31 vastausta artikkeliin “Syntyvyyden romahdus (5): miten pärjätään pienenevällä työvoimalla?”

1. Entä jos Suomes­ta tulee suo­ma­lais­ten kesäkua­pun­ki? Kesät Suomes­sa loma­l­la ja muu osa vuodes­ta ulko­mail­la töissä.

   Vastaa

2. Suurista mullis­tuk­sista puheenollen jotenkin tun­tuu väistämät­tömältä, että aika pian meil­lä kaikil­la kän­nykkä, joka on myös tekoä­lyn käyt­töli­it­tymä. Tämä tekoä­ly kas­vaa las­ten mukana ja siitä tulee hei­dän luote­tu­in ystävän­sä tai ehkä jonkin­lainen ihan­neäidin, ‑isän ja ‑ystävän sekoi­tus. Sille jutel­laan ja muis­tel­laan men­neitä, suun­nitel­laan tule­vaa. Sille ker­ro­taan uusim­mista ihas­tuk­sista ja muista salaisuuk­sista. Se antaa ohjei­ta ja varoit­telee. Jos­sain kohdas­sa käyt­töli­it­tymä siir­tyy kän­nykästä robot­ti­in, ehkä koiraan tai pie­neen ihmiseen tai mikä nyt sit­ten onkaan muodikas­ta ja tun­tuu omalta. 

   Lapsel­la voisi myös olla toinen tekoä­ly, opet­ta­ja, joka kas­vaisi hänen mukanaan. Koulus­sa voitaisi­in käy­dä oppi­mas­sa sosi­aal­isia taito­ja, mut­ta muu opet­ta­mi­nen voisi olla tekoä­lyn kon­tol­la. Se osasisi opet­taa juuri niin kuin sopii oma­lle oppi­laalle. Oli­han sil­lä tieto sadoista miljoon­ista oppi­laista ja hei­dän oppimistavoistaan.

   Ja tarvit­sisiko sitä edes oppia niin paljon? Kiel­ten opiskelu voisi toki olla edelleen kiva har­ras­tus, mut­ta oikeasti muunkielis­ten kanssa juteltaisi­in tekoä­lyn avul­la, vaik­ka kieltä ei osaisikaan. Muutenkin maail­man “kaik­ki” tieto olisi jatku­vasti yhden kysymyk­sen takana.

   Mah­dol­lista myös on, että jos­sain vai­heessa tekoä­ly inte­groitaisi­in suo­raan her­mostoon. Seu­raa­va loogi­nen askel kai olisi, että ihmis­ten tekem­i­nen lopetet­taisi­in kokon­aan. Ihmiset siir­ty­i­sivät robot­tei­hin ja eläi­sivät miljoo­nia vuosia. Auringon sam­mut­tua syväl­lä maan sisään raken­ne­tuis­sa tietokoneis­sa jokainen rietastelisi kuin Rooman keis­ari tai kuka nyt sit­ten haluisikaan olla.

   Vastaa

3. Palkkata­so ja väl­itön vero­tus ovat var­maankin tärkeimpiä insen­ti­ive­jä. Näi­hin vaikut­ta­mi­nen on poli­it­tis­es­ti vaikeaa, kos­ka johtopäätös on että hyvä­tu­lois­t­en vero­tus­ta pitäisi laskea, mut­ta peri­aat­teessa aika suoraviivaista.

   Mut­ta on vielä sse toinenkin taso, eli aikaulot­tuvu­us ja ker­mankuor­in­ta eri elämän­vai­heis­sa kun tar­jol­la on monia eri­laisia malle­ja. Tietoa on entistä helpom­min saatavil­la, niin varsinkin valmi­ik­si varakkaas­ta taus­tas­ta tule­vien hyvä­tu­lois­t­en on mah­dol­lista shop­pail­la län­si­maises­sa pykälävi­idakos­sa todel­la tehokkaasti, eri elämän­vai­hei­ta eri mais­sa viettäen.Voi hyö­tyä eri­lai­sista insen­ti­iveistä ja vero­porkkanoista, sekä vält­tyä eläke­mak­suil­ta jos ne eivät ole houkut­tele­via omaan ikä­vai­heeseen tai tulotasoon.

   Esim työu­ra jos­sa käytetään eri mais­sa eri vai­heis­sa joitain asiantun­ti­joiden 2 vuo­den poikkeusvero­tuk­sia, ja sit­ten kun on tiedos­sa iso­jen pääo­mat­u­lo­jen vuosi kir­jat ovatkin Lux­em­bur­gis­sa (tai jopa Mona­cos­sa), ja palkkatyöu­ran viimeiset vuodet tehdään siinä maas­sa mis­sä eläk­keen perus­tana on viimeis­ten työvu­osien palk­ka eikä koko työu­ran ker­tymä. Ja sit­ten eläk­keel­lä muute­taan kir­jat sinne mis­sä on edulli­nen vero­tus huomioiden pääo­mat­u­lo­jen ja eläkkei­den kertymä.

   Yhtälöön kun lisätään vielä lapset ja mak­su­ton perus- tai jopa yliopis­tok­oulu­tus, tai eri­laiset julk­isy­hteisö­jen stipen­dit näi­hin, niin var­maankin löy­tyy vaik­ka ohjelmis­toalan guruille sel­l­aisia kom­bi­naa­tioi­ta jois­sa elämän aikainen tosi­asialli­nen vero­tus jää aivan olemat­tomak­si. Ja koko ajan saa asua mie­lenki­in­toi­sis­sa län­si­mai­sis­sa ympäristöis­sä, joista pääsee sään­nöl­lis­es­ti Suomeen suku­laisu­us­suhtei­ta ylläpitämään tai viet­tämään kave­r­ien kanssa mökkivi­ikon­lop­pu­ja jne.

   Varsinkaan lap­sia han­kki­va tuskin pystyy tai halu­aa koko elämään­sä opti­moi­da Excelil­lä mah­dol­lisim­man suuren net­to­hyö­dyn julk­isy­hteisöiltä mak­si­moimiseen, mut­ta sel­l­ainen elä­man­ta­pa jos­sa ollaan kir­joil­la elämän aikana useis­sa val­tiois­sa, ja val­in­ta­hetkel­lä panos-tuo­tos-ajat­telu suh­teessa julk­isy­hteisöi­hin on osa palet­tia, on täysin todel­lisu­ut­ta yllät­tävän monille perus­varakkaille kovatuloisille. 

   Etä­työmah­dol­lisuuk­sien kasvu oikein alle­vi­ivaa tätä. Jos töitä tehdään vuosia akselil­la Ver­bier — Mar­bel­la — Bali ja sään­nöl­lis­es­ti käy­dään myös Helsingis­sä, Lon­toos­sa ja Pihtiputaal­la, niin aivan hyvin tuos­sa voi “koti” sijai­ta verote­hokkaasti jonkin vai­heen Por­tossa, toisen Bratislavas­sa ja kol­man­nen Berliinissä. 

   Ja ken­ties sit­ten eläke­vu­osien lop­pupuolel­la taas Van­taan-Ker­a­van sotealueel­la, jos sil­loin vaivaa­van oirey­htymän puoles­ta se sat­tuu ole­maan hyvä val­in­ta. Toki siten, että pääo­mat­u­lot on jo nos­tet­tu edel­lisessä vaiheessa.

   Eli kil­pailu kaikkein hyväo­saisim­mista net­toveron­mak­sajista sisältää muu­takin kuin pelkän palkkavero­pros­entin. Ja on luon­teeltaan sel­l­aista, että vähään on julk­isy­hteisö­jen tyy­tymi­nen, vaik­ka van­henevis­sa yhteiskun­nis­sa kuin­ka halut­taisi­in enemmän.

   Vastaa

4. Japanis­sa on otet­tu toinen läh­estymistapa. Maa pide­tään japani­laise­na, maa­han­muut­to min­imis­sä. Jos tek­i­jät ei riitä, lisätään automaa­tio­ta ja robot­te­ja. Suomes­sa kek­sitään hoita­jami­toituk­sia. Osmo osaa var­maan laskea, kos­ka Suomen koko työvoima työsken­telee van­hus­ten hoivassa.

   On yksi oikeu­den­mukaisu­u­teen liit­tyvä asia, jos­ta en ole kuul­lut yhtään keskustelua. Kaik­ki tietävät, että nyky­isin työssä ole­vat mak­sa­vat eläk­keel­lä ole­vien eläk­keet. Eläke­mak­sut ovat kaikille samat. Niitä voisi nos­taa joinkin ver­ran, mut­ta antaa alen­nus­ta ‘lapsel­lisille’. 20 % ensim­mäis­es­tä, 10 % tois­es­ta ja 5 % kol­mannes­ta. Nuo pros­en­tit eivät perus­tu mihinkään, mut­ta itse peri­aatet­ta pitäisin kohtu­ullisen hyvänä vaik­ka sen olenkin itse keksinyt.

   Vastaa

   1. [quote]Japanissa on otet­tu toinen läh­estymistapa. Maa pide­tään japani­laise­na, maa­han­muut­to min­imis­sä. Jos tek­i­jät ei riitä, lisätään automaa­tio­ta ja robotteja.[/quote]

      Näin ajatelti­in ennen van­haan, mut­ta nykyään Japanikin yrit­tää houkutel­la maa­han­muut­ta­jia. Ulko­maalais­taus­tais­ten määrä kas­vaa koko ajan.

      Vastaa

   2. Japanin väestö on reilu 20-ker­tainen Suomen väestöön näh­den ja pin­ta-ala samaa luokkaa kuin Suomes­sa. Heil­lä on varaa pienenevään väestöön, jos­ta silti löy­tyy erikoisam­mat­ti­laiset kaikki­in nyky­maail­man erikoistöihin.

      Suomes­sa tilanne on jo nyt sel­l­ainen, että vapaasti liikku­vat erikoisam­mat­ti­laiset, kuten erikoisa­lo­jen mais­ter­it tai tohtorit, löytävät minkään­laisen työ­markki­nan vain pääkaupunkiseudul­ta. Nim­imerkil­lä koke­mus­ta on: lik­vidiä markki­naa kun ei ole pari työ­paikkaa vuodessa maakun­nan alueel­la. Kah­den uran per­he rajoit­taa näi­den ammat­ti­lais­ten aset­tumista entis­es­tään, kun kum­mankin pitäisi löytää ura­vai­h­toe­hto­ja lik­vidis­tä työmarkkinasta.

      Pienenevän väestön Suomes­ta karkaa­vat korkean teknolo­gian yri­tyk­set hyvinkin nopeasti Kes­ki-Euroop­paan tai kauem­mak­si suurem­man rekry­toin­tipo­h­jan perässä. Ja perässä lähtevät niiden tarvit­se­mat erikoisam­mat­ti­laiset. Hyvästi sil­loin verotulot.

      Vastaa

5. Kir­joi­tan ehkä asian vier­estä ainakin osit­tain, mut­ta Anna Rotkirch haas­tat­telus­saan, johon Osmokin aiem­min viit­tasi, ker­toi pulan ole­van nimeno­maan esikoi­sista. Kah­den aka­teemisen tyt­tären äit­inä (myös oma äiti­ni oli Hgin yliopis­tossa tutkin­non suorit­tanut virkaäi­ti) ja nyt ehkä ain­oan lapsen­lapseni isoäit­inä pohdin sitä, että julkises­sa keskustelus­sa on kum­malli­nen diko­to­mia. Joko pahek­su­taan ”uranaisia” tai sit­ten implisi­it­tis­es­ti vaa­di­taan naisia heivaa­maan kaik­ki ammatin eteen tehty työ ja han­kki­maan usei­ta lap­sia. Pitäisi kan­nus­taa han­kki­maan se ensim­mäi­nen lap­si! Sekin aut­taisi huolto­suhdet­ta ja ennen kaikkea antaisi iloa elämään. Ei kuitenkaan syyl­listää aggres­si­ivis­es­ti niitä, jot­ka eivät selvästikään halua lap­sia, vaan sen sijaan tukea myös itsel­lisiä äite­jä ja esim. kah­den äidin perheitä.

   Vastaa

   1. Onnea!

      Vastaa

6. Vielä yksi tek­i­jä lapset­to­muut­ta aiheut­ta­mas­sa, mon­en muun täl­lä pal­stal­la ansiokkaasti lis­tatun lisäk­si: tutk­in­to-inflaa­tio, jon­ka vuok­si edes naulakko­vah­times­tarik­si ei nykyään pääse ilman mais­terin tutk­in­toa. Tässä blo­gis­sa oli aikoinaan keskustelusäie jos­sa pohdit­ti­in mekanis­me­ja jot­ka täm­möistä tutk­in­to­jen kil­pavarustelua ajavat.

   Yksi tutk­in­to-inflaa­tion seu­raus on se että nuoret ovat kolmikymp­pisiä, ja koh­ta var­maan nelikymp­pisiä ennen kuin koke­vat talouten­sa niin tur­vatuk­si että uskalta­vat lähteä per­het­tä perus­ta­maan. Kol­menkympin iässä hedelmäl­lisyys on jo laske­maan päin, niin että las­ta ei vält­tämät­tä enää tule vaik­ka haluaisi.

   Suo­ma­laisille (ja koko län­tiselle maail­malle) on käymässä vähän niinkuin riikinkukoille, jot­ka ovat naaraille pat­sastelemisen vuok­si kas­vat­ta­neet niin pitkän ja han­kalan pyrstön etteivät enää pääse ket­tua pakoon. Pait­si että tupla- ja triplatutk­in­to­jen pyrstö kas­vate­taan työ­nan­ta­jille pat­sastelemisek­si, ei naaraille. Ja sen joutu­vat kas­vat­ta­maan niin miehet kuin naiset.

   Vastaa

7. Eikö tule­vaisu­u­den “eläke­pom­mia” voisi lieven­tää regres­si­ivisel­lä eläkek­er­tymäl­lä? Jos tulot ovat medi­aani + x %, eläket­tä ker­ty­isi y % vähem­män kuin kes­ki- tai pienituloisella.

   Vastaa

8. Tässä blo­gis­sa oli aikoinaan keskustelusäie jos­sa pohdit­ti­in mekanis­me­ja jot­ka täm­möistä tutk­in­to­jen kil­pavarustelua ajavat.

   Mm. tääl­lä, tääl­lä ja tääl­lä.

   Vastaa

9. Osmol­la on hyvä ter­mi ”mukavu­ustalous”. Olenko­han oikeil­la jäljil­lä, jos arvioin, että Suomes­sa tämä mukavu­ustalous on 2/3 bkt stä. Luulisi siitä taloud­es­ta löy­tyvän vaikka­pa puo­let hoita­maan van­hushuol­lon kuntoon.
   Ilmeis­es­ti kuitenkin ihmis­ten aja­tus­maail­ma arvos­tuksi­neen on suuri este.

   Vastaa

   1. “Olenko­han oikeil­la jäljil­lä, jos arvioin, että Suomes­sa tämä mukavu­ustalous on 2/3 bkt stä.”

      Itse veikkaan, että paljon vähem­män. Tun­tu­ma on, että Suomes­sa jopa keskilu­okalla tup­paa men­emään raha asumiseen, päivit­täisi­in vält­tämät­tömyyk­si­in, päiväkoti­in, säästämiseen eläket­tä ja lap­sia varten sekä vaku­u­tuk­si­in, varsinkin jos on lap­sia. Huono­tu­loisel­la lap­siper­heel­lä nyt ainakin mil­tei kaik­ki menee välttämättömyyksiin.

      Muutenkin Osmo maalaili 2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka ‑kir­jas­saan kuvaa, jos­sa ihmis­ten maail­ma pyörisi paljon turhan tai melko turhan (tavara)kulutuksen ympäril­lä. Jonkin­lainen homo con­sump­tor olisi ihmisen perus­lu­on­tei­ta. Vaik­ka kuvaus sopii osaan ihmi­sistä, etenkin ehkä nuori­in naisi­in, min­un mielestäni se sopii huonos­ti suurim­paan osaan tun­temis­tani ihimistä. Eri­tyis­esn huonos­ti se sopii per­heel­lisi­in. Mon­et ihmiset kyl­lästyvät kulut­tamiseen jo sik­si, että tietävät, että turha kulut­ta­mi­nen ei anna oikeaa iloa ja sisältöä elämään. No, ehkä me tun­nemme eri­laisia himisiä.

      Vastaa

      1. Näin on. Nuo­ril­la on omat huvin­sa, naisil­la lukuisat ulko­maan­matkat ja miehillä kalli­it autot mut­ta per­heel­lis­ten j akes­ki-ikäis­ten muuten suo­ma­lais­ten arkielämä on tasaisen tylsää.
         Ei tarvitse myöskään osoitel­la eläkeläisiä sormel­la, monel­la on sel­l­aisia sairauk­sia joi­ta ei paran­nel­la kuin kalli­il­la lääkkeil­lä joi­ta Kela ei edes korvaa.
         Van­huk­setkaan eivät ole pääsään­töis­es­ti hoitokodeis­sa vaan omis­sa kodeis­saan, puoli­son tai las­ten­sa hoidet­tavina. He eivät edes halua mihinkään hoitokotei­hin sen puolen, kun tietävät mil­laista niis­sä on.

      2. Nykyiset per­heen­pe­rus­tamisiässä ole­vat aikuiset ovat näh­neet 90-luvun laman ja sitä seu­ran­neen pitkän korkean työt­tömyy­den jak­son, finanssikri­isin sekä viimeisim­män nyt käyn­nis­sä ole­van taan­tu­man. Koke­mus oman maan talous- ja sosi­aal­i­his­to­ri­as­ta on huo­mat­ta­van eri­lainen kuin niil­lä sukupolvil­la, joille pidem­piaikainen työt­tömyys ei ollut merkit­tävä ris­ki suurim­malle osalle ikälu­okas­ta, ja suureen osaan työ­paikoista riit­ti perusk­oulun suorit­ta­mi­nen. Tämä toden­näköis­es­ti vaikut­taa myös siihen, miten toden­näköis­inä eri­lais­ten riskien osum­ista oma­lle kohdalle pide­tään. Riskien kokemiseen mah­dol­lis­es­ti vaikut­taa myös yhteiskun­nan muut­tumi­nen entistä eri­ar­voisem­mak­si ja käyn­nis­sä ole­va hyv­in­voin­ti­val­tion hidas alasajo.

         Asumisen osalta nykyiset nuoret aikuiset ovat huo­mat­ta­van eri­laises­sa tilanteessa kuin aiem­mat sukupol­vet. Mon­et nyky­is­ten nuorten aikuis­ten van­hem­mat asui­v­at val­tion suo­raa korko­tukea saaneis­sa omis­tusasun­nois­sa (omis­tusar­a­va) tai vuokra-asun­nois­sa, joiden vuokrat oli­vat sään­nel­tyjä. Asun­to­lainan korot oli­vat vero­tuk­ses­sa vähen­nyskelpoisia. Nyky­isille per­het­tä perus­taville nuo­rille aikuisille on tar­jol­la lähin­nä markki­nahin­taista vuokra-asum­ista, eivätkä he saa myöskään verovähen­nyk­siä tai korko­tukia omis­tusasun­non han­kkimiseen. Myös rak­en­tamis­es­ta on samaan aikaan tul­lut entistä sään­nel­lym­pää ja samal­la myös kalli­im­paa. Vaik­ka molem­mil­la van­hem­mil­la olisi korkeak­oulu­tutk­in­to ja työ­paik­ka, voi tavanomainen omakoti­ta­lo olla taloudelli­nen mahdottomuus.

         Vero­jär­jestelmä oli per­heel­liselle vähem­män ankara aikana, jol­loin nyky­is­ten nuorten aikuis­ten ja kes­ki-ikäis­ten van­hem­mat perus­ti­vat per­heitä. Omaisu­u­den, yri­tys­ten voit­to­jen ja suurten tulo­jen verot­tamis­es­ta on siir­ryt­ty entistä enem­män eri­laisi­in kulu­tusveroi­hin (kuten ALV ja ener­giaverot) ja palvelu­iden käyt­tö­mak­sui­hin. Nämä kohdis­tu­vat per­heel­lisi­in suh­teel­lis­es­ti raskaam­min kuin muuhun väestöön. Nykyiset nuoret aikuiset eivät saa myöskään aikaisem­min käytössä ollei­ta vero­tuk­sen lapsivähennyksiä.

10. Tule­vaisu­u­den yhtälö, jos­sa samaan aikaan: 1) ter­vey­den­hoidon ja hoivan tarve kas­vaa ikään­tymisen vuok­si, 2) ter­vey­den­hoidon tuot­tavu­us heikke­nee suh­teessa teol­lisu­u­teen (Bau­mol), 3) työikäisen väestön määrä piene­nee, 4) on mah­dol­lista heit­täy­tyä vapaa­matkus­ta­jak­si, työsken­te­ly on vapaae­htoista, 5) ihmi­nen saa vali­ta koti­paikkakun­nan itse, 6) palve­lut tar­jo­taan kaikkialle (joka kylään, joka kun­taan tai edes joka maakun­taan). Nämä ehdot eivät vält­tämät­tä toi­mi yhtäaikaa.

    Vastaa

11. “Vaik­ka nup­pilukua kat­soen eläkkei­den rahoituk­sen pitäisi jotenkin onnis­tua maa­han­muu­ton ansios­ta, maa­han­muut­ta­jat tule­vat ole­maan mata­la­palkkaisem­pia kuin oli­vat työu­ransa aikana ne, joiden eläkkeitä hei­dän pitäisi maksaa.”

    Vimeinkin. Juuri tätä hel­posti tajut­tavaa perusjut­tua eivät tun­nu poli­itikot tajua­van kun hoke­vat sitä että maa­han­muut­to pelas­taa suurin piirtein kaiken. Saamme kyl­lä työn­tek­i­jöitä työelämään, mut­ta hei­dän (mata­las­ta) tulota­sostaan mak­samat verot ja eläk­er­tymät eivät riitä juuri mihinkään: eivät takaa­maan hyv­in­voin­ti­val­tion sen enem­pää kuin eläke­jär­jestelmän rahoitusta. 

    Tarvit­taisi­in korkean tulota­son maa­han­muut­toa, mut­ta vetovoimas­sa on paho­ja val­u­viko­ja.… tiedämme että olemme:
    — korkean vero­tuk­sen maa
    ‑kalli­in asumisen maa
    ‑maa jota suuret ulko­maiset investoin­nit kiertävät(syistä voidaan kiistellä)
    ‑pääomil­tamme köyhä
    ja san­o­taanko tämäkin nyt suoraan
    ‑tek­nol­o­giselta osaamiseltamme ja kehit­te­ly­ta­soltamme keski­ta­soa, emme enempää

    Jotain pitäisi siis tehdä. Niin maa­han­muu­tolle (tänne oikeaa porukkaa) ja sit­ten noille mii­nus­merkeillemme joista osa voidaan kyl­lä strate­gisil­la toimil­la kor­ja­ta, jos on poli­it­tista osaamista

    Vastaa

    1. Tämän lisäk­si korkeasti koulute­tun on vaikea saa­da lupaa tul­la Suomeen. Kukaan ei tuo per­het­tään Suomeen, jos työ­paikan menet­tämisen takia on polis­tut­ta­va maas­ta kolmes­sa kuukaudessa

       Vastaa

       1. Soin­in­vaar­alle koment­ti­na että tuo kol­men kuukau­den maas­ta pois­tu­mi­sai­ka on muutet­tu 6 kuukaudek­si. Sekin on liian lyhyt aika mut­ta sitäkin voidaan muut­ta esim siten että lisäai­ka olisi mah­dol­lista saa­da tietyin ehd­koin. Todel­liset haaas­teet työperäiselle maa­han­muu­tolle on edelleenkin työlupi­en saatavuus.Se on enem­mänkin tekni­nen haaste kuin poli­it­ti­nen. Hal­li­tus ohjel­mas­sa on kir­jat­tu että työlu­vat tul­laan muut­ta­maan yleisek­si työlu­viksi jot­ka eivät ole sidot­tu yhteen työ­nan­ta­jaan eli uut­ta haku pros­es­sia ei tarvi­ta. Kanslaisu­us­la­ki on mon­es­sa Euroopan maas­sa tiukem­paa kuin Suomes­sa eikä se ole estänyt työperäisen maa­han­muu­ton kasvua.

       2. Tiedän, että raja on nos­tet­tu joidenkin kohdal­la kuu­teen kuukau­teen, mut­ta min­ulle on epä­selvää, tietääkö henkilö maashan muut­toa harkites­saan, kumpaan ryh­mään hän kuuluu?

       3. Soin­in­vaar­alle koment­ti­na että tuo 3 ja 6 kuukau­den maastapois­tu­miseen. Se on sidot­tu työlu­paan. Joka on tietääk­seni työ­nan­ta­jan vel­volvoite ilmoit­taa Migrille kun henkilön työ­suhde on päät­tynyt . Tähänkin voi tul­la muu­tok­sia ja sel­l­ainenkin muu­tos voi olla mah­dolli­nen että työlu­paa voi piden­tää mikäli hakee jatkoaikaa Migriltä. Eikäs työlu­vat myön­tää nykyään TEM ja oleskelu­lu­van myön­tää SM?

12. Osmo A Wiio muis­taak­seni sanoi, että lähi­t­ule­vaisu­us yliarvioidaan ja kaukaisem­pi tule­vaisu­us aliarvioidaan, kun tarkastel­laan tekni­ikan kehitystä.

    Ken­ties tekoä­ly ja roboti­ikan kehi­tys muut­ta­vat työelämää niin, ettei ihmisiä tarvi­takaan aivan niin paljon kuin nyt kuvitellaan.

    Vastaa

13. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a04cf498-68ba-496e-a0d9-420ac12e9796

    Tämä kart­ta­han sen näyt­tää selvääkin selvem­min, kat­sokaa varsinkin Helsin­gin seu­tu. Maa­han­muut­ta­jat syn­nyt­tävät. Näin kos­ka tiedämme helsinkiläis­ten kan­ta­suo­ma­lais­ten hyvin alhaisen hedelmäl­lisyys­lu­vun. Taitaa olla Suomen alhaisin. 

    Eli se kiel­let­ty yhdys­sana jota ei saa käyt­tää edes pas­si­ivises­sa ja täysin neu­traalis­sa “vai­h­tu­mi­nen” muo­dos­sa on kyl­lä ihan tot­ta matemaattisesti.
    Mut­ta per­sut: kos­ka “Sofia” ja “Ilari” eivät halua lap­sia tehdä, tai korkein­taan sen 1,2 niin antaa maan men­nä muille joi­ta elämän jatkami­nen sen­tään kiin­nos­taa. Niin se on muutenkin elämässä: se ottaa tilaisuuten­sa jota eniten kiinnostaa.

    Vastaa

    1. Maa­han­muut­ta­jat syn­nyt­tävät tois­taisek­si hiukan enem­män, mut­ta hei­dän kesku­udessaan syn­tyvyys on laskenut nopeam­min kuin kan­taväestön kesku­udessa. Tutus­tu­in asi­aan jonkin ver­ran 10–15 vuot­ta sit­ten ja muis­tan ajatelleeni, että näin siinä tulee käymään, kos­ka nais­ten — ja miestenkin — halukku­us han­kkia lap­sia muokkau­tuu yhteiskun­nal­lis­ten seikko­jen perus­teel­la enem­män kuin traditioiden.

       Vastaa

    2. Kom­ment­ti­na nim­imerk­ki Helsin­gin syn­tyvyy­delle tuo­hon syn­tyvyy­den kehi­tyk­seen koko Suomess­sa ver­sus Helsin­gin syn­tynyy­teen. Helsin­gin syn­tyvyys on maa­han­muut­ta­jien kohdal­la kasvus­sa eikä sitä kukaan ole kiistämässä. Toisin on muis­tut­ta­va että maakun­tien alhainen syn­tyvyy­den taustal­la on myös maan sisäi­nen maa­han­muut­to. Oulun ja Pietarsaaren syn­tyvyy­den kasvua selit­tää toden­näköis­es­ti uskon­nol­liset herä­tys­li­ik­keet jois­sa syn­tyvyys on korkeam­paa muista syistä kuin muut­toli­ikenne. Soin­in­vaaran aiem­mat blo­gi kir­joituk­set käsit­televät myös syn­tyyy­den, kaupungis­tu­misen ja maa­han­muu­ton suhdet­ta toisiinsa.

       Vastaa

       1. Olet Rahul oike­as­sa. Syn­type­r­äi­nen helsinkiläis­lap­siper­he (jos siis ajatel­laan että “kan­ta­suo­ma­laisia” syn­type­r­ältään on ole­mas­sa) on 1–2 lapsinen.
          Jos ver­taamme soma­liper­heisi­in, tai Lähi-itä ‑taus­taisi­in, heil­lä 3–4 ‑lapsi­nen. Usein toki suurem­pikin mut­ta keskimääräisesti. 

          Ero ei näytä demografi­aan pere­htymät­tömän silmis­sä val­taval­ta mut­ta kos­ka alle 2 on alle uusi­u­tu­mis­lu­vun ja 3–4 selvästi yli uusi­u­tu­mis­lu­vun (4 las­ta jopa kaksinker­tais­ta­va) on ihan selvä mihin syn­tyvyyske­hi­tys pitkäl­lä aikavälil­lä johtaa: toinen nol­laan, toinen noil­la luvuil­la jatku­vaan kasvu­un, vaik­ka kasvun kasvu hie­man vähenisikin. 

          Muut ottakoot kan­taa miten tähän pitäisi suhtautua. 

          Tosin pitkän aikavälin ennustelu on aina vaikeaa mut­ta nämä ovat kehi­tys­su­un­nat tämän het­ken perusteella.

       2. Matik­ka vale­htelee, jos ole­tuk­set ovat vääriä. Onko sin­ul­la tietoa toisen pol­ven soma­l­i­taus­tais­ten hedelmäl­lisyys­lu­vuista? En jak­sa kaivaa niitä esille, mut­ta kovasti syn­tyvyys ale­nee, kun muut­taa Soma­lias­ta Suomeen.

    3. Ai väestön­vai­h­tu­mi­nen? Saa­han siitä puhua ihan vapaasti. Väestöhän on vai­h­tunut kaut­ta his­to­ri­an kokoa­jan, van­hat kuol­e­vat pois ja uusia syn­tyy. Aika outo on sel­l­ainen väestö joka ei vai­h­du tai uusiudu.

       Jos sen sijaan sekoit­taa yhtälöön ihon­väriä, silmien väre­jä kuten sisämin­is­ter­imme tai muu­ta eugeni­ikkaa tai rotuoppe­ja onkin ihan sopi­vaa huo­maut­taa että eikös täl­läis­es­tä sekoilus­ta sovit­tu luovut­ta­van jo 40-luvulla.

       Vastaa

       1. Nim­imerk­ki Kil­go­relle kom­ment­ti­na että eugeni­ik­ka oli myös Ruot­sis­sa viralli­nen val­tion har­joit­ta­ma sosi­aalipoli­tikan osaalue jota edis­tet­ti­in ster­il­isaa­ti­ol­la. Nykyi­nen väestön­vai­h­dos­teo­ria joka on salali­it­to­teo­ria on eri asia kuin eugeni­ik­ka jos­sa tiet­ty osa väestöstön lisään­tymistä pyrit­ti­in vähentämään.

       2. Tot­ta Soin­in­vaara. Tuo toisen pol­ven syn­tyvyys pitää kaivaa esi­in jostakin ja tark­istaa. Näke­myk­seni perus­tuu syvään per­stun­tu­maan, toim­imiseen lähiö-Helsingis­sä. Yksi­lap­siset per­heet tiety­istä muut­to­su­un­nista ovat todel­lisia poikkeuk­sia. Havain­to voi olla vääräkin mut­ta luulen että oikean suuntainen. 

          Ja mitä sit­ten jos olisikin väit­tämäni mukaista? Meille tulee se väestö mikä tulee. Ne jot­ka lisään­tyvät ansait­se­vat ole­mas­saolon­sa. Yleisahdis­tunut valkoinen nainen ja mies jota ei per­heel­lisyys kiin­nos­ta, jouta­neekin sula­maan pois. Helsin­ki kuu­luu niille joille halu­a­vat jatkaa elämää oman elämän­sä jäl­keen­ki. Tämä on erään­lainen suvak­ki-prag­maat­ti­nen loppupäätelmäni. 

          Toki kan­nat­taa muis­taa että suo­ma­laisen kan­taväestön varakkaas­sa sege­men­tis­sä lisään­tymi­nen on edelleen in. Lap­siluku on korkeampi kuin vas­taavis­sa “koti­mai­sis­sa” tulolu­okissa. Tosin rikkai­ta meil­lä on niin vähän ettei sil­lä kai juuri tilas­tol­lista merk­i­tys­tä ole.

14. “maa­han­muut­ta­jista tul­laan kilpailemaan.”
    Näin taitaa käy­dä. Mei­dän ankeat markki­noin­tivi­estit tässä kilpailussa:
    — meil­lä on val­ta­va eläkev­as­tuu. Tulkaa mak­samaan se. Emme halua saitoja.
    — Tarvit­semme hoita­jia ja mui­ta palveli­joi­ta. Emme halua laiskoja.

    Vastaa