Syntyvyyden romahdus (3): missä suomalaiset asuvat sadan vuoden kuluttua?

Mil­lainen on Suo­mi sadan vuo­den kulut­tua, kun maas­sa on enää pari miljoon­aa asukas­ta? Tai vai­h­toe­htona viisi miljoon­aa asukas­ta, jois­sa kak­si miljoon­aa suku­ju­uril­taan suo­ma­laista ja lop­ut maa­han­muut­ta­jia ja hei­dän jälkeläisiään. Tai jotain näi­den kah­den välillä.

Kir­joi­tan myöhem­min muut­toli­ik­keestä. Huo­mau­tan silti jo nyt, että iso osa Euroopas­takin on tyh­jen­emässä samaan aikaan ja moni suo­ma­lainen voi jon­akin mar­rasku­un päivänä päät­tää muut­taa eteläm­mäk­si, nyt sieltä saa edullis­es­ti asun­to­ja väk­ilu­vun rom­ahdet­tua sielläkin.

Sijoituk­set asun­toi­hin eivät näytä näis­sä olois­sa kovin fik­suil­ta. Jos väkeä on vähem­män, asun­to­ja tarvi­taan vähem­män. Vaan kuinka­han on? Mil­lainen on asu­tuk­sen tule­va alueelli­nen jakauma?

Kiihtyykö alueellinen keskittyminen

Yleis­säätönä voidaan sanoa, että har­vaan asu­tut maat ovat köy­hempiä kuin tiheäm­min asu­tut maat. Tätä ei voi kumo­ta huo­mau­tuk­sel­la, että törkeän ylikan­soite­tut maat ovat köy­hiä nekin. Opti­miväestön­ti­heys on jos­sain Suomea selvästi tiheäm­mässä asutuksessa.

Suu­tutin noin vuosi sit­ten keskusta­laiset kir­joit­ta­mal­la Talouselämä-lehdessä, että Suomen asukasluku­un näh­den laa­ja pin­ta-ala on yksi syy siihen, että elin­ta­so on meil­lä mata­lampi ja julkisen talouden tila huonom­pi kuin Län­si-Euroopan mais­sa. Olen tot­tunut etsimään asioille syitä, en ole niin kiin­nos­tunut syyl­li­sistä. Moni kuitenkin tulk­it­si min­un puhu­van syyl­li­sistä. Pitk­istä etäisyyk­sistä ja har­vas­ta asu­tuk­ses­ta on paljon ylimääräistä kulua.

On kak­si isoa poikkeusta sään­nöstä, että har­vaan asu­tut maat ovat  köy­hiä, Kana­da ja Aus­tralia. Niis­sä suuri osa maa­ta on asuma­ton­ta ja väestö pakkau­tunut val­taosin suuri­in kaupunkei­hin. Sik­si ne eivät tosi­asi­as­sa ole har­vaan asut­tu­ja, jos mit­ta­ri­na käytetään, mon­tako kilo­metrin säteel­lä asu­vaa naa­puria ihmisil­lä keskimäärin on.

On kol­maskin har­vaan asut­tu maa, jos­sa on kelpo elin­ta­so: Islanti. Joka kol­mas islanti­lainen asuu Reyk­javikissa, mut­ta 2/3 siis ei asu. Kovasti siel­läkin Satu Rämön kir­jo­jen mukaan syr­jäkylät autioituvat.

Väen vähetessä Suomes­sa voi käy­dä kuin Kanadas­sa. Eri­tyis­es­ti näin saat­taa käy­dä, kos­ka maat­alous muut­tuu entistä kan­nat­ta­mat­tomam­mak­si. Kun koko maail­man asukasluku kään­tyy lasku­un, vil­je­lyyn tarvit­ta­van pin­ta-ala vähe­nee. Jo Ricar­do ker­toi, miten siinä sil­loin käy: huono­tuot­toisin maa ote­taan pois vil­jelystä. Tämä voi johtaa siihen, että sadan vuo­den kulut­tua pääosa suo­ma­lai­sista elää tal­vet muu­ta­maan suureen kaupunki­in pakkau­tuneina kuin kanadalaiset. Kesäl­lä voidaan elel­lä ympäri maa­ta autioitunei­den aluei­den talokan­taa hyödyntäen.

Alueke­hi­tys ei ole vain talouden lainalaisuuk­sien sanele­ma asia; myös poli­ti­ik­ka vaikuttaa.

Voi käy­dä toisinkin. Ilmas­ton­muu­tos voi heiken­tää vil­je­lyn edel­ly­tyk­siä monin paikoin niin paljon, että Suomen heikko­tuot­toisille pel­loille on kysyn­tää jopa enem­män – varsinkin jos ilmas­to on Suomes­sa lämpimämpi.  Vaar­avyöhyk­keessä on muun muas­sa val­taosa Afrikkaa sekä Italia ja Espan­ja, joiden vil­javia pel­to­ja uhkaa kuiv­u­mi­nen. Tässä asi­as­sa on suuri sekä Suomea että koko maail­maa koske­va epävarmuus.

Maat­alous tarvit­see kuitenkin vain pari-kolme pros­ent­tia työvoimas­ta, joten väestö voi pakkau­tua isoi­hin kaupunkei­hin, vaik­ka maat­alous kukoistaisi.

Sitäkään ei tiede­tä, kuin­ka paljon per­in­teistä maat­alout­ta tarvi­taan sadan vuo­den kulut­tua ruuan tuotan­toon. Solar Foods ja muut sel­l­aiset kehit­tävät tapo­ja tuot­taa ruokaa sähkön avul­la biore­ak­tor­eis­sa. Ne voivat myös onnistua.

“Jos ilmas­toi on Suomes­sa lämpimämpi.” Se voi olla myös kylmem­pi. Sivu­u­tan kokon­aan ske­naar­i­on, että  Golf-vir­ta lopet­taa Euroopan läm­mit­tämisen ja Suo­mi jäähtyy elinkelvot­tomak­si. Siitä en sano muu­ta kuin, että toiv­ot­tavasti Etelä-Euroopas­sa on sil­loin tilaa suomalaisille.

Seu­raavak­si maa­han­muu­tos­ta ja maastamuutosta

 

 

 

 

21 vastausta artikkeliin “Syntyvyyden romahdus (3): missä suomalaiset asuvat sadan vuoden kuluttua?”

  1. Helsingis­sä on yksi iso­torni joka on päällystet­ty aurinkopa­neelein jota kut­su­taan yhden­ver­taisu­u­den ja suvait­se­vaisu­u­den torniksi jos­sa asuu kaik­ki hallinnolle työsken­televät, he valvo­vat ja säätävät sieltä ulkop­uolel­la oleville ihmisille sään­töjä sekä määrit­televät arvo­jen mukaan hei­dän tapaansa elää, määräävät asuin­paikan sekä liikun­ta­muodot ja paikat minne saa liikkua ja mikä tärkein­tä määrävät heille työn, helsin­gin ulkop­uolel­la ole­vat 13% ihmi­sistä tuot­ta­vat heille hei­dän tarvit­se­mansa ruoan ja muun tarpeel­lisen sekä hoita­vat kul­je­tuk­sen kehä ykkösen ympäristön suo­jelu rajoille. Arvot johta­vat maa­ta ja kos­ka tor­nissa asuu vain hyviä yhden­ver­taisia suvait­se­vaisia ihmisiä ei mui­ta lake­ja tarvi­ta kos­ka he määrit­televät arvot. Tornin ympäril­lä ole­va monikult­tuuri­nen tiivi­isti raken­net­tu alue on varat­tu haavoit­tumas­sa ase­mas­sa oleville jot­ka ovat saa­puneet tyhjien asun­to­jen paikkaa­jik­si. Kos­ka tor­nissa tehdään vain luo­vaa työtä on työvi­ikot siel­lä kak­si päiväisiä ja työpäivä on 4 tun­tia sisältäen ruo­ka, lounas ja tasa-arvo­tun­nin. Jotkut väit­tävät näin jo tapahtuneen.

  2. Nämä “mitä sadan vuo­den päästä” ske­naar­i­ot ovat aina mie­lenki­in­toisia sil­lä siinä täy­tyy väk­isinkin ottaa jotain kan­taa mega­tren­dei­hin kuten ilmas­ton­muu­tok­seen. Vään­ty­ilin jo tuo­lil­lani kir­joi­tus­ta lukies­sani, sil­lä ei ole tosi­aan lainkaan selvää miten elinkelpoinen pla­neet­tamme on tai mitkä sen osat ovat mitenkin otol­lisia ihmisas­u­tuk­selle, joten tun­tuu nai­ivil­ta leikitel­lä sil­lä miten teo­reet­ti­nen kah­den miljoo­nan suo­ma­laisen val­tio on jär­jestet­ty. Onnek­si asi­aa kuitenkin vähän sivu­ut­ti­in kir­joituk­sen lop­pupuolel­la joten mukavasti jän­ni­tys kivasti lauke­si siinä.

  3. Kaikkia esimerkki­mai­ta (Aus­tralia, Kana­da ja Islanti) yhdis­tää se, että niis­sä on sekä merkit­tävät meri­alueet suurine kalas­tusalueoikeuksi­neen että lisäk­si huo­mat­ta­vat, hyö­dyn­nyk­sessä ole­vat luon­non­va­rat. Islannis­sa tar­jol­la on vieläpä geoen­er­giaakin. Islannin talouden kannal­ta etu­na on lisäk­si se, että sen maan­puo­lus­tus on jär­jestet­ty pitkälti Yhdys­val­to­jen lasku­un. Näi­den taloudel­liset edut eivät ole sik­si hel­posti muualle kopioitavissa.

    Tosin on syytä muis­taa sekin, että har­valle asu­tuk­selle on yleen­sä syyn­sä. Maa­pal­lol­la asut­ta­mat­ta ovat jääneet eri­tyis­es­ti kylmät ja toisaal­ta vedet­tömät kuumat alueet, kun taas kasvullis­es­ti hedelmäl­liset alueet on tiheästi kan­soitet­tu, eri­tyis­es­ti meren rannoilta.

    Per­in­teiset kesäa­sun­not oli­vat mah­dol­lisia ei-vesikier­tois­t­en läm­mi­tysjär­jestelmien talois­sa, jois­sa usein ei ollut edes vesi­jo­hto­ja. Nykyiset yhä use­am­min vesikier­toiset talot eivät oikein sovi pelkkään kesäkäyt­töön, kun putk­isto jää­tyy, jos sisäläm­pöti­la pääsee nol­lan alle talvel­la. Eduskun­nan säätämien lakien joh­dos­ta taas suo­ran sähkön pat­ter­iläm­mit­teisiä uusia talo­ja ei ole saanut vuosi­in enää edes tehdä. Näi­den lakien vaiku­tus­ta siitä näkökul­mas­ta, että estääkö se raken­nusten myöhem­män pelkän kesäkäyt­töisyy­den, ei ole lakien vaiku­tusarvioin­neis­sa aikoinaan edes pohdittu.

    Nyt näyt­tää siltä, että lem­mikkieläimistö yyleistyy ympäri maa­pal­lon samaan aikaan kun lapset vähenevät. Vaik­ka ihmis­ten pel­lon tarve vähenisi, niitä ehkä tarvi­taan jatkos­sa lem­mikkieläin­ten ruoan­tuotan­toon. Tosin bio­di­ver­si­teetin kannal­ta olisi hyväk­si, jos pel­tomaas­ta osa saataisi­in mon­imuo­toisem­paan käyttöön.

    Väestön keskit­tymi­nen kaupunkei­hin ei ole vahinkoa. Suomes­sakin uuden rak­en­t­a­mi­nen on laeil­la ja mm. maakun­takaavoil­la pitkälti estet­ty muualle. Ei saanut Piek­sämäkikään Idea­parkia. Se päätös näivet­ti sen seudun kehi­tyk­sen. Ympäristön kannal­ta se ratkaisu oli perustel­tu, mut­ta alue­taloudel­lis­es­ti tämän tyyp­pinen lin­ja tarkoit­taa mon­en seudun elin­voiman vähit­täistä hiipumista, ja raken­nusten jäämistä vähitellen tyhjik­si. Purkua niille ei useinkaan tehdä, kos­ka purkami­nen mak­saa ja kun kukaan ei sitä vaa­di, vaan tyhjik­si jäävät talot vain jätetään rapis­tu­maan tule­vien sukupolvien riesaksi.

  4. Mil­lainen on Suo­mi sadan vuo­den kuluttua

    Suur-Suo­mi. Maa­han­muut­ta­jat on palautet­tu kotiinsa.

    Yleis­säätönä voidaan sanoa, että har­vaan asu­tut maat ovat köy­hempiä kuin tiheäm­min asu­tut maat.

    Tämä on mit­taustekni­nen arte­fak­ti. Kaupunki­laiset ovat uusavut­to­mia ja riip­pu­vaisia yli­hin­tai­sista palveluista. “Luon­topalvelui­ta” ei BKT laske.

  5. “Mil­lainen on Suo­mi sadan vuo­den kulut­tua, kun maas­sa on enää pari miljoon­aa asukasta?”

    Niin, sitaatis­sa maini­tun uhkaku­van tor­ju­misek­si pitäisi viimeinkin ymmärtää lopet­taa van­hoil­lislesta­di­o­lais­ten nälvimi­nen ja syyllistäminen.

    Kaikki­in muut­to­tap­piokun­ti­in pitäisi luo­da sel­l­aiset olo­suh­teet ja asen­neil­mas­to, että niihin saataisi­in houkutel­tua van­hoil­lislesta­di­o­laisia per­heitä muut­ta­maan ja run­saslukuisia lap­sika­traitaan yleisen hyväksyn­nän ilmapi­iris­sä kasvattamaan.

    Nythän hei­dän halveer­aamisen­sa on johtanut ilmiöön, että yhä enenevä määrä lisään­tymisikäi­sistä nuorista ihmi­sistä luop­uu kyseisen herä­tys­li­ik­keen jäsenyy­destä ja sille omi­nai­sista elämäntavoista.

  6. On se yhdys­sana mitä ei saa käyt­tää edes sen neu­traalis­sa ja pas­si­ivises­sa “vai­h­tu­mi­nen” muo­dos­sa. En oikein ymmär­rä mik­si kos­ka se on tilas­toa ja matem­ati­ikkaa eikä politiikkaa. 

    Mut­ta san­o­taan se nyt näin: mitään salali­it­to­ja ei ole tässä asi­as­sa eikä vas­sar­i­juo­nia oikeistopop­ulistien päi­den menok­si, mut­ta eiköhän Suomes­sa ole vähin­tään yhtä paljon ihmisiä sit­ten joskus kuin nytkin. Tai enem­män. Jos ns. kan­ta­suo­ma­laiset eivät lisään­ny ja halua hedelmöi­tyä, niin kyl­lä tänne tuli­joi­ta riit­tää. Ter­ve­tu­loa vaan. Tääl­lä riit­tää lun­ta ja pyryä huhtikuussakin. 

    Ihme ettei tätä var­maa kor­vaus­muut­toa media lainkaan käsittele.

    Tulee jopa mieleen että tämä pani­ikki­uu­ti­nen (fake) väestöka­dos­ta on yksi tapa perustel­la maa­han­muut­toa. Tai sitä se tietysti onkin. Mil­laisek­si Suo­mi muut­tuu, sille ei kai kukaan voi mitään. Kan­nat­taa ottaa sel­l­ainen asenne. Tulee kuka tulee.

    1. Niin, kyl­lä tänne tuli­joi­ta riit­täisi, jos saisi­vat maa­han tul­la. Ongel­ma on, että jos kaik­ki päästetään, pitää tot­tua lumika­sois­sa makaavi­in ruumi­isi­in. Ajatel­lakin saa.

  7. Jotkut suo­ma­laiset tutk­i­jat muis­taak­seni lask­i­vatkin että Venäjän brut­tokansan­tuotet­ta syö, ja köy­hänä pitää, hajaute­tut eril­liset kaupun­git jos­sa väli­matkat pitkiä.

    1. Venäjää voidaan tietyin rajoit­tein laskea samaan kat­e­go­ri­aan kuin Aus­tralia ja Kana­da, kos­ka on paljon asuma­ton­ta aluet­ta ja iso­ja miljoon­akaupunke­ja. Se että Venäjä on taloudel­lis­es­ti taka­pa­juinen johtuu joh­dos­ta ja poli­ti­ikas­ta. Pitk­istä etäisyyk­sistä huoli­mat­ta kul­je­tusverkko on kehit­tynyt, rautateil­lä on tärkeä rooli, myös lentoliikenteellä.

      1. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na että myös Aus­tralian talous perus­tuu min­er­aalien tuotan­toon. Aus­tralia ei ole ottanut sitä johto ase­maa Aasia-Tyy­nen­meren alueel­la mitä se olisi voin­ut ottaa. Aus­tralian kil­pail­i­ja Aasia-Tyy­nen­meren alueel­la on Kiina. Kanadan haas­teena on taas ilmas­to sekä pieni väestö joka on keskit­tynyt Yhdys­val­tain raja-alueelle.

  8. Uskon, että sadan vuo­den kulut­tua on ehtinyt tapah­tua robot­tien ja tekoä­lyn val­lanku­mous. Tapah­tuma­ho­rison­tis­samme ei siinä tapauk­ses­sa siin­nä nykyi­nen maail­ma hyper­mod­ern­im­pana vaan “sin­gu­lar­i­teet­ti” eli piste, jon­ka taakse emme ker­ta kaikki­aan pysty näkemään.

  9. Helsingis­sä on ain­oas­taan 260 000 syn­type­r­äistä Helsinkiläistä.

    1. Suuri osa syn­type­r­äi­sistä helsinkiläi­sistä on muut­tanut naa­purikaupunkei­hin mut­ta oleskel­e­vat Helsingis­sä säännöllisesti.

      1. Kom­ment­ti­na Sil­fver­bergille tuo­hon syn­type­r­äiseen helsinkiläisyy­teen. Sekin määrit­te­ly on nykyään han­kalam­paa kos­ka van­hem­mat voivat olla syn­tyneet Helsin­gin ulkop­uolel­la mut­ta hei­dän lapsen­sa taas ovat syn­tyneet Helsingis­sä ja käyneet tääl­lä koulu­ja. Lisäk­si on myös maa­han­muut­ta­jia jot­ka ovat syn­tyneet Helsingis­sä vaik­ka hei­dän van­hempansa ovat syn­tyneet ulko­mail­la. Määritelmä syn­type­r­äi­nen on nykyään hyvin vaikeaa kos­ka se ter­mi tarkoit­taa eri yhdessä eri asiaa

      2. Mä vedän rajan siihen että jos on syn­tynyt ja elänyt ainakin osan lap­su­ud­estaan Helsingis­sä niin on syn­type­r­äi­nen helsinkiläi­nen, van­hempi­en syn­type­r­ästä riippumatta.

      3. Jos las­kee niin päin, että kuin­ka moni Helsingis­sä syn­tynyt asuu edelleen Helsingis­sä, on luku Helsingis­sä korkeampi kuin melkein mis­sään suo­ma­laises­sa kunnassa.

    2. Kaupun­git ovat aina olleet kuole­man­loukku­ja ja demografisia viemäre­itä. Val­ot toimi­vat ihmisi­in aivan kuten yöper­hosi­inkin. Joku päivä oppitun­ti menee per­ille ja ihmiset oppi­vat mais­ta­maan kaupun­gin tar­jon­nan kitk­eränä. Per­ho­sista päätellen tähän voi men­nä aikaa.

      1. Olli S:lle kom­ment­ti­na että syn­tyvyy­den lasku ei ole selitet­tävis­sä kaupungis­tu­misel­la vaan elin­ta­son nousul­la. Afrik­ka on viimeinen maanosa jos­sa väestö kas­vaa nopeam­min kuin muual­la. Tämä johtuu siitä että Afrikan maista suurin osa ovat maaseu­tu yhteiskuntia.

  10. Niin, luon­non kannal­ta olisi opti­maal­ista, jos ihmiset pakkau­tu­isi­vat keskite­tysti “siir­tokun­ti­in” ja muut maa-alueet annet­taisi­in luon­nolle. Näi­den siir­tokun­tien välil­lä kul­jet­taisi­in lentävil­lä sähköl­lä toimivil­la kulkuneu­voil­la. Teitä ja niiden tieltä tuhot­tua met­sää ei tarvit­taisi eikä ajoneu­vo­jen alle jääneitä eläimiä.

    Asian toinen puoli on yksilöi­den hyv­in­voin­ti. Mitä enem­män liikku­misen vapaut­ta (ja mitä ilmeisim­min asumisen, omis­tamisen jne vapaut­ta) rajoite­taan, sitä ahdis­tuneem­pia yksilöistä tulee. Liian tiheään asu­tuis­sa siir­tokun­nis­sa (ns 15 min kaupun­ki) ihmiset saat­taisi­vat tun­tea itsen­sä vangituiksi.

    Opti­maa­li­nen malli on toden­näköis­es­ti kom­pro­mis­si tämän “siir­tokun­ta­mallin” ja nykyti­lanteen välil­lä. Joka tapauk­ses­sa nyky­istä tehokkaam­paa ruuan­tuotan­toa tarvi­taan, jos vil­je­lyp­in­ta-alas­ta halu­taan luopua.

  11. Tekni­nen kom­ment­ti: Islannin väk­iluku 1. tam­miku­u­ta 2023 oli 387 758 asukasta[2] ja heistä 247 533 eli noin 64 pros­ent­tia Suur-Reyk­javíkin alueella.

  12. Jyr­ki M:n kom­ment­ti­in tuo­hon Islannin väk­iluku­un niin se todis­taa itse asi­as­sa sen että läh­es enem­mistö koko Islannin väestö asuu Suur- Reyk­javikin alueel­la. Näin ollen islanti on Pohjo­is­maid­en kaupungis­tunein val­tio mut­ta silti pääkaupunkiseudul­la asuu enem­män ihmisiä. Pääkaupunkiseu­tu sijoit­tuu Pohjo­is­maid­en pääkaupunkien ver­tailus­sa sijalle kolme. Tan­skan pääkaupunkiseu­tu on sijal­la 2. ja Suur-Tukhol­ma sijal­la 1. Jos kaupunkien hallinnolli­nen rajo­jen mukaan men­nään Helsin­ki on sijal­la 3. Oslo sijal­la 2. Kööpen­ham­i­na sijal­la 4. Tukhol­ma sijal­la 1.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.