Avainsana: Rakenteellinen työttömyys

MM5: Palkat markkinaehtoisesti vai joukkovoiman tuloksena

Teol­lisu­u­den nousun alku­vai­heessa kesti pitkään, ennen kuin työläis­ten elin­ta­so alkoi nous­ta, vaik­ka teol­lisu­us­tuotan­to kehit­tyi nopeasti. Kos­ka tehtaiden port­tien ulkop­uolel­la oli töi­hin halu­avia joukoit­tain, ei ollut mitään syytä nos­taa palkko­ja. Kun työläisil­lä ei ollut tulo­ja, ei heil­lä ollut myöskään varaa ostaa tehtaiden tuot­tei­ta, mikä taas hidasti teol­lisu­u­den nousua. Virheel­lis­es­ti väitetään Hen­ry Fordin sanoneen, autote­htaan työn­tek­i­jöil­lä on olta­va varaa ostaa autoa, jot­ta auto­ja voitaisi­in myy­dä. Ford mak­soi kyl­lä mui­ta parem­paa palkkaa saadak­seen parhaat työläiset itselleen.

Lop­ul­ta kuitenkin työläis­ten tulota­so kään­tyi nousu­un, tehtaiden myyn­ti lisään­tyi, työläis­ten elin­ta­so nousi lisää ja tehtaiden myyn­ti lisään­tyi lisää.

On kak­si eri­laista tari­naa siitä, miten syn­tyi itseään ruokki­va kierre, joka kään­si elin­ta­son nousu­un. Toisen mukaan spi­raalin käyn­nistymi­nen joh­tui työväen­li­ik­keen joukkovoimas­ta, toisen palkko­jen nousu joh­tui ammat­ti­taitoisen työvoiman lisään­tyneestä kysyn­nästä. Työväen­li­ik­keen joukkovoima piti työt­tömät tehtaiden port­tien ulkop­uolel­la estääk­seen kil­pailun palkoilla.

Var­maankin molem­mat ovat osa totuudesta.

Ensim­mäisenä joka tapauk­ses­sa nousi osaav­im­man työn­väestön palkkata­so. Ei tarvit­tu joukkovoimaa pitämään heitä pois työ­paikol­ta, kos­ka heitä oli niin vähän. Marx ja Engels valit­ti­vat, että tämä työväen aris­tokra­tia hylkäsi työväen­li­ik­keen ja samais­tui por­varei­den etuihin.

Joka tapauk­ses­sa teol­lis­tu­mi­nen johti lop­ul­ta yleisen elin­ta­son huimaan nousuun.

Tasa-arvon onnela tuli ja meni

Suomes­sa oli 1980-luvun lop­ul­la käsit­tämät­tömän hyvä tilanne. Tulota­so oli nous­sut nopeasti ja melkein kaik­ki kel­pa­si­vat töi­hin. Tämän ansios­ta palkkaerot oli­vat kan­sain­välis­es­ti ver­rat­en pieniä ja työt­tömyys nykyti­laan näh­den todel­la pien­tä. Työe­htosopimuk­set pain­oi­vat tosi­asi­as­sa palkko­ja alaspäin estäen nais­val­tais­ten alo­jen palkko­jen nousun. Jat­ka lukemista “MM5: Palkat markki­nae­htois­es­ti vai joukkovoiman tuloksena”

Uusi hyvinvointivaltio 12: pienipalkkaisten tukeminen, negatiivinen tulovero

Olen edel­li­sis­sä osis­sa esit­tänyt toimia, joil­la tor­ju­taan tulon­si­ir­to­jen väärinkäyt­töä tai ylikäyt­töä, miten sen vain halu­aa sanoa, ja esit­tänyt keino­ja lisätä julkisen val­lan vero­tu­lo­ja. Tässä osas­sa noi­ta raho­ja tarvitaan.

Suo­ma­laisen hyv­in­voin­ti­val­tion vahvu­us on ollut, että (jok­seenkin) kaik­ki ovat mukana. Tulo­erot ovat olleet pieniä ja työt­tömyys vähäistä, kos­ka jok­seenkin kaikkien työ­panok­selle on ollut käyt­töä. Vielä 1980-luvun lop­ul­la Suo­mi toi­mi kuin demarien unel­ma. Sit­ten kaik­ki kään­tyi huonom­mak­si. Ennen kaikkea työelämä muut­tui eri­ar­voisem­mak­si ja sen mukana kas­va­va eri­ar­voisu­us tunkeu­tui maa­hamme. Ahkeru­ut­ta enem­män ansio­ta­soon vaikut­ti osaami­nen ja sään­tö-Suomes­sa eri­tyis­es­ti muodolli­nen koulutus.

Kyse ei ole vain tulo­eroista vaan paikas­ta yhteiskun­nas­sa. Kysyt­täessä useim­mat usko­vat, että tulo­erot ovat Suomes­sa kas­va­neet. Nyt ne ovatkin kas­va­neet vähän, mut­ta ihmiset uskoi­vat niiden kas­va­neen sil­loinkin, kun ne eivät olleet kas­va­neet. Mikä oli lisään­tynyt, oli osattomuus.

Rak­en­teelli­nen työt­tömyys – tai tarkem­min määritel­tynä tas­apain­o­työt­tömys ­– on kas­vanut merkit­tävästi ja näyt­tää ole­van vain kasvussa.

Muutos on globaali

Muu­tos on ollut saman­lainen kaikkial­la maail­mas­sa, joten koti­maisia syitä ei oikein kan­na­ta tässä korostaa, vaik­ka on niil­läkin osuuten­sa. Yhdys­val­lois­sa koko taloudelli­nen kasvu on men­nyt pääo­mat­u­lo­jen ja korkea­palkkaisimpi­en hyväk­si. Tavis­ten elin­ta­so ei ole nous­sut lainkaan. Ilmiö on suuresti Trumpin poli­it­tisen men­estyk­sen, Bri­tann­ian EU-eron ja euroop­palaisen anti-intellek­tu­aalin oikeis­ton men­estyk­sen takana. Jat­ka lukemista “Uusi hyv­in­voin­ti­val­tio 12: pieni­palkkaisten tukem­i­nen, negati­ivi­nen tulovero”

Osaamisvinouma uhkaa hyvinvointivaltiota

Suomen työ­markki­noi­ta vaivaa osaamisvi­nouma. Osaa­jista on puutet­ta samal­la kun vähem­män koulute­tut eivät löy­dä töitä.

Vuon­na 2016 työt­tömyyspros­ent­ti oli pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den kesku­udessa kak­sikym­men­täku­usi ja aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­tanei­den kesku­udessa seitsemän.

Pitäisi siis pitää huol­ta siitä, ettei nuorista kukaan jäisi vaille toisen asteen koulu­tus­ta.  Tässä ei kuitenkaan ole koko totuus.

Vielä 1980-luvun lop­ul­la pelkän kansa- tai perusk­oulun käynei­den kesku­udessa työt­tömyys oli samaa luokkaa kuin aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­tanei­den kesku­udessa nyt. Ovatko työt muut­tuneet vaa­ti­vam­mik­si, työ­nan­ta­jat kran­tum­mik­si vai koulut­ta­mat­tomat huonom­mik­si? Jat­ka lukemista “Osaamisvi­nouma uhkaa hyvinvointivaltiota”