En lakkauttaisi Lohjan synnytyksiä …

22 vastausta artikkeliin “En lakkauttaisi Lohjan synnytyksiä …”

1. Hyv­in­voin­tialueille pitäisi ilman muu­ta antaa vero­tu­soikeus, jol­loin voitaisi­in maakun­tata­sol­la (paikallis­es­ti) päät­tää, minkä tasoisia palvelu­ja alueel­la tar­jo­taan. Poli­itikoil­la olisi toisaal­ta paine pitää vero­tus alhaal­la ja toisaal­ta jär­jestää hyvät palve­lut. Perus­ra­hoi­tus esimerkik­si 90 % tulisi edelleen val­ti­ol­ta. Sys­teemin luulisi toimi­van parem­min kuin entisessä kun­tien rahoituk­ses­sa, sil­loin jotkut (mon­et?) kun­nat sääs­tivät ter­vey­den­huol­los­sa ja siir­sivät rahaa johonkin kivam­paan, kun ter­vey­den­huol­lolle tarkoitet­tu rahoi­tus ei ollut korvamerkittyä.

   Vastaa

   1. Enpä oikein tuos­ta tiedä. Per­in­teis­es­ti eläkeläiset äänestävät ahk­er­im­min ja myös käyt­tävät sairaan­hoitopalvelui­ta ahk­er­im­min, mut­ta vero­ja mak­sa­vat ahk­er­im­min työssäkäyvät. Poli­itikot eivät vält­tämät­tä tässäkään asi­as­sa toimisi tarkoituk­sen­mukaises­ti vaan lähin­nä omaa uudelleen­val­in­taansa poh­tien ja ääniä kalastellen. Tulisi kalli­ik­si meille, jot­ka emme vielä ole eläkeiässä.

      Vastaa

2. Mis­tä tuo 8 miljoo­nan euron säästö syn­tyy, onko se las­ket­tu mielestäsi oikein?
   Loh­jal­la taitaa olla nykyään jotain 1200–1400 syn­ny­tys­tä vuodessa. Voiko näistä oikeasti tul­la säästöä luokkaa 6000 euroa per synnytys?

   Löysin muu­ta­man vuo­den takaisen artikke­lin (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005716866.html), jon­ka mukaan:
   “Helsin­gin ja Uuden­maan sairaan­hoitopi­irin (HUS) alueel­la ongel­ma­ton alatiesyn­ny­tys mak­saa tänä vuon­na noin 2 140 euroa. Ongel­mat­toman sek­tion hin­ta on puolestaan noin 4 165 euroa, toimi­ala­jo­hta­ja Sep­po Heinonen kertoo.
   Jos sek­tios­sa ilme­nee kom­p­likaa­tioi­ta, hin­ta kohoaa kulu­van vuo­den palveluhin­nas­ton mukaan yli 5 000 euron. Viime vuon­na alueel­la laskutet­ti­in kom­plisoituneesta keis­ar­ileikkauk­ses­ta läh­es 6 000 euroa.
   – Hin­nat perus­tu­vat ”omakus­tan­nush­in­toi­hin”, joten palveluhin­nat on määritel­ty siten, että ne kat­ta­vat sairaalalle aiheutuneet kulut, joi­ta ovat toim­intaku­lut, rahoi­tuskus­tan­nuk­set ja pois­tot, Heinonen selvittää.”

   Vastaa

   1. > Loh­jal­la taitaa olla nykyään jotain 1200–1400 syn­ny­tys­tä vuodessa. Voiko näistä oikeasti tul­la säästöä luokkaa 6000 euroa per synnytys?

      En tiedä miten on las­ket­tu, mut­ta jutus­sa­han san­ot­ti­in että syn­ny­tyk­sis­sä pitää olla valmius hätäsek­tioon, vaik­ka niitä tapah­tuu Loh­jan kokoises­sa yksikössä har­voin. Valmi­u­den takia kaikkien syn­ny­tys­ten kus­tan­nuk­set lienevät lähel­lä kom­p­likaa­tioi­ta sisältävää syn­ny­tys­tä, kos­ka kus­tan­nus tulee pääasi­as­sa palkoista ja kaipa sen valmi­udessa ole­van erikois­lääkärin pitää olla siel­lä sairaalas­sa paikalla.

      Vastaa

      1. Tuos­sa 8 miljoo­nan sum­mas­sa lie­nee sisäl­lä joko merkit­tävässä määrin jotain muu­takin, tai sit­ten kyse ei ole vuosi­ta­son luvus­ta, vaan use­an vuo­den yhteis­sum­mas­ta, tai sit­ten kyseessä on lasku­virhe. Sum­mana luku kuu­lostaa siltä, mikä on Loh­jan syn­ny­tys­ten nykyi­nen kokon­aiskus­tan­nus. Jos toim­inta siir­tyy muualle, kus­tan­nuk­sia alkaa tul­la sieltä muual­ta toki sit­ten myös. On vaikea uskoa, että säästö voisi olla edes yli 1000 €/synnytys. Loh­jan syn­ny­tysyk­sikön koko on jo niin iso itsekin ollut (ihan eri kokolu­okkaa kuin ne parin sadan vuosit­taisen syn­ny­tyk­sen yksiköt, joi­ta aiem­min sul­jet­ti­in), että siinä ei suu­ru­u­den ekono­mi­an hyö­tyjäkään enää kauheasti kai tule yksikkökoon vielä edelleen kas­vaes­sa. Mitä isom­pi syn­ny­tysyk­sikkö, suurten luku­jen lakien mukaises­ti on myös sitä isom­pi toden­näköisyys sille, että kom­p­likaa­tioi­ta tapah­tuu monel­la yhtä aikaa. Isom­mis­sa yksiköis­sä hallinnon por­tai­ta on myös enem­män. Täl­laiset tek­i­jät rajoit­ta­vat ker­tyviä säästöjä.

         Mitä valmi­u­teen tulee, niin eihän se valmius sairaalas­sa pelkästään syn­ny­tys­ten takia ole. Yhtä lail­la se valmius aut­taa kaikkien muidenkin osas­to­jen aku­uteis­sa tilanteis­sa. Eikä valmius muutenkaan sitä tarkoi­ta, että joku erikois­lääkäri vaikka­pa vain istu­isi odot­ta­mas­sa mitään mui­ta töitä koskaan tekemät­tä, että sat­tuuko jos­sain joskus jotakin. Vaan valmi­udessa sairaalas­sa ole­vat erikois­lääkärit tekevät öisin kiireet­tömämpiä töitä, ja jos tulee hätäti­lanne, siir­tyvät kiireet­tömäm­mistä töistä välit­tömästi aku­ut­ti­in hoitoti­lanteeseen. Jos pure­taan valmius, niin myös muiden osas­to­jen poti­laiden hoit­o­m­ah­dol­lisuuk­si­in ja lähel­lä asu­vien nopeisi­in ensi­hoit­o­m­ah­dol­lisuuk­si­in voi aiheutua hait­taa sil­loin, jos heille tapah­tuu yöl­lä jotain.

      2. Elek­ti­ivisiä leikkauk­sia ei tehdä yöaikaan.

3. Ongel­man ydin on tietysti se, että maas­sa, jos­sa ei tehdä lap­sia, on turha olla syn­ny­tys­sairaaloi­ta. joku voisi siitäkin urput­taa, että kaukana Helsingistä syn­nytetään parin tun­nin ambu­lanssi­matkan takaa. Mut­ta välikö sil­lä, kos­ka nuoret naiset eivät enää halua tehdä lap­sia. Ei ainakaan luuserei­den kanssa, joi­ta suo­ma­laiset miehet ovat vuosi vuodelta enem­män tasa-arvokuilun laajentuessa.

   Vastaa

4. Omas­sa kun­nas­sa säästöt ovat nimeno­maan peruster­vey­den­huol­losta ja ennal­ta ehkäisys­tä. Erikois­sairaan­hoi­dos­ta ei voi kar­sia, mut­ta ter­veystarkas­tuk­sista ja neu­von­nas­ta voi. Itse en ole päässyt ter­veystarkas­tuk­seen, vaik­ka edel­lis­es­tä on yli 20 vuot­ta. Min­ul­la on merkke­jä korkeas­ta koles­terolista, ja isäni ja pap­pani ovat kuolleet sydän ja verisuon­i­sairauk­si­in. Ter­veystarkas­tuk­seen vaan ei saa aiko­ja. Veren­painelääk­i­tys min­ul­la on ollut nyt yli 10 vuot­ta. Paineet pysyvät kon­trol­lis­sa ja niitä itse sään­nöl­lis­es­ti mit­tailen. Verenku­vaseu­ran­taa tehti­in alku­un, mut­ta nyt viiteen vuo­teen verikokei­ta ei ole pyyn­nöistäni huoli­mat­ta tehty reseptin uusin­nan yhteydessä.

   Vastaa

5. Loh­jal­la tun­tu­isi ole­van siis varsin paljon syn­ny­tyk­siä, mikä puo­lus­taa blo­gisi ajatuksia.
   Mut­ta kat­so­ma­l­la koko val­takun­nan kart­taa näkee varsi­naisen kri­isi­ti­lanteen. Medi­as­sa ollei­den tieto­jen mukaan sairaaloille ei enää tul­la myön­tämään poikkeuslu­pia, jos syn­ny­tys­ten määrä jää alle tuhanteen. Esimerkik­si Mikke­li ja Lappeen­ran­ta ovat näitä. Lappeen­ran­nas­ta men­täisi­in tule­vaisu­udessa mah­dol­lis­es­ti Lah­teen, Mikke­listä ilmeis­es­ti Kuo­pi­oon. Kyse ei ole pelkästään näistä kaupungeista vaan laa­joista alueista niiden ympäril­lä, yhteen­sä ainakin puolesta­toista tuhannes­ta syn­nyt­täjästä. Esim Savon­lin­nas­ta syn­ny­tyk­set lakka­si­vat jo 2015.

   Vastaa

   1. Ahve­nan­maa on jatkos­sakin poikeus. Siel­lä on vain pari sataa syn­ny­tys­tä vuodessa, mut­ta val­ti­ol­la ei ole toimi­val­taa tehos­tut­taa toim­intaa, kos­ka itse­hallinto, vaik­ka val­tion bud­jetin kaut­ta kulkien nekin menot mak­se­taankin. Ja alueen omas­ta näkökul­mas­ta on työl­lisyys­näkökul­mas­takin etu, jos maakun­nas­sa on sairaala yöl­li­sine päivystyksi­neen, jon­ka menot val­tio maksaa.

      Vastaa

6. Lisäys: Luin juuri haas­tat­telusi HS:stä. Olen lukenut usei­ta kir­jo­jasi, eri­tyis­es­ti Satakomitea kiin­nos­ti aikanaan.
   Pianon­soitos­ta: ei ole liian myöhäistä! Itse soit­te­len min­ul­la 70-luvun alkupuolel­la 12–13-vuotiaana ollei­ta pianoläksyjä jo vähän nivel­rikon kouk­istamil­la sormil­la. Esim. Ear­ly Eng­lish Sonati­nas, 1600–1700 luku­jen sävellyksiä.

   Vastaa

7. Voi olla harhaa, mut­ta tun­tuu, että julkisen keskustelun perus­teel­la Suomes­sa käytetään usein vähem­män rahaa mil­loin mihinkin kuin ver­rokki­mais­sa (mitä ne sit­ten ikinä ovatkaan). Toinen vai­h­toe­hto esit­tää asia on tyyp­il­lis­es­ti, että Suomes­sa on vähem­män jonkin tietyn alan ammat­ti­laisia suh­teutet­tuna väk­iluku­un kuin verrokkimaissa.

   Itseäni kiin­nos­taisi kovasti, mihin Suomes­sa käytetään julk­isia varo­ja enem­män kuin ver­rokki­mais­sa? Julkisen sek­torin ja talouden koko huomioon ottaen ei voine olla mah­dol­lista, että Suo­mi käyt­tää kaik­keen vähem­män rahaa väk­iluku­un näh­den kuin muut maat. Täl­lainen blogi­postaus olisi toiv­ot­tu, kos­ka tun­tuu, ettei kukaan tee täl­laista tarkastelua.

   Vastaa

   1. Suomes­sa alue­poli­it­tiset menot ja infrakus­tan­nuk­set ovat kalli­impia kuin ver­rokki­mais­sa, kos­ka pin­ta-alamme on niin suuri. Tiek­ilo­me­tre­jä on likin kym­menker­tainen määrä henkeä kohden Sak­saan verrattuna.

      Vastaa

      1. Vai niin, tietenkin Soin­in­vaara löytää syyn jostain autoi­hin liittyvästä….Uskoo ken tahtoo

         Mas­si­ivi­nen tulon­si­ir­toau­tomaat­ti ja mielet­tömän kokoinen keskusjo­htoinen julkea sek­tori kokon­aisop­ti­moi­jien tehot­to­muuksi­neen ei voi olla siihen syynä

      2. Perusväylän­pidon menot Suomen val­ti­ol­la ovat noin 1,6 mil­jar­dia euroa vuodessa. Eli noin 300 €/asukas. Luku sisältää myös raide- ja vesili­iken­teen infran menot. Tien­pidon vuosit­taiset menot ovat Suomes­sa noin 200 €/asukas. Sak­sas­sa tiek­ilo­me­tre­jä asukasluku­un näh­den on vähem­män, mut­ta val­tion ylläpitämät tiet ovat siel­lä vas­taavasti sit­ten isom­mal­ta osin moot­toriteitä ja mui­ta ylläpi­tokus­tan­nuk­sil­taan kalli­impia teitä.

         Ver­tailu eri maid­en julkisen sek­torin välil­lä on mie­lenki­in­toinen, mut­ta ver­tailu yhtään syvem­min on hirveän vaikea­ta. Eri maat kat­e­gorisoi­vat eri asi­at niin eri tavoin. Euro­statin sivuil­ta voi kuitenkin kat­sel­la mon­en­laisia ver­tailu­ja. Kuten: https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=File:General_government_total_expenditure_on_general_public_services,_2022_%25_of_GDP.png

   2. Suomes­sa on parem­pi sosi­aal­i­tur­va kuin ver­rokki­mais­sa. Aivan min­imisosi­aal­i­tur­va on ver­rokki­mais­sa usein yhtä hyvä kuin Suomes­sa, mut­ta tulot tai var­al­lisu­us vaikut­taa enem­män sosi­aal­i­tur­van tasoon kuin Suomessa. 

      Ei tarvitse men­nä kuin Ruot­si­in, ja toimeen­tu­lo­tukea ei saa ennen kuin on myynyt omis­tusasun­ton­sa, noin vuo­den työt­tömyy­den jäl­keen tipah­taa toimeen­tu­lotuelle, toimeen­tu­lo­tukea saav­ille voidaan osoit­taa työtä, opiske­li­jat ei saa toimeen­tu­lo­tukea, asum­is­tukea saa vain eläkeläiset, lap­siper­heet ja alle 30-vuotiaat… 

      Usein sosi­aal­i­tur­vaa saavien joukkoa on myös rajat­tu ver­rokki­mais­sa enem­män tai vas­tu­u­ta elatuk­ses­ta on sysät­ty suku­lais­ten harteille.

      Vastaa

   3. Läheltä seu­ra­neena voi vain hme­tel­lä miten hyvä ter­vey­den­huolto on Sak­sas­sa, jopa itäisessä Sak­sas­sa. Ihmisil­lä on oma lääkäri tai kak­si, jon­ka vas­taan­ot­to on parhaim­mil­laan samas­sa kort­telis­sa. Lapsen syn­ny­tyk­sen jäl­keen paikalli­nen ter­vey­den­huolta­ja käy kotona tsekkaa­mas­sa onko kaik­ki kunnossa. 

      Eikä kyse edes ole kovin paljon rikkaam­mas­ta maas­ta. Vielä.

      Vastaa

      1. Sak­sa käyt­tää ter­vey­den­huoltoon olen­nais­es­ti enem­män rahaa uin Suomi.

8. Mikä vaiku­tus sil­lä olisi jos se noin 50% hallinnol­liseen työhön kulu­vas­ta lääkärin työa­jas­ta pudotet­taisi­in 10–20%:Iin? Siis olisikin 30–40% lisää lääkäri­työtä käytet­tävis­sä? Oli­si­vatko ne jopa liian vähäis­es­tä hallinnol­lis­es­ta työstä aiheutu­vat hai­tat pienem­piä ver­rat­tuna niihin hait­toi­hin jot­ka aiheutu­vat puut­tuvas­ta hoitotyöstä? 

   Tekoä­ly ja ohjelmis­toro­boti­ik­ka voi osaltaan aut­taa tässä. Jos vaik­ka lääkäri sanelisi asi­at ja tekoä­ly sen perus­teel­la täyt­telee ne Apotin käyt­töli­it­tymät valmi­ik­si. Poti­las voisi ker­toa osan tiedoista suo­raan tekoälylle.

   Se oleelli­nen jut­tu on se kuin­ka suuri vaiku­tus olisi ter­vey­den­hoi­dos­sa jos hallinnol­lista työtä vähen­net­täisi­in merkit­tävästi? Pitääkö ensin odotel­la ter­vey­den­hoidon­ti­isin aja­van mei­dät poli­it­tiseen kri­isi­in, jot­ta alka­isi tapahtumaan?

   Julkises­sa ter­vey­den­hoi­dos­sa ei ole ratkaisukeskeistä ajat­telua tässä kohtaa, eikä ter­vey­den­hoidon Ammat­ti­laiset ole hyviä toimin­nan kehit­täjiä. Ei niil­lä ole edes mitään kan­nustei­ta sellaiseen. 

   Nyt näyt­tää Kir­ral­la rapau­tuneen se sinne ilmailus­ta tul­lut check­list käytän­tö. Pitäisi olla tiukem­paa sisäistä laadun­hallintaa. Ihmettelin kun Helsingis­sä yksit­täi­nen ham­mashuol­lon yksikkö lähti toim­intaansa leanaile­maan, siis touhu on yksit­täisen innokkaan pienen­nor­gan­isaa­tion osan vas­tu­ul­la ja johto ei tos­ta paljoakaan tiedä.

   Vastaa

   1. En ole koskaan ymmärtänyt hallintokri­ti­ikkiä ter­vey­den­huol­lon osalta. Jos kyse on poti­lasti­eto­jen kir­jauk­sista, niin kyl­lähän se on äärim­mäisen olen­nainen asia, että kir­jauk­set ovat oikein sekä myöhem­män hoidon kannal­ta että myös tutkimustiedon ker­tymisen kannal­ta, johon näitä poti­laskir­jausti­eto­ja paljon myös käytetään. Valitet­ta­van paljon kir­jauk­sis­sa kuitenkin on ihan suo­ranaisia virheitä. Kir­jauk­sen tek­i­jä kir­joit­telee muistin­varais­es­ti mitä poti­las on hänen muis­taak­seen suun­nilleen sanonut, ja aika usein välis­sä on rikkinäi­nen puhe­lin. Vasen voi muut­tua sil­loin oikeak­si ja mon­et muutkin asiat.

      Jos taas hallinnol­lisel­la työl­lä viitataan viran­halti­japäätök­si­in kulu­vaan aikaan, sit­ten tekoä­lykään ei vält­tämät­tä ratkaise sitä ongel­mak­ent­tää. Ihmisoikeuk­sien tulk­in­ta laa­je­nee jatku­vasti, ja se näkyy myös ter­vey­den­huol­los­sa jatku­vasti kas­va­vana hallinnol­lise­na taakkana ja kas­vav­ina määrinä kan­telui­ta niin poti­lasasi­amiehelle kuin eri­laisille vira­nomaisillekin, val­i­tuksi­na hallinto-oikeu­teen ja niin edelleen. Tekoä­ly tuskin ainakaan lähivu­osi­na ratkoo sitä hallinnol­lisen työn ongel­maa, vaan esimerkik­si val­i­tu­soikeudet eri­lai­sista hoito­työssä tehtävistä päätök­sistä jopa kas­vanevat entis­es­tään tule­vaisu­udessa, mikä kas­vat­ta­nee hallinnol­lis­ten päätösten perustelu­iden laadullista vaa­timus­ta­soa entisestään.

      Tekoä­lyn näen itse niin päin, että poti­las voisi jatkos­sa ker­toa asiansa suo­raan tekoä­lylle, joka voisi ratkoa selkeät asi­at suo­raan tarvit­se­mat­ta men­nä edes lääkärille asti. Kuten reseptin uusimiset. Tai vaik­ka lab­o­ra­to­riokokei­den tulosten tulkin­nan. Nykyäänkin on väli­por­tai­ta julkises­sa ter­vey­den­huol­los­sa ennen kuin lääkäri­in pääsee. Ole­tan, että 5 vuo­den sisäl­lä on kau­pal­lisia tekoä­ly­palvelui­ta lääkäri­palveluista ainakin englan­niksi jo tarjolla.

      Jo nyt tekoä­ly vas­tailee moni­in hoitokysymyk­si­in tarkem­min kysymys­ten koko sisäl­lön kuun­nellen kuin moni ammatti-ihminen.

      Ter­api­atekoä­lyjä nähtäneen parin vuo­den sisäl­lä kau­pal­lises­sa käytössä Suomes­sakin. Jos vai­h­toe­htona on se, että ei saa aikaa ter­api­aan lainkaan tai joutuu mak­samaan täy­den hin­nan yksi­tyisel­lä, tai pääsee tekoä­lyter­api­aan, jon­ka hin­ta on vaikka­pa alle kymme­ne­sosa yksi­tyisen ter­api­an hin­nas­ta, ei liene kovin vaikea arva­ta, minne markki­na kysyn­tää ohjaa. Maail­man­laa­juis­es­ti ter­api­atekoälysovel­lus­ten käyt­tö kas­vaa jo nyt kovaa vauhtia.

      Vastaa

9. Nykyään ehdot­tomasti pitää ottaa yksi­ty­isiä ter­veysvaku­u­tuk­sia, eivät ehkä syn­ny­tyk­sis­sä auta mut­ta muuten kyl­lä. Ter­vey­den­hoidon tila on katas­tro­faalisen huono. Sel­l­ainen vaku­u­tus kan­nat­taa han­kkia joka kor­vaa myös ulko­maille hoitoon hakeu­tu­misen. Ilman vaku­u­tus­ta mak­soin yksi­tyisel­lä noin kuukausi sit­ten noin 1200€. Sisäl­si lääkärikäyn­nin labran ja ultra­ää­nen. Kan­nat­ti, kos­ka muuten olisi joutunut odot­ta­maan ja kauan julkisel­la jonos­sa ja kär­simään koko sen ajan. Eräs ystäväni kär­siä kitu­ut­taa kotona kipu­jen takia. Kivun­hoi­dos­sa tin­gitään Helsingis­sä. Sain tietää eräältä hoita­jaystävältä, että kipuk­linikka on kallis joten Helsin­ki kit­sastelee sen kanssa. Ei tule kovin hel­posti lähet­teitä. Han­kimme juuri yksi­tyiset ter­veysvaku­u­tuk­set. Enää ei julki­nen toi­mi, eikä voi luot­taa yhtään. Erääl­lä tun­temal­lani henkilöl­lä on munuais­vai­va, jon­ka hoito on osoit­tau­tunut haas­tavak­si. On kovat kivut ja joutuu joka ker­ta roikku­maan jonossa.

   Vastaa

   1. Yksi­tyi­nen ter­veysvaku­u­tuskaan ei yleen­sä kor­vaa sel­l­aisia asioi­ta, joista on entu­ud­estaan hoito­his­to­ri­aa niin että asian voisi kat­soa ole­van sen saman asian jatket­ta, vaan kor­vauk­set koske­vat yleen­sä vain uusia oire­i­ta. Suomes­sa yksi­tyisen puolen hin­to­ja alen­taa jonkin ver­ran se, että julki­nen sek­tori mak­saa osan yksi­tyisen hoidon menoista.

      Jos Suomes­sa halu­aa aikuise­na hal­vat lääkäri­palve­lut, eikä ole työter­veyt­tä käytet­tävis­sä, kan­nat­taa han­kkia ylimääräi­nen opiskelu­paik­ka, jol­loin saa markki­nahin­to­ja edullise­mat YTHS-palve­lut käyt­töön­sä. Keskilu­okas­sa työikäi­sistä suurim­mal­la osal­la on työter­veys lääkäri­palveluil­la käytössä. Mata­lam­min koulute­tu­il­la työter­veyssopimuk­sen sisältö taas on usein sup­peampi eikä sisäl­lä vält­tämät­tä esimerkik­si lääkäripalveluita.

      Vastaa