Uusi hyvinvointivaltio 12: pienipalkkaisten tukeminen, negatiivinen tulovero

Olen edel­li­sis­sä osis­sa esit­tänyt toimia, joil­la tor­ju­taan tulon­si­ir­to­jen väärinkäyt­töä tai ylikäyt­töä, miten sen vain halu­aa sanoa, ja esit­tänyt keino­ja lisätä julkisen val­lan vero­tu­lo­ja. Tässä osas­sa noi­ta raho­ja tarvitaan.

Suo­ma­laisen hyv­in­voin­ti­val­tion vahvu­us on ollut, että (jok­seenkin) kaik­ki ovat mukana. Tulo­erot ovat olleet pieniä ja työt­tömyys vähäistä, kos­ka jok­seenkin kaikkien työ­panok­selle on ollut käyt­töä. Vielä 1980-luvun lop­ul­la Suo­mi toi­mi kuin demarien unel­ma. Sit­ten kaik­ki kään­tyi huonom­mak­si. Ennen kaikkea työelämä muut­tui eri­ar­voisem­mak­si ja sen mukana kas­va­va eri­ar­voisu­us tunkeu­tui maa­hamme. Ahkeru­ut­ta enem­män ansio­ta­soon vaikut­ti osaami­nen ja sään­tö-Suomes­sa eri­tyis­es­ti muodolli­nen koulutus.

Kyse ei ole vain tulo­eroista vaan paikas­ta yhteiskun­nas­sa. Kysyt­täessä useim­mat usko­vat, että tulo­erot ovat Suomes­sa kas­va­neet. Nyt ne ovatkin kas­va­neet vähän, mut­ta ihmiset uskoi­vat niiden kas­va­neen sil­loinkin, kun ne eivät olleet kas­va­neet. Mikä oli lisään­tynyt, oli osattomuus.

Rak­en­teelli­nen työt­tömyys – tai tarkem­min määritel­tynä tas­apain­o­työt­tömys ­– on kas­vanut merkit­tävästi ja näyt­tää ole­van vain kasvussa.

Muutos on globaali

Muu­tos on ollut saman­lainen kaikkial­la maail­mas­sa, joten koti­maisia syitä ei oikein kan­na­ta tässä korostaa, vaik­ka on niil­läkin osuuten­sa. Yhdys­val­lois­sa koko taloudelli­nen kasvu on men­nyt pääo­mat­u­lo­jen ja korkea­palkkaisimpi­en hyväk­si. Tavis­ten elin­ta­so ei ole nous­sut lainkaan. Ilmiö on suuresti Trumpin poli­it­tisen men­estyk­sen, Bri­tann­ian EU-eron ja euroop­palaisen anti-intellek­tu­aalin oikeis­ton men­estyk­sen takana. Jat­ka lukemista “Uusi hyv­in­voin­ti­val­tio 12: pieni­palkkaisten tukem­i­nen, negati­ivi­nen tulovero”

Osaamisvinouma uhkaa hyvinvointivaltiota

Suomen työ­markki­noi­ta vaivaa osaamisvi­nouma. Osaa­jista on puutet­ta samal­la kun vähem­män koulute­tut eivät löy­dä töitä.

Vuon­na 2016 työt­tömyyspros­ent­ti oli pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den kesku­udessa kak­sikym­men­täku­usi ja aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­tanei­den kesku­udessa seitsemän.

Pitäisi siis pitää huol­ta siitä, ettei nuorista kukaan jäisi vaille toisen asteen koulu­tus­ta.  Tässä ei kuitenkaan ole koko totuus.

Vielä 1980-luvun lop­ul­la pelkän kansa- tai perusk­oulun käynei­den kesku­udessa työt­tömyys oli samaa luokkaa kuin aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­tanei­den kesku­udessa nyt. Ovatko työt muut­tuneet vaa­ti­vam­mik­si, työ­nan­ta­jat kran­tum­mik­si vai koulut­ta­mat­tomat huonom­mik­si? Jat­ka lukemista “Osaamisvi­nouma uhkaa hyvinvointivaltiota”