä on ainakin kolme: ensim­mäi­nen on suh­teelli­nen köy­hyys; vaik­ka työläis­ten elin­ta­so nousi, tulo­erot kasvoivat eli omis­ta­van luokan elin­ta­so kasvoi vielä nopeam­mi­nen; toinen on se, että teol­lis­tu­mi­nen toi köy­hyy­den parem­min näkyville kaupunkei­hin ja kol­man­te­na tietenkin her­ra nimeltä Karl Marx, jon­ka oma ver­sio tilas­toista saavut­ti suuren suo­sion yli vuosisadaksi.

   Vastaa

   1. Mik­si sit­ten meil­lä on kuva 1800-luvun työläis­ten kur­jis­tu­vas­ta kehityksestä? 

      Epäilen, ettei kaikkien työläis­ten elin­ta­so nous­sut. Bri­tan­ni­as­sa tehtaisi­in ja kai­vok­si­in taidet­ti­in men­nä töi­hin usein pakos­ta, kos­ka maaseudul­la ei ollut enää tilaa kas­vavalle väestölle. 

      ‘Kur­jis­tu­mi­nen’ on voin­ut näkyä myös taan­tu­masyk­leis­sä, joi­ta 1800-luvul­lakin jo oli. Laman iskiessä työvoimaa oli äkkiä ylitarjontaa.

      Vastaa

9. Jos ihmisiä ei halu­ta pitää niin paljoa työt­töminä, niin Suomen pitäisi tehdä kuten muut pohjo­is­maat, eli työl­listää enem­män julkiselle sek­to­rille. Eihän ole mitään järkeä siinä että ihmisiä pide­tään työt­tömänä ja sosi­aal­i­tur­van varas­sa vaik­ka samal­la esim. Sote-alal­la ja kär­sitään pitk­istä hoito­jonoista eivätkä van­huk­set saa tarvit­tavaa hoivaa. Tai että jotakin muu­ta tärkeää jää tekemät­tä vaik­ka tek­i­jöitä kyl­lä riittäisi.

   Kun Suomes­sa työsken­teli vuon­na 2023 julkisel­lä sek­to­ril­la noin 25,4% työvoimas­ta, niin Ruot­sis­sa työsken­teli n. 30,2%, Tan­skas­sa 27,6% ja Nor­jas­sa peräti 32,8%.

   Ja kun puhutaan Suomen suures­ta julkises­ta sek­torista niin se ei suinkaan tarkoi­ta samaa kuin julkisen sek­torin työ­paikat. Myös julkisel­la rahal­la yksi­ty­isil­lä teetet­tävät työt ovat julkidia meno­ja, osa “julk­ista sek­to­ria”, kuten myös sosi­aal­i­tur­va työeläkkei­neen, puo­lus­tus­menot, elinkei­noelämän edis­tämi­nen, koulu­tus, yhteiskun­tarak­en­t­a­mi­nen jne.

   Vastaa

10. Päätök­set mata­la­palkkaisten tukemis­es­ta ovat aina poli­it­tisia päätök­siä ja niitä mankeloidaan eduskun­nas­sa joka vuosi. Se aiheut­taa epä­var­muut­ta niille ihmisille joi­ta se koskee.

    Vastaa

11. ja kol­man­te­na tietenkin her­ra nimeltä Karl Marx, jon­ka oma ver­sio tilas­toista saavut­ti suuren suo­sion yli vuosisadaksi.

    Kun itse luin aikoinaan Marx­in Pääo­man ensim­mäisen osan, niin min­ulle ei kyl­lä jäänyt siitä mieleen yksikään talousti­eteelli­nen tilas­toti­eto. Pääl­lim­mäisek­si jäivät mieleen kir­jan kol­man­nes­sa luvus­sa ole­vat lain­auk­set 1860-luvun englan­ti­lais­ten tehdas­tarkas­ta­jien raporteista, jois­sa alak­ouluikäiset lapset tekevät jopa yli vuorokau­den mit­taisia työvuoroja:

    https://www.marxists.org/suomi/marx-engels/1867/paaoma1/ch03.htm#viite94k

    Eivätkä ole käyneet koskaan koulua, niin että he ovat jääneet jon­nekin kehi­tys­vam­maisen tasolle. Eivät tiedä esimerkik­si mitä on neljä ker­taa neljä; tai että kuningas ja kuningatar eivät ole tois­t­en­sa syn­onyymejä; tai mikä on Lon­too tai Englan­ti; tai että kristi­nuskon sanomana ei ole “Kris­tus oli huono mies”:

    https://www.marxists.org/suomi/marx-engels/1867/paaoma1/ch03.htm#alaviite98k

    ymmärtää sanan ‘pitkään’ tarkoit­ta­van mak­simis­saan 20–30 vuot­ta. Bri­tan­ni­as­sa teolli­nen tuotan­to alkoi kas­vaa nopeasti Napoleonin sotien päätyttyä,

    Tässä vai­heessa Napoleonin sotien päät­tymis­es­tä oli kulunut jo puoli vuo­sisa­taa ja tilanne oli edelleen tämä. Se on osa sitä totu­ut­ta, joka kau­nisti ylöspäin syöksyvien elin­ta­son nousukäyrien takana tuo­hon aikaan oli.

    Vastaa

    1. Kyl­lähän tuol­ta Pääo­mas­ta eri­laista tilas­toti­etoa löy­tyy, mut­ta on eri asia, muo­dos­tuuko niistä mitään sys­temaat­tista kokonaiskuvaa.

       Marx­in ajat­telus­sa immis­er­aa­tion osalta tapah­tui vuosikym­menten mit­taan kehi­tys­tä. Vielä Kom­mu­nis­tises­sa man­i­festis­sa tode­taan: “Palkkatyön keskimääräisenä hin­tana on työ­palkan min­im­imäärä, so. niiden elämän­vä­linei­den yhteis­määrä, jot­ka ovat vält­tämät­tömät pitämään työläisen työläisenä elos­sa. Siis se, mitä palkkatyöläi­nen omak­seen saa, riit­tää ain­oas­taan hänen elämän­sä uud­is­tamiseen.” Kak­sikym­men­tä vuot­ta myöhem­min Pääo­mas­sa viesti on se, että työläis­ten suh­teelli­nen elin­ta­so heik­kee ver­rat­tuna kapitalisteihin.

       Noista Pääo­man sitaateista kan­nat­ta huo­ma­ta, että ne perus­tu­vat tarkas­ta­jien raport­tei­hin. Eli jo 1860-luvul­la oli valvon­taa. Lisäk­si alaikäis­ten pitkät työa­jat ja huonot palkat joh­tu­i­v­at ainakin osak­si siitä, että ammat­timiehet käyt­tivät heitä apukäs­inään ja alaikäis­ten yksi moti­ivi oli oppia ammat­timiehik­si ja päästä hyville ansioille.

       Joka tapauk­ses­sa suurim­mas­sa osas­sa Euroop­pa maaor­ju­us lop­pui vas­ta 1700-luvun lop­ul­la ja esimerkik­si Skot­lannin kai­vok­sis­sa työsken­nelti­in vielä sil­loin maaor­ju­ut­ta vas­taav­il­la jär­jeste­ly­il­lä. Siihen ver­rat­tuna Marx­in sitaateis­sa kuvaa­mat olot ovat parannus.

       Vastaa

12. Mak­se­taan palkkatukea puhe­lin­myyjille, jot­ka hui­jaa­vat van­huk­sia? “Nerokkai­ta” ideoita.

    Kaik­ki työ ei ole yhtä arvokas­ta, tai arvokas­ta ollenkaan.

    Vastaa

    1. Stadist
       ” Mak­se­taan palkkatukea puhe­lin­myyjille, jot­ka hui­jaa­vat van­huk­sia? “Nerokkai­ta” ideoita.”

       Puhe­lin­myyn­ti­in pitäisi saa­da yleis­si­to­va TES ja min­imi­palkkaan vähin­tään 3500€. 

       Lop­puisi se tyhjän­päiväi­nen soit­telu ja poten­ti­aal­isia asi­akkai­ta pitäisi huolel­lis­es­ti prospek­ta­ta, ei voisi vaan soitel­la sat­un­nais­es­ti numeroi­ta läpi. Puhe­lin­myyn­nin määrä romahtaisi.

       Vastaa

13. Tes on se min­i­mi ja jos min­i­mi on liikaa ala siir­tyy yrit­täjyy­teen. Näin kävi siivoojille. 

    Toinen min­i­mi on etu­udet — mitä saa tekemät­tä mitään — jotenkin tässä se työl­lisyys ja yrit­täjyys keikkuu. Huonoiten pär­jää vajaakun­toiset ja sairaat

    Vastaa

14. Tom­mi. Suuria pääo­mat­u­lo­ja verote­taan kevyem­min kos­ka ne ovat nopeali­ikkeisiä. Ei ain­os­taan Suomessa.

    Vastaa

    1. Tuo kos­kee nimeno­maan suuria pääo­mat­u­lo­ja. Pien­si­joit­ta­ja mak­saa täysimääräisenä yhteisöveron 20% ja pääo­mat­uloveron 30% (34% 30000€ ylit­tävältä osalta) jaet­tavas­ta tuloksesta.

       Vastaa

15. Minus­ta elin­ta­son nousun selit­tää vain yksi asia: fos­si­iliener­gian laa­jamit­tainen käyt­töönot­to. Se mah­dol­listi teol­lis­tu­misen ja tuot­tavu­u­den nousun ja sen myötä Soin­in­vaaran hyvin kuvaa­man kehi­tyk­sen. Ener­gia oli hal­paa ja sitä oli run­saasti. Nyt se tie on on osoit­tau­tunut tuhoisak­si ja se on kul­jet­tu lop­pu­un. Ehti­ikö tekni­nen kehi­tys tuot­ta­maan yhtä hal­paa ja run­sas­ta uud­is­tu­vaa energiaa?

    Vastaa

    1. Olisi tehtaat saanut toim­i­maan vesivoimal­lakin, joten ei se ole mikään vält­tämätön ennakkoe­hto teollistumiselle.

       Vastaa

       1. Nimeno­maan kap­i­tal­is­tisen teol­lis­tu­misen ennakkoe­hto oli suh­teel­lisen hel­posti siir­ret­tävä fos­si­iliener­gia. Vesivoimalan vier­essä tehdas­taan pitävä patru­u­na jou­tui neu­vot­tele­maan työläis­ten­sä kanssa tulon­jaos­ta. Hiil­i­toimisen tehtaan omis­ta­ja saat­toi pykätä tehtaansa suurkaupun­gin viereen, jol­loin valit­tavalle työläiselle saat­toi näyt­tää ovea ja ottaa seu­raa­van. Tai siirtää tehtaan vaik­ka toiseen maa­han, jos meni yleis­es­ti vaikeak­si. Vesivoimave­toisen tehtaan pitää sijai­ta siinä mis­sä se vesi virtaa.

       2. Ilman fos­si­iliener­giaa ei olisi 1800-luvul­la voitu kul­jet­taa suuria määriä teol­lisu­u­den tuot­tei­ta kos­ka ei olisi ollut rautateitä eikä höyrylaivoja.