Lohjan synnytykset loppuvat 2026

18 vastausta artikkeliin “Lohjan synnytykset loppuvat 2026”

1. Olisi ehkä totu­u­den­mukaisem­paa tode­ta että val­tio on päät­tänyt että sairaan­hoito saa kyl­lä mak­saa, kun­han mak­se­tut rahat pää­tyvät “pör­riäisille”. Toisin kuin koulu­tus, ne oikeasti naut­ti­vat Kokoomuk­sen erityissuojelusta.

   Vastaa

2. Vesikansan lisäys vaikut­taa aiheelliselta.

   Pk-seudun syn­näre­itä tun­tuu vaivaa­van täl­lä het­kel­lä ihmeelli­nen kap­a­siteet­ti­va­je. Ihmeelli­nen sik­si, että äitiys­neu­voloiden takia ”ensi kuus­sa tapah­tu­vat syn­ny­tyk­set” kyetään ennus­ta­maan merkit­tävästi tarkem­min kuin mon­et muut ter­vey­den­huol­lon hoitotoimenpiteet.

   Olen 1v pojan­ves­selin isä. Poi­ka näki päivän­val­on­sa Nais­ten­klinikalla. Jos poi­ka olisi syn­tynyt muu­ta­maa päivää aikaisem­min, olisi syn­ny­tys tapah­tunut luul­tavasti Lahdessa tai Hämeen­lin­nas­sa. Tak­si­matkan Punavuores­ta syn­närille olisi mak­sanut tule­va isä­pap­pa omas­ta pus­sis­taan. Syn­ny­tys tapah­tui kesälo­makau­den ja syn­ny­tyssesonginkin ulkopuolella.

   Tilanne ei ilmeis­es­ti ollut mitenkään ain­ut­laa­tu­inen. Kätilön mukaan ”täl­laista on aika usein nykyään, kun Kätilöopis­to suljettiin”.

   Vastaa

   1. “Jos poi­ka olisi syn­tynyt muu­ta­maa päivää aikaisem­min, olisi syn­ny­tys tapah­tunut luul­tavasti Lahdessa tai Hämeen­lin­nas­sa. Tak­si­matkan Punavuores­ta syn­närille olisi mak­sanut tule­va isä­pap­pa omas­ta pus­sis­taan. Syn­ny­tys tapah­tui kesälo­makau­den ja syn­ny­tyssesonginkin ulkopuolella.”

      Kela-tak­sis­sa on 25 euron omavas­tuu. Lop­ut tak­si­laskus­ta mak­saa yhteiskun­ta, on syn­ny­ty­s­paik­ka sit­ten mis­sä tahansa Suomen sisäl­lä. Pait­si jos joku ei tiedä, että yhteiskun­nan mak­sama tak­si­ti­laus­mah­dol­lisu­us on ole­mas­sa eikä osaa tila­ta sik­si matkaansa tak­sia Kela-taksi­na. Voi olla niinkin, ettei moni syn­nyt­täjä asi­aa edes tiedä. Mitä enem­män näitä syn­ny­tysosas­to­ja sul­je­taan, sitä pidem­mät tak­si­matkat ja isom­mat tak­si­laskut val­ti­olle keskimäärin kuitenkin tulee. Ter­vey­den­huol­lon sijain­tipäätök­set taas tehdään täl­lä het­kel­lä välit­tämät­tä lainkaan val­ti­olle tule­vista kus­tan­nuk­sista. Suo­mi osaoptimoi.

      Poli­it­tis­es­ti sovi­tut lisäyk­set päätök­si­in voivat joko johtaa johonkin tai olla johta­mat­ta. Valmis­telema­ton muu­tos tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että kir­jal­lis­es­ti on ylhääl­lä tasan vain ne muu­ta­ma virke, mitkä päätök­sessä luke­vat. Aika näyt­tää, miten niitä toteutetaan tai ei toteuteta. Aika mon­es­sa asi­as­sa päätök­si­in tehty­jen, etukäteis­valmis­telemat­tomien, tek­stil­isäys­ten toteu­tus on ollut jotain muu­ta kuin niistä päät­täneet ovat ehkä kuvitelleet. Nois­takin tek­stil­isäyk­sistä iso osa on niin yleis­ta­soista tek­stiä (kuten koh­ta 5), että vält­tämät­tä tek­sti ei joh­da mihinkään siitä poikkeav­i­in toimi­in, miten muutenkin toimit­taisi­in. Varsinkaan, kun päätök­sen yhtey­dessä ei osoitet­tu euroakaan asioiden toteuttamiseen.

      Lueske­lin netistä, mitä vau­vamyön­teisyysser­ti­fikaat­ti käytän­nössä tarkoit­taa. Aiem­min ser­ti­fikaatin Suomes­sa saa­neen sairaalan tiedot­teen mukaan “Ser­ti­fikaat­ti on osoi­tus siitä, että sairaalas­sa tue­taan ime­tyk­sen onnis­tu­mista.” Ser­ti­fikaat­ti tarkoit­ta­nee sitä, että sairaala ei kan­nus­ta syn­nyt­täneitä äite­jä keino­maid­on käyt­töön, vaan edis­tää sitä, että naiset ruokki­vat vau­vo­jaan imettämällä.

      Vastaa

      1. Tarkoit­ta­nee sitä että korvike­maid­on saamiseen on hyvin korkea kyn­nys, vaik­ka rin­ta­maitoa ei tulisi tarpeek­si. Olen lukenut joskus kokemuksia.

      2. Kiitos vas­tauk­ses­tasi, joten.

         Poikani ensim­mäi­nen tak­si­mat­ka tait­tui itse asi­as­sa Kela-kyy­dil­lä Nais­ten­klinikalta naa­pu­ri­talon per­he­huoneeseen, muu­ta­ma tun­ti syn­tymän jäl­keen. Vas­tuukysymys­ten takia reip­pailu NKL:ltä Aurat­alolle ei kuulem­ma tul­lut kysymyk­seen. Vaik­ka mat­ka taisi olla lyhyem­pi kuin Tutk­i­jan isoisän ensim­mäi­nen reis­su saunas­ta kotipirtin lämpöön.

         Hom­ma meni sinän­sä main­iosti — heti kun vosik­ka 2h odot­telun jäl­keen saa­pui. Jos Kela-kyytiä Lah­teen olisi joutunut odot­tele­maan saman ajan syn­nyt­tävän vai­mon kanssa, olisi moni nor­maal­i­her­moinen pää­tynyt mak­samaan kyy­din itse.

         Point­tisi näen­näis­säästöistä on hyvä. Etukä­teen varauduin siihen, että mah­dol­lis­es­ta ”menkää Lah­teen” ‑ohjeis­tuk­ses­ta huoli­mat­ta men­emme Nais­ten­klinikalle. Täl­löin­hän vas­tuu olisi siir­tynyt HVA:lle.

      3. Kela-tak­sis­sa on 25 euron omavas­tuu. Lop­ut tak­si­laskus­ta mak­saa yhteiskun­ta, on syn­ny­ty­s­paik­ka sit­ten mis­sä tahansa Suomen sisäl­lä. Pait­si jos joku ei tiedä, että yhteiskun­nan mak­sama tak­si­ti­laus­mah­dol­lisu­us on ole­mas­sa eikä osaa tila­ta sik­si matkaansa tak­sia Kela-taksi­na. Voi olla niinkin, ettei moni syn­nyt­täjä asi­aa edes tiedä. Mitä enem­män näitä syn­ny­tysosas­to­ja sul­je­taan, sitä pidem­mät tak­si­matkat ja isom­mat tak­si­laskut val­ti­olle keskimäärin kuitenkin tulee. Ter­vey­den­huol­lon sijain­tipäätök­set taas tehdään täl­lä het­kel­lä välit­tämät­tä lainkaan val­ti­olle tule­vista kus­tan­nuk­sista. Suo­mi osaoptimoi. 

         Onko asia todel­la noin, että val­tio mak­saa kela-tak­sit eikä niiden lop­ulli­nen mak­sa­ja ole hyv­in­voin­tialue? Tämä kysymys on usein nous­sut ilmaan tääl­lä Lapis­sa Vihrei­den keskusteluis­sa, sil­lä eri­tyis­es­ti Lapis­sa noi matkat ovat nyky­isin aivan järkyt­täviä joka lisää juuri kela-tak­sien käyt­töä ja hin­to­ja (sikäli kuin ihmiset älyävät niitä käyttää). 

         Eikä asia koske vain syn­ny­tyk­siä. Esimerkik­si täl­lä viikol­la mum­moni käy taas hyvinkin ruti­ini­a­siois­sa tarkas­tuk­ses­sa yli 300km tak­si­matkan yhdessä saat­ta­jansa kanssa. Ei var­masti ole hal­paa yhteiskun­nalle tämäkään, mut­ta tämä on hyv­in­voin­tialueen päät­tämä malli, kaik­ki toimin­not keskitetään, ter­veysasemia ja niiden palvelui­ta vähennetään.

         Jos asia on tosi­aan noin että hyv­in­voin­tialue voi säästää omia raho­jaa keskit­tämäl­lä ja lisäämäl­lä väli­matko­ja kos­ka väli­matko­jen lisään­tymisen kulut mak­saa joku muu, niin kyseessä on iso jär­jestelmä­ta­son ongel­ma joka kan­nus­taa tehot­tomaan osaop­ti­moin­ti­in. Kokon­aisuute­na hom­mas­sa ei säästetä vaan päin­vas­toin, mut­ta näitä päätök­siä tehdään jos/kun laskun tehot­to­muud­es­ta mak­saakin joku muu.

3. En ole koskaan näh­nyt val­tio­ta. Käsit­tääk­seni päätök­siä tekevät ihmiset. Sel­l­aiset kuin sinä ja minä. Hei­dät on jol­lain menetelmäl­lä valit­tu tehtävään­sä, johon kuu­luu päätösten tekem­i­nen, yksin tai jos­sain kokoonpanossa.

   Päätösten väit­tämi­nen jonkin abstrak­tin tahon tekemik­si ei vas­taa todellisuutta.

   Vastaa

4. Kaup­pale­hden kolum­nis­sa väitet­ti­in että Suomes­sa kulut ovat lor­leam­mat kuin esimerkik­si Ital­ias­sa? Eli taidan­pa vähän tutkiskel­la asi­aa Suomen osalta. 

   Toinen mikä pisti silmään oli ”vau­va myön­teinen sairaala” oikein ser­ti­fioitu­na, kuu­lostaa tyyp­il­liseltä julkisen sek­torin puuhastelul­ta. Onko vau­va kiel­teisiä sairaaloita?

   Vastaa

5. Soin­in­vaara kirjoitti:

   “Nyt olen asi­as­ta toista mieltä. Suun­nitel­mal­la on nimit­täin pääasial­lise­na tavoit­teena lyhen­tää lait­toman pitk­iä hoitojonoja.

   Loh­jan ja Por­voon sairaaloiden toim­intaa ei vähen­netä, vaan lisätään. Ne rauhoite­taan päiväkirur­giseen toim­intaan, erään­laisik­si elek­ti­ivis­ten, siis ennal­ta suun­nitel­tu­jen leikkausten tehtaik­si jono­ja purka­maan. HUS:n hoito­jonot ovat lait­toman pitk­iä, kos­ka päivystyspoti­lai­ta hoide­taan samoissa yksiköis­sä ja ennal­ta suun­nitel­tua leikkauk­sia joudu­taan peru­maan päivystyspoti­laiden takia. Nyt tätä järkeis­tetään tavoit­teena päästä lähem­mäs lail­lista tilaa.”

   Asioi­ta voi sanoit­taa monel­la tavoin. Mut­ta tuos­sa on puolen­sa ja puolen­sa, että päivystys lakkaa jostakin. Ennal­ta suun­nit­telemat­tomat leikkauk­set, jot­ka lääketi­eteel­lisin perustein ohit­ta­vat ennal­ta suun­nitel­lut, ovat käytän­nössä kai juuri niitä kiireleikkauk­sia, jois­sa on eri­tyis­es­ti väliä väliä, kuin­ka nopeasti leikkauk­seen pääsee. Hoidon järkeistämi­nen kauem­mas voi tarkoit­taa huonom­paa ennustet­ta näi­den poti­laiden parane­miseen. Vas­taavasti päivystyspoti­laiden määrän kasvu toisaal­la voi tarkoit­taa myös niis­sä tilas­tol­lis­ten ruuhkahuip­pu­jen kasvua. Ei niis­säkään yksiköis­sä kai päivys­täjät pelkästään odot­tele, että sat­tuuko joku oman työvuoron joka min­u­ut­ti ole­maan juuri leikkaus­ta tarvit­se­vana päivystyspoti­laana, vaan kai siel­läkin on sit­ten mui­ta poti­lai­ta jonois­sa var­al­la, jot­ka väistyvät, jos tuleekin kiireleikkauk­sia. Suun­nitel­tu­jen leikkausten varaami­nen samaan paikkaan ja samoille lääkäreille, joil­la on myös päivystyspoti­lai­ta, on ainakin tähän asti monin paikoin esitet­ty usein nimeno­maan säästö­toime­na ver­rat­tuna siihen, että nämä toimin­nat olisi eriytetty.

   Se on tot­ta, että päiväkirur­gia voi olla tehokkaam­paa, jos se on eriytet­ty päivystyk­ses­tä. Mut­ta kokon­aisu­u­den opti­moin­ti on han­kalampi kysymys, johon liit­tyvät sekä hoidon kokon­aiskus­tan­nuk­set että myös se, miten parane­misia kokonaisoptimoidaan.

   Vastaa

6. Vaimolle tuli kut­sukir­je sairaalatutkimuk­si­in. Sen monis­sa liit­teis­sä oli kuu­den (6) ! eri verkkosivuston/ohjelman osoit­teet jois­sa pitäisi ja voisi käy­dä täy­den­tämässä, päivit­tämässä ja lisäämässä omia ter­veysti­eto­ja. Yhtäkään ei ole vält­tämät­tä tarvet­ta käyt­tää. Riit­tää kun menee sairaalaan annet­tuna aikana. Kuten ennenkin. 

   Kyl­lä siinä kai syn­ny­tysosas­tot uppoa­vat kuin sof­t­aa ostel­laan ja lisenssi­mak­su­ja maksellaan. 

   Oma­l­la, kun­tasek­torin (HKI) työpöy­däl­läni läp­päris­sä on vähin­tään kym­menkun­ta eri ohjel­maa. Niistä tarvit­sen työssäni ehkä kahta.
   Sama yhdek­säl­lä kymmen­estä työkaverista. 

   Onko ole­mas­sa luotet­tavaa tahoa joka kykenisi laske­maan tämä maan täy­del­lis­es­ti epäon­nis­tuneen “dig­i­tal­isoimisen” kus­tan­nuk­set, tarkoi­tan siis sitä tehot­to­muut­ta jota täl­lä täysin holtit­toma­l­la kun­tien, kun­tay­htymien ja val­tion ohjel­maostelul­la tähän maa­han tuotetaan ? 

   Eräs tietokonealan tut­ta­va ker­toi että mikään ei ole niin help­poa, ainakin niin on ollut, kuin myy­dä ohjelmia ja digisof­t­asälää (tämä ter­mi min­un) kun­tasek­to­rille ympäri maata.
   Jotkut kun­nat ja yhtymät mak­sa­vat kuulem­ma vielä lises­si­mak­su­ja fir­man tilille ohjelmista joi­ta ei ole ylläpi­det­ty aikoi­hin. Innokku­us syytää rahaa digi­in on niin suuri. 

   Tässä olisi hal­li­tuk­selle nyt ker­rankin ratio­naa­li­nen ja taku­u­var­masti kus­tan­nuste­hokas säästöo­hjel­ma. Puo­let ohjelmis­tosälästä pois.

   Vastaa

   1. “Tässä olisi hal­li­tuk­selle nyt ker­rankin ratio­naa­li­nen ja taku­u­var­masti kus­tan­nuste­hokas säästöo­hjel­ma. Puo­let ohjelmis­tosälästä pois.”
      Kumpi puoli? Jos julkisel­la sek­to­ril­la osat­taisi­in sanoa, kumpi puoli han­ki­tus­ta sof­t­as­ta on kuraa, jol­la ei tee mitään, sitä puol­ta olisi tuskin hankittu.
      Pitem­män päälle tulisi säästöjä, jos julkiset IT-han­k­in­nat keskitet­täisi­in jollekin yhdelle yksikölle, jol­la olisi omaa IT-osaamista niin, että se osaisi määritel­lä, kil­pailut­taa ja tehdä opti­maal­isia han­k­in­to­ja (ja pitää puolen­sa, kun toimit­ta­ja vale­htelee, että jotain sopimuk­ses­sa luvat­tua ja laskutet­tua ei voi toteut­taa). Se yksikkö pitäisi luo­da (mak­saa ja lisää byrokra­ti­aa), päätös­val­lan menet­tävät paikallispääl­liköt oli­si­vat tyy­tymät­tömiä, ja sääs­to­jä jou­tu­isi kuitenkin odot­ta­maan, joten tuskin tapahtuu.

      Vastaa

      1. Juuri tuol­laisen koordi­noidun yksikön perus­t­a­mi­nen olisi ratkaisu, peri­aat­teel­la että se mikä mak­se­taan val­tion tai kun­nan rahoil­la, se menee aina sen kaut­ta, ja mieluiten vaikka­pa niin että mah­dol­lisim­man iso osa sovel­luk­sista tuote­taan myös siinä yksikössä. Ja joka on siis val­tion omistama. 

         Toinen peri­aate: mah­dol­lisim­man vähän ja mah­dol­lisim­man yksinker­taista. Vrt. vaikka­pa kuin­ka iso osa lääkärien työa­jas­ta menee näi­den ohjelmis­to­jen kanssa tapellessa. 

         Olen saanut sum­mit­taisia arvioi­ta tästä dig­i­tal­isoimis­es­ta. Puhutaan jopa kaksinu­meroi­sista mil­jardeista. Pidem­mäl­lä aikavälil­lä ainakin. Pienessä Suomessa!
         Digisotku on yhtä teho­ton­ta kuin teho­ton sosial­is­mi Itä-Euroopan mais­sa oli.
         Toki sil­lä ero­tuk­sel­la että jotkut tahot käärivät tästä mas­si­ivisia omaisuuk­sia, koti­maas­sa pieniä, ulko­mail­la isoja.

      2. Jos sof­t­an kil­pailu­tussään­nöt ovat sel­l­aiset, ettei sof­t­an myyjän aiem­paa suo­ri­u­tu­mista (mainet­ta) saa huomioi­da kil­pailu­tuk­ses­sa, tas­apaino aset­tuu osta­jaa vas­taan ja myyjän puolelle jol­loin myyjä voi mieli­v­al­tais­es­ti mut­ta lail­lis­es­ti vedät­tää (van­gin dilem­ma peliteoreettisesti).

         Kun speksa­taan kil­pailutet­ta­va sof­ta, on jok­seensin mah­do­ton­ta etukä­teen speksaus­vai­heessa määritel­lä kaikkia lop­ullises­sa tekeleessä tarvit­tavia omi­naisuuk­sia. Dig­i­tuot­tavu­us voisi kyl­lä lisään­tyä jos sof­ta mukau­tu­isi käyt­täjän tarpeisi­in, mut­ta kaikkia tähän vaa­dit­tavia omi­naisuuk­sia ei voi täs­mäl­lis­es­ti tietää etukä­teen. Niin­pä mis­tä tahansa myöhem­mästä muu­tok­ses­ta myyjä voi ottaa kiskuri­hin­taa, kos­ka muu­tok­sia ei ollut spek­seis­sä ja muu­tok­set kuitenkin tarvi­taan, jot­ta sof­t­aa voi edes jotenkin käyt­tää. Kos­ka sof­t­atekeleen muut­telu mak­saa tuhot­tomasti, on pakko pär­jätä vail­li­naisel­la, ken­ties jopa rikkinäisel­lä tuotteella.

         Myyjä on tietysti toimin­ut sään­tö­jen mukaan kos­ka on toimit­tanut speksat­un tuot­teen ja laskut­tanut sopimuk­sen mukaan lisäom­i­naisuuk­sista. Mut­ta jos kil­pailu­tuk­sen saisi tehdä ottaen myyjän maineen huomioon, tuli­si­vat val­i­tuk­si sel­l­aiset toimit­ta­jat jot­ka eivät pyy­dä lisäom­i­naisuuk­sista kiskuri­hin­to­ja, sil­lä jos pyytäi­sivät, ei näitä valit­taisi enää seu­raavis­sa kil­pailu­tuk­sis­sa. Myyjän kan­nat­taisi tul­la osta­jaa vas­taan ja tulki­ta vapaam­min neu­votel­lun sopimuk­sen henkeä sen sijaan että pysytään kir­jaimel­lises­sa tulkinnassa.

         Sit­ten on tietysti joku Apot­ti, jos­sa HUS-komitea vain sivu­ut­ti UK:n ja Tan­skan huonot koke­muk­set kyseisen fir­man tekeleestä.

7. Mitä jos joskus os ajateltaisi­inkin asi­aa syn­nyt­täjien kannal­ta ja ylipäätään niiden sote-asi­akkaiden kannal­ta joi­hin päätök­set vaikut­ta­vat? Kuin­ka paljon Loh­jan sairaalan syn­ny­tysosas­ton lakkaut­ta­mi­nen paran­taa niiden syn­nyt­täjien ase­maa jot­ka joutu­vat nyt muualle tai Kou­volan yöpäivystyk­sen lakkaut­ta­mi­nen paran­taa alueen yöpäivystys­tä tarvit­se­vien asemaa?

   Entä kuin­ka paljon nuo päätök­set lop­ul­ta säästävät? Mil­laisia laskelmia noista säästöistä on tehty, vai perus­tuuko kaik­ki mutu­ilu­un ja ole­tuk­seen että säästöt vaan syn­tyvät jostakin ilman vaiku­tus­ta kenenkään palvelui­hin kun rahoi­tus­ta vähen­netään ja palve­lut viedään aina vaan kauem­mak­si. Sosi­aali-ja ter­veysmin­is­teri Kaisa Juu­son ja sosi­aal­i­tur­vamin­is­teri San­ni Granhn-Laa­sosen puhei­den perus­teel­la päätök­set perus­tu­vat kyl­lä vain oletet­tui­hin, ei mihinkään konkreet­tisi­in laskelmi­in perus­tu­vi­in, säästöi­hin ja riv­ien välei­hin piilotet­tui­hin palvelu­iden heiken­nyk­si­in. Ainakaan julk­isu­u­teen ei ole tuo­tu laskelmia siitä kuin­ka kus­tan­nuk­set laske­vat eikä laskelmia jois­sa ver­tail­laan ole­vaa tilan­net­ta ja oletet­tua tilan­net­ta muu­tok­sien jäl­keen. Ei ole esitet­ty myöskään arvioi­ta siitä kuin­ka mon­en ihmisen palve­lut paranevat ja kuin­ka monel­la ne huononevat. Sama pätee myös hoito­taku­ua­jan piden­tämisen ja hoita­jami­toituk­sen alen­tamisen vaikutuksiin.

   Orpon hal­li­tuk­sen päätök­siä eivät tun­nu ohjaavaan ainakaan fak­tat tai ihmis­ten tarpeet ja niiden tyy­dyt­tämi­nen, vaan pelkästään raha joi­ta ihmis­ten on palvelta­va. Purran per­sui­hin pätee oheinen Antti Lindt­manin puheesta: Oikeis­tokäänne on mah­dolli­nen kos­ka perus­suo­ma­lais­ten puolue on uud­esti syn­tynyt Timo Soinin jäl­keen. Soi­ni oli suosit­tu , mut­ta hän ei ollut ihmisvi­haa­ja eikä.oikeistolaisen talous­poli­ti­ikan rakas­ta­ja. Soinin puolueesta ei enää ole jäl­jel­lä kuin nimi ja kuoret. Uudet isän­nät ovat ovat otta­neet val­lan ja meno on sen mukaista.
   Suo­ma­laista hyv­in­voin­tiy­hteisun­taa ei nyt pelaste­ta, vaan sitä romute­taan ennätysnopeasti.

   Sote-uud­is­tus ei ole syy nykyiseen tilanteeseen, vaan se että uud­is­tus­ta vievät eteen­päin voimat jot­ka halu­a­vat romut­taa julkiset ter­veyspalve­lut. Suurimp­ina kär­si­jöinä tule­vat ole­maan ne joil­ta viedään palve­lut entistä kauem­mak­si ja nimeno­maan maaseudun asukkaat. Mut­ta siitä he saa­vat syyt­tää pitkälti itseään mikäli äänes­tivät perus­suo­ma­laisia, RKP:tä ja KD:tä jot­ka lupa­si­vat säi­lyt­tää julkiset ter­veyspalve­lut kaikkien saatavil­la.. Kokoomushan ei toki sel­l­aista luvan­nutkaan, vaan on aina ajanut julk­isten ter­veyspalvelu­iden yksi­ty­istämistä vail­la lupaus­ta että ne oli­si­vat kaikkien saatavil­la lom­pakon pak­su­ud­es­ta riippumatta.

   Vastaa

8. Loh­jan syn­ny­tys­ten lopet­ta­mi­nen on vähän sel­l­aista viimeinen sam­mut­taa val­ot ‑poli­ti­ikkaa. Jos uhrataan hyvin toimi­vat pienem­mät syn­ny­tysyk­siköt, ei niitä veron­mak­sajia ole tiedos­sa jatkos­sakaan. Nais­ten­klinikka yms. eivät nyky­menol­la pysty kiireen takia takaa­maan mitään hyvää syn­ny­tyskoke­mus­ta tai edes laadukas­ta hoitoa, mikä väk­isinkin vaikut­taa lop­ul­ta lapsilukuun.

   Vastaa

9. Tot­takai pitää kar­sia täl­lais­es­ta mis­sä syn­ny­ty­s­paikko­ja nyt kuitenkin riit­tää ja niis­sä on paljon parem­pi valmius hoitaa kom­p­likaa­tioi­ta. Ehdotan nirp­panokille yksi­ty­isiä syn­ny­tys­sairaloi­ta altaineen, douli­neen ja omankieli­sine palveluineen. 

   Ja me olemme köy­hiä ja aivan hirvit­tävässä kuses­sa tämän kymme­nen mil­jardin vuosit­taisen lainan­oton kanssa, joten parem­pi todel­lakin leika­ta kulut alem­mak­si kuin Län­si- tai min­un puolestani myös Etelä-Euroopas­sa. Ihmette­len miten tämä ei mene kaikkien suo­ma­lais­ten kalloon!

   Vastaa

10. Myös tämä näkökul­ma on hyvä ottaa huomioon päät­täessä ns. säästöistä: https://yle.fi/a/74–20088394?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp. Ei osaa­va henkilökun­ta aina seu­raa mukana keskit­täessä toimintaa.

    Vastaa

11. Loh­jan syn­ny­tys­sairaalas­ta ja sen kohtalosta jär­jestetään uusi äänestys 17.6.

    https://www.hbl.fi/2024–06-03/beslutet-om-lojo-bb-maste-fattas-pa-nytt/

    Jos halu­aa saa­da ään­tään sivi­il­inä kuulivi­in asian puoles­ta, allekir­joit­takaa ja jakakaa adressi

    https://www.adressit.com/lohjan_synnytyssairaalan_lakkautuspaatos_peruttava

    Vastaa