Millainen on Suomi sadan vuoden kuluttua, kun maassa on enää pari miljoonaa asukasta? Tai vaihtoehtona viisi miljoonaa asukasta, joissa kaksi miljoonaa sukujuuriltaan suomalaista ja loput maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Tai jotain näiden kahden välillä.
Kirjoitan myöhemmin muuttoliikkeestä. Huomautan silti jo nyt, että iso osa Euroopastakin on tyhjenemässä samaan aikaan ja moni suomalainen voi jonakin marraskuun päivänä päättää muuttaa etelämmäksi, nyt sieltä saa edullisesti asuntoja väkiluvun romahdettua sielläkin.
Sijoitukset asuntoihin eivät näytä näissä oloissa kovin fiksuilta. Jos väkeä on vähemmän, asuntoja tarvitaan vähemmän. Vaan kuinkahan on? Millainen on asutuksen tuleva alueellinen jakauma?
Kiihtyykö alueellinen keskittyminen
Yleissäätönä voidaan sanoa, että harvaan asutut maat ovat köyhempiä kuin tiheämmin asutut maat. Tätä ei voi kumota huomautuksella, että törkeän ylikansoitetut maat ovat köyhiä nekin. Optimiväestöntiheys on jossain Suomea selvästi tiheämmässä asutuksessa.
Suututin noin vuosi sitten keskustalaiset kirjoittamalla Talouselämä-lehdessä, että Suomen asukaslukuun nähden laaja pinta-ala on yksi syy siihen, että elintaso on meillä matalampi ja julkisen talouden tila huonompi kuin Länsi-Euroopan maissa. Olen tottunut etsimään asioille syitä, en ole niin kiinnostunut syyllisistä. Moni kuitenkin tulkitsi minun puhuvan syyllisistä. Pitkistä etäisyyksistä ja harvasta asutuksesta on paljon ylimääräistä kulua.
On kaksi isoa poikkeusta säännöstä, että harvaan asutut maat ovat köyhiä, Kanada ja Australia. Niissä suuri osa maata on asumatonta ja väestö pakkautunut valtaosin suuriin kaupunkeihin. Siksi ne eivät tosiasiassa ole harvaan asuttuja, jos mittarina käytetään, montako kilometrin säteellä asuvaa naapuria ihmisillä keskimäärin on.
On kolmaskin harvaan asuttu maa, jossa on kelpo elintaso: Islanti. Joka kolmas islantilainen asuu Reykjavikissa, mutta 2/3 siis ei asu. Kovasti sielläkin Satu Rämön kirjojen mukaan syrjäkylät autioituvat.
Väen vähetessä Suomessa voi käydä kuin Kanadassa. Erityisesti näin saattaa käydä, koska maatalous muuttuu entistä kannattamattomammaksi. Kun koko maailman asukasluku kääntyy laskuun, viljelyyn tarvittavan pinta-ala vähenee. Jo Ricardo kertoi, miten siinä silloin käy: huonotuottoisin maa otetaan pois viljelystä. Tämä voi johtaa siihen, että sadan vuoden kuluttua pääosa suomalaisista elää talvet muutamaan suureen kaupunkiin pakkautuneina kuin kanadalaiset. Kesällä voidaan elellä ympäri maata autioituneiden alueiden talokantaa hyödyntäen.
Aluekehitys ei ole vain talouden lainalaisuuksien sanelema asia; myös politiikka vaikuttaa.
Voi käydä toisinkin. Ilmastonmuutos voi heikentää viljelyn edellytyksiä monin paikoin niin paljon, että Suomen heikkotuottoisille pelloille on kysyntää jopa enemmän – varsinkin jos ilmasto on Suomessa lämpimämpi. Vaaravyöhykkeessä on muun muassa valtaosa Afrikkaa sekä Italia ja Espanja, joiden viljavia peltoja uhkaa kuivuminen. Tässä asiassa on suuri sekä Suomea että koko maailmaa koskeva epävarmuus.
Maatalous tarvitsee kuitenkin vain pari-kolme prosenttia työvoimasta, joten väestö voi pakkautua isoihin kaupunkeihin, vaikka maatalous kukoistaisi.
Sitäkään ei tiedetä, kuinka paljon perinteistä maataloutta tarvitaan sadan vuoden kuluttua ruuan tuotantoon. Solar Foods ja muut sellaiset kehittävät tapoja tuottaa ruokaa sähkön avulla bioreaktoreissa. Ne voivat myös onnistua.
”Jos ilmastoi on Suomessa lämpimämpi.” Se voi olla myös kylmempi. Sivuutan kokonaan skenaarion, että Golf-virta lopettaa Euroopan lämmittämisen ja Suomi jäähtyy elinkelvottomaksi. Siitä en sano muuta kuin, että toivottavasti Etelä-Euroopassa on silloin tilaa suomalaisille.
Seuraavaksi maahanmuutosta ja maastamuutosta
Helsingissä on yksi isotorni joka on päällystetty aurinkopaneelein jota kutsutaan yhdenvertaisuuden ja suvaitsevaisuuden torniksi jossa asuu kaikki hallinnolle työskentelevät, he valvovat ja säätävät sieltä ulkopuolella oleville ihmisille sääntöjä sekä määrittelevät arvojen mukaan heidän tapaansa elää, määräävät asuinpaikan sekä liikuntamuodot ja paikat minne saa liikkua ja mikä tärkeintä määrävät heille työn, helsingin ulkopuolella olevat 13% ihmisistä tuottavat heille heidän tarvitsemansa ruoan ja muun tarpeellisen sekä hoitavat kuljetuksen kehä ykkösen ympäristön suojelu rajoille. Arvot johtavat maata ja koska tornissa asuu vain hyviä yhdenvertaisia suvaitsevaisia ihmisiä ei muita lakeja tarvita koska he määrittelevät arvot. Tornin ympärillä oleva monikulttuurinen tiiviisti rakennettu alue on varattu haavoittumassa asemassa oleville jotka ovat saapuneet tyhjien asuntojen paikkaajiksi. Koska tornissa tehdään vain luovaa työtä on työviikot siellä kaksi päiväisiä ja työpäivä on 4 tuntia sisältäen ruoka, lounas ja tasa-arvotunnin. Jotkut väittävät näin jo tapahtuneen.
Nämä ”mitä sadan vuoden päästä” skenaariot ovat aina mielenkiintoisia sillä siinä täytyy väkisinkin ottaa jotain kantaa megatrendeihin kuten ilmastonmuutokseen. Vääntyilin jo tuolillani kirjoitusta lukiessani, sillä ei ole tosiaan lainkaan selvää miten elinkelpoinen planeettamme on tai mitkä sen osat ovat mitenkin otollisia ihmisasutukselle, joten tuntuu naiivilta leikitellä sillä miten teoreettinen kahden miljoonan suomalaisen valtio on järjestetty. Onneksi asiaa kuitenkin vähän sivuuttiin kirjoituksen loppupuolella joten mukavasti jännitys kivasti laukesi siinä.
Kaikkia esimerkkimaita (Australia, Kanada ja Islanti) yhdistää se, että niissä on sekä merkittävät merialueet suurine kalastusalueoikeuksineen että lisäksi huomattavat, hyödynnyksessä olevat luonnonvarat. Islannissa tarjolla on vieläpä geoenergiaakin. Islannin talouden kannalta etuna on lisäksi se, että sen maanpuolustus on järjestetty pitkälti Yhdysvaltojen laskuun. Näiden taloudelliset edut eivät ole siksi helposti muualle kopioitavissa.
Tosin on syytä muistaa sekin, että harvalle asutukselle on yleensä syynsä. Maapallolla asuttamatta ovat jääneet erityisesti kylmät ja toisaalta vedettömät kuumat alueet, kun taas kasvullisesti hedelmälliset alueet on tiheästi kansoitettu, erityisesti meren rannoilta.
Perinteiset kesäasunnot olivat mahdollisia ei-vesikiertoisten lämmitysjärjestelmien taloissa, joissa usein ei ollut edes vesijohtoja. Nykyiset yhä useammin vesikiertoiset talot eivät oikein sovi pelkkään kesäkäyttöön, kun putkisto jäätyy, jos sisälämpötila pääsee nollan alle talvella. Eduskunnan säätämien lakien johdosta taas suoran sähkön patterilämmitteisiä uusia taloja ei ole saanut vuosiin enää edes tehdä. Näiden lakien vaikutusta siitä näkökulmasta, että estääkö se rakennusten myöhemmän pelkän kesäkäyttöisyyden, ei ole lakien vaikutusarvioinneissa aikoinaan edes pohdittu.
Nyt näyttää siltä, että lemmikkieläimistö yyleistyy ympäri maapallon samaan aikaan kun lapset vähenevät. Vaikka ihmisten pellon tarve vähenisi, niitä ehkä tarvitaan jatkossa lemmikkieläinten ruoantuotantoon. Tosin biodiversiteetin kannalta olisi hyväksi, jos peltomaasta osa saataisiin monimuotoisempaan käyttöön.
Väestön keskittyminen kaupunkeihin ei ole vahinkoa. Suomessakin uuden rakentaminen on laeilla ja mm. maakuntakaavoilla pitkälti estetty muualle. Ei saanut Pieksämäkikään Ideaparkia. Se päätös näivetti sen seudun kehityksen. Ympäristön kannalta se ratkaisu oli perusteltu, mutta aluetaloudellisesti tämän tyyppinen linja tarkoittaa monen seudun elinvoiman vähittäistä hiipumista, ja rakennusten jäämistä vähitellen tyhjiksi. Purkua niille ei useinkaan tehdä, koska purkaminen maksaa ja kun kukaan ei sitä vaadi, vaan tyhjiksi jäävät talot vain jätetään rapistumaan tulevien sukupolvien riesaksi.
Suur-Suomi. Maahanmuuttajat on palautettu kotiinsa.
Tämä on mittaustekninen artefakti. Kaupunkilaiset ovat uusavuttomia ja riippuvaisia ylihintaisista palveluista. ”Luontopalveluita” ei BKT laske.
”Millainen on Suomi sadan vuoden kuluttua, kun maassa on enää pari miljoonaa asukasta?”
Niin, sitaatissa mainitun uhkakuvan torjumiseksi pitäisi viimeinkin ymmärtää lopettaa vanhoillislestadiolaisten nälviminen ja syyllistäminen.
Kaikkiin muuttotappiokuntiin pitäisi luoda sellaiset olosuhteet ja asenneilmasto, että niihin saataisiin houkuteltua vanhoillislestadiolaisia perheitä muuttamaan ja runsaslukuisia lapsikatraitaan yleisen hyväksynnän ilmapiirissä kasvattamaan.
Nythän heidän halveeraamisensa on johtanut ilmiöön, että yhä enenevä määrä lisääntymisikäisistä nuorista ihmisistä luopuu kyseisen herätysliikkeen jäsenyydestä ja sille ominaisista elämäntavoista.
On se yhdyssana mitä ei saa käyttää edes sen neutraalissa ja passiivisessa ”vaihtuminen” muodossa. En oikein ymmärrä miksi koska se on tilastoa ja matematiikkaa eikä politiikkaa.
Mutta sanotaan se nyt näin: mitään salaliittoja ei ole tässä asiassa eikä vassarijuonia oikeistopopulistien päiden menoksi, mutta eiköhän Suomessa ole vähintään yhtä paljon ihmisiä sitten joskus kuin nytkin. Tai enemmän. Jos ns. kantasuomalaiset eivät lisäänny ja halua hedelmöityä, niin kyllä tänne tulijoita riittää. Tervetuloa vaan. Täällä riittää lunta ja pyryä huhtikuussakin.
Ihme ettei tätä varmaa korvausmuuttoa media lainkaan käsittele.
Tulee jopa mieleen että tämä paniikkiuutinen (fake) väestökadosta on yksi tapa perustella maahanmuuttoa. Tai sitä se tietysti onkin. Millaiseksi Suomi muuttuu, sille ei kai kukaan voi mitään. Kannattaa ottaa sellainen asenne. Tulee kuka tulee.
Niin, kyllä tänne tulijoita riittäisi, jos saisivat maahan tulla. Ongelma on, että jos kaikki päästetään, pitää tottua lumikasoissa makaaviin ruumiisiin. Ajatellakin saa.
Jotkut suomalaiset tutkijat muistaakseni laskivatkin että Venäjän bruttokansantuotetta syö, ja köyhänä pitää, hajautetut erilliset kaupungit jossa välimatkat pitkiä.
Venäjää voidaan tietyin rajoittein laskea samaan kategoriaan kuin Australia ja Kanada, koska on paljon asumatonta aluetta ja isoja miljoonakaupunkeja. Se että Venäjä on taloudellisesti takapajuinen johtuu johdosta ja politiikasta. Pitkistä etäisyyksistä huolimatta kuljetusverkko on kehittynyt, rautateillä on tärkeä rooli, myös lentoliikenteellä.
Silfverbergille kommenttina että myös Australian talous perustuu mineraalien tuotantoon. Australia ei ole ottanut sitä johto asemaa Aasia-Tyynenmeren alueella mitä se olisi voinut ottaa. Australian kilpailija Aasia-Tyynenmeren alueella on Kiina. Kanadan haasteena on taas ilmasto sekä pieni väestö joka on keskittynyt Yhdysvaltain raja-alueelle.
Uskon, että sadan vuoden kuluttua on ehtinyt tapahtua robottien ja tekoälyn vallankumous. Tapahtumahorisontissamme ei siinä tapauksessa siinnä nykyinen maailma hypermodernimpana vaan ”singulariteetti” eli piste, jonka taakse emme kerta kaikkiaan pysty näkemään.
Helsingissä on ainoastaan 260 000 syntyperäistä Helsinkiläistä.
Suuri osa syntyperäisistä helsinkiläisistä on muuttanut naapurikaupunkeihin mutta oleskelevat Helsingissä säännöllisesti.
Kommenttina Silfverbergille tuohon syntyperäiseen helsinkiläisyyteen. Sekin määrittely on nykyään hankalampaa koska vanhemmat voivat olla syntyneet Helsingin ulkopuolella mutta heidän lapsensa taas ovat syntyneet Helsingissä ja käyneet täällä kouluja. Lisäksi on myös maahanmuuttajia jotka ovat syntyneet Helsingissä vaikka heidän vanhempansa ovat syntyneet ulkomailla. Määritelmä syntyperäinen on nykyään hyvin vaikeaa koska se termi tarkoittaa eri yhdessä eri asiaa
Mä vedän rajan siihen että jos on syntynyt ja elänyt ainakin osan lapsuudestaan Helsingissä niin on syntyperäinen helsinkiläinen, vanhempien syntyperästä riippumatta.
Jos laskee niin päin, että kuinka moni Helsingissä syntynyt asuu edelleen Helsingissä, on luku Helsingissä korkeampi kuin melkein missään suomalaisessa kunnassa.
Kaupungit ovat aina olleet kuolemanloukkuja ja demografisia viemäreitä. Valot toimivat ihmisiin aivan kuten yöperhosiinkin. Joku päivä oppitunti menee perille ja ihmiset oppivat maistamaan kaupungin tarjonnan kitkeränä. Perhosista päätellen tähän voi mennä aikaa.
Olli S:lle kommenttina että syntyvyyden lasku ei ole selitettävissä kaupungistumisella vaan elintason nousulla. Afrikka on viimeinen maanosa jossa väestö kasvaa nopeammin kuin muualla. Tämä johtuu siitä että Afrikan maista suurin osa ovat maaseutu yhteiskuntia.
Niin, luonnon kannalta olisi optimaalista, jos ihmiset pakkautuisivat keskitetysti ”siirtokuntiin” ja muut maa-alueet annettaisiin luonnolle. Näiden siirtokuntien välillä kuljettaisiin lentävillä sähköllä toimivilla kulkuneuvoilla. Teitä ja niiden tieltä tuhottua metsää ei tarvittaisi eikä ajoneuvojen alle jääneitä eläimiä.
Asian toinen puoli on yksilöiden hyvinvointi. Mitä enemmän liikkumisen vapautta (ja mitä ilmeisimmin asumisen, omistamisen jne vapautta) rajoitetaan, sitä ahdistuneempia yksilöistä tulee. Liian tiheään asutuissa siirtokunnissa (ns 15 min kaupunki) ihmiset saattaisivat tuntea itsensä vangituiksi.
Optimaalinen malli on todennäköisesti kompromissi tämän ”siirtokuntamallin” ja nykytilanteen välillä. Joka tapauksessa nykyistä tehokkaampaa ruuantuotantoa tarvitaan, jos viljelypinta-alasta halutaan luopua.
Tekninen kommentti: Islannin väkiluku 1. tammikuuta 2023 oli 387 758 asukasta[2] ja heistä 247 533 eli noin 64 prosenttia Suur-Reykjavíkin alueella.
Jyrki M:n kommenttiin tuohon Islannin väkilukuun niin se todistaa itse asiassa sen että lähes enemmistö koko Islannin väestö asuu Suur- Reykjavikin alueella. Näin ollen islanti on Pohjoismaiden kaupungistunein valtio mutta silti pääkaupunkiseudulla asuu enemmän ihmisiä. Pääkaupunkiseutu sijoittuu Pohjoismaiden pääkaupunkien vertailussa sijalle kolme. Tanskan pääkaupunkiseutu on sijalla 2. ja Suur-Tukholma sijalla 1. Jos kaupunkien hallinnollinen rajojen mukaan mennään Helsinki on sijalla 3. Oslo sijalla 2. Kööpenhamina sijalla 4. Tukholma sijalla 1.