Ajatuksia arvonlisäverosta

27 vastausta artikkeliin “Ajatuksia arvonlisäverosta”

1. Vero­tuk­sen pain­ot­ta­mi­nen ALVi­in nos­taa myös koti­mais­ten tuot­tei­den kil­pailukykyä koti­markki­noil­la. Tämä on mon­es­sa mielessä hyvä asia.

   Vastaa

   1. ALV-kysymyk­siä pohdit­taes­sa on syytä huomioi­da myös sekä Ahve­nan­maan eri­ty­is­ti­lanne Suomen kannal­ta että EU-jäsen­mak­sun ALV-riip­pu­vu­us. Noin kol­ma­sosa EU-jäsen­mak­sus­ta riip­puu jäsen­maan ALV-ker­tymistä. Mitä enem­män ALVia kerätään suh­teessa mui­hin veroi­hin, sitä isom­pi EU-jäsen­mak­su Suomel­la on.

      Ahve­nan­maan eri­ty­is­ti­lanne vaikut­taa etenkin seu­raavasti. Ahve­nan­maan kaut­ta kulke­va liikenne on vapautet­tu ALVeista. Toisek­seen Suomen val­tion pitää Itse­hallinto­lain mukaan mak­saa veroa Ahve­nan­maalle myös muual­la Suomes­sa mak­se­tu­ista ALVeista, vaik­ka Ahve­nan­maan alueel­la itsel­lään on verova­pauk­sia ALVien mak­samisen osalta. Mitä korkeam­mak­si val­tion ALV nousee, sitä isom­paa val­tion­tukea Ahve­nan­maa Suomen val­ti­ol­ta käytän­nössä jatkos­sa saa.

      Johtuen edel­lä maini­tu­ista asioista ALVin koro­tusten myötä ker­tyvä tulo val­ti­olle ei ole sama asia kuin val­tion net­to­tu­lo­jen lisäys ALVin nos­tos­ta, kos­ka ALVin koro­tus lisää myös val­tion meno­ja. Ahve­nan­maa on tämän kevään bud­jet­tiri­ihen ylivoimainen voit­ta­ja. Se saa huo­mat­ta­van tulo­jen lisäyk­sen veronko­ro­tusten myötä, ja lisäk­si lisä­tukea sen kaut­ta kulke­valle matkailulle ja laivoil­la tapah­tu­valle tupakan, makeis­ten ja muidenkin tuot­tei­den myyn­nille kun hin­taero verot­toman laivamyyn­nin ja man­tereen verol­lis­ten hin­to­jen välil­lä kas­vaa, ja val­tion tekemistä leikkauk­sista käytän­nössä kaik­ki kohdis­tu­vat yksi­no­maan manner-Suomeen.

      Nopeasti arvioiden Ahve­nan­maan alueen saa­ma hyö­ty tästä bud­jet­tiri­ih­estä saat­taa ylit­tää 1000 €/asukas vuosi­ta­sol­la, kun taas muual­la Suomes­sa tulot laske­vat päätösten myötä.

      Vastaa

      1. Eiköhän EUn jäsen­mak­su riipu arvon­lisäyk­ses­tä eikä ALV:n tuo­to­s­ta, joten veron nos­to ei mak­sua lisää.

      2. Soin­in­vaara, olet tässä asi­as­sa väärässä. Valitet­tavasti juuri kukaan Suomen nyky­i­sistä ja enti­sistä kansane­dus­ta­jista ei tun­nu tietävän, mil­lä kaaval­la Suomen EU-jäsen­mak­su lasketaan.

         Suomen korkea EU-jäsen­mak­su johtuu eskeis­es­ti nimeno­maan siitä, että Suo­mi arvon­lisäverot­taa mui­ta EU-mai­ta laa­jem­min ja määräl­lis­es­ti enem­män. Asi­as­ta voi lukea seikkaperäisem­min selvi­tys­tä esimerkik­si tästä:

         https://www.vahtera.blog/post/suomen‑j%C3%A4senmaksu-eu-n-suurin

      3. Tuos­sa linkissä san­o­taan, että jäsen­mak­su perus­tuu arvolisäveroPO­H­JAAN, siis siihen arvon­lisäyk­seen, jos­ta arvon­lisävero mak­se­taan. Se ei siis riipu verokannoista.

      4. Soin­in­vaara, ALV-poh­ja on myös heikosti tun­net­tu termi.

         Se poh­ja las­ke­taan EU:ssa kaaval­la, joka riip­puu myös maan arvon­lisävero­pros­en­tista tiet­tynä tarkastelu­vuon­na. Ja on keskimäärin korkeampi korkean arvon­lisävero­tus­pros­ent­tien mais­sa. Poh­jaan lisätään Ahve­nan­maan verova­pausalueen per­imät­tä jääneet alvit. Mikä on pieneltä osin syynä myös Suomen korkealle jäsen­mak­sulle. Muu­ta per­imätön­tä alvia ei Suomes­ta veropo­h­jaan lisätä.

         Suomen isoa EU-jäsen­mak­sua selit­tää myös Suomen yri­tys­ten eri­tyisen alhainen ALV-alara­ja. Suo­mi arvon­lisäverot­taa laa­jal­la veropo­h­jal­la, joten huomioita­va ALV-poh­ja johtaa senkin takia EU:n korkeimpi­in lukeu­tu­vaan jäsen­mak­su­un. Korkean ALV-rajan maid­en pienyri­tys­ten myyn­tiä ei huomioi­da niiden maid­en jäsen­mak­sus­sa, kos­ka alvi­ton­ta myyn­tiä ei lue­ta jäsen­mak­sun veropo­h­jaan, ellei EU-jäsenyys­sopimuk­ses­sa ole joltain osin sovit­tu erik­seen toisin.

      5. EU ja ALV: “Se poh­ja las­ke­taan EU:ssa kaaval­la, joka riip­puu myös maan arvon­lisävero­pros­en­tista tiet­tynä tarkasteluvuonna.”

         Niin siis se riip­puu sil­lä taval­la, että kerä­tyt ALV-tulot jae­taan ALV-pros­en­til­la. Oletet­tavasti aja­tus tässä on, ettei korkeampi vero­pros­ent­ti nos­taisi veropohjaa.

2. Help­po tapa saa­da alv takaisin merkit­tävästä osas­ta han­k­in­to­ja on y‑tunnus, jon­ka puit­teis­sa tapah­tu­vista han­k­in­noista alv palaute­taan. Sopi­van laveasti määritel­tynä täl­laisia han­k­in­to­ja on merkit­tävä osu­us. Näin voi tehdä niin kaiken­laises­sa yri­tys­toimin­nas­sa kuin maa- ja met­sä­taloudessakin. Tämänkin arkipäiväsen käytän­nön suo­maa har­maa­ta vyöhyket­tä hyö­dyn­tävät toki tehokkaim­min parem­min toimeen tule­vat. Eihän köy­hillä voi sitä pait­si mitään “kan­nat­tavaa” yri­tys­toim­intaa edes olla, kun ne vaan kup­paa­vat yhteiskun­nan euroja.

   Vastaa

   1. Kos­ka en halua levit­tää tuol­laisia tieo­ja blogillani halu­an huo­maut­taa, että henkilöko­htais­ten meno­jen mak­sami­nen yri­tyk­sen kaut­ta on verorikos. Siinä ei kier­retä vain arvon­lisäveroa vaan ennen kaikkea yri­tyk­sen ja omaa tuloveroa.

      Vastaa

3. Kaiken kohkaamisen keskel­lä har­va on tul­lut hah­mot­ta­neek­si, mis­tä tässä oikeasti on kyse. Sähkö­vatkain, joka nyt mak­saa 40 euroa, mak­saa uudel­la alvil­la 40,48 euroa. Ei tai­da jäädä vatkain osta­mat­ta keneltäkään. Ja ruoan alvi­in ei kos­ke­ta lainkaan.

   Vastaa

4. “Niin­pä kymme­nen vuot­ta sit­ten las­ket­ti­in, että alen­netun verokan­nan hyödys­tä 1/3 meni medi­aani pien­i­t­u­loisem­mille ja 2/3 medi­aani suurituloisemmille. ”

   Onko sit­ten jokin vero, jos­ta medi­aa­nia pien­i­t­u­loisem­mat mak­saisi­vat enem­män kuin 1/3:n?

   “Tämän mukaan medi­aan­i­t­u­lo­jen ylä- ja ala­puolel­la käytetään ruokaan suurin piirtein sama osu­us tuloista. ”

   Tuos­ta olisi muka­va nähdä dataa. Maalaisjär­ki sanoo, että vaik­ka tuo jotenkin aluk­si (siis ehkä) pätisi, riit­tävän korkeil­la tuloil­la rip­pu­vu­us kyl­lä hajoaa täysin.

   Vastaa

   1. Pien­i­t­u­loiset mak­sa­vat pääosa tupakkaverosta.

      Vastaa

      1. tuo­ta tupakkaveroa olen jo miettinyt.

         en halua tupakoin­tia kan­nus­taa, mut­ta tupakkavero kohdis­tuu huonos­ti, ja olen miet­tinyt että pitäisikö laskea? hyvät vai­h­toe­hdot ovat vähissä.

         alko­holi veroa en lask­isi kuitenkaan.

         tupak­ka ja alko­holi on kuitenkin pahat terveysongelmat.

      2. Tupakkaveron nos­to pahen­taa kestävyys­va­jet­ta. Tupakoimat­toma­lle pitää mak­sa eläket­tä 10 vuot­ta pidempään. 🙂

      3. Ilmeis­es­ti vielä kulu­tu­so­su­ut­takin suurem­pi osu­us tupakkaveros­ta menee pien­i­t­u­lois­t­en mak­set­tavak­si. Laivoil­la ei mene tupakkaveroa, jos lai­va pysähtyy 10 min­uu­tik­si Ahve­nan­maal­la, eikä arvon­lisäveroa. Matkus­ta­jatuon­nis­sa on ylära­jat, mut­ta niitä ei matkus­ta­jali­iken­teen osalta juurikaan valvota. Suomen vero­tuk­sen nos­to johtaa toiv­ot­tavasti tupakan kulu­tuk­sen alen­e­miseen, mut­ta se johta­nee myös siihen, että keski­t­u­loiset hake­vat tupakkansa joko Suomen ulkop­uolelta tai sel­l­aiselta laival­ta, jol­la myyn­ti on vero­ton­ta. Käytän­nössä Suomen sisäl­lä asia johta­nee har­maid­en markki­noiden kasvu­un ja verol­lisen myyn­nin hupenemiseen.

      4. Tupak­ka aiheut­taa sel­l­aisen riip­pu­vu­u­den että sitä pitää polt­taa (tai nuuska­ta) joka päivä use­ampi annos, eli pidem­mäk­si ajak­si verova­paana lai­va- tai ulko­maan­matkoil­ta oste­tut määrät eivät riitä. Eli suurin osa Suomes­sa kulute­tus­ta tupakas­ta oste­taan kau­pas­ta, verotettuna. 

         Alko­ho­lia ei tarvitse juo­da joka päivä ellei ole alko­holisti, nuukat kohtuuku­lut­ta­jat pystyvät osta­maan kaiken käyt­tämän­sä väkevän viinan matkoil­ta ja jää komeroon ylikin.

         Olu­en ja mieto­jen kanssa eri jut­tu, hin­taero kau­pas­ta ja laival­ta oste­tun välil­lä on niin pieni, ja tavara painaa niin paljon, että sitä ei kan­na­ta ham­stra­ta laival­ta tai ulko­maan­matkoil­ta ellei ole jostain harv­inais­es­ta erikois­laadus­ta kyse.

5. Mut­ta mikään ei lop­ul­ta ole yksinker­taista. Ruo­ka on sel­l­ainen hyödyke, jota ei voi jät­tää osta­mat­ta, muuten kuin oman ter­veyten­sä uhal­la. Jos pien­i­t­u­loisil­la on elämä jo valmi­ik­si kallis­tunut, eikä tuki­akaan saa, ruokaan käyte­tyt lisäeu­rot voisi­vat olla viimeinen niit­ti, joka syök­sisi hei­dän elämän pois raiteil­taan. Muus­ta kulut­tamis­es­ta on helpom­pi tin­kiä, jos kyse ei ole sähkön tai vas­taa­van kaltais­es­ta vält­tämät­tömyy­destä. Toki hal­li­tuk­sen tavoite tuskin on tukea pien­i­t­u­loisia. Tavoite on leika­ta lisää taval­la, joka on edes jotenkin sosi­aalis­es­ti hyväksyttävissä.

   Vastaa

6. Osmol­ta kun­non teo­reet­ti­nen ana­lyysi alv vaikutuksista.
   Olisiko ollut tarpeen analysoi­da vielä esim rav­in­to­lasyömisen yhteiskun­nal­lista vaiku­tus­ta. Minus­ta se lisää rahan kier­toa ja tulee jonkin ver­ran lisää ihmis­ten välistä kanssakäymistä. Puhu­vat, että varsinkin täl­lainen ihmis­ten kohtaami­nen lisää mie­len hyvinvointia.
   Muuten olen sitä mieltä, että väke­vien juomien juot­ta­mi­nen kansalle pitäisi siirtää kokon­aan rav­in­toloiden tehtäväk­si. Onnek­si väkevät ovat yleisen alv n piirissä.

   Vastaa

7. Verovähen­nyk­set kuitenkin menevät veroil­moituk­sen tek­i­jälle, eli vuokral­la asu­via pitäisi selvästi tukea vuokraku­lu­vähen­nyk­sel­lä eikä asum­istuel­la. Näin väl­tetään tuen haitalli­nen vuokria korot­ta­va vaiku­tus. Vai miten se menee?

   Ylläol­e­va kap­pale on ehkä sarkasti­nen, ehkä ei.

   Vastaa

   1. Jatkona tähän, en tiedä menikö luk­i­joil­ta ‘kri­ti­ik­ki’ ohi, ilmeis­es­ti meni:

      Jos asum­is­tu­ki korot­taa vuokria, niin samal­la logi­ikalla työ­matkaku­lu­vähen­nyk­set nos­ta­vat 1) ben­san hin­to­ja 2) auto­jen hin­to­ja 3) omakoti­talo­jen hintoja.

      Lisäk­si se, onko asum­is­tu­ki ‘suo­ratu­ki’ vai annet­taisi­inko sitä ‘vuokraku­lu­vähen­nyk­senä’ on työ­matkaku­lu­vähen­nyk­sien tapaan on saivartelua. Tuki on tuki, ihan sama nimeätkö sen verovähen­nyk­sek­si. Asum­is­tu­ki ihan yhtä lail­la vähen­tää henkilöön kohdis­tu­vaa kokon­aisvero­tus­ta, mak­set­ti­in se tulope­rusteise­na suo­rana tuke­na tai jälkikä­teen vuokraku­lu­vähen­nyk­senä. Suomes­sa vaan tykätään piilot­taa totu­ut­taa kaiken­laisel­la ter­mi­saivartelul­la, kuten väit­tämäl­lä etteivät pakol­liset eläke­mak­sut ole veroa tai työeläk­keet eivät ole todel­lisu­udessa sosi­aal­ista tulon­si­ir­toa. Vinkkinä jos ei usko eläkkei­den ole­van sosi­aal­ista tulon­si­ir­toa, mik­sei yksikään mak­samani tai mak­samasi työeläke­vaku­u­tus­mak­sun euro mene säästöön täl­lä het­kel­lä? Ne menevät kaik­ki suo­raan mak­su­un, minä tai sinä emme ‘säästä’ mitään eläket­tä, vaik­ka niin kovasti väitetään eläkeilmoituksissa.

      Suomes­sa on kyl­lä suo­ras­taan pelot­tavaa se, kuin­ka vähän suurin osa ymmärtää jär­jestelmän toimin­nas­ta. Sen vuok­si poli­itikot vetävätkin meitä kuin päs­siä narus­sa ja uskomme kaik­ki meille syöte­tyt val­heet. Tähän kom­ment­ti­in perustuen vink­ki oikeis­tolle: Yri­tystuet kan­nat­taisi ‘brändätä’ vaik­ka kan­nustin­palkkioik­si tai ennakkoveron­palau­tuk­sik­si niin niiden puo­lus­t­a­mi­nen olisi helpompaa.

      Vastaa

8. Alen­netut verokan­nat, siis 10, 14 vs 25.5 on aina vähän ongel­mallisia. Esim makeiset 25.5 ja kek­sit 10% ?

   Rav­in­to­laruo­ka 14% ja kau­pas­ta valmisan­nos 10% ?

   Kyl­lähän nämä aina saa muu­tok­sia ihmis­ten rahankäytössä aikaan mis­tä sit­ten tulee eri­laisia heikom­min ennustet­tavia seuraamuksia.

   Vastaa

   1. Ruoan arvon­lisävero on myös kau­pas­sa 14 %,

      Vastaa

9. Kallista hom­maa tuo hyv­in­voivan val­tion ylläpito!

   Tosin meil­läkin juuri nos­tet­ti­in 7.7%:sta 8.1%:iin nor­mi- ja 2.5:stä 2.6%:iin ruuan, lääkkei­den ja kir­jo­jen arvon­lisävero. Ter­veys, koulu­tus, kult­tuuri ja asum­i­nen ovat vapai­ta verosta.

   Vastaa

10. Niin ras­va ja sip­sit edelleen 14 pros­ent­tia js ker­ma myös 

    Kek­sit muut­tuu karkki­maisem­mik­si kyl­lä jatkossa

    Vastaa

11. Kor­jaan aiem­paa kir­joi­tus­tani. Alv-veropo­h­ja las­ke­taan viral­lis­es­ti jaka­mal­la kerä­tyn arvon­lisäveron euromäärä vuo­den jäsen­maako­htaisel­la ver­tailu­lu­vul­la, joka on erään men­neen vuo­den keskimääräi­nen alvin taso. Näin las­ket­tu veropo­h­ja ker­ro­taan luvul­la 0,3 %. Laskukaa­van nim­i­tyäjö ei riipu nykyis­es­tä alv-tasos­ta, mut­ta osoit­ta­ja on suo­raan siitä riip­pu­va. Eli Alv-pros­entin koro­tus korot­taa Suomen tule­vaa EU-jäsen­mak­sua. (Ellei se joh­da dynaamise­na vaiku­tuk­se­na kulu­tuk­sen niin suureen lasku­un, että veronko­ro­tuk­sen vero­ker­tymää lisäävä vaiku­tus täysin kumou­tu­isi, mitä tuskin käy.)

    Vastaa

    1. EU ja ALV: “Eli Alv-pros­entin koro­tus korot­taa Suomen tule­vaa EU-jäsenmaksua.”

       Tämä efek­ti lie­nee vain väli­aikainen. Oletet­tavasti korkeampi ALV-pros­ent­ti ote­taan huomioon jaka­jas­sa jon­ain tule­vana vuonna.

       Vastaa

12. Tupakkaveron mak­seli on täy­din vapaae­htoista kuten myös karkkien veron 

    Vaik­ka jät­tää mak­samat­ta eli kulut­ta­mat­ta — siitä ei elämä huonone kellään

    Vastaa